St.Louis Blues (2) - San Jose Sharks (7), lännen puolivälierät 2012

  • 15 592
  • 56

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Ja Bluesillahan siellä oli tosiaan juurikin ne kovimmat kaverit eli Polak ja Sobotka...
Eli pistetään se jäähän tippuneen miehen naamaan lyöminen kokemattomuuden tai kielimuurin piikkiin?

Ja sampio, kannattaisi ehkä seurata NHL:ää...
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Eli pistetään se jäähän tippuneen miehen naamaan lyöminen kokemattomuuden tai kielimuurin piikkiin?

Ja sampio, kannattaisi ehkä seurata NHL:ää...

Huomatakseen sen, että olet varsin objektiivinen ja monipuolinen kirjoittelija, mitä änäriin tulee? No joo, turhaa kai tämä on, ja on sulla varmasti enemmän tietoutta olemassa, ei siinä mitään. NHL:ää tulee toki seurattua, mutta ei varsinaisesti mitään yksittäistä tiimiä erityisesti. Pakko vain hassutella, kun tarjoat siihen joka kevät niin maittavat puitteet. Toki Sharksille ja varsinkin Marleaulle pytyn soisin, notta.
 

nixon74

Jäsen
Suosikkijoukkue
Broad Street Bullies, Nuotit
Täysin Sharksin turhautumisen aiheuttamaahan tuo loppu oli. Blues sitten vastasi samalla mitalla, mikä on aivan oikein tuossa tilanteessa. Boyleltakin hajosi kasetti totaalisesti lopussa kun piti Steenin kanssa alkaa mätkimään. Myös Burnsista huomasi kuinka paljon häviäminen ketutti, alkoi poikkari ja pikkusika lisääntymään viimeisissä vaihdoissa. Hyvät tappeluparithan tuolta syntyi, kaikki kunnia Braunille kun ei lähtenyt häntä koipien välissä Polakia karkuun vaan otti rehellisesti turpaan. Hienoa, että saatiin seuraavaa ottelua silmällä pitäen hieman fyysisiäkin ennakkoasetelmia. Saa nähdä mitä ensi matsissa tapahtuu.

Halakilla siis alavartalovamma ja Jake Allen on kutsuttu Peoriasta ylös. Halak kuitenkin lähtee Kalifornian reissulle mukaan ja tilanteensa arvioidaan uudestaan huomenna. Elliott oli erittäin vahva viime yön ottelussa ja luotto mieheen on kova, joten sinänsä ei pelota vaikka Halak ei pelikunnossa esimerkiksi enää tässä sarjassa olisikaan.

Tärkeä voitto Bluesille ja hyvin tasaisista asetelmista lähdetään Kaliforniaan paremmuutta mittaamaan. Saa nähdä miten Sharks syttyy pelaamaan kotiyleisönsä edessä ja miten Bluesin luistin kulkee vierasjäällä. Toistaiseksi molemmat maalivahdit ovat esittäneet huikaisevia otteita ja pitäneet joukkueitaan pystyssä, juuri niinkuin sarjasta oli odotettavissakin. Go Blues!
 

si1ma

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Olipas pitkästä aikaa viihdyttävin lätkäpeli eillen. Lopputuloskin oli loistava. On kyllä näissä kahdessa pelissä mielyttänyt silmää se mille Bluesin pelaaminen on näyttänyt. Erityisesti hyökkääjien kurinalainen pelaaminen alaspäin on ollut silmiä hivelevää ja näin on pakko ollakkin, koska esimerkiksi eillen Russel oli muutamaan otteeseen pienissä vaikeuksissa omassa päässä Sharksin isojen hyökkääjien kanssa. Backessin kanssa alkaa ylisanat loppumaan, jos tuolla pelaamisella ei Selke napsahda niin sitten ei millään. Eillen taas järkyttävä määrä loistavia ratkaisuja pelin joka osa-alueella ja vastapelurin miljoonamiehet kiikaritehoilla. Niin ja vielä maali illan kruunuksi Oshien "kohtuullisesta" esityöstä. Oshie teki myös eillen huomattavan tasonnoston. Eka pelissä miestä en ainakaan oikein huomannut mitä nyt muutaman hyvän vastataklauksen muodossa, mutta eillen mies oli ainakin minusta paremmalla energialla liikenteessä ja olihan se aika verraton esityö 2-0 maaliin 3 vastapeluria nippuun ja siihen päälle vielä nappisyöttö. Niinku olis kattonut D-poikien isät vastaan pojat peliä.

Halakin loukkaantuminen oli harmittava tapaus. Mutta ei mitään niin pahaa ettei jotain hyvää. Elliotilla näytti tarttuvan kiekot paremmin kuin hyvin. En usko, että lopulta on kyse vakavasta vammasta. Toivotaan ainakin, että Allenin kutsuminen Peoriasta on pelkkä hätävarjelun liioittelu. Mutta molemmat maalivahdit ovat pelillisesti hyvässä iskussa ja se on hyvä se. Mitä vastapelurin maalivahtiin tulee niin mielestäni Niemelläkin pomppi jo aika paljon paremmin, vaikkei sitä ekaa maalia sen kummemmin tuijottaisikaan. Joten siltäkin saralta parempia uutisia.

Tuossa lopun kahinassa ei mielestäni ollut mitään sen kummempaa. Peliaikaa oli jäljellä ja Jackman taklasi, ehkä vähän turhaan, mutta sääntöjen mukaisesti Murrayta. Tällä kiehahti kypärän alla ja alkoi nokittelemaan. Molempien ratsuväki rienti paikalle sieltä valikoitui parit ja alkoi tappelu. Jääkiekkotappelussa on olemassa vaara että saa turpaan ja näin kävi. Kuten tuossa joku jo sanoikin, ettei Bluessillakaan ollut siellä mitkään raskassarjalaiset. Sobotkan pieni hanskaus maassa makavaalle oli tietysti cheapshot mutta niin oli Burnsin kyynerpää, Marleun hanskalla lyönti kasvoihin ja Bluessillakin oli varmasti muitakin mitä minä en värilasieni läpi nähnyt.

Mutta toistaiseksi sarja on ollut vertaansa vailla tarjonnut playoff-kiekon parhaita aineksia jatkoaikoineen jne. Toivottavasti Blues pystyy Kalifornian reissulta nappaamaan ainakin yhden voiton ja palauttamaan kotiedun.
 

ipaz

Jäsen
Tämä sarjahan on kehittynyt mukavaksi jääsodaksi. Tuo 2. ottelun lopun pikku tanssahtelu oli kyllä hienosti haettu - hieman asetelmia kun lennetään länteen pelaamaan seuraavaa peliä. Sharks pelaa tällä hetkellä likaista lätkää: Burnsin kyynärpää Nicholiin, Galiardin tappotaklaus McDonaldiin, Marleaun nyrkki tuomarin sitomaan Crombeeniin ja tuo lopun kähy, jossa kuitenkin Bluesin tsekit näyttivät ettei kannata. Roman Polak näytti suuttuvan ihan oikeasti ja oli Braunin onni että tasapaino petti samalla kun moukari heilahti. Ken Hitchkock sanoi pelin jälkeen että "don't open Polak, you just don't wanna do it" tjsp. Roman Polak on yksi NHL:n vahvimmista pelaajista Jarmo Kekäläisen mukaan.

Vilpertille ja visiireille kaksi sanaa: Doug Murray.
 

Apmp-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, TPS
Pakko ratsastaa tänne kehumaan Vladimir Sobotkaa. Kaveri on varmaan kaukalon pienin jantteri eikä pelkää kyllä ketään. Lopun kähinöissä kävi hakemassa juuri oikean kaverin pois. Moore oli koko ottelun ajan tökkinyt Sobotkaa ja Sobotka näytti sitten miksei se kannata. Pehmeä visiiri-euro pesi Mooren ihan 100-0 ja sen lisäksi teki vielä ottelun voittomaalinkin. Loistava kaveri.

Toinen pehmeä slaavi Polak otti myös Braunilta luulot pois. OK, se oli Justin Braun, joten ei sillä kannata kauheasti leijua.

Se, että särjet ottivat tällä kertaa käkättimeen sekä tappeluissa, että tulostaululla, ei tee kaikista Blues-pelaajista sikoja. Sharksithan itse tuon aloittivat. Lisäksi taisteluparit olivat mielestäni varsin reilut. Sobotka vs. Moore, molemmat bottom-6 hyökkääjiä ja Polak vs. Braun, molemmat kolmosparin pakkeja. Lisäksi Sobotka ja Moore sekä Polak ja Braun ovat suunnilleen saman kokoisia.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Toinen pehmeä slaavi Polak otti myös Braunilta luulot pois. OK, se oli Justin Braun, joten ei sillä kannata kauheasti leijua...

..Sobotka vs. Moore, molemmat bottom-6 hyökkääjiä ja Polak vs. Braun, molemmat kolmosparin pakkeja. Lisäksi Sobotka ja Moore sekä Polak ja Braun ovat suunnilleen saman kokoisia.

Kahinoissa ei ollut mitään suurta draamaa tai mitään järisyttävää epäoikeuden mukaisuutta, mutta silti..

Polak ja Braun eivät todellakaan ole saman kokoisia. Polak on sen 30 paunaa painavempi ja reilusti kovempi. Braun vs. Polak taistohan syntyi Polakin tullessa auttamaan D'Agostinia, joten sen suhteen lähtöön ei liity mitää kummallista epäoikeudenmukaisuutta. Kuka muuten mainosteli jossain ketjussa vähän aikaa sitten, ettei pleijareissa tapella?
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Jaahans, yöllä taas mennään. Täällä on paljon keskusteltu noista tappeluista vähemmän yllättäen. Pakko kompata nimim. Ipazin viestiä. Polak on luultavasti kysellyt samoja tsekkien treeniohjeita kuin Jagr ja Otto Janecky, niin vahva äijä on kyseessä. Varmaan kaikille onni, ettei Roman noissa touhuissa useammin vieraile. Saattaisi tulla rumaa jälkeä kun tuollainen heijari osuu maaliinsa. Mahtavaa peliä jatkava Sobotka ei hoitanut ehkä kaikkien kirjoittamattomien sääntöjen mukaan hommaansa, mutta mielestäni täydellisellä tyylillä. Koko pelin pientä rottaa pelannut Moore oli juuri se sälli, joka kippasi Sobotkan toisen erän alussa läpiajosta niskat edellä jäähän. Viesti meni taatusti perille.

Peli oli mielestäni Bluesilta huonompi kuin ensimmäinen. Etenkin ensimmäinen erä oli ihan loppua lukuunottamatta ihan yhtä päätä, St. Louis oli täysin purjeessa. Toisessa erässä Elliott hyppäsi upeasti peliin ja otti monta todella laadukasta paikkaa. Toinen erä oli kuitenkin Bluesilta pelin parasta osaa, vastaavasti Niemi venyi monesti hyviin pelastuksiin.

Berglundin kenttä oli pelin paras, myös Backesin kolmikko paransi hyökkäyspäähän. Berglundin peliä on ilo katsella, hän on alkanut vihdoin löytää omaa osa-aluettaan P-Amerikan kaukaloissa. Patrik on isoksi mieheksi nopea, ja nyt kun hakeutuu maalille ahkerasti niin saa kroppaansa paremmin joukkueelle hyödyksi. Pelintekeminen ei häneltä oikein pienessä askissa onnistu, loppuu juuri ja juuri tila ja aika kesken, viimeinen ratkaisu on usein laaduton.

Neloselle kävi juuri niin kuin vähän pelkäsin, Reaves oli katsomossa ja Langs kolmosessa, niin eipä sieltä oikein kunnon energiaa tullut. Scott Nichol tosin hoiti oman ruutunsa jälleen ammattimiehen elkein, ei ihme että moni hai-fani haluaisi nähdä sällin vielä omassa jengissään.

Parantaa pitää kolmanteen peliin selvästi, jotta voitto sieltä irtoaa. Tällä kertaa tuskin tulee Vlasic-lahjoja, joten avausmaali ratkaisee taatusti paljon.
 

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Varmaan kaikille onni, ettei Roman noissa touhuissa useammin vieraile. Saattaisi tulla rumaa jälkeä kun tuollainen heijari osuu maaliinsa.

En nyt tiedä olenko missannut jotain viime aikoina, mutta eikös Polak ole vähän vaikeuksissa ollut kuitenkin kokeneempien jannujen kanssa? Eli että tappelutaitoa ei liikaa taida olla vaikka hirvittävän vahva kaveri onkin. Tietysti harrastuneisuudella sitäkin saattaisi kertyä, mutta eipä vaikka jättiläismäinen Hal Gillkään ole koskaan oppinut tappelemaan.

Sarjasta olen tähän mennessä katsonut vain ensimmäisen pelin jatkoerän, Bluesia sympataan tässä. Sobotkan puolesta ja Thorntonia vastaan käytännössä (muista sarjan pelureista tykkään katsoa erityisesti Pietrangelon ja Marleaun peliä). Plus yleensäkin suon menestystä näille liigassa kauan olleille mutta Cupittomille joukkueille.
 

McJokke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Sharks, Pelaajat: Joe Thornton,Ron Hextal
Kaikki on jo läpi käyty viime ottelusta. Tasaista oli, mutta jos et tee maalia (pl.Vlasic) niin et voita. Parempi voitti siis.

Yllättävästi Sharks pääsi kuin koiraveräjästä sillä odotin, että ainakin Galiardille olisi tyrkätty "jämäpelaajan" 1 ottelun pannaa. Hyvä näin kuitenkin.

Mites Bluesin maalivahdit? Onko kuulunut Halakin kunnosta mitään? Elliott oli ainakin jo toisen pelin perusteella täydessä kunnossa, mutta myös hän on juuri toipunut loukkaantumisesta, joten tuskin aivan täydessä vireessään on.

Nyt vaan kiekkoa reppuun hainpoikaset ja säilyttämään kotietu!
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
En nyt tiedä olenko missannut jotain viime aikoina, mutta eikös Polak ole vähän vaikeuksissa ollut kuitenkin kokeneempien jannujen kanssa? Eli että tappelutaitoa ei liikaa taida olla vaikka hirvittävän vahva kaveri onkin. Tietysti harrastuneisuudella sitäkin saattaisi kertyä, mutta eipä vaikka jättiläismäinen Hal Gillkään ole koskaan oppinut tappelemaan.

On varmasti, miehen fight card on niin lyhyt ettei mitään selvää otantaa ole, mutta selkeät tappiot Cliffordille ja Carcillolle puoltavat näkemystäsi vahvasti.
Olisi pitänyt avata ajatustani paremmin. En hakenut sitä, että Polakin pitäisi lähteä useammin myllyyn tai olla joku hanskaton pelote. Tarkoitin lähinnä että tappeluhistoriansa perusteella Polak lähtee myllyyn vain spontaanisti, ja usein hieman kiihtyneessä tilassa, niin jos vastustajaksi osuu hieman epäsuhta pari niin jälki voi olla rumaa. Sen verran eläimellistä tuo heiluminen Brauniakin vastaan oli.
 

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Ok TaoTao, ymmärrän kyllä tämän selvennetyn pointtisi harvinaisen hyvin. Sellainen voimanpesä tuo kaveri tosiaan on.

Mites Bluesin maalivahdit? Onko kuulunut Halakin kunnosta mitään?

Ei kai tästä sen enempää tietoa ole tullut ulos kuin että kolmospelissä ei olisi missään nimessä kokoonpanossa alavartalovamman vuoksi. Ilmeisesti tarkkaa tietoa ei ole olemassakaan, eli ettei olisi vielä täysin tutkittu.
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Sellainen matsi tällä kertaa. Bluesilta lähes sarjan parasta esitystä ensimmäiset 55 minuuttia, sitten tuli ilmeisesti turha hyvän olon tunne puseroon ja johtoasema ryssähti nopeasti. Onneksi ei kiekko enää lopussa pomppinut Sharksille.

- San Josen alivoima. Mitä ihmettä oli tapahtunut? Jo ensimmäisestä passiivisesta pikkuneliöstä näki ettei nyt ole samat kuviot käytössä, pari syöttöä boksin läpi ja kädet ilmaan. Koko pelin Sharks antoi Bluesin pelata kiekkoa rauhassa viivaan ja hakea sieltä hyviä vetoja maskiin. Blues on juuri parhaimmillaan, kun pääsee viivan kautta pelaamaan. Pietro, Shattenkirk ja Cocacola ovat kaikki hyviä liikkumaan sivusuunnassa ja heittämään ohjuria maalille.

- Andy McDonald on huikeassa iskussa, niin koko kenttäkin. Berglund röyhiin maalissa, Andy painaa sataa kymmentä päästä päähän ja Steen tekee vähän kaikkea ja oikein.

- Carlo C syötti sitten kolme rysää, muttei mitenkään edukseen muuten erottunut. Ensimmäisessä erässä yksi älytön jäähy, kun alkoi blokkailemaan päätykiekossa Thorntonia. Noista tulee ja pitääkin tulla aina penaltti.

- Stewart oli kuulemma tullut takaisin kokoonpanoon D'Agostinin tilalle. Juu kiitos vaan Chris, toivottavasti ei tarvitse sinua ensi kaudella katsella, Tarasenko pyyhältää ohi vasemmalta ja oikealta naureskellen tuollaista löllertämistä.

- Jumbo pääsi sitten vauhtiin pisteidenkin valossa, nyt pelottaa. Huikeaa esitystä koko illan. Joen kannattaa katsoa ettei vain syötä kaimalleen Pavelskille, siellä on ruuti niin märkää. Ainakin pari kolme tuhannen dollarin maalipaikkaa hukkasi tässä(kin) pelissä. Tosin Pavelski sentään löytää sinne huippupaikoille, toisin kuin Pati Marleau.

- Brent Burns. Aivan huikea sälli. Pitäisi olla näillä näytöillä ehdolla Norrikseen, täysin pysäyttämätön voima omissa ja huikealla luistelullaan polkee karkuun karvaajilta. Joka pelissä ollut ottelusarjan paras pakki.

Eli 2-1 -tilanteesta toiseen vieraspeliin. Siitä napakka voitto himaan, niin saa ottaa kotipelissä sarjan lopullisesti haltuun. Ihan hyvältä näyttää, sarja on kuitenkin niin tasainen ja pienistä marginaaleista kiinni, että mitä vain voi tapahtua. Pelkästään SJ:n alivoiman tullessa kahden ensimmäisen pelin tasolle mennään taas maaleissa koko pelin ajan tasatahtia, eikä nykäisyjä uskoakseni nähdä.
 

McJokke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Sharks, Pelaajat: Joe Thornton,Ron Hextal
Kyllähän tuo alivoiman romahdus oli jällen käsittämätöntä. Ei minkäänlaista järjenhiventä.

Mukavan fyysistä peliä oli tänäänkin, mutta sitten ne tärkeimmät eli maalit puuttui. Seuraavassa matsissa sitten pakkovoitto sillä 3-1 tappiolta en millään jaksa uskoa että Sharks onnistuisi kolmea kertaa peräkkäin Bluesin voittamaan. 7 matsia odotellessa. Tällä hetkellä vituttaa sen verran, että tekis mieli sanoo et tää oli tässä. Tuskin kuitenkaan.
 

si1ma

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Sellainen matsi tällä kertaa. Bluesilta lähes sarjan parasta esitystä ensimmäiset 55 minuuttia, sitten tuli ilmeisesti turha hyvän olon tunne puseroon ja johtoasema ryssähti nopeasti. Onneksi ei kiekko enää lopussa pomppinut Sharksille.

Hyviä pointteja TaoTaolta. Joo oli kyllä uskomaton tuo lopun koomailu. Täällä ainakin alkoi jo hieman hiipiä epäusko puseroon. Mutta muuten oli helposti tämän ottelusarjan paras esitys Bluessilta. Tuli mieleen nuo runkosarjan kohtaamiset tästä pelistä. Ei voi kun toivoa että tulevissa peleissä ei aleta liihottamaan takki auki ennen kun 60 minuuttia on taulussa. Macdonaldia pakko kehua onhan mies huikeassa iskussa tällä hetkell. Putki kulkee ja vastustajan pakit on jatkuvissa ongelmissa miehen kanssa. Aivan mahtava esitys niinkuin koko ketjulta. Mutta eiköhän case Stewart todellakin ole nyt käsitelty, näkymätöntä koomailua, ei oikein kovaa fyysistä peliä. Vilttiin ja mieluummin Reaves tilalle.

Vastustajasta pari sanaa. Thorntonin ketjun herääminen johtui mielestäni siitä, että San Jose pyrki aktiivisesti peluuttamaan ketjua aina kun Backesin kenttä ei ollut jäällä. Nyt pitäisi vaan muidenkin ketjujen ottaa näännytys voitto Sharksien ykkösestä. Erityisesti Arnotin kenttä oli hieman vaikeuksissa välillä. Lopun selkärangattomuuksista huolimatta voitto on voitto ja kotietu on jälleen itsellä.
 

Luige

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, San Jose Sharks
Sellainen matsi tällä kertaa. Bluesilta lähes sarjan parasta esitystä ensimmäiset 55 minuuttia, sitten tuli ilmeisesti turha hyvän olon tunne puseroon ja johtoasema ryssähti nopeasti. Onneksi ei kiekko enää lopussa pomppinut Sharksille.

Olipas puuduttava ja turhauttava matsi. Tais olla taas Bluesin sarjan parasta esitystä 59 minuuttia?

Tyhjentävää. Jos (ja kun?) Blues tästä itsensä puolustaa ja torjuu jatkoon, niin "innolla" odotan jotain STL-NSH tai Kings sarjaa :)

Noh, turha se on kait vastustajan pelityylistä itkeä, jos mistään ei tehdä maaleja. Pavelski, Marleau, Couture....

Toivottavasti lauantaina jäällä on todella ärsytetty ja ehkä vähän turhautunut hailauma. Muuten voi olla vaikeeta pysyä hereillä viiteen asti..
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Olipas puuduttava ja turhauttava matsi. Tais olla taas Bluesin sarjan parasta esitystä 59 minuuttia?

Ei ollut mielestäni puuduttavaa, tämä oli hyvin tarkkaa pudotuspelikiekkoa. Turhauttavaa varmasti, jos lähti sillä asenteella sarjaan että tämä on pieni aamu-uinti kahluualtaassa hailaumalle ennen tosipelejä. Koko sarja on ollut tällaista molemmilta jengeiltä, poislukien ehkä se toinen peli missä tunteet kuumenivat enemmän ja nähtiin fyysisyyttäkin. Blues on pelannut noin koko Hitchcockin ajan, eikä voi väittää etteikö San Jose yhtälailla keskittyisi puolustamaan tarkasti ja välttämään virheitä.

Ei, tämä ei ollut myöskään Bluesin parasta. Etenkin kolmannessa erässä joukkue oli pahasti purjeessa omissa, mutta onneksi Elliott ja tuuri olivat kohdillaan. Tosin blokkipeli oli jälleen mallikasta, ja laukaukset saatiin pidettyä pois ihan täydellisiltä tonteilta. Viime peli oli kokonaisuutena parempi, nyt tuli pari turhaa virhettä. Etenkin kokeneen Jackmanin kohdalle. Winnik kierteli kuin reimaria ja kolmannessa erässä poikkarijäähy oli täysin turha, toki pisteet siitä myös hyvästä hausta Moorelle. Pari napautusta selkään, ja kun kolmas tuli niin Dominic hyppää puolivoltin taaksepäin kierteellä. Onneksi toinen kokenut Pati Marleau on vielä uuvatimpi kuin Jackman, ja otti täysin turhan estämisen ja Blues kuittasi. Berglund teki taas sitä hienoa maskityötä ja hurjassa iskussa oleva McDonald kaapi irtopalat sisään Sharksin isojen miesten edestä. Andy pääsi pari kertaa tykittämään vapaasti laidalta myös lämäriään, kolmannessa meinasi Andy Niemen hanskan kautta jopa lipsahtaa sisään.

Pitää vähän kehaista Stewartia, tänään osui parissa tilanteessa sopivalla kohdalla paikalle ja sai hyvät 2-1 -vastaiskut. Ratkaisut olivat toki saamattomia, mutta oli edes paikoilla. Sarjan muissa peleissä on vaellellut jossain ihmeen henkisessä välitilassa. Harmi, sillä hyvä pelimies kyseessä, muttei vain yhtään sovi tyyliltään Hitchcockin muottiin.

Ihan kohtalaiselta näyttää tilanne, nyt kysytään sitä Bluesin tappajan vaistoa. Kahdessa viime pelissä tappajanvaistoa ei ole löytynyt, vaan Sharks on päästetty lopussa liian lähelle iskemään. Seuraavaa olisi sitten la-su -yönä tarjolla. Ihan pikkaisen veetuttaa nyt, että seuraavat kuusi päivää menee meikäläiseltä sivistyksen ulkopuolella. Katsotaan sitten tekstiteeveestä.
 

nixon74

Jäsen
Suosikkijoukkue
Broad Street Bullies, Nuotit
Blues tosiaan jatkanut hyvin pitkälti samalla kaavalla, millä runkosarja pelattiin Hitchin tultua puikkoihin. Tiukka puolustus, ja maalilla Halak/Elliott nappaa ne muutamat tärkeät gamesaverit/ottelu, niin eiköhän sieltä taas voitto napsahtanut.

Bluesista sanotaan, ettei joukkueessa ole yhtään "tähtipelaajaa", vaan tasainen nippu laatupelaajia, jotka hyvällä joukkupelillä voittavat näitä otteluita. Tällä kaudella tosin mielestäni Pietrangelo on noussut tuonne tähtikategoriaan, samoin kuin Backes jo viime kaudella, mieshän taistelee tänä vuonna Selkestä ihan tosissaan. Myös McDonald ehkä jopa hieman aliarvostettuna pelaajana on kahden viime kauden runkosarjassa tehnyt 83 pelissä tehot 30+42=72 ja nytkin näissä pleijareissa 4 pelissä tehot 3+4=7. McDonald ottanut loppukaudella ja tässä pleijarisarjassa erinomaisesti ratkaisijan viittaa harteilleen ja toivotaan, että mies pysyy ehjänä, sillä Bluesin tärkein hyökkäyspelaaja on kyseessä ja mieheltä tosiaan tuo sormuskin löytyy jo. Viime yönä taas maali, ja näytti että pienikin mies voi pärjätä maalin edessä jos osaa sijoittua oikein.

Sarjasta tullut juuri sellainen kuin moni, allekirjoittanut mukaanlukien, ennusti, eli erittäin tasainen ja tiukka ja pienestä on ollut kiinni. Blues on niukasti vienyt sarjan nyt 3-1 itselleen hyvin paljolti maalivahtipelin turvin. Pienoinen pelko oli sarjan alussa tuon kokemattoman rungon kanssa, varsinkin kun vastaan tuli kahtena viime vuonna konferenssifinaaleihin asti yltänyt Sharks, että mitenköhän se pakka kestää. Kaikkien Blues-fanien iloksi voi todeta, että joukkueesta ei näy tällä hetkellä millään tavalla tuo kokemattomuus, vaan peli on sujunut loistavasti, ja varsinkin Berglundin parantuneet otteet ovat positiivinen yllätys. Selvästi pleijaripelaaja on kyseessä, nähtiinhän miehen vaarallisuus "isoissa" peleissä jo viime kevään MM-kisoissa. Varmasti Langsin/Arnottin arvo tuolla pukukopissa on erittäin suuri näille Bluesin nuorukaisille.

Mikäli Elliott pysyy omalla tasollaan myös lauantain pelissä, tulee Blues melko varmasti katkaisemaan sarjan jo silloin. Jotenkin alkaa uskoa löytyä myös joukkueen pleijarimenestykseen loistavan runkosarjan jälkeen. Kyllä tässä voidaan vielä pitkälle mennä.
 

McJokke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Sharks, Pelaajat: Joe Thornton,Ron Hextal
Kyllähän tämä alkaa pikkuhiljaa taputeltua kauraa olemaan.
Blues on pirun vahva taktisesti ja onkin puuduttanut Sharksin hyökkäyksistä sen terävimmän terän. Tähän kun vielä lisätään luokaton alivoima ja Marleaun,Pavelskin ja Couturen tehottomuus maalipaikoissa niin lukemat voitoissa on aivan oikein.

San Joselta oikeastaan onnistujiksi voi laskea ainoastaan Niemen ja Thorntonin ja... Niin no eipä niitä oikeastaan muita ole.

Blues vie tällä hetkellä sarjaa ollen yksinkertaisesti niin sairaan paljon kypsempi pelitavaltaan ja Hitchcock on koutsannut McLellanin totaalisen suohon. Samalla sitten kun Blues on yksinkertaisesti niin hurjan paljon nopeampi niin eihän tässä loppujen lopuksi ole ollut mitään epäselvyyttä.

Aivan totaalisen luovuttanut en ole, mutta perkeleesti pitää tapahtua, jotta Sharks tästä suosta itsensä nostaa. Alla tärkeimmät:

- Jollain ihmeellä on Pavelskin, Marleaun ja Couturen alettava laittaa kiekkoja sisään. Miehet on aivan syväjäässä.
- Alivoima. Joo kaikki tästä on sanottu. Parantunut hetkittäin, mutta heti seuraavaksi se onkin jo totaalisen paskaa.
- muistelisin että 5vs5 maalit ovat sarjassa tasan 6-6. vai olikohan 5-5. Tasan jokatapauksessa.

Helpoiten sanottuna, aletaan laittaa lätkää maalin ja pysytään poissa boksista. Peli kerrallaan ja silleen.

Ps. Erittäin hienoa nähdä, että AndyMac on jälleen terve ja pystyy pelaamaan omalla tasollaan! Viihdyttävä pelaaja, áloituksissa peto, nopea, hyvä pelisilmä. Ilo seurata.

Pss. Ikävä Scottya.
 

Iggy12

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Sharks, Flyers, KalPa, Jarome Iginla
Myös McDonald ehkä jopa hieman aliarvostettuna pelaajana on kahden viime kauden runkosarjassa tehnyt 83 pelissä tehot 30+42=72 ja nytkin näissä pleijareissa 4 pelissä tehot 3+4=7. McDonald ottanut loppukaudella ja tässä pleijarisarjassa erinomaisesti ratkaisijan viittaa harteilleen ja toivotaan, että mies pysyy ehjänä, sillä Bluesin tärkein hyökkäyspelaaja on kyseessä ja mieheltä tosiaan tuo sormuskin löytyy jo. Viime yönä taas maali, ja näytti että pienikin mies voi pärjätä maalin edessä jos osaa sijoittua oikein.

Andy McDonald oli melkein unohdettu tähtipelaaja viimeiset pari kautta. Minulle tuli yllätyksenä, kun luin McDonaldin paluusta peleihin runkosarjan aikana, että hän edes vielä pelaa NHL:ssä. Hienoa, että taika on tallella, vaikka huonoa se on Sharksin kannalta.

Ei vain löydy Sharksilta aseita tuon Bluesin sumpun murtamiseen. Vaikka Sharksin kärkimiehet on saatu tehottomiksi niin ei ole paljoa apua tullut alemmilta ketjuilta. Top-6 hyökkääjät pystyvät jotakin luomaan, mutta bottom-6 hyökkääjät näyttävät vain ihan kivoilta pörrääjiltä saamatta minkäänlaisia vaarallisia tilanteita aikaiseksi. Sharks on tällä hetkellä liian top-6 painotteinen joukkue eikä leveyttä löydy hyökkäyksestä. Voisi jonkun pelaajan laittaa alempiin ketjuihin tuomaan taitoa puukäsien vierelle. Esimerkiksi voisi lähteä ketjuja kasaamaan Thornton - Couture - Pavelski sentterikolmikon ympärille. Miten muuten voisi yrittää herätellä joukkuetta?

Blues on jopa yllättävän vahva joukkue. Hyvä sekoitus nuoruutta ja kokemusta, pelaavat todella kurinalaisesti ja pitävät vastustajan pelaajat pois parhailta maalintekopaikoilta, lisäksi myös osaavat hyödyntää omat mahdollisuutensa. Joukkueen pelitapa on välillä kuin nukutuslääkettä, mutta mitä väliä, kun voittoja näyttää sillä irtoavan. Ihan mielenkiintoista nähdä jos seuraavalle kierrokselle tulisi Blues - LA Kings sarja, että millaista taktisen jääkiekkoilun juhlaa se olisi.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Tasaista on ollut, mutta silti bluesit ovat olleet numeroiden mukaisesti niskan päällä. Yksinkertaistettuna ensimmäisenä asiana molemmat pelaavat erittäin tarkkaa puolustuspeliä. Toisena tekijänä taitotasoltaan sharksien top 6 on bluesin vastaavaa edellä, mutta bluesien maalin edusta on ollut todella tiukasti vartioitu ja maalivahdit ovat pelanneet erinomaisesti. Kolmantena tekijänä sharksit ovat päästäneet bluesit omilla virheillään liian helposti bluesin mukavuusvyöhykkeelle eli johtoasemaan. Neljäntenä tekijänä sharksien alivoima on ollut tuttuun tapaan katastrofaalisen surkeaa (olisko prosentti jotain 65% luokkaa). Viidentenä tekijänä bluesit ovat päästäneet ottelun lopuilla sharksit mukaan peliin ja päästäneet tällöin maaleja.

Näistä tekijöistä kun summaa 3-1 otteluvoitot kuvaavat hyvin ottelusarjaa. Pelit ovat olleet turhauttavia maalinteon ollessa niin kovin vaikeaa ja alivoiman ollessa täyttä paskaa, mutta ottelusarja on tarjonnut ihan hyvää viihdettä. Tasaisuudesta huolimatta tiukempi puolustus ja parempi erikoistilanne pelaaminen taitavat kääntää ottelusarjan Bluesille 4-1. Kliseisesti erikoistilanteissa parempi joukkue voittaa ottelusarjan.

Jos jotain onnistujia lähtisi kaivamaan sharks miehistöstä, esiin tulisi nostaa Brent Burns ja veteraari Joe Thornton. Bluesin David Backes on saanut paljon kehuja, mutta esityksiin nähden kehut ovat tulleet ansiottomasti. Sen sijaan Patric Berglund ja jo useasti mainittu Andy McDonnald ansaitsevat kaiken suitsutuksen.

Playoff ottelusarjat ovat siinä mielessä tärkeyden ohella mielenkiintoisia, että peleissä vastustaja tulee todella tutuksi. Runkosarjassa keskenäisiä otteluita on vähemmän ja pelien välillä on enemmän aikaa. Unohdettaessa runkosarja täysin Bluesit ovat neljän pelin perusteella antaneet itsestään vahvan kuvan. Vähäisenä heikkoutena on ollut maalin päästäminen pelien viimeisillä minuuteilla.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Kauden viimeinen peli jäljellä? Kaikki ennusmerkit viittaisivat tähän suuntaan. Yksinkertaisesti joukkue joka pelaa alivoimaa 60% tehoilla jatkuvasti ei pysty voittamaan pleijareissa. Mikä mahtaa olla TMacin ja mun valmennuksen kohtalo? Onko olemassa enää mitään selityksiä, jotta katastrofaalisesti alivoimapelissään jo toista kautta putkeen epäonnistunut valmennus voisi jatkaa?

Kokoonpanon osalta todennäköisesti jatketaan samalla, kuin edellisessä matsissa. Liiemälti aiheitta ei ole optimismiin, mutta ehkä sarjaa vielä saadan venytettyä takaisin san josen palmujen alle.
 

Andrew

Jäsen
Onnittelut St.Louis Blues faneille. Olen itse aika yllättynyt, ajattelin, että Sharks hoitaa tämän sarjan kokemuksella ja Bluesin aika tulee myöhemmin, kun joukkueella on enemmän kokemusta.

St.Louis Bluesin pitkä jälleenrakennus aika näyttäisi olevan ohi ja joukkue on valmis etenemään kiven kovasta Western Conferencesta Stanley Cup finaaleihin lähivuosina. Omasta mielestäni organisaatio ansaitsisi menestyksensä, pitkäjänteinen kova työ tuottaa tulosta ja on yksi legendaarisimpia Keski-Lännen joukkueita.
 

Luige

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, San Jose Sharks
Tätä peliä ei ratkaissut erikoistilanteet.
Tämän ratkaisi joku muu, mikä?

Olin jo aika varma, että Game 6 kutsuu, mutta Antti Niemeltä yksi paha reboundi ja siitä tasoitus. 45sek myöhemmin räppä siniseltä ja maskin läpi kiekko maaliin ja kausi ohi.
Kyllä vetää todella hiljaiseksi. Pienestä on kiinni.

Onnittelut ja kaikki kunnia Bluesille ja etenkin Elliotille. Parempi _joukkue_ jatkoon.
 

Nuottipaita

Jäsen
Suosikkijoukkue
St.Louis Blues, Rauman Lukko, Middlesbrough FC
4-1 voitot Bluesille ja eikun jatkoon :) peliä en sen kummemmin ole ehtinyt katsomaan (ainoastaan highlightsit nhl.comista), mutta kunnon poffi-ratkaisulta vaikutti... veteraanit pääosassa! Elliott kuin muuri, Scotty-Langs-akselilla tasoihin, Perron oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja kevään Kunings, Andy MacD lyö niitin tyhjiin. Kaunista.

Tätä on 10 vuotta odotettu ja kyllä maistuu hyvälle. Tällaista tulosta tekee vain oikein roolitettu ja taktiikkansa täydellisesti sisäistänyt joukkue. Hats off to Kenny H! Blues pimensi täydellisesti Sharksien ykköstykit ja bottom-sixistäkään Sharks ei onnistunut ratkaisijoita löytämään. Kyllähän Blueskin oli ajoittain näissä peleissä helisemässä, mutta taktisesti kypsänä ja ennen kaikkea henkisesti tiiviinä ryhmänä eteni loppujen lopuksi suvereenisti jatkoon.

Seuraavaa rundia odotellessa... katsotaan tajuaako seuraava opponentti sen, että Keski-Lännen laumaa ei kannata päästää tekemään sitä ekaa maalia :)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös