Nyt on se tilanne, että ankaran juridisesti tarkastellen 27.6. on raja, jota edeltävillä tuloksilla ei ole mitään väliä, jos on useampia kisarajan ylittäjiä. Ahtaan juridisesti tämä tarkoittaa, ettei Tero Pitkämäellä ole tulosta tältä kesältä ollenkaan – eikä siis kisarajaa! Täysin päätön tilanne, kun mies on silti maailmantilaston kolmonen.
Minusta tässä on selkeä ristiriita sen suhteen, että esimerkiksi hallikaudella tehdyt tulokset hyväksytään tulosrajoiksi, mutta virallinen näyttöpaikka on ns. tuo heinäkuu.
Mihinkö ovat hävinneet? Hamm 33 v. Ritola 34 v. Sonck 32 v. Heidi (os.) Hannula 33 v. Grobler 32 v. Ilona Punkkinen täyttää tänä vuonna 31 v. Ojaniemi täyttää ensi kuussa 33 v.Myös ottelijoista Jaakko Ojaniemi ja ketäs muita niitä olikaan ovat hävinneet jonnekkin.
Katselin tuossa Göteborgiin asti noita edustajiamme, niin uskomatonta mihin ovat jotkut hävinneet:
Joonas Hamm, Marko Ritola, Juha Sonck, Heidi Hannula, Sari Ero(Keskitalo), Hanna Grobler ja Ilona Punkkinen(Nurmi) ja listaa voisi vielä jatkaa.
Rajan saa tehdä aikaisemmin, mutta kisoihin pyritään lähettämään parhaassa kunnossa olevat urheilijat. Siksi Pitkämäenkin täytyy osoittaa kuntonsa. Aikaisemmin heitetyt heitot tai hypätyt pituudet eivät vaa'assa paina, jos tarjolla on tällä hetkellä paremmassa kunnossa olevia.
Fakta on että järjestelmässä ei ole mitään järkeä, voi olla sata ja yksi syytä miksi joku ei pysty "osoittamaan kuntoaan" heinäkuussa mutta tosiasiallinen taso on huomattavasti parempi kuin jollain toisella joka on heinäkuussa tehnyt tulosrajan.
Kun kisat ovat elokuussa, on urheilijan syytä pystyä tekemään hyviä tuloksia heinäkuussa ja heinäkuun lopussa.
Toki asia näin on, mutta kuten aiemmin steepler toi esille, niin joissain lajeissa on järjetöntä kilpailla kovin paljoa juuri heinäkuussa arvokisojen alla. Suomessa tämä ongelma tosin on minimaalinen, koska kestävyysjuoksuissa yms. lajeissa, joissa on hieman riskaabelia kovin paljoa kisojen alla kilpailla, ei ole lähivuosina suurempaa kilpailua kisapaikoista ollut. Riittää, kun raja on jossain vaiheessa tehty.Kun kisat ovat elokuussa, on urheilijan syytä pystyä tekemään hyviä tuloksia heinäkuussa ja heinäkuun lopussa. Minusta tällaiselle ajattelulle rakennettu valintasysteemi on täysin perusteltu, koska se parhaiten poimii kisajoukkueeseen tasaisessa huippukunnossa ja terveenä olevat urheilijat.
Missä lajeissa?
Mitä järkeä on ikään kuin tapattaa itsensä "näyttöjen antamiseen" henäkuussa joka saattaa hyvinkin vaikuttaa huonompaan tulokseen itse kisoissa?
Vai millä tavalla tätä nyt sitten pitäisi tulkita, jos SM-kisoissa esimerkiksi Sampo Lehtola heittäisi tuon A-rajan 83,50m ja Pitkämäki vaikkapa 81 metriä, niin kumpi pitäisi valita kisoihin?
Mutta ei kriteereissä ole määritelty mitenkään sitä, että kummalla on parempi potentiaali. Lehtola on ollut nousukunnossa ja jos hän vielä menestyisi hyvin SM-kisoissa, niin vaikea häntä olisi sivuuttaa. Onko Pitkämäelle sitten luvattu kisapaikka, jos hän 80 metriä heittää?Pitkämäki. Eihän kisavalinta yhden kilpailun tuloksiin perustu. Jos Pitkämäki osoittaa olevansa leikkauksen jälkeen yli 80 metrin kunnossa, hänet kannattaa valita kisoihin, koska hänen potentiaalinsa on paljon suurempi kuin Lehtolan.
Sitä sen sijaan en ymmärrä, että jotkut suhtautuvat Pitkämäen valintaan kuin hän ei olisi leikkauspöydällä käynytkään. Tuikattiin veitsellä, ei ole harjoitellut lajinomaisesti, silti pitäisi valita ilman näyttöjä. Miksi?
Mutta ei kriteereissä ole määritelty mitenkään sitä, että kummalla on parempi potentiaali.
Kyllähän Pitkämäki näytön olisi antanut, mutta se olisi ollut ensi viikolla.
Niissä lajeissa, joissa palautuminen kilpailusta vie kohtuullisen ajan eikä siten vaikuta arvokisasuoritukseen.
Miten niin tapattaa? Oona Kettunen juoksi pari matkaa nuorten arvokisoissa ja taas on lähdössä juoksemaan, mainitsi vielä tavoitteeksi A-rajan.
Niissä on kerrottu, että yleinen tulostaso huomioidaan, vaikka loppukesän tuloksia painotetaankin.
Sitä sen sijaan en ymmärrä, että jotkut suhtautuvat Pitkämäen valintaan kuin hän ei olisi leikkauspöydällä käynytkään. Tuikattiin veitsellä, ei ole harjoitellut lajinomaisesti, silti pitäisi valita ilman näyttöjä. Miksi?
Karilan mukaan Pitkämäki on parantunut leikkauksestaan joka tapauksessa hyvin.
- Riski on ilman muuta olemassa, mutta yleisesti ottaen hän on parantunut poikkeuksellisen hyvin tästä tilanteesta.
- Terohan on myös itse kertonut, että hän on tehnyt jo ihan maksimiheittoharjoituksia. Mutta aina pitää muistaa, että kilpailusuoritus on aina eri asia kuin harjoitussuoritus. Kun on adrenaliinia veressä, niin loukkaantumisriski on aina eri luokkaa
Minähän en sinänsä keihäänheittäjien harjoittulusta tiedä, muttä lienee noilla maksimiheittoharjoituksilla jotain tekemistä lajinomaisen harjoittelun kanssa, vai?
Tekikö hän niitä heti leikkauksen jälkeen vai oliko hänellä leikkauksen jälkeen harjoittelutauko?
Onko tosiaan niin, ettei näitä perjantai-aamupäivän karsintoja näy edes YLE Areenasta? En ainakaan onnistunut löytämään. Kuitenkin ihan mielenkiintoisia lajeja, esim. Nezirin karsinnat.
Ei näy, mutta huomenna näkyy keihään karsinta. Live-tuloksia voi seurailla ohesta.
http://live.time4results.com/yu/2013/kalevankisat/
Aika usein Jukka käy Joensuun keskuskentällä juoksemassa ja on kohtalaisen kevyen näköistä menoa. Jotain maastojuoksukisojakin käynyt kesän aikana voittamassa, eli ei tosiaan ole "lopettanut" juoksemista. Saattaa kulkea tänäänkin.Yksi ehdottomasti kiinnostavimmista lajeista tänään on miesten 3000 m esteiden finaali, johon on ilmoittautunut mukaan Jukka Keskisalo.