JoKP 2022–2023

  • 152 329
  • 1 012
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Kiekkopiireissä ns sisällä olevalta kaverilta kuulin, että molempien ulkomaalaisten lähdön ainakin osasyynä olla henkilökemiat tai niiden toimimattomuus.0
Eli eihän näissä lähdöissä varmaankaan mitään normaalia pelaaja liikehdintää kummempaa dramatiikkaa löydy vaikka kuinka kaivelisi.
Hieman nämä kommentit kumoavat toisiaan, sillä jos taustalla on ollut henkilöiden välisen kemian toimimattomuutta ja toisaalta kyse on ollut aivan normaalista pelaajaliikehdinnästä. Kai siellä sitten jotain kärhämää on ollut joukkueessa/pukukopissa osasyynä siirtoihin. Itse myös veikkaisin, että Kiekko-Pojille kysymys oli puhtaasta rahasta, sillä Werbik ja Sato olivat varmasti joukkueessa palkanmaksun kärkipäässä. Haettiin säästöjä ja jos massia olisi ollut reippaasti käytössä niin en usko, että ainakaan Werbik olisi lähtenyt muualle.
 

Peluuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Lukaisin nyt aamulla maakunnan aviisista aukeaman jutun Kiekko-Poikien jatkosuunnitelmista. Sen perusteella Karjalainen on tiukka ja vaativa pelitapavalmentaja kuten Jukka Jalonenkin, johon sabluunaan esimerkiksi useasti hyvin kömpelöltä ja hitaalta vaikuttava Marko Anttila on istunut jokseenkin täydellisesti omassa roolituksessaan. Joku muu valmentaja oman pelitapanäkemyksensä perusteella ei ottaisi ikinä Anttilaa joukkueeseensa.

Jutun mukaan Karjalainen & Rämö duo haluaa pitää vaatimustason korkealla, joka tarkoittanee sitä, että treenit ovat jopa kovempia pelaajille kuin itse pelit ja pelaajien odotetaan myös pysyvän omassa roolissaan sekä luodun pelitavan vaateessa.

Itse en kyllä osaa hahmottaa mikä se Karjalaisen & Rämön ajama pelitapa lopulta tarkasti on koska olen vain tämmöinen tavan kannattaja ilman valmennusnäkemystä- ja kokemusta. Jos joku osaisi avata pelitapaa taktisesti Jatkiksen palstalla, niin se olisi mielenkiintoista kuulla. Mitä pelien voittaminen Karjalainen & Rämö duon näkemyksen mukaan edellyttää ja miten pelaajien pitää toimia kentällä sen mukaisesti.

Toki sen voin havaita pelitavasta, että esim. kentällisten pitää pysyä koko ajan hyvin "kasassa" eikä turhille sooloilulle ole sijaa (vrt. Sato), luistimien pitää liikkua koko ajan lujaa (pelinopeus) ja tavoite on pitää kiekonhallinta koko ajan itsellä. Mutta tämä on vain pintaraapaisu siihen mitä se todellisuudessa sisältää ja esim. miten halutaan hyökätä omasta päästä, miten puolustetaan kun kiekko menetetään, miten yv organisoidaan jne. jne. Näitä havaintoja olisi mukava kuulla asiantuntevamman purkamana.

Uusia pelaajia siis vielä haetaan joukkueeseen aina siirtorajan viime metreille saakka vaikka nyt omat kasvatit saavat jatkossa enemmän jääaikaa.

Jutun lopussa oli pohdintaa miten hoitaa ensi kausi kun jäähalli on rempan takia kiinni. Tässä mielessä ei taida olla tarjolla kuin vain huonoja tai vähemmän huonoja ratkaisuja etenkin kun pelaaminen Mestiksessä edellyttää välttämättä joustokaukaloa. Joensuun kaupungin päätös oli kyllä ikävä ja kaupungin on syytä tulla merkittävällä tavalla vastaan, myös taloudellisesti, asian ratkaisussa. Yhden perusstrategisen joukkueen kokoamisen ja pelipaikan valintaratkaisun esitin ketjussa "JoKP 2023-2024" ketjussa.

Ps. Se oli yllätys lehtijutussa, että viime vuosina pelaajabudjetti on ollut runsaat 100000 euroa kaudessa. Mestiksen budjetit tällä perusteella ovat pähkinöitä Liigabujetteihin verrattuna (esim. HIFK about 3 milj.). Millä nuo joukkueeseen palkatut pelaajat oikein elävät? Käyvät varmaan töissä, saavat opintukea tai sossusta lisätukea? Ei ole pelaajalle pisnes pelata Mestiksessä.
En väitä tämän koskevan JOKP-ia. Tuon vaan esille, että valmennus voi olla myös liian vaativaa ja nihilististä. Ei voida tulkita niin yksinkertaisesti, että mitä vaativampi valmennus, sitä parempi.
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Täysin samaa mieltä, huonosti ilmaisin asian, sillä pelinopeus syntyy luistelun lisäksi yhtälailla pelaajan ajatuksen nopeudesta ja myös pelin hahmottamiskyvystä niin, että kiekko menee oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Hyvä ja tarpeellinen korjaus.
Ja tuohon kun lisätään se luistelunopeus, niin ollaan kirkkaissa valoissa. Sielläkin pärjää pienillä puutteilla, kunhan omaksut oman roolisi täydellisesti ja tyydyt siihen ja hoidat sen niillä ominaisuuksilla 100% illasta toiseen virheettömästi.
 

Marker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen Jääkiekkomaajoukkue, Mestis
Hieman nämä kommentit kumoavat toisiaan, sillä jos taustalla on ollut henkilöiden välisen kemian toimimattomuutta ja toisaalta kyse on ollut aivan normaalista pelaajaliikehdinnästä. Kai siellä sitten jotain kärhämää on ollut joukkueessa/pukukopissa osasyynä siirtoihin. Itse myös veikkaisin, että Kiekko-Pojille kysymys oli puhtaasta rahasta, sillä Werbik ja Sato olivat varmasti joukkueessa palkanmaksun kärkipäässä. Haettiin säästöjä ja jos massia olisi ollut reippaasti käytössä niin en usko, että ainakaan Werbik olisi lähtenyt muualle.
Juu, totta on että hienan kumoavat toisiaan. Mutta näin kaveri asian minulle ilmaisi.
Tuo loppuosa on minun omaa pohdintaa.
Pahoittelut, kun ilmaisin asian huonosti.
 
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
En väitä tämän koskevan JOKP-ia. Tuon vaan esille, että valmennus voi olla myös liian vaativaa ja nihilististä. Ei voida tulkita niin yksinkertaisesti, että mitä vaativampi valmennus, sitä parempi.
Totta tuo viimeinen lausahdus. Lätkävalmentajat kaiketi voidaan jakaa hyvin karkeasti kahteen kategoriaan: "Ymmärtäjät" ja "Nihilistit".

Ymmärtäjät ovat ihmisläheisiä valmentajia, jotka haluavat olla lähellä pelaajia henkisesti ja valmiita aina kuulemaan heitä sekä jakamaan mielipiteitä heidän kanssaan. Toki tietty etäisyys säilyy, mutta paras osaaminen ja tulos koetetaan saada pelaajasta ulos enemmän ymmärtämällä ja keskustelemalla kuin käskyttämällä. Näinkin valmennettuna joukkue voi menestyä. Ei nyt kannata esimerkkejä kaivaa, mutta näitä jokainen löytää Suomen Liigastakin, en tiedä sitten miten Mestiksestä.

Toinen kategoria ovat sitten nihilistit, ts. täydet kusipäävalmentajat, jotka eivät valmenna niinkään hyvällä vaan tylyllä käskyttämisellä ja vallankäytöllä. Heiltä löytyy ymmärrystä vain silloin kun asiat tehdään tasan juuri niin kuin hän haluaa ne tehtävän. Valta on valmentajalla ja pelaajat kuuntelevat sekä tekevät tarkkaan sen mukaan mitä valmentaja määrää, mistään sanotusta ei lipsuta. Näitä oli etenkin ennen Liigassa ja on toki vieläkin nimiä kaivamatta.

Toki näiden kahden valmentajatyypin välilä on erilaisia harmaan värejä, sekoituksia näistä kahdesta vaihtoehdosta. Sitä en tiedä miten pelaajaläheisiä tai nihilistejä ovat Karjalainen & Rämö valmentajina, mutta voiko olla vaativa ilman nihilismiä tai ymmärtävä ilman ihmisläheisyyttä. Ei siis mitään hajua, mutta veikkaisin ko. valmentajien olevan sieltä näiden kahden valmentajatyypin väliltä, molempia em. puolia löytyy.
 

Alikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP, Boston
En väitä tämän koskevan JOKP-ia. Tuon vaan esille, että valmennus voi olla myös liian vaativaa ja nihilististä. Ei voida tulkita niin yksinkertaisesti, että mitä vaativampi valmennus, sitä parempi.
Tuohon kun vielä lisätään, että liian vaativalla ja nihilistisellä valmentajalla ei ole kovia näyttöjä vaan on esim. uransa alkupuolella voi tulla törmäämisiä vieläkin helpommin.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Kiekkopiireissä ns sisällä olevalta kaverilta kuulin, että molempien ulkomaalaisten lähdön ainakin osasyynä olla henkilökemiat tai niiden toimimattomuus. Esim Werbik olisi voinut hyvinkin valita jatkon Joensuussa, mutta valitsi uuden ympäristön ja varmaan taustalla IPK kytkös KalPaan. Vaihtoehtoja oli ollut kuulemma useita.
Sato ei olisi kuulemma pahaa sanaa sanonut joensuun ajastaan ja kenestäkään, vaan halusi jatkaa "puhtaalta pöydältä". Useampi mestisjoukkue oli tarjouksia tehnyt ja ulkomailtakin saanut tarjouksia. Halusi kuitenkin jatkaa mestiksessä.
Eli eihän näissä lähdöissä varmaankaan mitään normaalia pelaaja liikehdintää kummempaa dramatiikkaa löydy vaikka kuinka kaivelisi.
Werbik ei ollut JoKP:n pelaaja, vaan hän oli vapaa pelaaja, josta useampi Mestis-seura oli kiinnostunut. Myös JoKP oli kiinnostunut Werbikistä ja pelaaja itse olisi kyllä mielellään jatkanut täällä. Werbik viihtyi täällä hyvin jo viime kaudella ja myös nyt lainapestinsä aikana. Kun SaiPa laittoi häntä lainalle, niin pelaaja itse halusi tuolloin juuri tänne. Kiekko on kuitenkin myös bisnestä ja ammattilaispelaajat tekevät tätä elääkseen ja IPK:n paras tarjous voitti. Lipposen kommentti Karjalaisesta:

– Pidimme järjen päässä, emmekä halunneet lähteä kilpajuoksuun. Teimme urheilutoimen ryhmän kanssa päätöksen, että käytämme Werbikistä pyydetyn summan muihin pelaajiin. Emme halunneet lähteä maksamaan ylihintaa, jos tarvitsemme vahvistuksia usealle pelipaikalle, Lipponen perustelee.

Urheilutoimelta varsin viisas ja kauas kantoinenkin päätös, kun ottaa huomioon ensi kauden haasteet. Ja mitä tässä on nyt saanut lukea ja mitä kaikkea ei ole edes vielä julkisuudessa tiedossa Mestis-seurojen rästeistä ja kassaongelmista, niin ihan hyvä vaan edetä maltilla.

Otit esiin hekilökemiat tai niiden toimimattomuus? Werbikin voinee tässä kohtaa unohtaa, mutta Satoa ajatellen, niin tarkoitetaanko tällä sitten sitä, jos pelaaja ei ole tyytyväinen rooliinsa ja valmentaja ei ole tyytyväinen pelaajan esityksiin. Eli pelaajalla ja valmentajalla on erilainen näkemys asioista, sillä muuta en tässä kohtaa tähän keksi ja tämähän on täysin normaalia kiekossa ja kuten totesit, ei minä ainakaan näe tässä sen kummenpaa dramatiikkaa, en tiedä sitten pitäisikö?
 

Marker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen Jääkiekkomaajoukkue, Mestis
Satoa ajatellen, niin tarkoitetaanko tällä sitten sitä, jos pelaaja ei ole tyytyväinen rooliinsa ja valmentaja ei ole tyytyväinen pelaajan esityksiin. Eli pelaajalla ja valmentajalla on erilainen näkemys asioista, sillä muuta en tässä kohtaa tähän keksi ja tämähän on täysin normaalia kiekossa ja kuten totesit, ei minä ainakaan näe tässä sen kummenpaa dramatiikkaa, en tiedä sitten pitäisikö?
Werbikin tilanne selkeä ja on varmasti juuri kuten sanoit.
Saton kohdalla on myös varmasti juuri kuten sanoit, eli henkilökemiat suuntaan ja toiseen ei toiminut ja tämä varmaan näkemyserot pelillisistä asioista. Varmasti osapuolille paras vaihtoehto kaikin puolin oli hänen lähtönsä.
Eli kuten mainitsin, normaalia liikehdintää. Ei sen kummempaa.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
han näin maallikon analyysi, mutta mielestäni tuossa selkeintä on ollut pekkavirtamainen kiekkokontrollilätkä. Muuten en osaa sen kummemmin arvioida, mutta täytyy ihan mielenkiinnosta seurata tulevia pelejä sillä sohvakoutsin silmällä.
Minusta se kiekkokontrollilätkä näin maallikolle näyttäytyy siten, että jos keskialueella tie on tukossa, niin ei roiskita kiekkoa päätyyn, vaan aika usein käännytään omiin päin ja palautellaan kiekkoa omille alaspäin ja yritetään uudelleen. Ja omalla alueella vaikka olisi ahdasta ja kaveri painostaa, niin ei helpolla aleta heittelemään kiekkoa pois omista, vaan syötellään ja liikutaan aktiivisesti vaikka tilaa ja aikaa onkin vähän. Minusta JoKP:n pakit melko hyvin osaavat tätä eli ovat liikkuvia ja ketteriä ja taitavia.

Nyt osui ja upposi molemmat kirjoitukset, sillä omiin sohvakoutsin silmiin asiat näyttää myös samalta. Maallikon näkökulmasta JoKP:n pelissä on pitkiin aikoihin ylipäätään nähtävissä jokin yhtenäinen ja toistuva pelitapa, joka perustuu juuri vahvaan kiekon hallintaan/ kontrolliin ja osittain tulee juuri Virran pelitapa mieleen KalPan sekä Lukon ajoilta.

Itselle on tullut kuva, että hyökkäyksiin pyritään lähtemään organisoidusti avauspelaamisen kautta, mutta kuten waltteri nostaa esiin, niin hyökkäystä ei pakoteta, jos se ei lähde ja kiekko palautetaan alaspäin omille, käytön jälkeen uusi lähtö heti perään tai sitten pidetään tarvittaessa kiekkoa itsellä, tehdään samalla vaihtoja, ja sitten uusi lähtö, mutta joka tapauksessa kiekkoa pyritään pitämään koko ajan itsellä. Toki tietyissä tilanteissa kiekkoa viedään kuskaamallakin hyökkäysalueelle.

Ja jälleen, kuten waltteri nostaa esiin, niin omassa päässä paineen allakaan ei roiskita kiekkoa keskialueelle, vaan koitetaan lähteä paineen alta syöttöjen kautta pois. Toki välillä on jo pakkokin heittää kiekkoa keskialueella, kuten myös hyökkäyspäätyynkin, mutta silloinhan kiekko yleensä menetetään vastustajalle ja sitä nykyinen pelitapa näyttäisi välttävän.

Alkukaudesta omiin tuli maaleja luonnollisestikin pelaajien virheiden takia (yleensä maali edellyttää virhettä), mutta oma osuutensa oli varmastikin myös pelillisillä asioilla. Nykyään puolustetaan joukkueena jo paremmin, vaikka tokihan aina välillä virheitäkin tulee. Maalipaikkoja on saatu luotua myös hyvin. Pellillisistä asioista puhuttaessa on muistettava yksi iso muuttuva tekijä, nimittäin vastustaja, joka vaikuttaa osaltaan siihen, miten oma oma joukkue onnistuu noudattamaan sovittuja asioita.

Nämä asiat nyt tulivat ekana mieleen. Juttelen usein jääkiekosta sekä nähdyistä peleistä tahojen (muun muassa entisiä ja nykyisiä koutseja sekä pelaajia) kanssa, jotka ymmärtävät oikeasti jääkiekkoa, niin kyllähän sitä on välillä ihmeissään, miten paljon enemmän he näkevät asioita siihen nähden, mitä näin itseoppineena sohvakoutsina. On todella mielenkiintoista kuunnella, kun ammattilaiset avaavat pelillisiä saloja. Mutta siis, nuo asiat mitä edellä kirjoitin ovat puhtaasti omia näkemyksiä ja joku toinen voi nähdä asiat ihan eri tavalla.
 
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Itselle on tullut kuva, että hyökkäyksiin pyritään lähtemään organisoidusti avauspelaamisen kautta, mutta kuten waltteri nostaa esiin, niin hyökkäystä ei pakoteta, jos se ei lähde ja kiekko palautetaan alaspäin omille, käytön jälkeen uusi lähtö heti perään tai sitten pidetään tarvittaessa kiekkoa itsellä, tehdään samalla vaihtoja, ja sitten uusi lähtö, mutta joka tapauksessa kiekkoa pyritään pitämään koko ajan itsellä. Toki tietyissä tilanteissa kiekkoa viedään kuskaamallakin hyökkäysalueelle.

Tämä pelitapa, sanotaan sitä vaikka em. kiekkokontrollilätkäksi, ilmeni erittäin hyvin Zemgalen kakkospelissä, jolla pelitavalla Kiekko-Pojat hallitsi peliä suvereenisti. Pakeilta tämä vaatii erittäin paljon, sillä palautuksen jälkeen vastustajan karvaus iskee heti kovaa ja pakkien on alakerrassa oltava hyvin jalkavia sekä mailalla kiekolliseen peliin pystyviä, esim. juuri Kupiainen, Heiskari ja Koponen ovat tälläisiä pakkeja.

Lisäksi pelitapaan tarvitaan paljon apuja hyökkääjiltä, että löytävät vapaat väylät jonne pakit voivat toimittaa nopeasti kiekkoa. Zemgalen kookkaat hyökkääjät olivat jo hieman väsähtäneitä 1. pelistä ja Kiekko-Pojat vastaavasti hyvin nukutun yön jälkeen freesejä, jolloin pelitapa toimi hyvin. Ylipäätään jalan pitää pysyä koko ajan liikkeellä niin hyökkääjillä kuin puolustajilla, etsittävä/luotava koko ajan avoimia syöttöväyliä sekä oltava täysin hereillä nopeasti vaihtuvissa pelitilanteissa. Kaiken kaikkiaan todella vaativa pelitapa pelaajille.

Mielenkiiintoista on nähdä jatkopeleissä miten tämä pelitapa pääsee esille ja tekeekö se tulosta Mestiksen kärkijoukkueita vastaan, sillä vastustajillakin on asiansa tuntevat valmentajat, jotka kyllä ahkerasti myös katsovat videoita sekä hakevat tehokkaita vastalääkkeitä ko. pelitapaan. Mielenkiintoinen kevätkausi myös sikäli, että miten pelitapa tästä vielä jalostuu ja saadaanko siihen liittyen vielä uusia sopivia (sopivan hintaisia) vahvistuksia. Sato ei ollut sellainen koska haki liian usein sooloja omasta päästä saakka ja menetti sitten kiekon viimeistään vastustajan siniviivan ylityksen jälkeen.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Tämä pelitapa, sanotaan sitä vaikka em. kiekkokontrollilätkäksi, ilmeni erittäin hyvin Zemgalen kakkospelissä, jolla pelitavalla Kiekko-Pojat hallitsi peliä suvereenisti.
Ilmeni aikalailla selvästi jo ensimmäisessäkin pelissä, pelillisesti oltiin jo tuolloinkin hyviä, päästiin helposti hyökkäysalueelle, mutta huono viimeistely maalipaikoista, muutamat henkilökohtaiset virheet ja huonompi maalivahtipeli ratkaisi tuolloin vielä voiton kaverille.
Sato ei ollut sellainen koska haki liian usein sooloja omasta päästä saakka ja menetti sitten kiekon viimeistään vastustajan siniviivan ylityksen jälkeen.
Kontrolloitujen hyökkäyksien lisäksi kiekon voi toki tuoda välillä tilanteista riippuen myös kuskaamalla ylös, mutta ei joka kerta, kuten Sato usein teki. Välillä menetti kiekon jo sinisellä, mutta ajoi usein myös maalille asti onnistuen joskus maalinteossakin, mutta useinmiten kiekko jäi epäonnistuneen ytityksen jälkeen veskarille tai päätyyn ja kiekko menetettiin vastustajalle.
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Mielenkiintoinen kevätkausi myös sikäli, että miten pelitapa tästä vielä jalostuu ja saadaanko siihen liittyen vielä uusia sopivia (sopivan hintaisia) vahvistuksia. Sato ei ollut sellainen koska haki liian usein sooloja omasta päästä saakka ja menetti sitten kiekon viimeistään vastustajan siniviivan ylityksen jälkeen.
Täytyy sanoa, että kohtalaisen hyvät tiedot on teikäläisellä siitä, mitä joensuulainen kiekkoilija tienaa pelaamisestaan ja osaa sekä pystyt ne ansiot vielä suhteuttamaan suoraan pelaamisen tasoon. Arvostan.
 
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Täytyy sanoa, että kohtalaisen hyvät tiedot on teikäläisellä siitä, mitä joensuulainen kiekkoilija tienaa pelaamisestaan ja osaa sekä pystyt ne ansiot vielä suhteuttamaan suoraan pelaamisen tasoon. Arvostan.

Jeps, vähän tyhmä tuo Satoa koskeva kommentti pelitapapelaamisen ja hinnan välisestä suhteesta, mutta tarkoitus oli oikeastaan ilmaista, että löytyykö Kiekko-Poikien niukalla kassalla enää Saton tilalle sellaista paikkaavaa kaveria, joka sopii valmentajien ajamaan pelitapaan. Sato lähti nähtävästi Kiekko-Pojista sen takia, että koki pelitavallisten ratkaisujen ja vaateen olevan ristiriidassa sen kanssa millaista peliä hän kenties hyvin individuaalina kiekkoilijana olisi lopulta halunnut pelata. Ei vaan siis mennyt valmentajien ja pelaajan ajatukset yksiin halutusta pelitavasta, josta Sato otti koko ajan erivapauksia. Miksi siis maksaa kaverista etenkin jos hän vielä itse haluaa pelata siellä missä on kenties hänelle enemmän pelitavallista "vapautta" ilman turhia kahleita. KeuPa onkin hänelle sopiva paikka sarjan yhdessä vauhdikkaimmista luistelujoukkueista.
 
Tässä yön pikkutunteina loikki pikkulintu tuohon ikkunalaudalle ja päästi melko, tai oikeastaan aika todella mielenkiintoisen nimen suustaan ja mainitsi samalla Kiekko-Pojat ja loppukauden mittaisen sopimuksen. En aivan koko lausetta kuullut niin joutunee odottamaan meneekö homma, ts. Sopparin teko maaliin asti, vai liekkö jo tehty?
 

Lava

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Tässä yön pikkutunteina loikki pikkulintu tuohon ikkunalaudalle ja päästi melko, tai oikeastaan aika todella mielenkiintoisen nimen suustaan ja mainitsi samalla Kiekko-Pojat ja loppukauden mittaisen sopimuksen. En aivan koko lausetta kuullut niin joutunee odottamaan meneekö homma, ts. Sopparin teko maaliin asti, vai liekkö jo tehty?
Olisiko mitään vihjettä tästä linnnun viserryksestä laittaa?
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Tässä yön pikkutunteina loikki pikkulintu tuohon ikkunalaudalle ja päästi melko, tai oikeastaan aika todella mielenkiintoisen nimen suustaan ja mainitsi samalla Kiekko-Pojat ja loppukauden mittaisen sopimuksen.
On tainnut pikkulinnulla ilta venähtää pitkäksi, kun pikkutunneilla visertelee ikkunalaudalla? :)
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Linnuthan nimenomaan heräävät aikaisin lauluhommiin, näin meille koulussa opetettiin.
Eikös ne toimi kuvatulla tavalla keväällä sekä kesäisin ja nykyäänhän pikkulinnut osaavat käyttää jo puhelinta. Olisiko tuo ikkunalaudalla vieraillut lintu ollut ns. vanhan liiton visertäjiä? ;)
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tämmöinen lintuhan se on ennenkin tullut Joensuuhun kesken kauden:

 
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Tavi ei ollut mitenkään erityisen huikea täällä käydessään, ei toki huonokaan. Voisiko sanoa että semmoinen perusvarma.
Pisteiden perusteella juuri sellainen perusvarma kokenut pelimanni, tietää mitä saa. Mikä lienee lopulta moti tulla Joensuuhun ja pistää peliin kaikki mitä löytyy Karjalaisen & Rämön vaatimustasossa? No, pelihän sen lopulta näyttää, mutta ei tunnu hassumalta haulta vaikka ei räjäytä toisaalta odotuksia pilviin.

Olisiko vielä laatupakki haussa peräpäähän, niin rosteri saattaisi olla sen jälkeen siinä ellei sitten tule yllättäviä loukkaantumisia.
 
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Tavi ei ollut mitenkään erityisen huikea täällä käydessään, ei toki huonokaan. Voisiko sanoa että semmoinen perusvarma.
Eliten mukaan pelasi Joensuussa vain neljä peliä ja niissä pojot 1+2. Vaikea sanoa millainen pelimanni kentällä tuon lyhyen otoksen perusteella, mutta aina vakaan kokeneet pelaajat ovat tervetulleita joukkueeseen.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Sitä ei tarina kerro, mutta jospa JoKP kertoisi ;)
Seurahan sen toki aina kertookin sitten virallisesti, kun aika on sopiva ja on ylipäätään jotain kerrottavaa. Pelaajien nimiä on useampiakin ilmassa (kuten yleensäkin) ja pitääkin tässä nyt rauhassa katsella, mitkä jäävät pelkästään huhuiksi sekä taas, mitkä ovat konkreettisia vaihtoehtoja ja mahdollisesti menevät maaliin asti. Pääasia joka tapauksessa, että taustoilla tapahtuu, se pitää omalta osaltaan kiinnostusta yllä. Eipähän käy aika pitkäksi otteluiden välissä uutisia odotellessa! ;)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös