TV-sarjaketju

  • 2 441 353
  • 10 706

ace

Jäsen
Tänään ilahdutti kun huomasi että Team Ahman kaikki tuotantokaudet ovat tulleet katsottavaksi Ruutuun. Team Ahma oli aikoinaan yksi ehdottomia lempisarjojani joten on kyllä hienoa että sarja on taas katseltavissa. Kaikki vanhat sarjat eivät ole kyllä aikaa kestäneet eivätkä olekaan tuntuneet uusintakierroksella yhtä hyvältä kuin aikoinaan joten saa nähdä miten Team Ahma toimii tänä päivänä.
Turvallista matkaa!



 

tyoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lightning, Rangers, Vegas, Stars
Mainitaan nyt muutama sieltä mielestäni paremmasta päästä, linkki IMDB ja arvosana näkyvillä:
The Leftovers 8.3
The Returned (Les Revenants) 8.0
Dark 8.7

Kiitokset Darkin esiin nostamisesta. Eka kausi takana ja ihan mahtavaa menoa. Pitäisi aina tutkia tarkemmin jos imdb:n arvosana on noin korkea. Liikaa tulee vierastettua sarjoja, joissa ei puhuta englantia. Toki noissa on aika pahasti käännösten varassa, mutta ainakaan tässä Darkissa se ei ole häirinnyt juurikaan.

Leftoversissa oli aikoinaan jokunen niskakarvat nostattava kohtaus, kuten koko perhe aamupalapöydässä. Kuitenkin sarja jäi melko ankeaksi. Liian sekavaa omaan makuun ja paljon hällävälikohtauksia. En tykännyt myöskään miespäähenkilöstä ollenkaan.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Aloitin katsomaan Vikingsia uudelleen. Onhan tuo vaan hieno sarja, ja nyt kakkoskauden puolessa välissä tuntuu, että ihan helvetisti on matkaa jäljellä, vaikka jo kaikenlaista on tapahtunut. Hyvin kyllä on koukerot unohtuneet reilussa kymmenessä vuodessa, ja onhan tuosta tuoreimmasta kaudestakin, tai sen jälkiosasta, jo useampi vuosi. Ei kiinnosta tippaakaan pienet vapaudet historiallisessa tarkkuudessa, pääasia että veri lentää ja koston kierre kasvaa, kautta Odinin!

PS Kathryn Winnick on edelleen aivan helvetin hot, sekä tuossa viikinkilookissaan että muutenkin.
 

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Resident Alien sarjasta kakkoskausi tullut vihdoin netukkaan. Toivottavasti ei tarvitsisi odotella taas jotain reilua vuotta että lisää tätä herkkua saadaan Suomen puolelle. Aivan loistava scifi henkinen komedia
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Harjunpään uutta kautta katselen. On ihan tavattoman eleettömästi näyteltyä ja huonosti etenevää tarinankerrontaa ja oikein päälleliimattua tekemistä. Tulee Tuukka Temosen ohjaukset mieleen.

Neljäs jakso menossa ja taitaa jäädä tähän.

1/5.

Juonenkuljetukset olleet kahdessa ensimmäisessä tarinassa onnettomia. Ensimmäisessä paketoitiin viidessä minuutissa koko homma ja toisessa tuntui jäävän kaikki auki ja selittämättä.
 

TheSirPena

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pentti Matikainen
Harjunpään uutta kautta katselen. On ihan tavattoman eleettömästi näyteltyä ja huonosti etenevää tarinankerrontaa ja oikein päälleliimattua tekemistä. Tulee Tuukka Temosen ohjaukset mieleen.

Neljäs jakso menossa ja taitaa jäädä tähän.
Harjunpään kakkoskauden neljäs jakso pyörii juuri itsellänikin tuossa ja samanlaisia ajatuksia tulin kirjoittamaan. Suorastaan vituttaa, kun sarja on lähtökohtaisesti oikein kiinnostava, mutta sitten katsojille tarjoillaan tällainen kökkö, suorastaan amatöörimäinen tekele. Vertaus Temosen tuotantoihin on varsin osuva.

Timo Harjunpään näyttelijää Olli Rahkosta olen pitänyt ihan lupaavana uutena tulokkaana, mutta tässä ei toimi kyllä yhtään. Harjunpään tutkaparia näyttelevä Temosen vaimo taas on yksinkertaisesti surkea näyttelijä ja on varmasti epäuskottavin tv-kyttä, jonka olen nähnyt. Salatut Elämät, josta Olga Temonen tuli alunperin tunnetuksi, olisi hänelle sopivin paikka.

Hienot ilmakuvat Stadista ovat niitä harvoja positiivisia asioita, mitä tästä jää mieleen.
 
Viimeksi muokattu:

Teresa

Jäsen
Seuraavaksi pari sanaa parista kotimaisesta sarjasta, jotka ovat hiljattain olleet tapetilla.

Konflikti: Sain nyt hieman jälkijunassa katsottua Maikkarin Konflikti-sarjan ja hieman kahtiajakautuneet fiiliksethän siitä jäi. Idea oli sinänsä ihan bueno ja toteutuskin parhaimmillaan ihan toimiva, mutta kökköyksiäkin oli riittämiin. Tuommoinen konflikti on kyllä tässä maailmantilanteessa varsin uskottava, ajankohtainen ja puhutteleva skenaario. Sarjan sisälläkin etenkin poliitikkojen, ulkomaiden ja varusmiesten reaktiot olivat uskottavia - varmasti tositilanteessakin osa poliitikoista pitäisi pintansa ja osa suomettuisi alta aikayksikön, ulkomaat saattaisivat hyvinkin hylätä Suomen oman onnensa nojaan jonkin ontuvan tekosyyn nojalla ja varusmiehet olisivat todennäköisesti ihan hoomoilasena, jos kesken harjoituksen alkaisi pukata vihulaista taivaalta. Sen sijaan siiviilien suhtautuminen valloittajaan oli yliampuvan myötämielistä. Pääsääntöisesti oli kuitenkin siis ihan realistista menoa. Kuvauksissa käytetty aito puolustusvoimien kalusto takasi myös visuaalisen autenttisuuden.

Noin muuten en kuitenkaan ollut tyytyväinen toteutuksen tyyliin. Konflikti keskittyi oikeastaan tyystin toimintaan jättäen hahmojen syventämisen ja juonen kehittämisen sikseen. Action oli kyllä ihan näyttävää, mutta sen lopputulos ei liiemmin kiinnostanut, kun hahmot tuntuivat niin etäisiltä. Tuohan on muutenkin toimintaleffoille ja -sarjoille ominaista, mutta tässä tapauksessa hahmoja oli niin liiallinen määrä, että henkilökuvauksella ei ollut mitään onnistumisen edellytyksiä. Ainoastaan rouva presidentissä oli hieman aineksia, vaikka hän Marin-kopio olikin, mutta hänen henkensä ei missään vaiheessa ollutkaan vaakalaudalla, niin hänenkään puolestaan ei päässyt jännäämään. Lisäksi useimmilla henkilöillä oli juonihaarniska koko ajan visusti yllä ja ihmepelastumisia sateli kuin sieniä sateella, mikä oli myös omiaan laskemaan sarjan jännitystasoa. Eikä juonikaan ollut oikein mistään kotoisin. Siinä heiteltiin kyllä ties minkälaisia täkyjä ilmaan, mutta mitään kuviota ei sitten vietykään sen pidemmälle. Itse konfliktin taustatkin jäivät arvailujen varaan.

Mitä taas näyttelijöihin tulee, niin heidän sarallaan oli runsaasti hajontaa. Petelius vetää minusta aina hyvin niin komediallisissa kuin vakavammissakin rooleissa, ja esim. armeijallisissa sivuosissa häärineet Jukka Puotila ja Matti Ristinen pistivät myös parastaan. Presidentin näyttelijä oli mielestäni ihan ok. Nuorisokaartista suurin osa oli puolestaan taidoiltaan köykäisiä, ja Peter Franzen on sellainen onneton mutisija, ettei hänen puheestaan tahdo erottaa edes sanoja, äänensävyistä nyt sitten puhumattakaan.

Mutta ihan ok sarjan kaiken kaikkiaan, vaikkei mikään huippuhyvä. Uskoisin että tuota yritetään saada myös ulkomaalaiseen levitykseen - kansainvälisyys kun näkyi sarjassa selkeästi esimerkiksi alituisen englannin solkkaamisen muodossa. Onnistuuko tuo yritys - se jääkin sitten nähtäväksi. Jatkoa tämä sarja ei mielestäni kaipaa.

Queen of Fucking Everything: Pitihän tämäkin tietty katsastaa, kun sitä oli niin paljon kehuttu täällä ja muuallakin, vaikkakin juonen lähtökohdat vaikuttivat mielestäni paperilla tylsiltä. Keski-ikäinen nainen joutuu miehensä pettämänä taloudellisesti tyhjän päälle ja ajautuu sitten itse kyseenalaisten bisnesten pariin - ei kauhean vetävä idea mielestäni. Sarjan aloitus pääsi kuitenkin yllättämään positiivisesti, kun päähenkilön epätoivo ja sellainen hieman painajaismainen tunnelma oli onnistuttu vangitsemaan niin hyvin. Varsin pian juonikuviot ja kohtaukset alkoivat kuitenkin mennä niin yliampuviksi ja jopa surrealistisiksi, että oma mielenkiintoni laski, kun olen enemmän sellaisen maanläheisemmän lähestymistavan ystävä. Siitä huolimatta myönnettäköön, että tuossa oli kyllä oikein tehokasta tarinankerrontaa ja etenkin varsin toimivaa mustaa huumoria. Erityismaininta annettakoon myös näyttelijäsuorituksista. Laura Malmivaara ei aikoinaan tehnyt vaikutusta Kotikadun pappina, mutta sittemmin hänestä on näemmä kehkeytynyt mitä eläytymiskykyisin ja vivahteikkain näyttelijä. Kristo Salminen, joka muuten näyttää nykyään suorastaan häiritsevän paljon isältään, veti myös mainiosti sekopäisen huumepomonn roolinsa. Sivuosissakaan kukaan ei ollut mitenkään kökkö. Eli ihan noiden näyttelijöiden vuoksi jaksot jaksoi kyllä mieluusti katsella loppuun saakka. Itse lopetuksesta en tosin pitänyt, koska tietyt päähenkilön tekemät ratkaisut tuntuivat omaan makuuni vähän veemäisiltä. Ihan kelpo kausi silti noin kokonaisuutena ja jatkoakin lienee odotettavissa.
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Severancen kakkoskausi lähenee pikkuhiljaa loppuaan ja onhan tämä aivan huikea sarja. Erityisesti näyttelijät ovat tässä niin hyviä, että sitä vaan uppoutuu tunnelmaan ja nauttii. Britt Lower mielestäni koko sarjan parasta antia. Uskomattoman hienosti tuo pieniä nyansseja Hellyn ja Helenan eroihin. Sama koskee tietysti myös Adan Scottia hahmojensa kanssa. Tähän kun vielä lisää Turturron ja Walkenin keskinäisen kemian ja molempien vanhempien henkilökohtaisen karisman niin eipä tule ihan heti mieleen näin vahvoja näyttelijäsuorituksia tv-sarjassa.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
Przesmyk - Eastern Gate, MAX Original

Puolalainen vakoojasarja. Ihan asiallista menoa. Ei mikään järjet räjäyttävä mutta jos tykkää genrestä niin toimii kyllä.

Ja virkistää nähdä puolalaisten näkökantaa. Raikasta näin kroonisesti suomettuneelle kansalle nähdä kuinka venäläisistä tehdään kiertelemättä mulkkuja. Tää ei Venäjän telkkarissa näy :D

Finaali tulee ensi viikolla.

8/10 tähän asti.
 

Takapiiska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Severancen 2 kausi ei itselleni ole ihan niin kovaa iskenyt kuin ensimmäinen, tuntuu hieman ehkä junnaavan paikallaan, tai sitten vaan jostain muusta syystä jäänyt itselle vähän piippuun. Aiemmin oli pakko nähdä uusi jakso heti, mutta nyt ollut jo pari jaksoa, että ei keskittyminen meinaa riittää koko jaksoa. Taidan venaillla loput jaksot ja uppoutua menoon tiiviimmin sitten, josko pääsisi niin taas paremmin sisälle.
 

Aapee79

Jäsen
Severancen 2 kausi ei itselleni ole ihan niin kovaa iskenyt kuin ensimmäinen, tuntuu hieman ehkä junnaavan paikallaan, tai sitten vaan jostain muusta syystä jäänyt itselle vähän piippuun. Aiemmin oli pakko nähdä uusi jakso heti, mutta nyt ollut jo pari jaksoa, että ei keskittyminen meinaa riittää koko jaksoa. Taidan venaillla loput jaksot ja uppoutua menoon tiiviimmin sitten, josko pääsisi niin taas paremmin sisälle.
No siis ei riitä mitenkään keskittyminen edes puolikasta jaksoa. Jos ensimmäinen oli mielenkiintoinen ja piti otteessaan, niin onhan tämä kakkoskausi iso pettymys. En oikein tajua yhtään koko ideaa.
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
White Lotuksen kolmoskausi vaikuttaa todella hyvältä näin kolmen jakson jälkeen. Paljon parempi jos vertaa toiseen kauteen.

Hienosti tiivistyy tunnelma tunti tunnilta ja jakso jaksolta.
 
Viimeksi muokattu:

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
White Lotuksen kolmosmausi vaikuttaa todella hyvältä näin kolmen jakson jälkeen. Paljon parempi jos vertaa toiseen kauteen.

Hienosti tiivistyy tunnelma tunti tunnilta ja jakso jaksolta.

Vaikuttaa kyllä todella hyvältä. Toivottavasti kantaa näin hyvin loppuun asti, eikä vaan lössähdä johonkin ihmeellisyyteen. Siitä ei toki pitäisi olla pelkoa, jos vertaa aikaisempaan tuotantoon. White Lotuksen hotellissa voi tapahtua mitä tahansa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Mun Nordic maanantaissa alkoi nyt Vigdís (Arena, Teema) eli maailman ekasta naispressasta kertova islantilainen draama. Erinomaista laatua islannista. Ajankuvaa ja historiaa käydään läpi Presidentti Vigdís Finnbogadottírin elämän kautta. Kehystarinassa Vigdís kohtaa vuoden 1980 vaalien kolme miesehdokasta, muutoin tarina etenee kronologisesti alkaen 40/50-luvun vaihteesta.

Vigdís eli sodanjälkeisessä Reykjavikissa kapinoiden ulkonaliikkumiskieltoa vastaan muun muassa pukeutumalla pojaksi. Tulevina vuosina hän näytti sekä lähipiirilleen että koko Islannille sen, etteivät urakehitys ja unelma äitiydestä sulje toisiaan pois.

Vigdís on edelleen elossa ja 94vuotias ja osallistu sarjan tekemiseen aktiivisesti.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
White Lotuksen kolmoskausi vaikuttaa todella hyvältä näin kolmen jakson jälkeen. Paljon parempi jos vertaa toiseen kauteen.

Hienosti tiivistyy tunnelma tunti tunnilta ja jakso jaksolta.

Asia on juuri näin (vaikka itse pidin myös kakkoskaudesta). Walton Goggins vetää jälleen kerran kovaa roolia. Upeaa katseltavaa, kuinka huippunäyttelijä osaa pienillä ilmeen ja eleen muutoksilla välittää katsojalle miehen mielen sisäistä myllerrystä. Tällä hetkellä kantaa kautta reppuselässään, vaikka ihan mielenkiintoisia ja hyvin näyteltyjä hahmoja muutenkin kaudelta löytyy.
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Asia on juuri näin (vaikka itse pidin myös kakkoskaudesta). Walton Goggins vetää jälleen kerran kovaa roolia. Upeaa katseltavaa, kuinka huippunäyttelijä osaa pienillä ilmeen ja eleen muutoksilla välittää katsojalle miehen mielen sisäistä myllerrystä. Tällä hetkellä kantaa kautta reppuselässään, vaikka ihan mielenkiintoisia ja hyvin näyteltyjä hahmoja muutenkin kaudelta löytyy.

Ei tuo kakkoskausi tosiaan huono ollut, mutta ykkönen ja kolmonen (toistaiseksi) parempi. Goggins on kyllä loistava tässäkin! Tämän hetken kovimpia nimiä. Myös hänen vastanäyttelijänsä Aimee Lou Wood on hyvä. Hän oli erinomainen tuossa Sex Education sarjassa.
 

OLLI58

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Starilla alkaa tänään pyöriä High Potential-poliisisarja. En muuten mainitsisi, mutta ennakkomainosten perusteella näyttää olevan melko tarkka kopio Ylellä pyörineestä Ranskalaissarjasta, lienevätkö ostaneet idealisenssin?
 

Jaatis

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Lohi
Severancen 2 kausi ei itselleni ole ihan niin kovaa iskenyt kuin ensimmäinen, tuntuu hieman ehkä junnaavan paikallaan, tai sitten vaan jostain muusta syystä jäänyt itselle vähän piippuun. Aiemmin oli pakko nähdä uusi jakso heti, mutta nyt ollut jo pari jaksoa, että ei keskittyminen meinaa riittää koko jaksoa. Taidan venaillla loput jaksot ja uppoutua menoon tiiviimmin sitten, josko pääsisi niin taas paremmin sisälle.
Olen severancea tujotellut ja pitänyt kummastakin kaudesta. Vähän ehkä laiskasti toinen kausi edennyt, mutta vielä kuitenkin kiinnostus pysynyt yllä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
No niin, lisää odotettavaa keväälle. Olihan eka "kausi" loistava, joten miksi ei jatkokin (kirjat takana takaa tasoa tarinassa, BBC tuotantoarvoissa).. onneks ei tarvinnu kauaa odottaa :-D




No niin... tämä sitten putkahti Areenaan. Pakkohan se alusta oli aloittaa, sentään 10v siitä kun eka kausi tuli. Laatu on laatua

 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Timo Harjunpään näyttelijää Olli Rahkosta olen pitänyt ihan lupaavana uutena tulokkaana, mutta tässä ei toimi kyllä yhtään. Harjunpään tutkaparia näyttelevä Temosen vaimo taas on yksinkertaisesti surkea näyttelijä ja on varmasti epäuskottavin tv-kyttä, jonka olen nähnyt. Salatut Elämät, josta Olga Temonen tuli alunperin tunnetuksi, olisi hänelle sopivin paikka.

Kakkoskausi on vasta aluillaan mutta kyllähän tuo Harjunpää voisi jotenkin toimia jos tuossa aisaparina olisi joku vahvemman persoonan omaava naispoliisi. Jotenkin vain tuntuu että tähän otettu Temonen vähän muiden kun näyttelemisen taitojen puolesta. Aika usein tuntuu muutenkin näissä kotimaisissa poliisiohjelmissa että rooleihin otetaan vähän ketä sattuu, ei oikein mietitä sopisiko se poliisiksi tai siihen rooliin mitä näyttelee. Jotenkin vielä pääosan esittäjät saattaa olla ok mutta sitten sivuhahmot jää aika laihoiksi. Noh ehkä tässä sitten se raha tulee esille tehdään vähän vasemmalla kädellä.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, HIFK, Arsenal
En ole koskaan pitänyt elokuvista jossa hypitään ajassa taakse- ja eteenpäin.

Mutta Viaplayn sarja Interrogation vie tämän aivan uudelle tasolle. Koko hemmetin 10 jaksoa hypitään 5 viikkoa taaksepäin, 1 vuosi eteenpäin, 3 vuotta eteenpäin, 3 viikkoa taaksepäin, 20 vuotta eteenpäin, 4 vuotta taaksepäin, 15 vuotta taaksepäin, 5 viikkoa eteenpäin. Huhhuh, aika haastava sarja seurattavaksi.

Edit. Netistä löytyi tietoa että jaksot voisi katsoa missä järjestyksessä tahansa. Ihmettelinkin kun aina jakson lopulla ruutuun tuli teksti että katso jaksot haluamassasi järjestyksessä. No, tehnee sarjasta entistä omituisemman.
 
Viimeksi muokattu:

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
En ole koskaan pitänyt elokuvista jossa hypitään ajassa taakse- ja eteenpäin.

Mutta Viaplayn sarja Interrogation vie tämän aivan uudelle tasolle. Koko hemmetin 10 jaksoa hypitään 5 viikkoa taaksepäin, 1 vuosi eteenpäin, 3 vuotta eteenpäin, 3 viikkoa taaksepäin, 20 vuotta eteenpäin, 4 vuotta taaksepäin, 15 vuotta taaksepäin, 5 viikkoa eteenpäin. Huhhuh, aika haastava sarja seurattavaksi.

Edit. Netistä löytyi tietoa että jaksot voisi katsoa missä järjestyksessä tahansa. Ihmettelinkin kun aina jakson lopulla ruutuun tuli teksti että katso jaksot haluamassasi järjestyksessä. No, tehnee sarjasta entistä omituisemman.
Netflixistä löytyvä sarja Dark ei siis liene myöskään sinua varten.
The first season begins in 2019, but later grows to include 1986 and 1953 via time travel, when members of the show's central families become aware of a wormhole in the cave system beneath the local nuclear power plant. During the first season, secrets are revealed concerning the Kahnwald, Nielsen, Doppler, and Tiedemann families, and their lives begin crumbling as their ties are exposed. The conspiracy involves the missing children and the history of the town and its citizens.

The second season continues the families' attempts to reunite with their missing loved ones several months after the first-season finale, in 2020, 1987 and 1954, respectively. Additional storylines are set in 2053 and 1921. The second season introduces Sic Mundus Creatus Est, a major faction in the ongoing battle for the ultimate fate of the people of Winden and the world. The season counts down to the apocalypse.

The third season follows the four families across time in the wake of the apocalypse in 2020. It introduces a parallel world tethered to the first. The third season continues the 1954, 1987, 2020, and 2053 storylines in the first world, while also adding a new 1888 storyline and two 2019 and 2052 storylines in the second world, as the factions further their own desires for each world. The season also showcases the main events across all of these years, continuing the events of the season while also serving as backstory for the events of the first two seasons.
 

Teresa

Jäsen
Kausi 2: Squid Gamen toinen kausi on nyt katsottu. En totta puhuen odotellut tämän sarjan jatkoa kovin suurella innolla, sillä minua mietitytti jo etukäteen, mitä uutta konseptiin voitaisiin enää tuoda niin että homma säilyisi vireänä. Avauskaudesta sinänsä pidin kyllä, vaikka olihan siinä toki ongelmansakin. Positiivista sillä kaudella oli erityisesti juonenkäänteiden ennalta-arvaamattomuus ja tunnelman väkevyys, kun taas hahmogalleria tuntui omasta näkökulmastani enimmäkseen hieman vastenmieliseltä ja ennen kaikkea vaikeasti samastuttavalta. Minusta sarja olisi voitu hyvin jättää vain yhden seasonin mittaiseksi, mutta kyllä tämä jatko sentään sen verran kiinnosteli, että eipä tuota voinut olla katsomattakaan, kun sellainen oli ilmoille pukattu.

Loput spoilereissa.

Toinen kausi lähti vahvasti liikkeelle. Päähenkilön lisäksi mukana oli avauskauden keskeisistä hahmoista se poliisikin - olin jotenkin muistellut hänen kuolleen - mikä helpotti jyvälle pääsemistä, kun sentään kaikki hahmot eivät olleet uusia. Ensimmäisen jakson venäläinen ruletti erosi myös virkistävästi sarjassa aiemmin nähdyistä peleistä. Värvääjä-äijän etsinnät olivat niin ikään kiinnostavia.

Valitettavasti kausi pääsee kuitenkin lupaavan alun jälkeen heti kohta hiukan lässähtämään. Hyvää tosin on se, että hahmot ovat kautta linjan miellyttävämpää seurattavaa kuin ne aiemman kauden itsekkäät molot - etenkin se eräs äiti-poikapari on peräti sympaattinen. Päähenkilö puolestaan on muuttunut melko happamaksi tyypiksi, mutta se lienee ihan ymmärrettävää kaikkien hänen kokemiensa traumaattisten tapahtumien jälkeen. Lähtökohtaisesti hahmojen kohtalot siis kiinnostivat. Näyttelykin oli ihan buenoa etenkin pääosan esittäjältä, ja myös muilta.

Kaudella oli kuitenkin epäonnistuttu sarjalle aiemmin niin ominaisen yllätyksellisyyden tunnun ja jännitteen rakentamisessa lähes tyystin. Toki olikin selvää, ettei avauskauden yllätysmomenttia ole enää tällä uusintakierroksella mahdollista saavuttaa, mutta kaudella oli mielestäni toistettu aiempaa hieman turhankin paljon. Ensimmäinen peli oli prikulleen sama kuin edellisellä kerralla, äänestykset pelin jatkamisesta tuntuivat kovin tutuilta ihan dialogia myöten, pelaajien väliset kähinät eskaloituivat samaan malliin kuin viimeksi ja pelinjärjestäjäpuolen kätyri oli jälleen soluttautunut kilpailijoiden joukkoon vieläpä samalla numerolla kuin silloin pari vuotta takaperin. Erona aiempaan oli kylläkin se, että nyt keskeisillä hahmoilla tuntui olevan pääsääntöisesti juonihaarniskat päällä eikä muodostunut sitä jännityksen kannalta oleellista fiilistä, että kuka tahansa saattaisi heittää hetkenä minä hyvänsä lusikat nurkkaan. Lisäksi niissä pelin järjestyksenvalvojissa, vai millä nimellä heitä nyt pitäisikään kutsuttaman, ei ollut enää samanlaista salaperäisyyttä kuin aiemmin, kun heitä näytettiin niin usein paljain kasvoin. Muutenkin tunnelma oli laimeahko. Vakavasta aiheesta huolimatta lähestymistapa oli jopa pelien aikana yllättävänkin kepeä, suorastaan voisi sanoa että humoristinen – eikä moinen minusta istu ollenkaan Squid Gamen pirtaan.

Lopetus oli erityisen kehno. Ensinnäkin viimeinen jakso oli ahdettu turhan ammuskelun osalta täyteen kuin Turusen pyssy. En tietääkseni ollut mitään action-sarjaa katsomassa! Toisekseen käytännössä mikään ei selvinnyt tuossa päätösjaksossa, vaan koko paletti jäi edelleen levälleen kuin Jokisen eväät. Tämä ei oikeastaan tuntunut edes kokonaiselta kaudelta vaan kauden puolikkaalta. Jaksoja olisi pitänyt olla vähintään pari lisää täysimittaisen tarinan kertomiseksi.

Siitä huolimatta kautta katsoi kyllä ihan mielellään – en minä sitä kiistä. Tällä kertaa kyse oli vain enemmän sellaisesta köykäisestä viihdepläjäyksestä eikä puhuttelevasta televisiotaiteesta. Eiköhän viimeinen kausikin tule silti katsastettua, kun eihän tätä oikein enää voi keskenkään heittää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös