Isänmaallisuus – oikeasti hyvä aate vai sairaus?

  • 16 787
  • 148

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Älä nyt viitsi selittää ihan höpöjä. Yli kaksikymmentä Nobelia, joista neljä on rauhanpalkintoja.

  1. Kurt Wüthrich, Chemistry, 2002
  2. Médecins Sans Frontières, Peace, 1999
  3. Rolf M. Zinkernagel, Physiology or Medicine, 1996
  4. Edmond H. Fischer, born in China, Physiology or Medicine, 1992
  5. Richard R. Ernst, Chemistry, 1991
  6. Karl Alexander Müller, Physics, 1987
  7. Heinrich Rohrer, Physics, 1986
  8. Georges J. F. Köhler, born in Germany (worked in Switzerland for 1976 to 1984), Physiology or Medicine, 1984
  9. Werner Arber, Physiology or Medicine, 1978
  10. Vladimir Prelog, born in then Austria-Hungary, now Bosnia-Herzegovina, Chemistry, 1975
  11. Daniel Bovet, Physiology or Medicine, 1957
  12. Felix Bloch, Physics, 1952
  13. Tadeus Reichstein, Physiology or Medicine, 1950
  14. Walter Rudolf Hess, Physiology or Medicine, 1949
  15. Paul Hermann Müller, Physiology or Medicine, 1948
  16. Hermann Hesse, born in Germany, Literature, 1946
  17. Leopold Ružička, born in then Austria-Hungary, now Croatia, Chemistry, 1939
  18. Paul Karrer, Chemistry, 1937
  19. Albert Einstein, born in Germany, Physics, 1921
  20. Charles Édouard Guillaume, Physics, 1920
  21. Carl Spitteler, Literature, 1919
  22. Alfred Werner, Chemistry, 1913
  23. Theodor Kocher, Physiology or Medicine, 1909
  24. Élie Ducommun, Peace, 1902
  25. Charles Albert Gobat, Peace, 1902
  26. Henry Dunant, Peace, 1901

Ja sitten vain uutta selittelyä kehiin...

Tässä on laskettu kaikki Sveitsissä olleet sveitsiläisiksi. Einsteinista ei saa sveitsiläistä tekemälläkään.
Ja tämä Sveitsi-höpötys ei muuta sitä faktaa, että Suomeen on tullut vain kaksi tiede-Nobelia. Toinen tuli säälistä ja Granat työskenteli Ruotsissa ja oli Ruotsin kansalainen.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Tässä on laskettu kaikki Sveitsissä olleet sveitsiläisiksi. Einsteinista ei saa sveitsiläistä tekemälläkään.

Ei muuta asiaa mihinkään. Jos olisit tutustustunut edes tässä vaiheessa faktoihin, niin olisit päässyt herkuttelemaan kääpiövaltioillasi. Jos taloustiede, jonka itse mitätöit ja kirjallisuus, jota ei oikein tieteenä pitää, laskettaisiin mukaan, niin Sveitsillä olisi voittajansa. Mutta, mitäs läksit.

Edit: Kerros nyt vielä, kuinka neljä rauhanpalkintoa näyttelee merkittävää osaa Sveitsiin suunnanneista Nobel-palkinnoista.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Ei muuta asiaa mihinkään. Jos olisit tutustustunut edes tässä vaiheessa faktoihin, niin olisit päässyt herkuttelemaan kääpiövaltioillasi. Jos taloustiede, jonka itse mitätöit ja kirjallisuus, jota ei oikein tieteenä pitää, laskettaisiin mukaan, niin Sveitsillä olisi voittajansa. Mutta, mitäs läksit.

Edit: Kerros nyt vielä, kuinka neljä rauhanpalkintoa näyttelee merkittävää osaa Sveitsiin suunnanneista Nobel-palkinnoista.

Lähes 20% palkinnoista.
 

kalkkifredi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Trump 2016, IFK, Jerry Springer, Veronica
Nyt kun on Ruotsi ja Tanskakin mainittu, niin olen aina ihmetellyt sitä Ruotsin päälle onanointia, kun Tanska on paljon parempi. Siellä jos missä saa yksilö olla yksilö ja silti hyödyllinen osa yhteiskuntaa, missä taas Ruotsissa määrää hyvinkin suomalaista muistuttava hihhulikontrolli. Sitäpaitsi Tanskasta on tullut urheilun saralle mitä mainioimpia persoonia ja musiikissakin Raveonettesin johtama Tanska-laiva seilaa kovassa myötätuulessa, mutta kukaan ei puhu rautaisesta tanskalaisesta ammattitaidosta.

Taitaa se Ruotsin ihannointi olla vaan naapurikyttäyksen hyväksytympi muoto.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Tässä on laskettu kaikki Sveitsissä olleet sveitsiläisiksi. Einsteinista ei saa sveitsiläistä tekemälläkään.
Ja tämä Sveitsi-höpötys ei muuta sitä faktaa, että Suomeen on tullut vain kaksi tiede-Nobelia. Toinen tuli säälistä ja Granat työskenteli Ruotsissa ja oli Ruotsin kansalainen.

Aha? Enpä ollut huomata, että vahvistit Sveitsin asemaa, vähättelemällä myös kirjallisuuspalkintoa. Näistä sinun jorinoistasi tulee väistämättä mieleen kaikkien aikojen Punasulka-strippi, jossa Kotivalo oli onnistunut ampumaan itseään jousipyssyllä selkään.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Aha? Enpä ollut huomata, että vahvistit Sveitsin asemaa, vähättelemällä myös kirjallisuuspalkintoa. Näistä sinun jorinoistasi tulee väistämättä mieleen kaikkien aikojen Punasulka-strippi, jossa Kotivalo oli onnistunut ampumaan itseään jousipyssyllä selkään.

Alkuperäinen aloitus koski sitä, että Suomi ja suomalaiset eivät ole paljoa saavuttaneet. Eikä siis koskenut mikä maa on eniten suhteessa väkilukuun napsinut Nobeleita. Joten Sveitsi-höpinäsi on off topicia.

Huomautettakoon, että Sveitsi on ollut pitkään vauras (joskaan talous ei enää aikoihin ole kasvanut) ja maa kuuluu Ranskan, Saksan ja Italian kulttuuripiiriin. Näillä seikoilla on suuri merkitys.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Lähes 20% palkinnoista.

Siis kutakinkin yhtä merkittävä luku kuin persujen viimevaaleissa saavuttama kannatus, eli käännetäänkö nurin ja todetaan, että yli 80 prosenttia sveitsiläisten nobeleista ei ole mielipidepalkintoja?
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Alkuperäinen aloitus koski sitä, että Suomi ja suomalaiset eivät ole paljoa saavuttaneet. Eikä siis koskenut mikä maa on eniten suhteessa väkilukuun napsinut Nobeleita. Joten Sveitsi-höpinäsi on off topicia.

No, onhan tuokin yksi tapa myöntää olevansa kujalla, vaikkakin vähän naismainen. Joten eiköhän tämä ollut tässä,
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Vaikka nyt vähän epätoivoista provoilua onkin ja Suomen tieteen taso on laskusuunnassa, niin pitää nyt toki muistaa että eivät Nobelit ole sinänsä mikään ainoa mittari tieteelliselle menestykselle ja kuitenkin karu tosiasia on ettei Suomen taloudellisilla resursseilla ihan oikeasti voi edes järkevästi odottaa kilpailevansa tasaveroisesti monen enemmän Nobeleita saaneen maan kanssa tiederahoituksessa. Lisäksi pitää muistaa että Nobeleita ei jaeta matematiikassa mutta matematiikan Nobeleissa eli Fieldsin mitaleissa Suomi on kuitenkin napannut sen yhden sellaisenkin.
Esim. Harvardin sijoituspääoma mitataan kymmenissä miljardeissa, karkeasti siis kymmenen kertaa enemmän kuin koko Suomen korkeakoulukentän pääomavarallisuus, kilpaile siinä sitten samoista tutkijoista, samoilla resursseilla.

Kuitenkin jos katsotaan yleisesti tieteen tasoa, Suomesta löytyy iso määrä erittäin meritoituneita ja kansainvälisesti aivan kärkipäässä olevia tutkijoita ja tutkimusryhmiä, Kulmala, Hanski, Alitalo, Fortelius yms. ovat nimiä jotka ovat de facto maailman kärkeä. Ja vaikkei Kulmala sinänsä mitään sellaisia superlöytöjä ole tehnytkään, voi hänelle hyvin pamahtaa 20-30v sisällä Nobel osallisuudesta koko aerosolifysiikan tieteenalan kehittämiseen.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Voit myös kaivaa ruotsalaiset nobelistit ja hollantilaiset ja tanskalaiset niin päästään vertailemaan.

No, lisätään kärsimystäsi vielä kerran ja sitten painun leikkaamaan nurtsin.

Ruotsalaiset nobelistit, sinun itsesi vähättelemät palkinnot boldaten.

  1. Tomas Tranströmer, Literature, 2011
  2. Arvid Carlsson, Physiology or Medicine, 2000
  3. Alva Myrdal, Peace, 1982
  4. Sune Bergström, Physiology or Medicine, 1982
  5. Bengt I. Samuelsson, Physiology or Medicine, 1982
  6. Kai Siegbahn, Physics, 1981
  7. Torsten Wiesel*, Physiology or Medicine, 1981
  8. Bertil Ohlin, Economics, 1977
  9. Eyvind Johnson, Literature, 1974
  10. Harry Martinson, Literature, 1974
  11. Gunnar Myrdal, Economics, 1974
  12. Ulf von Euler, Physiology or Medicine, 1970
  13. Hannes Alfvén, Physics, 1970
  14. Ragnar Granit, born in then Russian Empire, now Finland, Physiology or Medicine, 1967
  15. Nelly Sachs, born in Germany, Literature, 1966
  16. Dag Hammarskjöld, Peace, 1961 (posthumously)
  17. Pär Lagerkvist, Literature, 1951
  18. Arne Tiselius, Chemistry, 1948
  19. Erik Axel Karlfeldt, Literature, 1931
  20. Nathan Söderblom, Peace, 1930
  21. Hans von Euler-Chelpin, born in Germany, Chemistry, 1929
  22. Theodor Svedberg, Chemistry, 1926
  23. Karl Manne Siegbahn, Physics, 1924
  24. Hjalmar Branting, Peace, 1921
  25. Carl Gustaf Verner von Heidenstam, Literature, 1916
  26. Gustaf Dalén, Physics, 1912
  27. Allvar Gullstrand, Physiology or Medicine, 1911
  28. Selma Lagerlöf, Literature, 1909
  29. Klas Pontus Arnoldson, Peace, 1908
  30. Svante Arrhenius, Chemistry, 1903

Hollantilaiset samoin boldauksin
  1. Andre Geim, born in Russia, Physics, 2010
  2. Martinus J. G. Veltman, Physics, 1999
  3. Gerard 't Hooft, Physics, 1999
  4. Paul J. Crutzen, Chemistry, 1995
  5. Simon van der Meer, Physics, 1984
  6. Nicolaas Bloembergen*, Physics, 1981
  7. Tjalling Koopmans, Economics, 1975
  8. Nikolaas Tinbergen*, Physiology or Medicine, 1973
  9. Jan Tinbergen, Economics, 1969
  10. Frits Zernike, Physics, 1953
  11. Peter Debye, Chemistry, 1936
  12. Christiaan Eijkman, Physiology or Medicine, 1929
  13. Willem Einthoven, Physiology or Medicine, 1924
  14. Heike Kamerlingh Onnes, Physics, 1913
  15. Tobias Asser, Peace, 1911
  16. Johannes Diderik van der Waals, Physics, 1910
  17. Pieter Zeeman, Physics, 1902
  18. Hendrik Lorentz, Physics, 1902
  19. Jacobus Henricus van 't Hoff, Chemistry, 1901

Ja lopuksi tanskalaiset
  1. Jens Christian Skou, Chemistry, 1997
  2. Niels Kaj Jerne, Physiology or Medicine, 1984
  3. Aage Bohr, Physics, 1975
  4. Ben Roy Mottelson, Physics, 1975
  5. Johannes Vilhelm Jensen, Literature, 1944
  6. Henrik Dam, Physiology or Medicine, 1943
  7. Johannes Andreas Grib Fibiger, Physiology or Medicine, 1926
  8. Niels Bohr, Physics, 1922
  9. August Krogh, Physiology or Medicine, 1920
  10. Karl Adolph Gjellerup, Literature, 1917
  11. Henrik Pontoppidan, Literature, 1917
  12. Fredrik Bajer, Peace, 1908
  13. Niels Ryberg Finsen, born in Faroe Islands, Physiology or Medicine, 1903
Nyt siirryn pihahommiin. Kurkkaan kyllä myöhemmin selviääkö, mitä tällä pyynnöllä tavoittelit.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
No, lisätään kärsimystäsi vielä kerran ja sitten painun leikkaamaan nurtsin.

Ruotsalaiset nobelistit, sinun itsesi vähättelemät palkinnot boldaten.

  1. Tomas Tranströmer, Literature, 2011
  2. Arvid Carlsson, Physiology or Medicine, 2000
  3. Alva Myrdal, Peace, 1982
  4. Sune Bergström, Physiology or Medicine, 1982
  5. Bengt I. Samuelsson, Physiology or Medicine, 1982
  6. Kai Siegbahn, Physics, 1981
  7. Torsten Wiesel*, Physiology or Medicine, 1981
  8. Bertil Ohlin, Economics, 1977
  9. Eyvind Johnson, Literature, 1974
  10. Harry Martinson, Literature, 1974
  11. Gunnar Myrdal, Economics, 1974
  12. Ulf von Euler, Physiology or Medicine, 1970
  13. Hannes Alfvén, Physics, 1970
  14. Ragnar Granit, born in then Russian Empire, now Finland, Physiology or Medicine, 1967
  15. Nelly Sachs, born in Germany, Literature, 1966
  16. Dag Hammarskjöld, Peace, 1961 (posthumously)
  17. Pär Lagerkvist, Literature, 1951
  18. Arne Tiselius, Chemistry, 1948
  19. Erik Axel Karlfeldt, Literature, 1931
  20. Nathan Söderblom, Peace, 1930
  21. Hans von Euler-Chelpin, born in Germany, Chemistry, 1929
  22. Theodor Svedberg, Chemistry, 1926
  23. Karl Manne Siegbahn, Physics, 1924
  24. Hjalmar Branting, Peace, 1921
  25. Carl Gustaf Verner von Heidenstam, Literature, 1916
  26. Gustaf Dalén, Physics, 1912
  27. Allvar Gullstrand, Physiology or Medicine, 1911
  28. Selma Lagerlöf, Literature, 1909
  29. Klas Pontus Arnoldson, Peace, 1908
  30. Svante Arrhenius, Chemistry, 1903

Hollantilaiset samoin boldauksin
  1. Andre Geim, born in Russia, Physics, 2010
  2. Martinus J. G. Veltman, Physics, 1999
  3. Gerard 't Hooft, Physics, 1999
  4. Paul J. Crutzen, Chemistry, 1995
  5. Simon van der Meer, Physics, 1984
  6. Nicolaas Bloembergen*, Physics, 1981
  7. Tjalling Koopmans, Economics, 1975
  8. Nikolaas Tinbergen*, Physiology or Medicine, 1973
  9. Jan Tinbergen, Economics, 1969
  10. Frits Zernike, Physics, 1953
  11. Peter Debye, Chemistry, 1936
  12. Christiaan Eijkman, Physiology or Medicine, 1929
  13. Willem Einthoven, Physiology or Medicine, 1924
  14. Heike Kamerlingh Onnes, Physics, 1913
  15. Tobias Asser, Peace, 1911
  16. Johannes Diderik van der Waals, Physics, 1910
  17. Pieter Zeeman, Physics, 1902
  18. Hendrik Lorentz, Physics, 1902
  19. Jacobus Henricus van 't Hoff, Chemistry, 1901

Ja lopuksi tanskalaiset
  1. Jens Christian Skou, Chemistry, 1997
  2. Niels Kaj Jerne, Physiology or Medicine, 1984
  3. Aage Bohr, Physics, 1975
  4. Ben Roy Mottelson, Physics, 1975
  5. Johannes Vilhelm Jensen, Literature, 1944
  6. Henrik Dam, Physiology or Medicine, 1943
  7. Johannes Andreas Grib Fibiger, Physiology or Medicine, 1926
  8. Niels Bohr, Physics, 1922
  9. August Krogh, Physiology or Medicine, 1920
  10. Karl Adolph Gjellerup, Literature, 1917
  11. Henrik Pontoppidan, Literature, 1917
  12. Fredrik Bajer, Peace, 1908
  13. Niels Ryberg Finsen, born in Faroe Islands, Physiology or Medicine, 1903
Nyt siirryn pihahommiin. Kurkkaan kyllä myöhemmin selviääkö, mitä tällä pyynnöllä tavoittelit.

Ruotsi on siten saanut väkilukuun suhteutettuna enemmän Nobeleita kuin Sveitsi (väkiluvut 9 ja 7 miljoonaa). Toki Ruotsilla höpö-Nobeleita enemmän.
 
Mutta jotenkin vaikuttaa, että Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet tämän järjestelmän kanssa meitä paremmin Norjasta puhumattakaan (toki Norjan vauraus tulee öljystä).

Onhan Suomellakin metsää. Toisin kuin öljy, joka on maailmassa loppumassa, metsä ja puuala on globaalisti kasvanut. Suomessa se on toki supistunut ei sen takia, että maailman markkinat ovat pienentyneet, vaan sen takia, että Suomen tuotteet ylipäätänsä ovat kilpailukyvyttömiä korkean hintatasonsa takia ja sen takia, että Suomi ei vain osaa hyödyntää tätä kasvavaa markkina-aluetta, koska suomalaisten mielestä ns. "savupiipputeollisuus" on vanhanaikaista. Moderni yhteiskunta rakentuu palveluille, savupiipputeollisuus siirretään Kiinaan.

Itse asiassa joidenkin tilastojen mukaan Suomella on rikkaammat luonnonvarat kuin Norjalla. Silti Norjan BKT on lähes 2x Suomeen verrattuna.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Ruotsi on siten saanut väkilukuun suhteutettuna enemmän Nobeleita kuin Sveitsi (väkiluvut 9 ja 7 miljoonaa). Toki Ruotsilla höpö-Nobeleita enemmän.

Väkiluvutkin aivan metsässä. Uskomaton tyyppi, jopa stallariksi. No, eipä sitä voi hirveästi odottaakaan, kun lahtareiden lahtarin, isä aurinkoisen teurastusluvuissakin meni sadat ja tuhannet sekaisin.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Eli kysymys on mistä isänmaallisuutenne kumpuaa?
Suomi on maana turvallinen ja monissa tutkimuksissa maailman ehdotonta kärkeä.(esim. korruptiotutkimukset) Lisäksi Suomesta on ponnistanut kansainvälisestikin erittäin merkittäviä yhtiöitä kuten Kone ja UPM.

Tässä on jo muutamia syitä olla isänmaallinen.
 
Vaikka nyt vähän epätoivoista provoilua onkin ja Suomen tieteen taso on laskusuunnassa, niin pitää nyt toki muistaa että eivät Nobelit ole sinänsä mikään ainoa mittari tieteelliselle menestykselle ja kuitenkin karu tosiasia on ettei Suomen taloudellisilla resursseilla ihan oikeasti voi edes järkevästi odottaa kilpailevansa tasaveroisesti monen enemmän Nobeleita saaneen maan kanssa tiederahoituksessa.

Itse asiassa näin luonnontieteilijänä voisin sanoa, että tieteellisiä ja teknologisia innovaatioita on tehty useimmiten siellä, missä taloudelliset edellytykset ovat olleet heikot ja luonnonresursseja vähemmän kuin muualla. Tästä on Eurooppa hyvänä esimerkkinä. Euroopassa on kehitetty asukaslukuun nähden eniten teknologisia innovaatioita muihin mantereisiin nähden, vaikka Eurooppa on luonnonvaroiltaan köyhin maanosa. Asia menee myös päinvastoin - Afrikka joka on luonnonvaroiltaan rikkain maanosa, on tehty kaikkein vähiten teknologisia innovaatioita.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Itse asiassa näin luonnontieteilijänä voisin sanoa, että tieteellisiä ja teknologisia innovaatioita on tehty useimmiten siellä, missä taloudelliset edellytykset ovat olleet heikot ja luonnonresursseja vähemmän kuin muualla. Tästä on Eurooppa hyvänä esimerkkinä. Euroopassa on kehitetty asukaslukuun nähden eniten teknologisia innovaatioita muihin mantereisiin nähden, vaikka Eurooppa on luonnonvaroiltaan köyhin maanosa. Asia menee myös päinvastoin - Afrikka joka on luonnonvaroiltaan rikkain maanosa, on tehty kaikkein vähiten teknologisia innovaatioita.

Euroopan luonnonvarat eivät ole olleet erityisen köyhät. Metalleja ja energiaa on piisannut.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
No ei ne pahasti pielessä olleet Wikipedian mukaan Ruotsin väkiluku on 9,7 miljoonaa (oma arvioni oli 9 miljoonaa), Sveitsin väkiluku on 8 miljoonaa (oma arvioni oli 7 miljoonaa).

No, ehkä minä olen turhan tarkka, kun pidän tuloksen kannalta merkityksellisenä jakaako jonkun luvun seitsemällä vai kahdeksalla. Hauskintahan tässä on kuitenkin se, noiden väkilukuarviottesi kautta laskettuna Sveitsin etumatka Ruotsiin vain kasvaisi. Laskitko sinä yhtään mitään noiden metsässä olleiden lukujesi pohjalta, vai kävikö niin, että arvioit väkiluvut, arvasit lopputuloksen, jonka puolestaan itseluottamusta uhkuen esitit faktana?
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
No, ehkä minä olen turhan tarkka, kun pidän tuloksen kannalta merkityksellisenä jakaako jonkun luvun seitsemällä vai kahdeksalla. Hauskintahan tässä on kuitenkin se, noiden väkilukuarviottesi kautta laskettuna Sveitsin etumatka Ruotsiin vain kasvaisi. Laskitko sinä yhtään mitään noiden metsässä olleiden lukujesi pohjalta, vai kävikö niin, että arvioit väkiluvut, arvasit lopputuloksen, jonka puolestaan itseluottamusta uhkuen esitit faktana?

Heitä Sveitsin luvusta ainakin Einstein pois. Luulen myös, että 100 vuotta sitten Ruotsin väkiluku oli pienempi kuin Sveitsin. Ruotsin väkiluku on kasvanut paljon maahanmuuton seurauksena.
 

Aberystwyth

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Mikä tahansa aate on äärimmilleen vietynä perseestä. Isänmaallisuudessa itsessään ei ole mitään väärää, itsekin olen jossain määrin sellainen, sillä kuten jotkut muutkin yllekirjoittaneet, arvostan sitä että saan asua maassa, joka on turvallinen ja vapaa. Vaikka en ehkä seisokaan nykyisen hallituksen takana, ei tässä mihinkään olla maasta muuttamassa.

Huonoa isänmaallisuutta, eli varsinaista kansalliskiihkoa on täällä onneksi vähän. Kuten @BigRedBob totesi, äärioikeisto on valitettavasti saanut liitettyä moniin kansallisiin symboleihin vääriä mielikuvia. Eräs kaverinikin sanoi, että voisi muuten pitää Suomen leijona-kaulakorua, mutta kun ei edusta kyseisen kansanosan stereotypiaa, joka tällaisia koruja pitää. Samoin Kiitos-paidassa ei mielestäni ole mitään vikaa itsessään. Aika monethan näistä "isäm maan puolustajista" ovat ajautuneet yhteiskunnan rajamaille syystä tai toisesta ja alkaneet keksiä kuvitelluja vihollisia eri värisistä, eri uskontokuntiin kuuluvista, vastakkaisesta sukupuolesta...

Suomalaisten huono kansallinen itsetunto on kyllä kumma asia. Ehkä täällä on vaan niin pitkät murheen suossa rämpimisen perinteet, että kun joku oikeasti kehuu, niin sitä ei suostuta uskomaan. Harmi, sillä tämä on oikeasti hyvä maa eikä sen sanominen ääneen ole häpeä.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Heitä Sveitsin luvusta ainakin Einstein pois. Luulen myös, että 100 vuotta sitten Ruotsin väkiluku oli pienempi kuin Sveitsin. Ruotsin väkiluku on kasvanut paljon maahanmuuton seurauksena.

Jep. Tilastot ovat ikäviä, joten nyt niitä pitäisi siis lähteä muokkaamaan niin, että ne osoittaisivat sinun olevan oikeassa?

Tällä systeemillä sinä ilmeisesti pääsit siihen, että Stalinin vainoissa kuoli vain muutama sata suomalaista. Voi ehkä olettaa, että et laske vapaaehtoisesti Neuvostiliittoon matkanneita suomalaisiksi. Jos tämänkin jälkeen ollaan tuhansissa teurastetuissa, niin pitäisi ilmeisesti alkaa tarvittaessa laskemaan vaikka vain Stalinin itsensä tappamat, jotta voidaan varmistaa sinulle mieluisa luku ja julistaa sinut väittelyn voittajaksi.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Jep. Tilastot ovat ikäviä, joten nyt niitä pitäisi siis lähteä muokkaamaan niin, että ne osoittaisivat sinun olevan oikeassa?

Tällä systeemillä sinä ilmeisesti pääsit siihen, että Stalinin vainoissa kuoli vain muutama sata suomalaista. Voi ehkä olettaa, että et laske vapaaehtoisesti Neuvostiliittoon matkanneita suomalaisiksi. Jos tämänkin jälkeen ollaan tuhansissa teurastetuissa, niin pitäisi ilmeisesti alkaa tarvittaessa laskemaan vaikka vain Stalinin itsensä tappamat, jotta voidaan varmistaa sinulle mieluisa luku ja julistaa sinut väittelyn voittajaksi.

Einstein ei ollut millään muotoa sveitsiläinen. Eikä Sveitsillä ollut merkitystä hänen tieteellisessä työssä. Patenttivirkailijana työnantaja yritti rajoittaa hänen tieteentekemistä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös