Suomessa varmaan silloin kun hyvätuloisten verotus nousi kansainvälisessä vertailussa kärkipäähän.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Juha Metsola palaa Tapparaan − toiseksi maalivahdiksi Mestis-mestariLue lisää »
-
Barkov johti Panthersin kalavelkojen maksua, Canucksilta hurja nousu Oilersia vastaanLue lisää »
-
Sveitsille kaivattu huippuvahvistus – Roman Josi saapuu MM-kisoihinLue lisää »
-
Urheilutoimenjohtaja Kim Hirschovits arvioi nyt julkaistua Kiekko-Espoon miehistöä: "Hyvä ryhmä pelaajia, joille seura on enemmän kuin työpaikka"Lue lisää »
-
Leevi Aaltonen vaihtaa KooKoon KarlskogaanLue lisää »
-
Tappara solmi jatkosopimuksen Philip Granathin kanssaLue lisää »
Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä
- Viestiketjun aloittaja Baldrick
- Alkaa
- 277 151
- 2 586
Onhan huvipuistojen hinnat kovat, siitä tuskin monikaan on eri mieltä. Mutta kovat ne ovat olleet niin pitkään kuin itse muistan. 80- ja 90-luvuilla lapsuuteni eläneenä muistan, miten joskus ranneke maksoi 80 markkaa ja siihen päälle sisäänpääsylippu vissiin 10 markkaa. Tosin koululaisille jaettiin jotain kesäpasseja tai vastaavia, joissa oli alekuponkeja, joista etenkin se Linnanmäen ”ilmainen sisäänpääsy” oli se odotetuin. Eli ei tarvinnut maksaa kuin ranneke. Helsinkiläisenä tuolla tuli käytyä vuosittain, yleensä vain kerran vuodessa, jos vain malttoi säästää viikkorahojaan riittävän monta kuukautta. Mukaan sitten reppuun omat eväät, niin jaksoi riekkua koko pitkän päivän. En kyllä muista, että ihmisoikeuksiani olisi loukattu, kun perheelläni ei ollut varaa viedä tuonne monta kertaa vuodessa ja lisäksi maksaa ravintolassa syömisestä.
Nykyään perheellisenä ei tulisi mieleenikään edes harkita mitään huvipuistoreissuja. Ei hintojen takia mutta lähinnä siksi, kun miettii, mitä nuo lapset oikeasti tarvitsevat ja kaipaavat tuossa iässä. Jos nyt siis puhutaan noista 2-vuotiaista. Varmaan joku possujuna on tosi kiva, mutta saman ilon he saavat siitä, että heidän kanssaan mennään pihalle leikkimään tai vaikka eväsretkelle lähimetsään. Hauskaa, kivaa ja ennen kaikkea yhteistä aikaa vanhempien kanssa. Ei huvipuistoissa hilluminen ole mikään kansalaisoikeus, johon kaikilla pitää olla yhtäläinen mahdollisuus. Kuten eivät ole ulkomaanmatkat tai liput lätkämatseihinkaan. Ne menevät, joilla se mahdollisuus on, ja ne, joilla ei ole, tekevät jotain muuta. Ja jos sinne Lintsille on ihan pakko tuolla konklaavilla päästä, niin kulutus sitten pinkan mukaan; ihan kaikilla ei tarvitse olla rannekkeita (eikö sinne niiden lasten takia oltukin menossa?) ja omien eväiden syönti on ihan mahdollista, jos ei halua maksaa 30€ jostain hassuburgerista kolmella ranskanperunalla. Myöskään jokaiseen narunvetoon tai pallonheittoon ei tarvitse osallistua eikä ostaa kymmentä ”jokainen arpa voittaa” kuponkia siinä toivossa, että voittaisi sen pääpalkinnon. Eikä siellä lätkämatsissa tarvitse ennen peliä ja jokaisella erätauolla ostaa nachokoria, nakkimukia, karkkipussia ja kolmea pillimehua vain siksi, että lapsi haluaa, ja laskea sitten kustannuksia tämän mukaan. Ihan kaikesta voi maksaa niin halutessaan, mutta ihan turha siitä on avautua jossain iltapulussa, kuinka viisihenkisen perheen päiväreissu Lintsille tai lätkämatsiin maksaisi 700€, jos mistään ei ole valmis tinkimään. Se lapsi on lopulta tyytyväinen siihen, että hänen kanssaan vietetään aikaa ja tehdään erilaisia asioita. Ei hänestä tule onnellisempaa sillä, että saa kiertää kaikki Suomen huvipuistot kerran kesässä läpi ja muun ajan saa pelata pleikkarilla kaikkia uusimpia pelejä. Oikeastaan päin vastoin.
Nykyään perheellisenä ei tulisi mieleenikään edes harkita mitään huvipuistoreissuja. Ei hintojen takia mutta lähinnä siksi, kun miettii, mitä nuo lapset oikeasti tarvitsevat ja kaipaavat tuossa iässä. Jos nyt siis puhutaan noista 2-vuotiaista. Varmaan joku possujuna on tosi kiva, mutta saman ilon he saavat siitä, että heidän kanssaan mennään pihalle leikkimään tai vaikka eväsretkelle lähimetsään. Hauskaa, kivaa ja ennen kaikkea yhteistä aikaa vanhempien kanssa. Ei huvipuistoissa hilluminen ole mikään kansalaisoikeus, johon kaikilla pitää olla yhtäläinen mahdollisuus. Kuten eivät ole ulkomaanmatkat tai liput lätkämatseihinkaan. Ne menevät, joilla se mahdollisuus on, ja ne, joilla ei ole, tekevät jotain muuta. Ja jos sinne Lintsille on ihan pakko tuolla konklaavilla päästä, niin kulutus sitten pinkan mukaan; ihan kaikilla ei tarvitse olla rannekkeita (eikö sinne niiden lasten takia oltukin menossa?) ja omien eväiden syönti on ihan mahdollista, jos ei halua maksaa 30€ jostain hassuburgerista kolmella ranskanperunalla. Myöskään jokaiseen narunvetoon tai pallonheittoon ei tarvitse osallistua eikä ostaa kymmentä ”jokainen arpa voittaa” kuponkia siinä toivossa, että voittaisi sen pääpalkinnon. Eikä siellä lätkämatsissa tarvitse ennen peliä ja jokaisella erätauolla ostaa nachokoria, nakkimukia, karkkipussia ja kolmea pillimehua vain siksi, että lapsi haluaa, ja laskea sitten kustannuksia tämän mukaan. Ihan kaikesta voi maksaa niin halutessaan, mutta ihan turha siitä on avautua jossain iltapulussa, kuinka viisihenkisen perheen päiväreissu Lintsille tai lätkämatsiin maksaisi 700€, jos mistään ei ole valmis tinkimään. Se lapsi on lopulta tyytyväinen siihen, että hänen kanssaan vietetään aikaa ja tehdään erilaisia asioita. Ei hänestä tule onnellisempaa sillä, että saa kiertää kaikki Suomen huvipuistot kerran kesässä läpi ja muun ajan saa pelata pleikkarilla kaikkia uusimpia pelejä. Oikeastaan päin vastoin.
Tuskinpa leikkaukset jää nyt nähtyihin, kun seuraavaksi pitää pelastaa hyvinvointialueiden 50 tonnin kokoukset. Vanhan viisauden mukaan missään ei ole mitään leikattavaa, mutta itse aloittaisin turhan byrokratian purkamisesta näin pienessä maassa.
www.is.fi
Järviseutu: Hyvinvointialueen kokoukseen paloi 50 000 euroa
Yksittäiselle valtuutetulle on maksettu noin 800 euron palkkio yksittäisestä kokouspäivästä.
www.is.fi
On täysin selvää, että kokouspalkkiot oat lähteneet ihan lapasesta. Joku 20-30 euroa per tunti tai kiinteä kokouspalkkio tyyliin 100 euroa olisi minusta ihan kohtuullinen korvaus kokoukseen osallistujille, mutta noin avokätiset korvaukset ovat vastuuttomia julkistalouden näkökulmasta ja toisaalta luovat myös osallistujille valtavan intensiivin venyttää kokouksia ansaintatarkoituksessa.Tuskinpa leikkaukset jää nyt nähtyihin, kun seuraavaksi pitää pelastaa hyvinvointialueiden 50 tonnin kokoukset. Vanhan viisauden mukaan missään ei ole mitään leikattavaa, mutta itse aloittaisin turhan byrokratian purkamisesta näin pienessä maassa.
Järviseutu: Hyvinvointialueen kokoukseen paloi 50 000 euroa
Yksittäiselle valtuutetulle on maksettu noin 800 euron palkkio yksittäisestä kokouspäivästä.
Eikä tästä keissistä voida hirveästi edes vihervasemmistoa syyttää, kun siinä määrin porvarien dominanssia Etelä-Pohjanmaalla on, että he käytännössä ovat päättäneet kyseisen korvaustason.
Onko muuten Suomen taloudessa yhtään asiaa, josta sinusta vihervasemmistoa voisi syyttää kun edes keskustavihervasemmiston luoma sote byrokratioineen ei niihin kuulu?
Erkka Lapanen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK - FC Liverpool
Näinhän se vauraassa hyvinvointivaltiossa menee. Ei Suomelta rahat loppu ole, kyse on vain siitä mihin niitä käytetään. Kyse on arvovalinnoista ja röyhkeydestä. Nuokaan kokouspalkkiot eivät ole korruptiota mutta moraalittomia kyllä. Jos johonkin suuntaan pitäisi syyttävää sormea heilutella niin tekisin sen tiedotusvälineiden suuntaan. Demokratia tarvitsee toimiakseen tutkivan ja informatiivisen lehdistön. Ei niinkään sensaatiohakuista klikkihuoraamista, johon suuntaan kaikki YLE:ä myöten menee. Toinen syyllinen on äänestäjät. Äänestäminen vaatii enemmän ehdokkaisiin perehtymistä. Me ollaan ihan itse valittu nuo päättäjät itselleen etuja päättämään.
Kustannukset on hirveästi nousseet. Johon merkittävästi vaikuttanut Venäjän puutuonnin päättyminen. Kohtuu kovat korotkin hillitsee investointihalukkuutta.
”Eivät akuutit häiriöt tällaisiin päätöksiin vaikuta. On sattumaa, että hallituksen kokous sattui tällaiseen ajankohtaan”, Joukio sanoo.
Joukion mukaan jätti-investoinnin peruuntumiseen oli ”tasan yksi syy”.
”Se olisi ollut liian kallis suhteessa takaisinmaksuajalle ja sijoitetun pääoman tuotolle asetettuihin tavoitteisiin. Niihin peilaten hintalappu olisi ollut liian suuri”, Joukio sanoo.
”Kaikki elementit rakentamisesta teknologiaan osoittautuivat merkittävästi kalliimmiksi kuin mitä aikanaan ajateltiin. Mutta esisuunnittelun yksi tavoitehan nimenomaan oli tarkentaa sitä hintalappua.”
Myös raaka-aineen hinta on noussut voimakkaasti sen jälkeen, kun puuntuonti Venäjältä on päättynyt. Samaan aikaan kysyntä on kasvanut metsäteollisuuden suurten investointien myötä.
www.kauppalehti.fi
”Eivät akuutit häiriöt tällaisiin päätöksiin vaikuta. On sattumaa, että hallituksen kokous sattui tällaiseen ajankohtaan”, Joukio sanoo.
Joukion mukaan jätti-investoinnin peruuntumiseen oli ”tasan yksi syy”.
”Se olisi ollut liian kallis suhteessa takaisinmaksuajalle ja sijoitetun pääoman tuotolle asetettuihin tavoitteisiin. Niihin peilaten hintalappu olisi ollut liian suuri”, Joukio sanoo.
”Kaikki elementit rakentamisesta teknologiaan osoittautuivat merkittävästi kalliimmiksi kuin mitä aikanaan ajateltiin. Mutta esisuunnittelun yksi tavoitehan nimenomaan oli tarkentaa sitä hintalappua.”
Myös raaka-aineen hinta on noussut voimakkaasti sen jälkeen, kun puuntuonti Venäjältä on päättynyt. Samaan aikaan kysyntä on kasvanut metsäteollisuuden suurten investointien myötä.
Saiko lakko luopumaan suurinvestoinnista? Metsä Boardin toimitusjohtaja vastaa
Metsä Boardia seuraava analyytikko pitää investoinnista luopumista hyvänä uutisena.
www.kauppalehti.fi
Tässähän oli nyt kyse Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston maksamista kokouspalkkioista. Ei niiden suuruutta Marinin hallitus ole päättänyt, vaan se on puhtaasti alueellisten päättäjien ratkaisuvallassa. Ja tuolla alueella on valtava porvareiden hegemonia.
Marinin hallitus on toki vastuussa tehdystä soteuudistuksesta. On ilmiselvää, että voittopuolisesti kepun tahdon johdosta sotemallista tuli liian byrokraattinen ja alueita on liikaa. Toisaalta taustana on hyvä pitää mielessä sekin, että kokoomus yritti tehdä soteuudistusta niin sinipunassa kuin perskekossa, mutta kummallakin kerralla uudistus jäi tekemättä. Minusta on itsestäänselvää, että paras etsikkoaika tämän uudistuksen järkevälle toteutukselle oli 2011-2015 kepun ollessa oppositiossa, mutta harmittavasti tuo ryssittiin.
Boldattuna muuten erinomainen pointti sinulta! Enpä ollut edes ajatellut asiaa noin. Meillä olisi voinut olla 5 sotealueen malli käytössä jo 2016 alkaen.
Tässä oli piilotettuna muun tekstin sisään vastauksesi kysymykseeni ja sen mukaan vihervasemmisto ei siis ole mihinkään syyllinen kun tarkastellaan Suomen taloudellista tilaa. Keskustan niskaan vasemmiston johtaman hallituksen huonot päätöksetkin.
Näin vähän odotinkin.
Todellisuudessa vihervasemmisto on erittäin syyllinen Suomen talouden tilaan. Kuten on oikeisto ja keskustakin.
Ja taas mennään, hei hulinaa vaan. Kokoomus oli kyllä luomassa about yhtä huonoa systeemiä, mutta nyt siis visva omistaa tämän ikuisesti... Vaikka kyse on siis tämän maan koko poliittisen eliitin käsittämättömästä epäonnistumisesta. Paitsi tietenkään ei Osmon. Anyways, onkos sinusta yhtään asiaa tässä langenneessa maailmassa, josta vihervasemmistoa ei voisi syyttää?
Mikähän siinä on, että ilman sinun lapsellista sivusta huutelua ei voi kysyä vihervasemmiston vastuuta Suomen talouteen?
Mitäs luulet, mikähän siinä ny mahtais olla? Anyway, vihervasemmisto on kyllä loistavan vaikutusvaltainen pysyvään vähemmistöasemaansa nähden... Koskahan viimeksi on ollut enemmistö eduskunnassa, anno gratiae 1966?
Tuli mieleen sekin, että osaat lukea, mutta et ymmärrä lukemaasi. Kun pyysin näkökulmaa, missä vihervasemmisto olisi vaikuttanut negatiivisesti Suomen talouteen, pyyntö ei ollut sinulle. Silti juoksit huutelemaan ymmärtämättä, että mistään yksipuolisista syytöksistä ei ollut kyse:
Jep, tätä usein ajattelen. Se mitä kaipaan olisi tämän jatkuvan haukkumisen, nälvimisen ja tendessimäisyyden sekä systemaattisen polarisoinnin katoaminen teksteistäsi ja paluusi takavuosien harkittuun ja rakentavaan tyyliisi. Mutta muutut selkeästi aikojen myötä. Vierivä kivi ei sammaloidu.
Anyway, en jatka kinastelua tästä asiasta, rajoitun vaan toteamaan, ettei nykyhallituksella ole mitään varaa sysätä vastuuta nykyisestä soteratkaisusta nykyoppositiolle, kun oli aikoinaan ihan väkisin tunkemassa läpi samanlaista ratkaisua kuin käärmettä piippuun. Sääli ettei Marinin hallituksen onnettoman esityksen kohdalla ollut Krista Kiurun vastinetta torppaamassa tätä kammottavaa sekasikiötä. Suomalaisen poliittisen eliitin järkyttävä epäonnistuminen ovat nämä kaksi soteratkaisua.
Meta-keskustelu ei kanssasi huvita ja en ymmärrä, miksi se on esimerkiksi yllä olevan tapaisella hyökkäämisellä sinulle usein niin tärkeää substanssin sijasta.
Aihekin - johon sivusta ryntäsit mutapainisi kanssa - oli mielenkiintoinen ja avoin: Miten vasemmistoa hyvin ymmärtävä toinen kirjoittaja kokee vihervasemmiston vastuun Suomen talouskehityksestä. Onko sellaisia asioita, joista vasemmiston näkökulmasta nimenomaan vihervasemmisto kantaa päävastuun?
Asia, josta on myös syytä puhua vaikka se ei kaikkien mieleen olekaan.
Juuri näin. Kovin dramaattista eroa ei objektiivisesti tarkastellen voi nähdä siinä, olisiko sotepalveluja tuottamassa Sipilän-Orpon mallin mukaisesti 18 maakuntaa vai punamultahallituksen jäljiltä tulleet 21 aluetta. Keskeisin ero on ehkä se, että tuossa perskekon maakuntahimmelissä myös monet muut kuin sotepalvelut olisivat menneet maakuntapäättäjien suhmuroitavaksi.
Suurin ero taisi kuitenkin olla siinä, että Sipilän hallitus halusi sopimuksin yksityiset mukaan myös perusterveydenhuoltoon. Näin kustannukset olisivat ainakin silloisten hahmotelmien mukaan pienemmät kuin Marinin mallissa yksityiset mukana erittäin suurella prosentilla ja isolla laskutusoikeudella. Tällä olisi ollut siihen aikaan tehdyn oletuksen mukaan myös terveysasemille ja niitä vastaaville yksityisille hoitoonpääsyä helpottava vaikutus.
Se mikä olisi ollut todellinen tilanne vertailussa, sitä ei tiedetä koska vain toinen malli toteutettiin. Marinin mallia vastustivat mm. asiantuntijat ja 20 suurta kaupunkia. Kun perusteluita muistelee, aika oikeaan osuivat.
THL:n johto esittää käytännössä Sipilän malliin palaamista. Hyvä niin. Saataisiin yhdistettyä yksityistä ja julkista puolta.
Siis todella monet asiantuntijat tuolloin sanoivat, että kustannukset oli systemaattisesti aliarvioitu (kuten Marinillakin, paitsi että nyt me voimme todeta sen käytännössäkin) sekä sen että kyseessä oli todellakin rusinat pullasta -malli yksityiselle sektorille. Kannatti todellakin terveysjättien pitää langat kuumana Risikolle neuvottelutauoilla...
No, nythän yksityiset saivat ilman laajaa sopimusta eli monien mielestä oman tunnon mukaan laskuttamalla sellaiset 52-56 prosenttia Suomen perusterveydenhuollosta. Julkisella puolella on enää puolet tai vähän alle kokonaisuudesta.
Lobbausvoima on mahtava - toki tarvitsemmekin yksityisen sektorin yhteistyötä ja paljon, mutta järkevästi ja kustannustehokkaasti toteutettuna. Jaksaisikohan Osmo vielä vetää yhden projektin?
Soininvaara sopisi ainakin minulle ja varmaan monelle muullekin kokoomuslaiselle. Hän on pitänyt suurten kaupunkien syrjimistä sote-ratkaisussa esillä ja tuonut useita soten epäkohtia vuosien varrella esille. THL:n pääjohtaja Mika Salmela on esittänyt hieman samaan suuntaan katsovia näkemyksiä Soininvaaran kanssa. Terveydenhuollon menot tulevat kasvamaan erittäin paljon jos ei tehdä huippujärkeviä toimia. Ja silloinkin menot kasvavat paljon.
Pääomasijoittaja: Pitää ymmärtää, kuinka pieni Suomi oikeasti on
Ilkka Kivimäki haluaa käytännönläheisempää otetta Suomen talouden vauhdittamiseksi.
www.kauppalehti.fi
Ihan hyvää perspektiiviä Suomen taloudesta.
Pääomasijoittaja: Pitää ymmärtää, kuinka pieni Suomi oikeasti on
Ilkka Kivimäki haluaa käytännönläheisempää otetta Suomen talouden vauhdittamiseksi.
Ihan hyvää perspektiiviä Suomen taloudesta.
Juuri näin.
Suomen tulee olla sellainen valtio, että ulkomaiset yritykset haluavat tulla tänne ja haluavat aloittaa yritystoiminnan Suomessa. Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja osaajia työmarkkinoilla olkoon ne uudet firmat sitten suomalaisten tai ulkomaisten omistuksessa.
Kun tietää senkin, ettei markkinat noudata mitään fysiikan lakeja, ja sitä ei oikeastaan kukaan osaa kovin hyvin ennustaa mitä mistäkin tapahtumasta siellä seuraa. Kriisejäkin tulee kyllä ihan enemmän ja vähemmän säännönmukaisesti, ja nyt näemmä jo kiihtyvässä tahdissa, niin voisi kuvitella pienelle maalle olevan viennin suhteen kyllä hyötyä omasta valuutasta.
Tämä voisi jopa kannustaa pitämään enemmän kiinni niistä innovaatioistakin, ja vähentää sitoutumista siihen bulkkituotantoon, kun viennistä voisi saada veturin myös hyville lopputuotteille, kun olisi mahdollista vähän kilpailukykyään helpottaa siellä devalvoinnilla. Ja erityisestikin tämä voisi auttaa juuri nyt, kun koko länsi elää kasvavan protektionisimin aallossa, ja täällä on hyvin vaikeaa kilpailla sitä vastaan.
Tokihan se kurjistaisi muissa asioissa, mutta sen se sitten tekisi melko tasa-arvoisesti, ja saattaisi siksi myös välillisesti auttaa sisämarkkinaa toimimaan, kun ei olisi varaa ostella muiden tuotantoa niin kovin.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy