Suurin ihmetyksen aiheeni tässä Case KHL-Jokereissa on ollut se, että Porilaisilla on alkanut ahdistamaan koko homma ihan vitusti, mistä tämä voi johtua?
Tänään sitten istuskelin dösässä ja matkustin 8-tietä pitkin työpaikalleni, vedin syvään henkeä ja asetin silmilleni mielikuvitukselliset porilaislasit.
Ei kauaakaan kun se valkeni, valkeni valkeana kuin keväinen joutsen. Nyt tiedän mikä porilaisia ahdistaa! Heti oivallukseni jälkeen, tunsin silmät niskassani, olin huutanut sen vahingossa ääneen.
Ässien kannattajat ovat nyt kuin se yläasteen häirikköoppilas joka pääsi hirveällä tuurilla amikseen keväällä 2013. Hän oli todellinen valopilkku, josta kaikki puhuivat. Jopa naapurin mummo oli ylpeä tästä pikkuveitikasta, eihän häneltä ollut kukaan mitään odottanut, mutta ennakkoasenteista huolimatta hän oli varmistanut paikkansa Porin Ammattikoulun levyseppähitsaaja
-linjalla. Tämä nuorukainen paistatteli sitten parrasvaloissa muutaman viikon, jonka jälkeen alkoivat lukion pääsykoevalinnat. Porilaisen itsetunto kasvoi näissä entisestään, sillä valittiinhan muutama poriin muualta muuttanut mukaan jopa noihin kinkereihin, ja he jopa siellä pärjäsivät! Olipa kerrankin kiva olla porilainen kun nimi oli päässyt jopa Helsingin Sanomiin, jossa esiteltiin uusi levyseppähitsaajien linja Suomen uutena toivona!
Ei kuitenkaan mennyt aikaakaan, kun porilaisten Helsingin serkku ilmoitti päässeensä Oxfordin Yliopistoon opiskelemaan Kansainvälistä Rahoitusliiketoimintaa. Tämä oli synkkä hetki porilaiselle. Eikä syystä, naapurin mummokaan ei enää muistanut porilaisen saavutusta vaan he puhuivat vain tästä upeammasta ja ylväämmästä Helsingin serkusta. Helsinkiläinen toki vakuutteli, että valmistuttuaan hän tulisi rekrytoimaan yritykseensä parhaimmat levyseppähitsarit porista, mutta tämäkään ei laannuttanut porilaisten vihaa Helsinkiläisiä kohtaan. Olivathan he vieneet kaiken arvon porilaisen saavutukselta. Tulevaisuudessa kun puhutaan vuodesta 2013 ja koulutusvalinnoista, ei kukaan enää muista poria tai porilaista. Se muistetaan vuotena jolloin suomalainen liiketoiminta mullistui pysyvästi Helsinkiläisen päästyä maailman toiseksi parhaaseen Yliopistoon, arvostettuun seuraan.
Porilainen suttui tästä ja mustaksi muuttui. Hän yritti kaikin keinoin kampittaa etelän serkkuaan, väittämällä kaikenmaailman epärelevanttia ja epätosia asioita koskien hänen siirtymisestään Oxfordin Yliopistoon. Porilaisen viimeinen provokatiivinen veto oli väittää, että ei se helsinkiläinen tulisi ikinä pärjäämään Oxfordin riveissä Cambridgen Yliopistoa vastaan soutukilpailuissa. Oxfordilaisilla vain sattui olemaan niin paljon rahaa, että he pyrhälsivät muskeliveneellä porilaiset suohon. Nopeasti toki huomattiin, että myös kilpailijalla oli muskelivene, mutta kilpailusta muodostui erittäin korkea laatuinen ja jännittävä!
Helsingin serkku päätyi toteamaan, että tärkeintä ei ole huolehtia tulevasta, vaan seistä nyt yhdessä rintamassa ja käydä taisteluun.