Sanoisin, että tämän kauden syväkyykyn jälkeen Tappara on uuden edessä. Ja näin joukkueen fanina ehkä hyvä niin.
Tuossa löydettiin jo menestysresepti pitkäksi aikaa, joka sitten lopulta tälle kaudelle Juha Metsola reseptin kasvona todettiin vanhentuneeksi. Rikard Grönborg oli lopulta vaan nimi, joka tuli poimimaan murtuvan dynastian viimeiset riippeet mestaruuden muodossa nimiinsä ja nyt kun pitäisi jotain tehdä, niin Rikard on ollut vaan pelkästään mies ja parta koko kauden. Joukkue täysin tuuliajolla Joulusta asti. Ja oli pelillisesti jo aiemmin.
Jussi Tapola, voi kuinka Sinua ikävöinkään. Ne träpit. Ne kaikki asiat, jotka suomalaista kiekkokansaa vituttivat. Kuinka niitä ikävöinkään. Kuinka ikävöinkään sitä, että Tappara voitti. Tavalla tai toisella, mutta ne voitti. Ja se vitutti kaikkia muita.
Mun on ikävä sitä Tapparaa, joka pelityyliltään vitutti kaikkia muita. Välillä jopa meitä fanejakin. Ei siinä, nyt se pelityyli vasta vituttaakkin. Aiemmin kuitenkin keväällä se torijuhla lohdutti.