Ovatko nämä pikamitalit todella "uusi normaali"? Myönnän että lukuisat palkintojenjaot kansallishymneineen ovat ehkä se puuduttavin osa yleisurheiluiltaa, mutta jotenkin tapa millä mitskut on tyrkätty vielä suoritustaan huohottaville urheilijoille ei kaikista juhlallisin ole. Hiontaa vaatii ehdottomasti, vaikka pakko varmaan hyväksyä vanhanmallisten seremonioiden soveltumattomuus 2020-luvun TV-viihteeseen.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Niko Seppälä siirtyy HIFK:sta takaisin Kiekko-EspooseenLue lisää »
-
Larmin torjunnat ja Puistolan maalit Leijonien voiton takeena Sveitsiä vastaanLue lisää »
-
Yhdysvaltojen tähtihyökkääjän hurja tehovire jatkuu − James Hagens U18-kisojen ennätyskirjoihinLue lisää »
-
Keskiympyrä: Artturi Lehkonen on todellinen pudotuspelihirmu – Mitä ihmettä Aleksander Barkoville on tapahtunut?Lue lisää »
-
Kelvoton kiekkomies ja epäpätevä pomo – dokumentti Maple Leafsin mahtimiehestä sortuu hosumiseenLue lisää »
-
Predatorsille kävi kalpaten, Golden Knights pakotti Starsin seiskapeliinLue lisää »
Yleisurheilun MM-kisat 2022 @ Eugene, USA
- Viestiketjun aloittaja MegaForce
- Alkaa
- 16 613
- 146
Roger Moore
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Veikkaan että tässä mennään jonkun paikallisen tavan mukaan. Toki mitään varmuutta ei ole, mutta Eugene on USA:n yleisurheilun mekka ja näissäkin kisatapahtumissa huomaa sen että kaikki ylimääräinen show ja häröily on karsittu pois ja urheilu keskiössä mennään.
Niin kyllähän siellä on ne oikeat palkintojenjaot mutta niitä ei näytetä telkkarissa. Mitalit annetaan siinä ensin hetkeksi, sitten kerätään pois, kaiverretaan ja palkintojenjaossa annetaan uudestaan valmiina.
Tuli tarkasteltua, että miesten 1500 m kauden kotimainen kärkitulos on Joonas Rinteen 3:41,09. Miten ihmeessä ero Euroopan (Maailman) kärkeen voi olla noin valtava? Lajin SE on aika heikko 3:36, mutta jopa tuosta jäädään paljon.
Kisana tuo 1500 m oli yksi kisojen kohokohdista ja hieno nähdä Eurooppalaisten dominoivan.
Kisana tuo 1500 m oli yksi kisojen kohokohdista ja hieno nähdä Eurooppalaisten dominoivan.
Joo näin lueskelin. Saa nähdä miten Munchenissä toimitaan elokuussa. EM-kisoissahan seremoniat on jo pitkään järjestetty "taustalla".
Joo. Sinänsä kisat ovat olleet järjestelyiltään hyvinkin onnistuneet. Yleisö asiantuntevaa, jota ei tarvitse erikseen käskemällä hiljentää ennen startteja jne. Pisteet myös siitä, että huippumoderneista puitteista huolimatta juoksuradan pinnoitteen värissä on pitäydytty klassisessa punaisessa.
Kisaohjelma on EM-kisoissa niin tiivis ja monta finaalia käynnissä päällekkäin, ei tuohon pitkiä seremonioita mahdu. Koko ajan tapahtuu useammalla paikalla. Erikoisuutena miesten ja naisten kuula työnnetään samaan aikaan.
Ja muutaman vuoden päästä otetaan taas pois ja lähetetään OP Karjalaiselle.
Taas kerran yleisurheilun arvokisoja seuratessa olen pohtinut, eikö IAAF todella kykene kitkemään Qatarin, Bahrainin ja nyt myös Kazakstanin tapaa "ostaa" afrikkalaisurheilijoita riveihinsä. Legiimillä tasolla varmasti vaikeaa, koska kansalaisuuden vaihdoksia tapahtuu yhtäältä "orgaanisesti", mutta sääntöjen soisi olevan tiukemmat.
Ajoittain olen pohtinut, miksei myös länsimaissa harrasteta vastaavaa? Jos tämä on ns. pelin henki, voisi olettaa myös eurooppalaisten maiden näkevän olympia-/MM-kultamitalin arvon maabrändin muodostamisessa ja kansallisen itsetunnon kohottajana. -Huippu-urheilussa, missä kansalliset tunnukset ovat isosti esillä, on aina ollut kyse merkittävältä osin tästä.
Vaikka Persianlahden pikkuvaltiot ja Kazakstan toki vauraita ovatkin, en usko maiden yleisurheiluohjelmien olevan niin kalliita, etteikö Länsi-Euroopassa olisi varaa samaan. Kazakstanin bruttokansantuote on esimerkiksi vain kaksi kolmasosaa Suomen vastaavasta. Kansalaisuuden myöntäminen ulkomaalaiselle ilman sukutaustaa toki on Eurooppalaisissa oikeusvaltiossa hitaahko prosessi, vaatien useimmiten vuosien asumisen.
Välillä olen toki pohtinut, eikö kukaan kansalaisuuttaan vaihtanut urheilija koe "syyllisyyttä" teostaan. Rahallinen ja materiaalinen korvaus toki helpottaa aina, enkä oleta kaikkien urheilijoiden olevan kovin patrioottisia, joskin näitäkin toki riittää.
Ajoittain olen pohtinut, miksei myös länsimaissa harrasteta vastaavaa? Jos tämä on ns. pelin henki, voisi olettaa myös eurooppalaisten maiden näkevän olympia-/MM-kultamitalin arvon maabrändin muodostamisessa ja kansallisen itsetunnon kohottajana. -Huippu-urheilussa, missä kansalliset tunnukset ovat isosti esillä, on aina ollut kyse merkittävältä osin tästä.
Vaikka Persianlahden pikkuvaltiot ja Kazakstan toki vauraita ovatkin, en usko maiden yleisurheiluohjelmien olevan niin kalliita, etteikö Länsi-Euroopassa olisi varaa samaan. Kazakstanin bruttokansantuote on esimerkiksi vain kaksi kolmasosaa Suomen vastaavasta. Kansalaisuuden myöntäminen ulkomaalaiselle ilman sukutaustaa toki on Eurooppalaisissa oikeusvaltiossa hitaahko prosessi, vaatien useimmiten vuosien asumisen.
Välillä olen toki pohtinut, eikö kukaan kansalaisuuttaan vaihtanut urheilija koe "syyllisyyttä" teostaan. Rahallinen ja materiaalinen korvaus toki helpottaa aina, enkä oleta kaikkien urheilijoiden olevan kovin patrioottisia, joskin näitäkin toki riittää.
Viimeksi muokattu:
Koko viestistä samaa mieltä ja itsekin asiaa joskus ihmetellyt, että eikö ole halua tai keinoja puuttua kilpavarusteluun?
Mutta tuohon lainattuun lyhenteeseen, että IAAF on tunnettu vuodesta 2019 nimellä World Athletics, joka on ihan hyvä muutos, sillä tuo IAAF tulee sanoista International Amateur Athletic Federation, eikä nykypäivänä kai kovin monessa huippumaassa enää päde, että täysin amatööreinä mentäisiin.
Tämä pienenä knoppina.
Viimeksi muokattu:
Ei tässä ole mitään Suomen mitaleita jännätty alunperinkään. Pistesijat on se juttu meikäläisille.
Miesten keihäs voi vielä pistesijapottia kasvattaa, mutta karsinta on iso haaste Helanderille.
Joo ei mene ainakaan IIHF:n kanssa enää sekaisin.
Jos olympiakomitea hallituksen lisäbudjetilla ja maahanmuuttoviraston avustuksella järjestäisi "ilmasillan" Entebbestä Helsinki-Vantaalle ja houkuttelisi joukon lupaavia itäafrikkalaisia kestävyysjuoksijoita +muutaman nigerialaisen pikajuoksijan muuttamaan maahamme ja edustamaan Suomea tulevaisuudessa, samalla investoiden riittävät määrät harjoitusolosuhteisiin, uskotteko kotimaisten urheilufanien "ostavan" tällä tavalla saadun menestyksen?
Jos Pariisin olympialaisissa näkisimme vastikään maahan tulleen ja edustusoikeuden saaneen kenialaissyntyisen juoksijan voittavan kultaa, nähtäisiinkö tämä maailmalla lentävien suomalaisten paluuna ja hienona boostina maabrändillemme, vai olisivatko kansainvälinen reaktio enempi kielteinen? Itse uskon jälkimmäistä, mutta Kazakstanissa, missä varmasti riittää fiksuja ihmisiä päättävissä elimissä uskotaan ensimmäiseen. Tiedä sitten mitä ns. suuri yleisö ajattelee.
@Ann Arbor Riippuu huomattavasti myös urheilijoista itsestään, tai siis persoonista. Wilson Kirwa oli aika avoin ja suosittu, Eduard Hämäläinen yhdentekevä, vaikka oli pari pykälää kovempi urheilija ja vielä suomitaustainen.
Mutta siis tietenkään Suomen ei pidä lähteä mihinkään ilmasiltahommaan. Muuten toki yleisurheilu on esim pakolaisille ja muille maahanmuuttajille hyvä harrastus.
Mutta siis tietenkään Suomen ei pidä lähteä mihinkään ilmasiltahommaan. Muuten toki yleisurheilu on esim pakolaisille ja muille maahanmuuttajille hyvä harrastus.
Joo olen pitkään harmitellut, miten huonosti ulkomaalaistaustaisia on saatu houkuteltua yleisurheilun pariin, esimerkiksi naapurimaahamme Ruotsiin verrattuna. Toki yleisurheilu on pienestä nousuvireestään huolimatta ykköslaji harvalle kantasuomalaisellekaan (Itsekin lapsena "jouduin" harrastamaan yleisurheilua, kun 7-vuotiaana olin jo vähän liian vanha aloittamaan lätkää tai futista.), niin tuskin myöskään maahanmuuttajaperheiden lapsille.
Resursseista oletettavimmin on loppupeleissä kuitenkin merkittävimmin kysymys. Jos kotimaista yleisurheilua (harjoitusfasiliteetit, juniorityö, aikuisten huippu-urheilijoiden taloudellinen tukeminen jne.) alettaisiin nykyisen rahoituksen päälle tukemaan vaikka 50 miljoonalla eurolla vuodessa, ei 5-10 vuoden kuluttua pitäisi välttämättä tyytyä pelkkiin pistesijoihin. Fakta on kuitenkin se, että vaikka yleisurheilijamme sinänsä huipputasolla olisivatkin, menee myös koko muu maailma eteenpäin samanaikaisesti ja mikäli pienten ikäluokkien maa haluaa pysyä kehityksessä mukana, vaatii tämä satsauksia. Onko huippu-urheilu Suomessa enää samassa arvossa, kuin vertailukelpoisissa maissa on toinen kysymys. Jääkiekossa onneksi olemme pysyneet kehityksessä mukana.
Viimeksi muokattu:
Kun vähän enempi pohtii, yksi urheilija joka kiinnitti huomioni meneillään olevissa MM-kisoissa oli juurikin Kazakstanin väreihin siirtynyt Norah Jeruto, joka on yksi voittajasuosikeista naisten 3000-metrin esteissä. Hän siis edusti tähän vuoteen asti synnyinmaataan Keniaa.
En voi olla ajattelematta, että mikäli Suomesta hänelle olisi taattu samat tai paremmat taloudelliset olosuhteet, harjoitusfasiliteetit ja kansalaisuus nopeaa vauhtia, olisi hän voinut valita edustusmaakseen Suomen ihan yhtä lailla. Kazakstan on toki maailmalla tunnettu fiktiivisestä brittikoomikon esittämästä hahmosta ja luonnonvaroistaan, mutten ainakaan itse osaa nähdä Kazakstania Suomea "parempana" maana, etteikö monikin nuori afrikkalainen haluaisi tänne muuttaa. No, maamme tiukka maahanmuuttopolitiikka, sekä hallitustemme passiivisuus houkutella maahan uusija tekijöitä kutistuvien ikäluokkiemme paikkaamiseksi nyt ei ole mikään uutinen.
En voi olla ajattelematta, että mikäli Suomesta hänelle olisi taattu samat tai paremmat taloudelliset olosuhteet, harjoitusfasiliteetit ja kansalaisuus nopeaa vauhtia, olisi hän voinut valita edustusmaakseen Suomen ihan yhtä lailla. Kazakstan on toki maailmalla tunnettu fiktiivisestä brittikoomikon esittämästä hahmosta ja luonnonvaroistaan, mutten ainakaan itse osaa nähdä Kazakstania Suomea "parempana" maana, etteikö monikin nuori afrikkalainen haluaisi tänne muuttaa. No, maamme tiukka maahanmuuttopolitiikka, sekä hallitustemme passiivisuus houkutella maahan uusija tekijöitä kutistuvien ikäluokkiemme paikkaamiseksi nyt ei ole mikään uutinen.
I am not Jesus
Jäsen
No ei kyllä minusta ainakaan noin nopeasti toista maata edustamaan siirtyneen urheilijan menestys tuntuisi yhtään missään.
Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa, Suomi, KTP
MM-stadionin kuuluttajan poika juoksi yllätysvoittoon – häkeltynyt isä kertoi vinkistä, jolla norjalaistähdelle lyötiin jauhot suuhun
Kun Jake Wightman nappasi sensaatiomaisen mestaruuden 1 500 metrillä, valmentajaisä Geoff Wightman oli kuuluttamassa voiton Eugenen Hayward Fieldillä.
yle.fi
Isä pääsi kuuluttamaan oman poikansa maailmanmestaruuden.
Joo eipä juuri minuakaan, ellei tosiaan kyse olisi Suomeen nuorena muuttaneesta ja kansalaisuuden sittemmin saaneesta ja "suomalaistuneesta" urheilijasta. Ulkomaalaistaustaiset täällä syntyneet tai lapsena adoptoidut ihmiset näen tietysti lähtökohtaisestikin ihan yhtä suomalaisina, kuin ns. kantasuomalaiset.
Mielenkiintoista kuitenkin, että Kazakstanissa asia nähdään toisin. Luonnonvaroistaan huolimatta, ei Kazakstanillakaan ole loputtomasti rahaa, mutta urheiluun investoiminen nähdään kuitenkin kannattavana. Vaikka yhtäkkiä kansalaisuuden vaihtaminen onkin ilmiönä ikävä (Keniassa ei siis todellakaan pidetä siitä, että juoksijat vaihtavat toisen maan väreihin.) kyllä itse periaatteessa olisin "pro-maahanmuuttoihmisenä" suonut tälle mainitsemalleni Jerutolle tulevaisuuden myös Suomessa. En siis todellakaan jaksa uskoa itäafrikkalaisilla urheilijoilla olevan mitään erityistä kiinnostusta maihin, joiden kansalaisuuden ovat saaneet ja jos kenialaiselle on tarjolla Suomen passi (yksi maailman voimakkaimmista) ja hyvät elinolosuhteet, uskon että moni saattaisi Suomen valitakin ohi Kazakstanin. Suomen nihkeä maahanmuuttopolitiikka toki on kaikkien tiedossa.
Viimeksi muokattu:
Niin, en usko, että kyseessä on Suomen maahanmuuttopolitiikka vaan se, että Suomessa ei aktiivisesti houkutella ulkomaisia urheilijoita eduatamaan Suomea. Näin tapahtuu lähinnä vain, jos ko. urheilijalla on suomalaiset sukujuuret (tyyliin Katariina Wright tai Lizzie Armanto). Meillä ei ole kuitenkaan vastaavaa "ohjelmaa" tai politiikkaa kuin vaikka Bahrainilla, että houkuttelemme muiden maiden urheilijoita edustamaan maata ja samalla edistämään maakuvaa. Mielestäni tämä on juuri oikea linjaus, koska se ei sopisi meidän yhteiskuntaan. Meillä pyritään luomaan omille urheilijoille mahdollisuudet tavoitella maailman huippua eikä ladata ohituskaistalta urheilijoita sisään.
Tässä olen ihan samaa mieltä ja täydellisessä maailmassa kaikki muut toimisivat myös samalla tavalla. Lisäksi turbulenssi mikä oletettavasti syntyisi koko ikänsä Suomea edustaneiden urheilijoiden keskuudessa, jos juoksijoita alettaisiin ilmasiltaa myöten tuomaan ei ole tavoiteltava.
En miellä itseäni "kansallismieliseksi", mutta positiivisella tavalla isänmaalliseksi ihmiseksi. Mielestäni Suomi on edelleen haasteistaan huolimatta yksi maailman parhaista maista ja toivoisin tämän "noteeraattavan" myös muualla. Tässä mielessä en voi olla harmittelematta, että jos Norah Jeruton kaltainen 27-vuotias kenialainen on valmis muuttamaan toiselle puolen maailmaa ja vaihtamaan kansalaisuutta samalla, ei hän olisi voinut muuttaa yhtä lailla Suomeen. Päivän hot take: Mielestäni Suomi on Kazakstania parempi maa. Vaikka huippu-urheilijat edustavatkin aivan marginaalisinta osaa väestöstä, yleisestikin näen valitettavana, ettei Suomi houkuttele tulevaisuuden tekijöitä paikkaamaan pieneneviä ikäluokkiamme tiukan maahanmuuttopolitiikkamme ja yleisen passiivisuuden myötä. Maabrändimme on muutenkin kovin harmaa, mikä ei siis ole totuus hienosta maastamme.
Jossain vaiheessa toivoisin kyllä tälle pistettävän tavalla tai toisella stopin. Kenia, Etiopia ja Uganda ovat voimakkaasti kasvavia valtioita, jotka tuottanevat huippujuoksijoita vastaisuudessakin, pidän ennen kaikkea hyvän urheiluhengen vastaisena, jos "härövaltiot" yhä enenevissä määrin rekrytoivat urheilijoita riveihinsä dollarinipulla. Toistaiseksi tälle ei valitettavasti ole haluttu tehdä riittävästi ja Qatar, Bahrain ja nyt myös Kazakstan nauravat matkalla maaliin.
Täytyy myös muistaa, että esimerkiksi Katariina Wright on ollut Suomen kansalainen jo ennestään, joten tilanne on kokonaan eri kuin nämä muiden maiden värväykset.
Kyllä minun mielestäni ainakin koko systeemiltä menee pohja pois, jos omilla kasvateilla ei kilpailla. Toisaalta MM-kisoissa asia ei ainakaan minua ärsytä niin paljon ja hyvä että kenialaisia esimerkiksi saadaan lisää mukaan. Olisikin itse asiassa hauska nähdä pari turnausta, jossa parhaat pelaavat. Siinä kun Kenia ja Etiopia laittaisi kaikki juoksijansa viivalle, tulisi mielenkiintoisia ja oikeita MM-kisoja.
Sen sijaan EM-kisat menevät kyllä vähän pilalle, jos sinne ostetaan rahalla parempia urheilijoita. Toki se kertoo koko EM-kisojen tasosta paljon. Koko roskan voisikin lopettaa, en ainakaan itse aio katsoa niitä minuuttiakaan. Kansalliset GP-kisat ynnä muut riittävät kyläkisoiksi.
Kyllä minun mielestäni ainakin koko systeemiltä menee pohja pois, jos omilla kasvateilla ei kilpailla. Toisaalta MM-kisoissa asia ei ainakaan minua ärsytä niin paljon ja hyvä että kenialaisia esimerkiksi saadaan lisää mukaan. Olisikin itse asiassa hauska nähdä pari turnausta, jossa parhaat pelaavat. Siinä kun Kenia ja Etiopia laittaisi kaikki juoksijansa viivalle, tulisi mielenkiintoisia ja oikeita MM-kisoja.
Sen sijaan EM-kisat menevät kyllä vähän pilalle, jos sinne ostetaan rahalla parempia urheilijoita. Toki se kertoo koko EM-kisojen tasosta paljon. Koko roskan voisikin lopettaa, en ainakaan itse aio katsoa niitä minuuttiakaan. Kansalliset GP-kisat ynnä muut riittävät kyläkisoiksi.
Pitää paikkansa. Itse olinkin erittäin positiivisesti yllättänyt Wrightin tapauksesta, kun ymmärtäneekseni olisi voinut valita USA:n yhtä lailla. Globalisaation myötä hänen kaltaisten sukujuuriltaan diversien henkilöiden osuus tulee kasvamaan ja toivon Suomen pärjäävän, vaikka vaihtoehtona olisi "seksikkäämpi" edustusmaa, kuten taisi olla Carl Jenkinsonin tapauksessa. Suomessa kasvaneet toki näyttävät taustasta riippumatta valita Suomen edustusmaakseen hyvinkin pääsääntöisesti, kuten Sasha Barkov ja Brad Lambert jääkiekon puolelta. Puljujärvikin olisi ymmärtäneekseni voinut valita Ruotsin. Sergei Eremenkon case on vähän hämmentävä.
Maakiintiöt ovat vaikea kysymys kyllä. Raja on vedettävä johonkin, ellei arvokisarajaa määritellä tulevaisuudessa tiukasti tyyliin "XX-määrä parasta riippumatta kansalaisuudesta".
Ja sitten päälle nämä kansalaisuutensa myötä mukaan päässeet täysharrastelijat. Ei helppoja ratkaisuja tietenkään. World Athletics ja KOK/IOC haluaa kaupallisessakin mielessä laajan kirjon maita mukaan eri lajeihin, mutta tämän myötä absoluuttisen kärjen tuntumassa olevia urheilijoita ei todellakaan pitäisi sulkea kisoista.
Viimeksi muokattu:
Tuo nimi kyllä muuttui jo 2000-luvun alussa muotoon International Association of Athletics Federations.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy