Sama pätee myös toisinpäin. Aika moni täällä kuvittelee että jos Liigan joukkuemäärää vähennetään niin se nostaa Liigaan jäävien joukkueiden pelaajien taitotasoa yms. ominaisuuksia yhdellä sopimuksella.Asiaahan Ketola tuossa puhuu. Vaikka moni täälläkin on sitä mieltä, että nousu sarjaa ylemmäs nostaa samalla pelaajien taitotasoa yms. ominaisuuksia yhdellä sopimuksella.
Sama pätee myös toisinpäin. Aika moni täällä kuvittelee että jos Liigan joukkuemäärää vähennetään niin se nostaa Liigaan jäävien joukkueiden pelaajien taitotasoa yms. ominaisuuksia yhdellä sopimuksella.
Olen eri mieltä siitä että tarjonta on vakio. Suomalaisille pelaajille löytyy kuitenkin niin paljon pelipaikkoja ulkomailta etteivät Liigan ulkopuolella pelaavat Liigatason pelaajat mitenkään automaattisesti tarjoudu Liigaan pelaamaan. Jos Liigasta nyt pudotettaisiin vaikka viisi joukkuetta pois niin ei voida olettaa että kaikki noiden viiden joukkueen pelaajat jotka Liigaan kelpaavat myös Liigaan tulevat, koska heillä on myös muita mahdollisuuksia.Liigatasoisten pelaajien tarjonta on suunnilleen vakio, pitkällä aikavälillä tarjonta voi hieman nousta lisäjoukkueiden myötä.
Miten luulet keskimääräisen pelaajan tason per sarja käyvän, jos tarjolla on pelipaikkoja 250 (10 joukkueen liiga) tai jos niitä pelipaikkoja onkin 50% lisää eli 375 (15 joukkueen liiga)?
Ns. Ketolan mallissa (joka olisi Suomen oloissa se järkevin) nostettaisiin liigan urheilullista tasoa selvästi sekä Mestiksen tasoa vielä muutamaa pykälää selvemmin.
Ota nyt vaikka kohta kohdalta kantaa siihen, mikä meni mielestäsi pieleen ja miltä osin en ole mielestäsi lulenut artikkelia. Ja mitä tulee kappalejakoon, niin sitä käytetään aika normaalisti irrottamaan eri asioita toisistaan kirjoituskielessä. Omissa teksteissäni eri kappaleet liittyvät toisiinsa ainoastaan aiheen kautta, ei toistensa kautta. Toivon mukaan ymmärrät eron.Noin vahvasti otetaan kantaa, käytännössä morkataan Ketolaa ja sitten viimeisessä kappaleessa paljastuu, että vittu eihän kaveri ole lukenut edes koko juttua.
Mä häpeän.
Ketola ei myöskään mainitse sitä isointa ongelmaa tässä systeemissä, eli miten ratkaistaan ja mistä saadaan raha tämän kaiken järjestämiseen?
Jokaiselle tippujalle pitäsi maksaa liigaosake pois, eli noin 5x1,8milj€= 9,0 milj€ ennen kuin tuo raha alkaisi kiertämään seurojen kesken.
Ota nyt vaikka kohta kohdalta kantaa siihen, mikä meni mielestäsi pieleen ja miltä osin en ole mielestäsi lulenut artikkelia. Ja mitä tulee kappalejakoon, niin sitä käytetään aika normaalisti irrottamaan eri asioita toisistaan kirjoituskielessä. Omissa teksteissäni eri kappaleet liittyvät toisiinsa ainoastaan aiheen kautta, ei toistensa kautta. Toivon mukaan ymmärrät eron.
Nyt kun puhutaan tästä maagisesta 12 joukkueen rajasta, jota enempää tämän kokoinen perähikiä ei pysty kannattelemaan, niin pitäisikö palata suosiolla kauteen 99-00, ja pudottaa kaikki tuon jälkeen tulleet jengit pois?
Eihän tämä ole mikään ongelma, jos tähän sitoudutaan.
SM-liiga Oy on saanut jo useammalta seuralta fyrkat liigaosakkeesta, jota kautta saisi pari ensimmäistä "lunastettua ulos" ja tähän päälle sitten TV-sopimuksen "ylisuurista" tuotoista esim. 10-20% SM-Liiga Oy:n "sarjajärjestelmänparantamisrahastoon".
Niin, kuten juuri kirjoitin (oletan että luit ensimmäistä lausetta pidemmälle), niin kappalejako sitoo kappaleet toisiinsa ainoastaan aiheen kautta. Tässä kohtaa nostan toki tassun pystyyn virheen merkiksi, koska kuvittelin ketjun olevan se sarjajärjestelmään liittyvä lanka, mutta näemmä olemmekin ”Yleistä keskustelua Liigasta” -ketjussa. Pahoittelen siis sekaannusta. Tuo ”maaginen 12 joukkuetta” on siis lukumäärä, joka on mainittu eri kirjoittajien toimesta lukuisia kertoja tuossa toisessa ketjussa, ja viittaukseni oli nimenomaan siihen.Tämä kohta
indikoi vahvasti ettet lukenut juttua, koska Ketola jutussa puhuu 10+10 joukkueen mallista ja tässä asiayhteydessä ei ole otettu muuten kantaa joukkuemäärään.
Onko Liigalla kassassa kyseisiä varoja vai onko ne jaettu jo osinkoina osakkeenhaltijoille? Toinen asia on myöskin paraneeko Liigan tuottavuus suhteessa niin paljon, että tuollaiseen isoon kustannuspakettiin mentäisiin? Mikä on esimerkiksi Elisan arvio tai joukkueiden pääsponsoreiden arvio sarjan näkyvydestä ja arvosta? Tuo kymmenen joukkueen arviohan perustuu puhtaasti vain siihen, että myös B liigaan saataisiin tarpeeksi hyviä joukkueita. Jos puhtaasti A liigaa arvioidaan Liigan arvo saattaa kymmellä joukkueella peräti heikentyä.
Lisäksi "lopputuotteessa" alempikin sarja on jo urheilullisesti ja taloudellisesti niin kovatasoinen, että molempia sarjoja olisi mielekästä televisioida ja molemmissa sarjoissa aidot 8 joukkueen pleijarit yhdistettynä 2+2 joukkueen putoamissarjaan tekisi keväistä sekä urheilullisesti että taloudellisesti melkoista viihdettä jolle katsojia löytyisi merkittävästi nykyistä enemmän.
Ongelma on, että ainoa tae tuon vision toteutumiselle on sokea, idealistinen usko.Siis ongelmahan tämän mallin myötä on siinä, että se heikentäisi alkuun niiden pudonneiden organisaatioiden tilannetta, siihen asti että meillä olisi aito kilpailullinen 10+10 joukkueen sarja, josta taasen suuremman kiinnostuksen myötä hyötyisivät tasaisemmin kaikki.
Lisäksi "lopputuotteessa" alempikin sarja on jo urheilullisesti ja taloudellisesti niin kovatasoinen, että molempia sarjoja olisi mielekästä televisioida ja molemmissa sarjoissa aidot 8 joukkueen pleijarit yhdistettynä 2+2 joukkueen putoamissarjaan tekisi keväistä sekä urheilullisesti että taloudellisesti melkoista viihdettä jolle katsojia löytyisi merkittävästi nykyistä enemmän.
Mikä muuten olisi oikea tapa pudottaa ne ylimääräiset joukkueet pois Liigasta? Yhden kauden perusteella tehtävä karsinta ei ainakaan olisi reiluin mahdollinen tapa.
Jokerit ottaa KHL:n uudistusaikeet tyytyväisenä vastaan – Vuorinen: "Suomessa voitaisiin ottaa mallia KHL:stä" | Yle Urheilu | yle.fi
Tuossa linkissä KHL:n tapa, ei ollenkaan huono tapa mielestäni olisi. "- Arviointiin kuuluvat urheilullinen menestys, menestys suhteessa pelaajabudjettiin, katsojamäärät, tietyt sponsorimäärät, kotiareena, markkina-alue ja tv-näkyvyydet" - Vuorinen.
Toinen ongelma on joukkueiden päätyminen B-sarjaan. En usko hetkeäkään, että "B-sarjan" joukkue olisi yleisön silmissä yhtä kiinnostava. Eivät edes Tappara, IFK, Kärpät, Ässät tjsp kiehtoisi yleisöä B:ssä pelatessaan yhtä paljon kuin pääsarjajoukkueena. Ainakaan oletusarvoisesti. Mikäli mihinkään esimerkkeihin maailmalta on luottamista, niin satunnaiskatsojia kiehtoo eniten pääsarjataso.
Kieltämättä näinkin. Mutuilua tämä on itsellänikin. En usko, että noilla, sanotaan vaikka "kovemman profiilin seuroilla", kiinnostavuus tippuisi nolliin. Väitän kuitenkin, että se kiinnostavuus laskisi. Tappara ei b-sarjassa vetäisi keskimäärin 5500 katsojaa, b-sarjan IFK tuskin myisi Nordista täyteen.Seuraava on kieltämättä täysin mutua, mutta minusta taas tuntuu, että juuri nämä joukkueet miinus Ässät sekä plus JYP ja TPS nimenomaan kiinnostaisivat myös "B-sarjassa". Näillä joukkueilla on puolellaan niin hieno menneisyys ja suuret saavutukset, että niitä seurattaisiin myös toisessa sarjassa niiden korkean mediaprofiilin myötä. Jos taas Pelicans, HPK, KalPa jne. putoaisi B-sarjaan, olisivat asiat varmaankin toisin.
Kuten sanoin, täysin mutua, mutta vähintään HIFK:n ja varmaankin Tapparan kohdalla minun on vaikea uskoa, että olisi toisinkaan. Voihan olla, että nuo laajemman maailman esimerkit kumoavat tämän käsitykseni. Kiinnostavaa olisi lukea esimerkiksi Djurgårdenin kuvioista siltä lyhyeltä ajalta, kun se putosi SHL:stä Ruotsin puolella.
Ei palvele ketään. Minusta tahti olisi hyvä, jos kaikki sarjat pelattaisiin alusta loppuun tahdilla joka toinen päivä, ja aina ennen seuraavaa sarjaa 3-4 päivän lepo minimissään.Heitän ilmoille kysymyksen, joka pudotuspeleissä yllättää yhtä suuresti kuin syyskuun yleisömäärät, joulukuinen lumisade autoilijat tai joulun / vapun / juhannuksen +5 astetta ja räntäsade. Runkosarjan 60 ottelua hinkataan aika tarkalleen 6 kuukautta. 10 peliä per kuukausi, keskimäärin. 2-2,5 peliä per viikko. Ei kuulosta järisyttävän rankalta. Mihinkään ei ole kiire.
Kunnes alkavat pudotuspelit. Tänään pelataan kuudennet ottelut 9 päivän sisään. Tasaisella tahdilla tämä on 4,7 ottelua viikossa tai 20 ottelua kuukaudessa. Kyseessä on koko kauden kohokohta, huipentuma, kliimaksi. Ketä se palvelee, että playoffit vedetään tällaisella tahdilla läpi? Kiva että on pelejä, mutta kyllähän otteluiden laatu kärsii loppua kohden, kun kuormitus kasvaa.
Välierät ja finaalit pelataan samaa tahtia. Ensimmäisen puolivälieräottelun ja seitsemännen finaalin välissä on, ko. päivät mukaan laskettuna 40 päivää. Tuossa ajassa joukkue saattaa pelata jopa 21 ottelua. Se on runkosarjaan nähden aika paljon.
Kyllähän kiekkokauden huipentuessa tiiviissä ottelutahdissa ne kaikista kovimmat urheilijat sitten pärjää, ne kellä kunto parhaiten kestää.
Joka toinen päivä onkin hyvä, mutta peräkkäiset päivät ei. En myöskään ymmärrä, miksi runkosarjan parhaille pitäisi vielä fyysistä etuakin järjestää, pääsevät muutenkin parhaista lähtökohdista liikkeelle. Nopeasti voitetusta sarjasta saatu lepoetu ihan ansaittu, mutta sais siinä pari tyhjää päivää olla seiskapelin pelanneille.Minusta tahti on hyvä. Näin katsojana ei tarvi odotella päivätolkulla seuraavan kierroksen alkamista ja katsottavia pelejä on n joka toinen päivä. Kyllähän kiekkokauden huipentuessa tiiviissä ottelutahdissa ne kaikista kovimmat urheilijat sitten pärjää, ne kellä kunto parhaiten kestää. Näin sen pitääkin olla. Ja nykyinen systeemi antaa myös lievää etua runkosarjassa parhaiten pärjänneille, saadaan vastaan vastus heikommasta päästä ja mennään jatkoon hieman lyhyemmän kaavan mukaan ja taas saadaan hieman lepoetua seuraavaan sarjaan.
Joka toinen päivä onkin hyvä, mutta peräkkäiset päivät ei. En myöskään ymmärrä, miksi runkosarjan parhaille pitäisi vielä fyysistä etuakin järjestää, pääsevät muutenkin parhaista lähtökohdista liikkeelle. Nopeasti voitetusta sarjasta saatu lepoetu ihan ansaittu, mutta sais siinä pari tyhjää päivää olla seiskapelin pelanneille.