Yhteiskunnan kahtiajakautuminen

  • 7 014
  • 53

Byvajet

Jäsen
Työttömyys Suomessa? Työttömyys Euroopassa vai työttömyys maailmassa?

Vaikka tehdyt työtunnit Euroopassa ja niiden jakautuminen työllisten kesken. Työttömyyslukuihin tuijottaminen on harhauttavaa. Järkevämpää on katsella tehtyjä tunteja ja sitä, kuinka työvoima pääsee niistä osalliseksi.

Vuonna 2014 nollatuntisopimuksella työskenteli 83 000 ihmistä.
 

Byvajet

Jäsen
Mutta toisaalta lienee niinkin että vaikka totta onkin että monet ihmiset pakenevat tosiasioita, niin enpä usko että leimakirveen heiluttelukaan kenenkään onnellisuutta hirveästi ajaa.

Leimakirveen heiluttelu on eri asia kuin tosiasioiden nimeäminen.

Kun kerron liberaalille taloususkovaiselle, että talouden kasvu tuhoaa puhtaan luonnon ja johtaa ilmaston lämpenemiseen, niin se on tosiasia.

Jos liberaali haukkuu minut tämän jälkeen vasemmistolaiseksi maailmanhalaajaksi, niin se on leimaamista.
 

Durden

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Menäänkö ohi ketjun aiheen, tai onko oman ketjun paikka, mutta automaation/robotiikan kehittyminen ja tekoäly tulee viemään vielä isolla kädellä työpaikkoja. Ei siis siirtämään niitä halvemman kustannustason maihin, vaan viemään kokonaan. Tästä tullaan tietysti muna kana ongelmaan, jos automaatio ja AL siirtävät liikaa väkeä kortistoon, niin tuppaa valmistamiensa tuotteiden tai palveluiden markkinoiden koko ja maksukyky laskemaan siinä samalla. Oikein hyvää vastausta tuohon kysymykseen en ole vielä saanut, lähinnä ympäreipyöreitä väistelyitä. Tuo kehitys tulee ajamaan väkeä barrikadeille vielä entistä runsaammin.

Ja loppuun vielä lainaus elokuvasta Big Short: I have a feeling in a few years people are going to be doing what they always do when the economy tanks. They will be blaming immigrants and poor people.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Leimakirveen heiluttelu on eri asia kuin tosiasioiden nimeäminen.

Kun kerron liberaalille taloususkovaiselle, että talouden kasvu tuhoaa puhtaan luonnon ja johtaa ilmaston lämpenemiseen, niin se on tosiasia.

Jos liberaali haukkuu minut tämän jälkeen vasemmistolaiseksi maailmanhalaajaksi, niin se on leimaamista.
Juu sulla on kyllä pointtia. Tämä kaikki kaipaisi faktoihin perustuvaa keskustelua. Niiden aitoa tunnustamista, mutta vaikuttaa siltä että jostain syystä tämä on meille ihmisille hirveän vaikeaa. Ollut siis aina, en puhu nyt pelkästään tästä käsillä olevasta tilanteesta.
 

Tuamas

Jäsen
Vaikka tehdyt työtunnit Euroopassa ja niiden jakautuminen työllisten kesken. Työttömyyslukuihin tuijottaminen on harhauttavaa. Järkevämpää on katsella tehtyjä tunteja ja sitä, kuinka työvoima pääsee niistä osalliseksi.

En nyt nopealla tilastojen selaamisella löytänyt väitteitäsi tukevia tilastoja, linkkaatko?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
OK, en huomannut missään. Kysehän ei ollut maanviljelijät vs kaupunkilaiset vaan nationalistit vs globalistit. Nationalisten joukosta löytyy paljon rikkaita, kaupunkilaisia, sivistyneitä jne. Pidän siksi kysymyksenasetteluasi mielenkiintoisena, mutta hieman riittämättömänä.


Pääasiassa jakolinjat kulkevat kylläkin niin meillä kun muissakin länsimaissa suurkaupunkien ja muun maan välissä. Se ei ole tietenkään yksiselitteisen poissulkeva jako, mutta pääasiassa näin. Kaupungit ovat varakkaita ja liberaaleja, maaseutu (ja vanhat savupiipputeollisuuspitäjät) ovat köyhiä ja konservatiiveja ja nationalisteja.



Se, että haluaa kaivaa nationalistien joukosta joitain sivistyneitä mukaan kertoo oikeastaan vaan omasta haluttomuudesta leimata konservatiiveja ja nationalisteja vähempiosaisten luokkaan.


Mutta näitä karttoja voi googlailla eri maista, jossa tämä jako piirtyy hyvin selvästi esiin ja kysymyksenasettelu, yksinkertaistus tottakai, on täysin relevantti



Minusta suomalainen kaupunkiusko on huolestuttavaa.

.


Tämä ei ole Suomalainen ilmiö, vaan ihan globaali.


JA tälle on ihan looginen selitys. Ensimmäinen kaupungistumisen aalto oli kun maataloustyö automatisoitu ja yhä vähemmän ihmisiä tarvittiin elintarviketuotantoon. Tää kehitys jatkuu yhä, ja alle 3% ihmistä enää työskentelee maataloudessa. Länsi Eurooppa on nyt toisessa murroksessa, kun yksinkertainen kokonpanotyö on siirtynyt ensin pois länsimaista ja nyt pikkuhiljaa katoamassa robotisaation myötä (ja AI tulee uhkaan ylempää keskiluokastakin työtä jollain aikavälillä).


Niinpä niitä toimeentulomahdollisuuksia tarjoaa parhaiten kaupungit. Koulutettu väki kaipaa kaupunkien virikkeellisyyttä ja tämä virkkeellisyys taas on synergiassa aivotyön lisäarvontuottamisen kanssa (siis uusien ideoiden ja tuotekehityksen kanssa). Nää sitten saa hyvää palkkaa ja muodostavat kuluttajakunnan alemman tason palvelutyölle. Eli kaupungit tuottaa vaurautta joka vetää niihin väkeä työnperässä.


Tasapuolisesti? No ei todellakaan, varsikaan jälkireaganilaisessa talouspolitiikalla, jossa koko länsimainen maailma elää, mutta se on trendi joka syntyy itekseen, ei mikään päätös jonka joku ”paha EU tai globalisaatio” olisi jossain tehnyt.




Ne, joilla ei ole kykyä tai halua hypätä nykymaailman muutokseen mukaan koittavat pitää kiinni vanhasta, jolloin heilläkin oli tulevaisuus ja toivoa.


Kyse on siitä, älyääkö varakkaampi väki ajoissa sen, mihin eriarvoistuminen johtaa.. eipä taida, yhteisöllisyys ja empatia on kokoajan vähenemässä ja varakkaampi väki ei ole kovinkaan halukas enää maksaa palveluista, joita he eivät käytä (koska voivat sen ostaa) tai ”maksaa sohvalla makaamisesta”


Mutta toi liberaaliväki on sitä koulutetumpaa väkeä ja on todennäköisempää että ne fiksut voi löytää ratkasun kahtiajakautumiseen kun että se löytyisi kouluttamattomista nationalisteista.


todennäköisempää, ei että vain
 

Byvajet

Jäsen
En nyt nopealla tilastojen selaamisella löytänyt väitteitäsi tukevia tilastoja, linkkaatko?

Onko niitä? Onko Suomesta tilastoja, joista näkee, millä tavalla työvoima on jakaunut pakko-opiskelijoihin, pakkoharjoittelijoihin, pakkopienituntisiin ja pakkotyöttömiin?

Jos ei ole, niin tulee mieleen, että tilastojen puuttuminen on poliittinen valinta, koska ne osoittaisivat konkreettisesti eriarvoisuuden kehittymisen.

Jo vuonna 2009 harjoittelijat tekivät 60 000 henkilötyövuotta töitä ilman palkkaa, mutta harjoittelijoiden hyväksikäyttö on päässyt vauhtiin vasta viime vuosina. Millaisia lienevät tuoreimmat luvut?

Opiskelijoiden palkattomat harjoittelut voi ymmärtää johonkin saakka, mutta kun opiskelijoilla korvataan oikeita työntekijöitä, niin silloin työstä pitäisi maksaa palkka.
 

Tuamas

Jäsen
Onko niitä? Onko Suomesta tilastoja, joista näkee, millä tavalla työvoima on jakaunut pakko-opiskelijoihin, pakkoharjoittelijoihin, pakkopienituntisiin ja pakkotyöttömiin?

Jos ei ole, niin tulee mieleen, että tilastojen puuttuminen on poliittinen valinta, koska ne osoittaisivat konkreettisesti eriarvoisuuden kehittymisen.

Jo vuonna 2009 harjoittelijat tekivät 60 000 henkilötyövuotta töitä ilman palkkaa, mutta harjoittelijoiden hyväksikäyttö on päässyt vauhtiin vasta viime vuosina. Millaisia lienevät tuoreimmat luvut?

Opiskelijoiden palkattomat harjoittelut voi ymmärtää johonkin saakka, mutta kun opiskelijoilla korvataan oikeita työntekijöitä, niin silloin työstä pitäisi maksaa palkka.

Okei, eli tämä oli mutu.
No arvelinkin näin.

Tehdyistä tunneista löytyy tilastot, samoin vakituisista, määräaikaisista ja osa-aikaisista työsuhteista ja niiden kehityksestä.

Työn luonne muuttuu, jonka vuoksi osa-aikaisuus on yleistynyt ja tulee entisestään yleistymään.

Minun mielestäni tuossa jutussa pääosassa olleet harjoittelijat, eli ammattikoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat melko eri asemassa kuin "työllisyyspoliittiset" harjoittelijat. Koulutuksen luonne on sellainen, että se edellyttää harjoittelua ja harjoittelevat opiskelijat erittäin harvoin ovat työvoimaa jonka nettotuotto olisi positiviinen.

Käsittääkseni harjoittelu on kuulunut osaksi ammatillista koulutusta jo ainakin kymmenien vuosien ajan.

Opiskelijoilla ainakaan yksityisellä sektorilla hyvin harvoin korvataan oikeita työntekijöitä, työntekijöiden laatu on niin tärkeää ja perehdyttäminen niin kallista. Toki aina löytyy röyhkeitä poikkeuksia, mutta pääsääntö tuo ei missään nimessä ole.
 
Menäänkö ohi ketjun aiheen, tai onko oman ketjun paikka, mutta automaation/robotiikan kehittyminen ja tekoäly tulee viemään vielä isolla kädellä työpaikkoja. Ei siis siirtämään niitä halvemman kustannustason maihin, vaan viemään kokonaan. Tästä tullaan tietysti muna kana ongelmaan, jos automaatio ja AL siirtävät liikaa väkeä kortistoon, niin tuppaa valmistamiensa tuotteiden tai palveluiden markkinoiden koko ja maksukyky laskemaan siinä samalla. Oikein hyvää vastausta tuohon kysymykseen en ole vielä saanut, lähinnä ympäreipyöreitä väistelyitä. Tuo kehitys tulee ajamaan väkeä barrikadeille vielä entistä runsaammin.

Toisaalta korkeamman tuottavuuden ansiosta hinnat laskevat, ja siten yhä useammalla tulotasolla on varaa tuotettuihin hyödykkeisiin. Mun nähdäkseni ongelma ei ole siinä, että työtä katoaa (se on hyvä juttu, sillä kuka nyt ei lisääntyvästä vapaa-ajasta tykkäisi) tuottavuuden kasvun seurauksena, vaan siinä, että on suuri vaara sille, että tuloerot kasvavat ja rytisten, jos yritysten henkilöstöä ei oteta omistavaan luokkaan mukaan esim. muuntamalla osan palkoista osakkeiksi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Toisaalta korkeamman tuottavuuden ansiosta hinnat laskevat, ja siten yhä useammalla tulotasolla on varaa tuotettuihin hyödykkeisiin. Mun nähdäkseni ongelma ei ole siinä, että työtä katoaa (se on hyvä juttu, sillä kuka nyt ei lisääntyvästä vapaa-ajasta tykkäisi) tuottavuuden kasvun seurauksena, vaan siinä, että on suuri vaara sille, että tuloerot kasvavat ja rytisten, jos yritysten henkilöstöä ei oteta omistavaan luokkaan mukaan esim. muuntamalla osan palkoista osakkeiksi.
Samaa mieltä alkuosasta, mutta loppuosasta kommentoisin, että palkkojen muuntaminen ei riitä mikäli ihmisillä on vapaus käydä osakkeilla kauppaa kuten tähänkin asti. Nytkin ihmisillä on mahdollisuus noiden yritysten osakkeita ostaa. Tätä pitäisi opettaa kouluissa Byvajetmaisen valituksen sijasta, että robotit vievät meidän työt.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mun nähdäkseni ongelma ei ole siinä, että työtä katoaa (se on hyvä juttu, sillä kuka nyt ei lisääntyvästä vapaa-ajasta tykkäisi) tuottavuuden kasvun seurauksena, vaan siinä, että on suuri vaara sille, että tuloerot kasvavat ja rytisten, jos yritysten henkilöstöä ei oteta omistavaan luokkaan mukaan esim. muuntamalla osan palkoista osakkeiksi.
Miksi tuloerojen kasvu on ongelma? Sitä mukaan kun tuloerot ovat maailmalla kasvaneet, absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä on pienentynyt jatkuvasti. Maailman ihmisillä menee keskimäärin paremmin joka vuosi. Ei sitä poista se, että joillakin on varallisuutta rutkasti.
 

Byvajet

Jäsen
Miksi tuloerojen kasvu on ongelma?

Siksi että ihmiset toimivat yhteisöissä eivätkä globaalissa maailmassa. He vertaavat omaa tilannettaan ympärillä olevien tilanteeseen. Ratkaisevaa hyvinvoinnin näkökulmasta on suhteellinen köyhyys eikä absoluuttinen tilanne.

Kun tuloerot yhteiskunnan sisällä kasvavat liiaksi, se johtaa passiivisuuteen, katkeruuteen ja yhteiskunnan epävakauteen. Suomalaisenkin yhteiskunnan perusmoraali on rapistumassa, koska ihmiset ovat alkaneet kokea yhteiskunnan ryhminä, jotka kilpailevat toisiaan vastaan. Ei ole enää kansakuntaa vaan oma ryhmä. Varakkaat yrittävät maksimoida rahan määrän, köyhät tukien määrän. Enää taistelua ei käydä ainoastaan herrojen ja duunareiden välillä vaan erilaisia ryhmiä on lukuisia.

Liberaalit kuuluvat pääsääntöisesti hyvin menestyvien ryhmään. He katsovat tilannettaan pärjäävien näkökulmasta eivätkä aina osaa samaistua kilpailusta tipahtavien tai muutoksesta ahdistuvien tilanteeseen. Liberaalien hämmästely ihmisten tyhmyydestä on heidän omaa emotionaalista tyhmyyttään eli kyvyttömyyttä asettua erilaisten ihmisten asemaan.

Liberaali empatian puute on yksi tämän ajan vitsauksista.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Trumpin retoriikka on niin täynnä vihaa, sisältää usein puhdasta valheellista propagandaa ja perustuu täysin tunteelle sekä me vs. muut asenteelle.

Juuri tässä tiivistyvät perinteisen katastrofin ainekset (lue: sodan). Viha- ja leimakirvesretoriikka luo eräänlaisen noidankehän, jossa keskustelun osapuolet ajautuvat väistämättä väittelemään toistensa ohi vihan aina vain kasvaessa. Kuten toisaalla mainitsinkin, niin esimerkiksi "breitbart-medioiden" tarkoitus on nähdäkseni vain syventää samanhenkisten me-henkeä välittämättä tuon taivaallista sellaisista asioista kuin totuus, puolueettomuus ja yhteiskuntarauha.

Tilanne on monella tapaa kestämätön, enkä usko, että "vaihtoehtoisten faktojen" aikakausi voi kovin pitkään jatkua. Toivon vain, että tilanne rauhallisesti hiipuisi pois, eikä huipentuisi suoraan konfliktiin kahtiajaon osapuolten kesken.
 
Samaa mieltä alkuosasta, mutta loppuosasta kommentoisin, että palkkojen muuntaminen ei riitä mikäli ihmisillä on vapaus käydä osakkeilla kauppaa kuten tähänkin asti. Nytkin ihmisillä on mahdollisuus noiden yritysten osakkeita ostaa. Tätä pitäisi opettaa kouluissa Byvajetmaisen valituksen sijasta, että robotit vievät meidän työt.

Niin, tämä on yksi näkökulma. Totuus vaan valitettavasti on se, että pöljän kansan varallisuus makaa nollakoron käyttötilillä, tehottomissa eläkevakuutusyhtiöissä ja asunto-osakkeissa. Mielestäni tälle olisi syytä tehdä jotain (vaikka sitten poliittisella ohjauksella), koska jos suuri ja pöljä massa ymmärtäisi varallisuuden kasvattamisen perusperiaatteet, me kaikki voisimme yhteiskuntana hyötyä moisesta.

Ehdotus: ruokakauppojen ja kioskien peliautomaattien sekä lottopisteiden muuttaminen lainsäädännöllä "osta indeksirahastoa"-maateiksi.
 

Tuamas

Jäsen
Ehdotus: ruokakauppojen ja kioskien peliautomaattien sekä lottopisteiden muuttaminen lainsäädännöllä "osta indeksirahastoa"-maateiksi.

Niin, koska varsinkin tuotannon arvonlisästä tulevaisuudessa suurin osa tulee robotisaation ja automaation lisääntymisestä, tulisi joko pakottaa kansa sijoittamaan tai määrätä "robottivero" ja säätää kansalaispalkka.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Niin, koska varsinkin tuotannon arvonlisästä tulevaisuudessa suurin osa tulee robotisaation ja automaation lisääntymisestä, tulisi joko pakottaa kansa sijoittamaan tai määrätä "robottivero" ja säätää kansalaispalkka.
Tätä ajattelin itsekin, mutta valmistamista ei kannata tappaa verottamalla ja käytön verottaminen on vaikeaa (pelkkä sähkönkäytön verotus ei riitä). Jotenkin hassun futuristiselta kuulostaa ajatus, että pimeän robottityövoiman käytöllä kierretään progressiivista robottiansioverotusta. Tai vaihtoehtoisesti korkeampaa robottiarvonlisäverokantaa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Miksi tuloerojen kasvu on ongelma? Sitä mukaan kun tuloerot ovat maailmalla kasvaneet, absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä on pienentynyt jatkuvasti. Maailman ihmisillä menee keskimäärin paremmin joka vuosi. Ei sitä poista se, että joillakin on varallisuutta rutkasti.


No, kyllä, globaalisti menee paremmin kokoajan. Mutta ongelma onkin länsimaissa, jossa varallisuus on alkanut kerääntyyn. Eli kun ihmiset jaetaan tulodesiileihin, on se ylin kymmenys saanut hemmetinpaljon enemmän kuin muut ja alin kymmenys on köyhtynyt. Keskiluokka on saanut vähemmän ja vähemmän BKT kasvusta itselleen..


Ja eihän tossa lukujen varassa ajateltuna ole mitään isoa huolta, mutta sen historia on opettanut, että osattomuuden tunteen lisääntyessä aletaan kaivaan syyllisiä ja se johtaa epävakaaseen yhteiskuntan. Alimman desillin täydellinen näköalattomuus johtaa yleensä levottomuuksiin. USA:ssa on jo menty niin pitkälle, että oliko se jo alimmat viisi desiiliä, jotka köyhtyy, eli puolet kansasta. Meillä taitaa köyhtyä toistaseks vain se alin.

USA:ssa on viä sekin erikoisuus, että ylimmän desiilin ylin kymmenys tienaa satoja kertoja enemmän kun nää muut ylimmässä desiilissä. Ja se alkaa olla taloudenkannalta ongelma, sillä varallisuus kasaantuu ja siitä tulee laiskaa pääomaa, joka ei sijoita tuottavaan toimintaan. Ne alemmat ylimmän desiilin rikkaat on yleensä yrittäjiä, ja ne pistää rahan kiertoon, mutta tää rikkain prosentti ei, niiden ei kannata, kun raha tuottaa paremmin ei tuotantoon sijoituksissa.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Koko maan työttömyys laski vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. En olisi yllättynyt, jos työttömyyden lasku jatkuisi tänä vuonna.

Eli demari-vajaa hallituksemme on luonut yrityksille otolliset olosuhteet työllistämiseen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
USA:ssa on jo menty niin pitkälle, että oliko se jo alimmat viisi desiiliä, jotka köyhtyy, eli puolet kansasta. Meillä taitaa köyhtyä toistaseks vain se alin.
Meillä alin desiili ei köyhdy. Se ei vain rikastu niin nopeasti kuin muut desiilit.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Miksi tuloerojen kasvu on ongelma? Sitä mukaan kun tuloerot ovat maailmalla kasvaneet, absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä on pienentynyt jatkuvasti. Maailman ihmisillä menee keskimäärin paremmin joka vuosi. Ei sitä poista se, että joillakin on varallisuutta rutkasti.
Usein kuultu perustelu, mutta ei asia ole noin mustavalkoinen. Nythän läntinen maailma on tilanteessa, jossa keskiluokka ei enää vaurastu, esimerkiksi nyt USA:n keskiluokka on köyhtynyt 80-luvulta lähtien. Win-win tilanteessa kaikki hyötyvät, nyt ollaan tilanteessa, jossa yhä harvemmat hyötyvät varallisuuden kasvusta.
 
Miksi tuloerojen kasvu on ongelma? Sitä mukaan kun tuloerot ovat maailmalla kasvaneet, absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä on pienentynyt jatkuvasti. Maailman ihmisillä menee keskimäärin paremmin joka vuosi. Ei sitä poista se, että joillakin on varallisuutta rutkasti.

Ei mene USA:n ökyrikkaillakaan aina kovin lujaa. Miljoonia tienaava huippunäyttelijä Robin Williams teki itsemurhan masennuksesta johtuen. Ei tehnyt raha onnelliseksi. Robin Williamsin viimeisistä hetkistä surullisia lisätietoja - Viihde - MTV.fi
 
Mulla on jäänyt monesta, etenkin pidemmän linjan ns oikeistolaisesta tai "liberaalista" semmoinen aika kaunainen kuva. Moni tuntuu olevan suorastaan tyytyväinen, kun leipäjonot pitenee, KELA sakkaa ja työkkärikin antaa enemmän raippaa. Osa onkin suoraan myöntänyt, että "neukkumyönteinen" Suomi silloin joskus oli liian kova pala ja nyt on hegemonisella tasolla paybackin aika. Ei välttämättä kovin kestävää kehitystä tukevaa ajattelua. Itse en jostain kasarilta paljoakaan muista mitään, mutta hieman ihmetyttää mitä pahaa näille Herra Yrittäjille tai ekonomeille on silloin muka tehty?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Meillä alin desiili ei köyhdy. Se ei vain rikastu niin nopeasti kuin muut desiilit.


Tässä muutama kuvaaja Tre talousproffan prjuista.

Alimmat desiilit on ton ThatcherilaisReaganialisen liikkeen jälkeen 93 jääneet osattomiksi talouskehityksestä. Eivät ole siis päässeet jakamaan kakkua.

Vaikka ”mutu” tuntuma kertoo toista, on verotus laskenut kaikilla ja ylimmässä tuloluokassa siis tipahtanut roimasti.

Jenkeissä ja Briteissä tää kehitys lähti liikkeelle siis 80 luvun alussa ja on nyt mitä mieltä tahansa siitä, mikä on oikeudenmukaista tulonjakoa, niin yhteiskunnan kahtia jakaantumiseen tämä näjemmä selvästi vaikuttaa.
 

Liitteet

  • tulokehitysa.JPG
    tulokehitysa.JPG
    89,3 KB · kertaa luettu: 305
  • tuloveroaste.JPG
    tuloveroaste.JPG
    59,3 KB · kertaa luettu: 294

scholl

Jäsen
Minusta tuloeroja pitäisi saada korotettua reilusti. Katselin noita verotietoja jonkin verran ja huomasin, että monet pörssiyhtiöiden ylimmässä johdossa työskentelevät ovat todellisessa palkkakuopassa. Toimitusjohtajakin voi tienata vain muutama sata tuhatta. Minusta ne palkat pitäisi aina olla seitsemän numeroisia. On hyvä, että yrityskaupoilla on alettu vaurastua, mutta pitäisi myös muistaa, että jo olemassaolevat yhtiöt tarvitsisivat päteviä henkilöitä, jotka olisivat sellaisessa asemassa, että he olisivat taloudellisesti riippumattomia, jotta voivat tehdä päätöksiä aidosti yrityksen eduksi. Huvittavaa oli lukea jostain, että Hienonen sanoi joutuneensa myymään nyt jotain osakkeita, että saa rahaa putkiremonttiin. Hänhän on ollut sellaisessa asemassa monessa yhtiössä, että se raha pitäisi olla lompakossa, jolla putkiremontti maksetaan. Palkkoja pitäisi aidosti saada korotetuksi. Ylimmän johdon palkat ovat kuitenkin niin pieni kuluerä, joten niihin voisi satsata kunnolla.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
On hyvä, että yrityskaupoilla on alettu vaurastua, mutta pitäisi myös muistaa, että jo olemassaolevat yhtiöt tarvitsisivat päteviä henkilöitä, jotka olisivat sellaisessa asemassa, että he olisivat taloudellisesti riippumattomia, jotta voivat tehdä päätöksiä aidosti yrityksen eduksi.

Samalla tavalla politiikastakin pitäisi tehdä laji, jossa parhaimmat (lue: kansanedustajat ja ennen kaikkea ministerit) saisivat vuodessa 7-numeroisia figuureja tiskiin. Houkuteltaisiin parasta osaamista ja kuten sanoit, luotaisiin taloudellisesti riippumattomia päätöksentekijöitä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös