Ydinvoima – mitä mieltä?

  • 188 755
  • 1 802

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Doh... Vuokra määräytyy markkinatilanteen mukaan, jos sinulla on mahdollisuus sitä nostaa (=asukkaita löytyy isommallakin vuokralla) niin teet sen korkotasosta riippumatta. Jos markkinatilanne ei mahdollista vuokran nostoa (=asukkaita ei tule) niin sitten sinun liikevoittosi pienenee.

Mankala -periaatteen hankkeessa "vuokralaiset" ovat melko lailla sidottuja hankkeeseen ja jos osakkuus osoittautuukin kannattamattomaksi, niin ei siitä eroon pääse lähellekään yhtä helposti kuin asunnosta. Sikäli esimerkki ontuu.

Et vieläkään ymmärrä edes näitä perusjuttuja. Niin kauan kuin tuotantohinta (joka sisältää huoltokustannukset) on markkinahinnan alle, ydinvoimaa kannatta pyörittää. Pääomakustannus juoksee riippumatta siitä kuinka paljon ydinvoimala tuottaa sähköä.

En ymmärräkään ja kaipaan opetusta. Tästä olisi mukava saada jonkinlainen linkki johonkin tai laskelma, että miten tämän voi tulkita näin. Lähde sähkön hinnasta liikkeelle (ennusta joku tulevaisuuden keskimääräinen sähkön hinta), erittele kustannukset vaikka kolmeen osaan (pääoma + käyttö + polttoaine) ja kerro, miten pelkän tuotantokustannuksen kattaminen tekee tästä kokonaisuutena kannattavaa? Siitä olen samaa mieltä, että kustannukset kyllä juoksevat. Toivoisin nyt ihan numeroita, joita voisi vertailla.

En nyt ihan ymmärrä sinun pointtia. Mikä on se ongelma tässä? Fingridin verkko? Investointihalukkuus? Mikä? Tampereen laitosten myynti reserviin on ihan normaalia, sieltä tehoreservistä on poistunut mm. lauhdevoimaa. Kunnalliset yhtiöt investoi biovoimaloihin jatkuvasti, missä ongelma?

Ongelma on koko kantaverkon toiminta, se on rakennettu sen varaan, että verkossa on tuotantoa hajautetusti ja jos jostain suunnasta sähkön tulo pätkii, niin toisesta suunnasta tulee tilalle. CHP -laitosten tehoreserviin laittaminen ei todellakaan ole normaalia, mutta se voi olla "uusi normaali". Toki koko järjestely on ollut voimassa vasta muutaman vuoden.

Mitä olen uutisia seurannut, niin kunnalliset yhtiöt investoivat biolämpökeskuksiin tällä hetkellä. Eivät yhteistuotantoon. Poikkeuksen sääntöön tuovat Naantali ja mahdolliset sellutehtaat. Sähköntuotantokapasiteetti on se, joka on vaarassa. Jolloin, jos sähköntuotantokapasiteettia putoaa verkon eri osista, on se toimitusvarmuuteen vaikuttava juttu. Ja miksei huoltovarmuuteenkin. Toki erilaisilla reservijärjestelyillä voidaan asiaa alkaa paikkaamaan, kuten olen jo aiemmin tuonut esiin. Mutta häiriötilanteisiin varautuminen muuttuu koko ajan "suuremmaksi" ja kalliimmaksi, jos verkon suurimmat laitokset sijaitsevat länsirannikolla ja niiden yksikkökoko kasvaa. Vanhat ydinvoimalamme ovat kuitenkin erillisiä yksiköitä, joiden putoaminen verkosta on ihan eri juttu, kuin 1600 MW putoaminen.

Loviisat on ihan normimarkkinoilla koska ne on Fortumin 100% omistamia ja sähkö myydään eteenpäin. Norjalaiset eivät osta Loviisan sähköä juurikaan koska vesisähkön tuotantokustannus on se ainoa ydinvoimaa halvempi ja Norjassakaan pumppuvoimaloita ei ole niin paljoa.

Se mistä norjalaiset ostavat sähköä on Tanska jossa välillä joudutaan työntämään sähköä tappiolla (=myymään negatiivisella hinnalla) tuulivoimaloista eli danskit joutuvat maksamaan siitä että joku ottaa heidän sähkönsä.

Tällä hetkellä kyllä. Mutta jos yv-kapasiteetti Suomessa tuplataan, niin on mielenkiintoista nähdä miten käy. Voi olla että ei mitenkään, jos muu suomalainen tuotanto ajetaan alas.

Sähköä tuodaan Suomeen keskimäärin yhden OL3:n verran. Jos kesällä päästään siihen että yhtään Suomessa kulutetusta sähköstä ei tuoteta fossiilisilla CHP tai lauhdelaitoksilla niin eikö tilanne ole suorastaan loistava?

Päästöjen näkökulmasta varmastikin asia on näin.

Ummm...Suomen vesivoima ja tuonti kattoivat viime kuun kulutuksesta alle puolet...

Laittamani linkin sivu neljä: Tarkoitin kysynnän lisääntymistä vuorokausirytmin vuoksi, eli kun tulee päivällä kysynnän lisäystä. Kun noin 2700 MW ydinvoimatuotanto lisääntyy vaikka siihen 4500 MW (Loviisat siis kiinni) ja jos kysyntä pysyy vakiona, niin kuvasta poistuvat kattilalaitokset, jotka eivät enää "mahdu" kysynnän alle. Jotta kokonaisuudesta saa kiinni, pitää tarkastella niin vuosi- kuin vuorokausiprofiilejakin, koska ne vaikuttavat taas siihen, milloin laitoksia ajetaan ylös vai ajetaanko ollenkaan. Samasta kuvasta näkyy, että tuonti on se, joka "säätää" Suomessa tällä hetkellä. Joten oma johtopäätökseni on, että kun kysyntä täytetään pohjalta/vasemmalta oikealle suomalaisella ydinvoimalla ja suomalaisella vesivoimalla, niin loppuosasta kilpailevat tuonti ja muut suomalaiset tuotannot. Samalla voi vetää sen johtopäätöksen, että tulevaisuudessa kesäaikaan me tarvitsemme kuitenkin jotain tuotantoa ydinvoimalaitosten huoltojen vuoksi. Mutta kuka investoi kesän vuoksi? Tuskin kukaan, joten se loppuosa todennäköisesti tuodaan. Eli suomalaisen tuotannon osuus on suurin piirtein sama kuin ennenkin, mutta se on muuttanut muotoaan. Ja jos näin käy, kaikki investointilaskelmat tehdään jatkossa vähentyvien käyttötuntien mukaan, jolloin kustannus €/MWh on suurempi ja investointi jää helposti tekemättä. Ja kun yöllä mukaan mahtuu entistä vähemmän tuottajia talvellakin jne. Mielestäni tämä on melko loogista.

Minä kerron! Siitä seuraa se että Suomi tuottaa omavaraisesti entistä suuremman osan sähköstään CO2-vapaasti. En tajua mikä tässä oikein on ongelma.

No tämä joo, tarkoitin kyllä sitä, millaiseen asentoon markkinatasapaino hintoineen asettuu ja mihin investoida.

Siis mitä ihmettä? Minkä ihmeen takia OL1&2 suljettaisiin sekuntiakaan aikaisemmin kuin niiden käyttöikä antaisi myötä? Tällä hetkellä OL1&2 + LOV1&2 takoo omistajilleen kultaa joka sekunti, pääomakustannukset on maksettu ja laitokset kuoletettu taseesta, käytännössä käyttökate ropisee suoraan kassavirtana kassaan. Eurajoen laitoksia ei suljeta sekuntiakaan ennenkuin on aivan pakko laitosten iän takia koska sitä kannattavampaa bisnestä Suomesta ei taida Supercellin ulkopuolelta löytyä.

Heittoni oli puhdasta spekulaatiota. Tuskin niin käy, kunhan spekuloin asialla. Mutta bisneksessä voi joskus käydä hullujakin asioita.
 
Viimeksi muokattu:

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Juurihan noille Eurajoen laitoksille on toteutettu käyttöiän pidentämistä, ja OL3 alkaa starttailemaan itseään ensi vuonna, sen verkkoon saamiseen toki menee siitä vielä hyvä tovi. En nyt löytänyt googlella tuota OL1 ja OL2 -laitoksien käyttöikää noiden parannusten jälkeen, mutta muistelen sen ylettyvän tuonne 2050 -luvulle. Ja tuon laitoksien tuottaman kullan määrän voi toki laskea melko helpostikin. Yksi laitos tuottaa omistajilleen n. miljoona euroa joka päivä, verkossa ollessaan.

Käsittääkseni OL1 & OL2 on tarkoitus pitää pystyssä about vuoteen 2040 asti, ei 2050-luvulle asti.

Mankala -periaatteen hankkeessa "vuokralaiset" ovat melko lailla sidottuja hankkeeseen ja jos osakkuus osoittautuukin kannattamattomaksi, niin ei siitä eroon pääse lähellekään yhtä helposti kuin asunnosta. Sikäli esimerkki ontuu.

Voi veljet sentään....Tajuatko sinä yhtään mitä sinulle kerrotaan? Ei, ydinvoimalan omistus ei ole sama kuin vuokrattavaksi annetun asunnon omistus mutta sillä ei ole mitään relevanssia tähän keskusteluun, kyse oli hinnoittelusta. Jos/kun rakennettu ydinvoimala tuottaa sähköä monen kymmenen prosentin käyttökatteella, sille löytyy aina ostaja (mankala huomioiden).

Yritä nyt pikkuhiljaa tajuta se että pääomakustannukset muodostavat leijonanosan kokonaiskustannuksista ja nämä po-kustannukset juoksevat joka tapauksessa, riippumatta omistajasta tai siitä onko laitos käynnissä.

En oikein tiedä miten tämän voisi suoremmalla rautalangalla sinulle selittää.

En ymmärräkään ja kaipaan opetusta. Tästä olisi mukava saada jonkinlainen linkki johonkin tai laskelma, että miten tämän voi tulkita näin. Lähde sähkön hinnasta liikkeelle (ennusta joku tulevaisuuden keskimääräinen sähkön hinta), erittele kustannukset vaikka kolmeen osaan (pääoma + käyttö + polttoaine) ja kerro, miten pelkän tuotantokustannuksen kattaminen tekee tästä kokonaisuutena kannattavaa? Siitä olen samaa mieltä, että kustannukset kyllä juoksevat. Toivoisin nyt ihan numeroita, joita voisi vertailla.

Ihan ensiksi, vaikka olet pihalla kuin lumiukko kuten totesit, et juokse karkuun vaan pyydät neuvoa. Tämä on hienoa, tällä erotat itsesi kaiken maailman kolmen suunnan sadunkertojista jotka katoavat kuin pieru saharaan kun argumentit loppuvat.

Toiseksi, noita ydinvoiman käyttökate-tason tuotantokustannuksia (eli ilman po-osuutta) löytyy googlella paljon, mitään yhtä totuutta ei ole mutta kaikki kertovat sen että kun pääomakustannukset poistetaan yhtälöstä, ydinvoima on halpaa kuin saippua, polttoaine ja laitoksen pyörittäminen suhteessa tuotettuun energiaan ovat todella minimaaliset.

Ongelma on koko kantaverkon toiminta, se on rakennettu sen varaan, että verkossa on tuotantoa hajautetusti ja jos jostain suunnasta sähkön tulo pätkii, niin toisesta suunnasta tulee tilalle. CHP -laitosten tehoreserviin laittaminen ei todellakaan ole normaalia, mutta se voi olla "uusi normaali". Toki koko järjestely on ollut voimassa vasta muutaman vuoden.

Itseasiassa kantaverkko on tällä hetkellä rakennettu isojen yksikköjen varaan, siten että varmuuskapasiteettia löytyy jos joku kyykkää.

CHP-laitokset menevät tehoreserviin sitä myötä kun lauhdevoimalat suljetaan lopullisesti (esim. Inkoo). Uusi normaali on varmaan hyvä termi.

Mitä olen uutisia seurannut, niin kunnalliset yhtiöt investoivat biolämpökeskuksiin tällä hetkellä. Eivät yhteistuotantoon.

Väittäisin että tämä ei pidä paikkaansa, nimenomaan bio-CHP on se juttu kunnallisissa yhtiöissä.

Mutta häiriötilanteisiin varautuminen muuttuu koko ajan "suuremmaksi" ja kalliimmaksi, jos verkon suurimmat laitokset sijaitsevat länsirannikolla ja niiden yksikkökoko kasvaa. Vanhat ydinvoimalamme ovat kuitenkin erillisiä yksiköitä, joiden putoaminen verkosta on ihan eri juttu, kuin 1600 MW putoaminen.

Puhut länsirannikosta, ihan kuin Eurajoki ja Pyhäjoki olisivat lähellä toisiaan. Miksi?

Tällä hetkellä kyllä. Mutta jos yv-kapasiteetti Suomessa tuplataan, niin on mielenkiintoista nähdä miten käy. Voi olla että ei mitenkään, jos muu suomalainen tuotanto ajetaan alas.

Ei vaikuta paljoakaan. Tanskalaiset työntävät negahinnalla sähköä jatkossakin ja Suomessa kunnalliset laitokset tuottavat bio-CHP:tä entistä enemmän, se joka kärsii on lauhde ja fossiili-CHP (jos ja kun niille aletaan laittamaan isompaa sanktiota ja päästöoikeuksien hinta nostetaan)

Päästöjen näkökulmasta varmastikin asia on näin.

Näin järkivihreänä tämä on loistava asia, ympäristö ja kauppatase kiittävät.

Laittamani linkin sivu neljä: Tarkoitin kysynnän lisääntymistä vuorokausirytmin vuoksi, eli kun tulee päivällä kysynnän lisäystä. Kun noin 2700 MW ydinvoimatuotanto lisääntyy vaikka siihen 4500 MW (Loviisat siis kiinni) ja jos kysyntä pysyy vakiona, niin kuvasta poistuvat kattilalaitokset, jotka eivät enää "mahdu" kysynnän alle. Jotta kokonaisuudesta saa kiinni, pitää tarkastella niin vuosi- kuin vuorokausiprofiilejakin, koska ne vaikuttavat taas siihen, milloin laitoksia ajetaan ylös vai ajetaanko ollenkaan. Samasta kuvasta näkyy, että tuonti on se, joka "säätää" Suomessa tällä hetkellä. Joten oma johtopäätökseni on, että kun kysyntä täytetään pohjalta/vasemmalta oikealle suomalaisella ydinvoimalla ja suomalaisella vesivoimalla, niin loppuosasta kilpailevat tuonti ja muut suomalaiset tuotannot. Samalla voi vetää sen johtopäätöksen, että tulevaisuudessa kesäaikaan me tarvitsemme kuitenkin jotain tuotantoa ydinvoimalaitosten huoltojen vuoksi.[/QUOTE]

Suomalaisten yv-miilujen huoltojaksot ovat niin lyhyitä että kokonaisuuteen niillä ei ole suurta merkitystä, varsinkin kun ne tapahtuvat kesällä.

Oikea ongelma on talven huippukulutusjaksot, onneksi silloin CHP-laitoksetkin toimivat parhaalla teholla.

Mutta kuka investoi kesän vuoksi? Tuskin kukaan, joten se loppuosa todennäköisesti tuodaan. Eli suomalaisen tuotannon osuus on suurin piirtein sama kuin ennenkin, mutta se on muuttanut muotoaan. Ja jos näin käy, kaikki investointilaskelmat tehdään jatkossa vähentyvien käyttötuntien mukaan, jolloin kustannus €/MWh on suurempi ja investointi jää helposti tekemättä. Ja kun yöllä mukaan mahtuu entistä vähemmän tuottajia talvellakin jne. Mielestäni tämä on melko loogista.

Kesän vuoksi ei investoi kukaan koska hinnat ovat niin halvalla, kokonaistuotto on mikä ratkaisee.

Ideaalitilanteessa ydinvoimaloiden lämpötuotto otettaisiin myöskin talteen, tällä hetkellä se vain lämmittää Itämerta. Esim. Helsinki saisi suuren osan lämpötuotosta Loviisasta jos olisi vain poliittista halua.

Heittoni oli puhdasta spekulaatiota. Tuskin niin käy, kunhan spekuloin asialla. Mutta bisneksessä voi joskus käydä hullujakin asioita.

Olet oikeassa että joskus tapahtuu hulluja asioita mutta niiden varaan ei voi laskea mitään.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Voi veljet sentään....Tajuatko sinä yhtään mitä sinulle kerrotaan? Ei, ydinvoimalan omistus ei ole sama kuin vuokrattavaksi annetun asunnon omistus mutta sillä ei ole mitään relevanssia tähän keskusteluun, kyse oli hinnoittelusta. Jos/kun rakennettu ydinvoimala tuottaa sähköä monen kymmenen prosentin käyttökatteella, sille löytyy aina ostaja (mankala huomioiden).

Yritä nyt pikkuhiljaa tajuta se että pääomakustannukset muodostavat leijonanosan kokonaiskustannuksista ja nämä po-kustannukset juoksevat joka tapauksessa, riippumatta omistajasta tai siitä onko laitos käynnissä.

En oikein tiedä miten tämän voisi suoremmalla rautalangalla sinulle selittää.

Toiseksi, noita ydinvoiman käyttökate-tason tuotantokustannuksia (eli ilman po-osuutta) löytyy googlella paljon, mitään yhtä totuutta ei ole mutta kaikki kertovat sen että kun pääomakustannukset poistetaan yhtälöstä, ydinvoima on halpaa kuin saippua, polttoaine ja laitoksen pyörittäminen suhteessa tuotettuun energiaan ovat todella minimaaliset.

Olisin kaivannut selvitystä siitä, että millä nämä pääomakustannukset maksetaan, jos ei käteen jäävä raha ei riitä? Vaikka prosentit olisivat huimia, niin se mikä merkitsee on tilinpäätös. Miksi tarvitaan Mankalaa tai kapasiteettimaksuja n. 120 - 130 €/MWh tyyliin Britit?, jos kerran sähköntuotanto on niin halpaa, että rahaa tulee ovista ikkuinoista?

Mankalassa taas on sovittu luovutetun sähkön hinnasta, pääomakustannukset katetaan tällä. Joten osakkaita kiinnostaa vaihtoehtoinen hinta. Esim. Fennovoiman tapauksessa on puhuttu 50 €/MWh hinnasta, jolloin vuoden yli pitäisi olla tätä korkeammat hinnat. Viime vuosina näin ei ole ollut. Tämä selittänee hankkeen hankalaa eteenpäin viemistä kaikkein eniten.

Jos tuotanto- ja käyttökustannukset ovat n. 15-20 €/MWh Suomessa, niin kyllä minä sen ymmärrän, että laitos silloin voi suurimman osan ajasta vuodessa tarjota itsensä markkinoille hinnalla, joka jää alhaisemmaksi kuin monilla muilla laitosmalleilla ja tätä myöten alhaisemmaksi kuin markkinahinta. Totta kai tällaiselle sähkölle löytyy vastapuoli, jos siis sähkö markkinoille myydään. Mutta mitä iloa on käyttökatteen suuruudesta, jos se ei ole riittävän suuri kattamaan pääomakustannuksia? Kuka tai ketkä jälkimmäiset kuittaa?

Itseasiassa kantaverkko on tällä hetkellä rakennettu isojen yksikköjen varaan, siten että varmuuskapasiteettia löytyy jos joku kyykkää.

On, mutta yhtä tärkeää on saada sähköä riittävän monesta suunnasta.

Väittäisin että tämä ei pidä paikkaansa, nimenomaan bio-CHP on se juttu kunnallisissa yhtiöissä.

On toki ajatustasolla, mutta mitä olen ymmärtänyt, niin monissa yhtiöissä investointeja pohditaan siitä näkökulmasta, tuleeko niihin sähkö mukaan enää ollenkaan.

Puhut länsirannikosta, ihan kuin Eurajoki ja Pyhäjoki olisivat lähellä toisiaan. Miksi?

Koko Suomen kartassa ne sijaisevat Suomen läntisillä osilla, siinä kohtaa kun maa muuttuu mereksi.
 
Viimeksi muokattu:

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Näin järkivihreänä tämä on loistava asia, ympäristö ja kauppatase kiittävät.

Otetaan vielä kiinni tuohon kauppatase -asiaan. Fennovoimaa on tässä pyöritetty, niin otetaan siitä yksinkertaistettu esimerkki.

Linkin takana on siis perusteluja, jotka pitävät varmasti suurelta osin paikkansa. Hintaa vakautetaan jollekin tasolle, iso investointi työllistää jne. Lyhyellä tähtäimellä varsinkin Suomen taloudellisessa tilanteessa hyviä juttuja. (Se mikä jätetään mainitsematta, niin tuontisähköä tuskin pystytään voittamaan nykykapasiteettirakenteilla.)

Uutisesta voi napata seuraavia faktoja: Laitos tuottaa n. 9 TWh sähköä vuodessa, eli toisin sanoen kyseessä on n 4 - 8 fossiilisen voimalaitoksen tuotanto (eli n. 150 - 300 MW). Käyttöikä on 60v. Rahoitetaan pitkälti velkarahalla, joka tulee suurimmaksi osaksi laitostoimittajan kotimaasta.

Kauppataseeseen vaikutus voi näkyä seuraavasti, jos otetaan vaikka kustannuksiltaan halvin tuontipolttoaine sähköntuotannossa, kivihiili, ja käytetään sille arvoa 10 €/MWh (siis tuotettua sähköä kohti). Jos kivihiililaitosten hyötysuhde on 45 %, ne tarvitsevat vuodessa tuotettua 9 sähköTWh:ta varten 20 TWh ( 20 miljoonaa megawattituntia) kivihiiltä. Tonneina tämä olisi siis n. 2,8 miljoonaa tonnia (muuntokerroin 7,08 MWh/t). Kivihiilen hinnalla 10 €/MWh (~70 €/t) tämä tarkoittaa 200 miljoonaa euroa vuodessa kivihiilen hankintaan tällä kaavalla.

Haarukan toisessa päässä on maakaasu, käytetään vaikka arvoa 30 €/MWh. Maakaasulaitoksen hyötysuhde lienee jossain 55% paikkeilla. Sama logiikka (kuutioina) ja kokonaisuutena n. 490 miljoonaa euroa vuodessa.

Joku fiksumpi korjatkoon, jos ei pidä paikkansa. Jos samat määrät kivihiiltä käytetään CHP:n tuottamiseen, niin laitos jonka hyötysuhde on 95% (häviöt 5% polttoaineesta 35% saadaan sähkönä ja 65% lämpönä), 9 TWh sähköön käytetään 26 TWh kivihiiltä (eli 26 miljoonaa megawattituntia). Hiilen ostohinnalla 10 €/MWh saadaan kokonaiskustannukseksi 260 M€ ja tästä sähkölle kohdistuvaksi karkeasti n. 91 M€ (0,35 * 260 M€), karkeasti. Yhteistuotannon etu tulee tässä näkyviin, kun lämmön voi myydä eteenpäin. Maakaasulle vastaavat luvut ovat kertaa kolme, koko potin ollessa 780 miljoonaa.

En ole ottanut huomioon verotuksia ja päästökauppaa, nehän laitetaan sitten tuotteen hintoihin jos pystytään. Kauppataseessa näkyy ymmärtääkseni vain hankinnan kustannukset.

Erillistuotantoa ja yhteistuotantoa korvatessaan Fennovoiman velkajärjestelyn täytyisi siis olla kauppatasetta parantava.

Jos Fennovoima maksaa 6 miljardia euroa, pitoaika on 60 vuotta, velka lyhenee vuodessa 100 miljoonaa euroa ilman korkoa. Jos lasketaan vaikka tasaerälyhennyksiä, saadaan lainanhoitokustannuksiksi vaikka 5 % korolla ainakin reilu 300 miljoonaa euroa vuodessa (käyttämällä annuiteettilaskentaa), 60 vuotta on pitkä aika. Tällaisella suoraviivaisuudella laitos maksaa 6 miljardia ja korkokuluja tulee päälle 12 miljardia. Jos kustannukset karkaavat 9 miljardiin, puhutaan jo 450 - 475 miljoonasta vuodessa. Tässä korkokuluja tulee jo yli 20 miljardia. Kauppataseen paraneminen edellyttää siis projektilta hyvää hallintaa, jotta velkapotti pysyy hanskassa (lisää ei saisi kauheasti tulla) ja säästetty polttoainetuonti ei valu liiaksi lainanhoitokustannuksina ulos maasta eikä varsinkaan tuotannon aloitus saa turhaan viivästyä.

Suhteutettuna tuotantoon ja käyttämällä hyväksi LUT:n raporttia pääomalle tulee:

6 miljardia: 5000 €/kW, 11€/MWh ilman korkoja, 60 vuotta 5% korolla n. 35 €/MWh
9 miljardia: 7500 €/kW, 17€/MWh ilman korkoja, 60 vuotta 5% korolla n. 53 €/MWh.

Eli jos esim. markkinoille mentäisiin, pitäisi hintaa saada 50-80 €/MWh jos korolla on väliä. Mankalassa tätä ongelmaa ei ole, vaan osakkaat maksavat. Mutta kestääkö osakkaiden talous?
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Jos samat määrät kivihiiltä käytetään CHP:n tuottamiseen, niin laitos jonka hyötysuhde on 95% (häviöt 5% polttoaineesta 35% saadaan sähkönä ja 65% lämpönä), 9 TWh sähköön käytetään 26 TWh kivihiiltä (eli 26 miljoonaa megawattituntia). Hiilen ostohinnalla 10 €/MWh saadaan kokonaiskustannukseksi 260 M€ ja tästä sähkölle kohdistuvaksi karkeasti n. 91 M€ (0,35 * 260 M€), karkeasti. Yhteistuotannon etu tulee tässä näkyviin, kun lämmön voi myydä eteenpäin.

Sellainen tarkennus tähän, että laitos = laitokset, lämpönä 60% ja kohdistetaan tuo häviö lämmölle, niin saadaan sähkö "myytyä halvemmalla".
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Olisin kaivannut selvitystä siitä, että millä nämä pääomakustannukset maksetaan, jos ei käteen jäävä raha ei riitä? Vaikka prosentit olisivat huimia, niin se mikä merkitsee on tilinpäätös. Miksi tarvitaan Mankalaa tai kapasiteettimaksuja n. 120 - 130 €/MWh tyyliin Britit?, jos kerran sähköntuotanto on niin halpaa, että rahaa tulee ovista ikkuinoista?

Täysin ilman sarvia tai hampaita, en ihan oikeasti tiedä miten voisin asian sinulle selvittää paremmin, olen nyt niin monta kertaa jo avannut pääomakustannusten ja operointikustannusten eron.

Jos tuotot eivät riitä kattamaan operointi- ja pääomakuluja, vaihtoehtoja on 1) konkurssi 2) osakeanti jolla pienennetään po-kuluja tai 3) myynti.

Vaihtoehdoissa 1 ja 3 joku muu osapuoli ostaa voimalan hinnalla joka kattaa po- ja operointi-kustannukset (ts. saavat voittoa), alkuperäiset omistajat kuittaavat sijoituksen ja myyntihinnan välisen eron tappiona. Vaihtoehto 2 voi johtaa vaihtoehtoihin 1 tai 3 riippuen omistajien maksamasta/tuottovaatimuksen mukaisesta pääoman hinnasta.

Mankalassa taas on sovittu luovutetun sähkön hinnasta, pääomakustannukset katetaan tällä. Joten osakkaita kiinnostaa vaihtoehtoinen hinta. Esim. Fennovoiman tapauksessa on puhuttu 50 €/MWh hinnasta, jolloin vuoden yli pitäisi olla tätä korkeammat hinnat. Viime vuosina näin ei ole ollut. Tämä selittänee hankkeen hankalaa eteenpäin viemistä kaikkein eniten.

Kyllä mutta tässä yhtälössä pitää huomioida myös futuuri/suojauskulut jotka tulevat jos Mankala-sähköä ei saada.

Jos tuotanto- ja käyttökustannukset ovat n. 15-20 €/MWh Suomessa, niin kyllä minä sen ymmärrän, että laitos silloin voi suurimman osan ajasta vuodessa tarjota itsensä markkinoille hinnalla, joka jää alhaisemmaksi kuin monilla muilla laitosmalleilla ja tätä myöten alhaisemmaksi kuin markkinahinta.

Juurikin näin.

Totta kai tällaiselle sähkölle löytyy vastapuoli, jos siis sähkö markkinoille myydään. Mutta mitä iloa on käyttökatteen suuruudesta, jos se ei ole riittävän suuri kattamaan pääomakustannuksia? Kuka tai ketkä jälkimmäiset kuittaa?

Pääomakustannukset kuittaa joka tapauksessa omistajat/lainoittajat, jos homma kusee niin em. tahot voivat vaihtua ja alkuperäiset tahot joutuvat nielemään tappiot.

On, mutta yhtä tärkeää on saada sähköä riittävän monesta suunnasta.

Kyllä mutta nykytilanteessa meillä ei ole ongelmaa tämän suhteen.

On toki ajatustasolla, mutta mitä olen ymmärtänyt, niin monissa yhtiöissä investointeja pohditaan siitä näkökulmasta, tuleeko niihin sähkö mukaan enää ollenkaan.

Linkkiä tähän kiitos.

Koko Suomen kartassa ne sijaisevat Suomen läntisillä osilla, siinä kohtaa kun maa muuttuu mereksi.

Se että ydinvoimalat sijaitsee kartalla siinä kohtaa mssä "maa muuttuu mereksi" on teknisesti täysin perusteltua. Noin turvallisuuspoliittisesti se on jopa fiksua, ainakin länsirannikon osalta.

(Se mikä jätetään mainitsematta, niin tuontisähköä tuskin pystytään voittamaan nykykapasiteettirakenteilla.)

Se mitä et tainnut ajatella on että tuontisähkön kapasiteetti on rajallinen? Muutenhan Suomessa ei kannattaisi tuottaa sähköä yhtään missään jos vähän tätä funtsit pidemmälle vai mitä?

Kauppataseeseen vaikutus voi näkyä seuraavasti.....

.....En ole ottanut huomioon verotuksia ja päästökauppaa, nehän laitetaan sitten tuotteen hintoihin jos pystytään. Kauppataseessa näkyy ymmärtääkseni vain hankinnan kustannukset.

Erillistuotantoa ja yhteistuotantoa korvatessaan Fennovoiman velkajärjestelyn täytyisi siis olla kauppatasetta parantava.

(leikkasin vähän viestistäsi)

Kyllä, FV:llä on ehdottoman vahva vaikutus kauppataseeseen koska polttoainekustannus YV:ssä on mitätön vrt. hiili- tai kaasuvoimala.

Se missä menet pieleen on että kaikki rahoitusjärjestelyt on kauppataseen ulkopuolella, ne ovat rahoitus/maksutasetta joka on eri asia mutta kauppataseen kaltaisesti osa vaihtotasetta (joka on se kansantalouden kannalta tärkein mittari).

Jos Fennovoima maksaa 6 miljardia euroa, pitoaika on 60 vuotta, velka lyhenee vuodessa 100 miljoonaa euroa ilman korkoa. Jos lasketaan vaikka tasaerälyhennyksiä, saadaan lainanhoitokustannuksiksi vaikka 5 % korolla ainakin reilu 300 miljoonaa euroa vuodessa (käyttämällä annuiteettilaskentaa), 60 vuotta on pitkä aika. Tällaisella suoraviivaisuudella laitos maksaa 6 miljardia ja korkokuluja tulee päälle 12 miljardia. Jos kustannukset karkaavat 9 miljardiin, puhutaan jo 450 - 475 miljoonasta vuodessa. Tässä korkokuluja tulee jo yli 20 miljardia. Kauppataseen paraneminen edellyttää siis projektilta hyvää hallintaa, jotta velkapotti pysyy hanskassa (lisää ei saisi kauheasti tulla) ja säästetty polttoainetuonti ei valu liiaksi lainanhoitokustannuksina ulos maasta eikä varsinkaan tuotannon aloitus saa turhaan viivästyä.

Sinulla on premissit ja käsitteet täysin pielessä.

Oletat että kaikki rahoitus tulee ulkomailta 5% korolla. Oletat että kaikki kustannukset laitetaan taseeseen ja kuoletetaan 60v aikana. Oletat että kaikki kustannukset maksetaan lainalla ilman omaa pääomaa. Et tiedä mitä kauppatase tarkoittaa.

Ja tärkeimpänä, jos sinun yo. google-sheet laskelmasi olisi edes lähellä totuutta, luulisitko että FV olisi koskaan päässyt jonkun Pihtiputaan Rosson lautasliinaa pidemmälle ottaen huomioon että projektin taustalla on kymmeniä ekonomeja/dippa-inssejä laskemassa kustannuksia?
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Pääomakustannukset kuittaa joka tapauksessa omistajat/lainoittajat, jos homma kusee niin em. tahot voivat vaihtua ja alkuperäiset tahot joutuvat nielemään tappiot.

Olen koko ajan ymmärtänyt viesteistäsi, että tällainen tilanne ei ole mahdollinen, koska tuotanto itsessään on niin halpaa, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Lisäksi minulle on täysin vieras ajattelu, että investointi ja käyttöaika, pääoma- ja muut kustannukset jne. voidaan tarkastella erillisinä. Siksi olen jauhanut asiaa kuten olen jauhanut, laskenut ja laittanut linkkejä (, joita jostain syystä en saa sinulta vaikka pyydänkin). Minä en näe ydinvoimaa kultakaivoksena, vaikka tuotantotekniikkana sille löytynee tilausta peruskuorman tuottamiseen.

Linkkiä tähän kiitos.

Mustikkamaan biovoimalan rakentaminen uhattuna | Yle Uutiset | yle.fi
Oulun Energia vetäytyy Mustikkamaan voimalasta | Yle Uutiset | yle.fi
Yhteistuotanto vähenee Helsingissä?
Voimalainvestointi Lahden poliittisen johdon punnittavana | Talotekniikka-lehti

Tässä nyt muutama linkki. Ja kun tällaisia uutisia tulee, se vaikuttaa myös koko alan toimintaan.

Se mitä et tainnut ajatella on että tuontisähkön kapasiteetti on rajallinen? Muutenhan Suomessa ei kannattaisi tuottaa sähköä yhtään missään jos vähän tätä funtsit pidemmälle vai mitä?

Kyllä kyllä, on rajallinen (tai miten tuleva 5GW - 6GW siirtokapasiteetti sitten ajatellaan suhteessa n. 15 - 16 GW maksimitehontarpeeseen), ja mielestäni olen tästäkin kantani kertonut ja linkit laittanut. Ja vastannut myös tähän tuontiasiaan vs. oman maan tuotanto. Mutta edelleen tämä Fennovoima tulee korvaamaan näitä meidän omia kattilalaitoksia. On turha verrata Fennovoiman tuotantoa tuontiin, kuten siinä linkittämässäni uutisessa tehtiin, jos se ei sitä oikeasti korvaa, vaan ensin pyyhkäistään muu kotimainen tuotanto alta pois.

Se missä menet pieleen on että kaikki rahoitusjärjestelyt on kauppataseen ulkopuolella, ne ovat rahoitus/maksutasetta joka on eri asia mutta kauppataseen kaltaisesti osa vaihtotasetta (joka on se kansantalouden kannalta tärkein mittari).

Sinulla on premissit ja käsitteet täysin pielessä.

Oletat että kaikki rahoitus tulee ulkomailta 5% korolla. Oletat että kaikki kustannukset laitetaan taseeseen ja kuoletetaan 60v aikana. Oletat että kaikki kustannukset maksetaan lainalla ilman omaa pääomaa. Et tiedä mitä kauppatase tarkoittaa.

Pahoittelut tästä kauppatase -termin väärin käytöstä. Kokonaisuutta kuitenkin tarkoitin ja sitä, että se mikä kauppataseesta poistuu Suomen hyväksi voi näkyä lisäyksenä jossain muualla. Enkä minä keksinyt tätä, että käytetään velkarahaa, se luki uutisessa, jonka linkitin. Miten pitäisi tulkita "suurelta osin"? 70 prosentin osuutta käytännössä? Noista luvuista voi suoralla matematiikalla laskea 70% osuudella uudet luvut. Mikä on mielestäsi todellinen oletettava korkotaso? Minä laskin mielestäni esimerkkinä vaihteluvälin, enkä väittänyt että juuri näin on. Jos laitetaan uusi lyhennysaika on 30 vuotta ja velkaa esim. 4,2 miljardia (0,7*6 miljardia), niin vähintään 140 miljoonaa menee vuodessa ilman korkoja vai miten on? 30 vuotta, 5%, 4,2 miljardia --> n. 130 miljoonaa korkoihin vuodessa. Ja jos pienempi prosentti, niin sitten vähemmän. Tilanne on jo paljon parempi, jos näin on, korkoihin menee enää n. 3,9 miljardia 30 vuodessa, eli about 50/50 menee lyhennyksiin ja korkoihin. Toki tuo loppu 1,8 miljardia tulee sitten jostain muualta, toivottavasti siten, että osakkaat eivät joudu menemään asiakkaidensa kukkarolle liikaa.

Vai miten nämä pitää laskea, että aiheesta voidaan keskustella yleisellä tasolla? Avaa tätä puolta, jos kerran tiedät ja laske samalla ajatuksesi auki.

Mielestäni pitää kuitenkin keskustella kokonaisvaikutuksesta (, termistövirheidenkin uhalla). Enhän minä tiedä, miten nämä jutut junaillaan, se on yhtiön oma asia ja käytin tietolähteenä yhtiön oman edustajan antamia tietoja. Jos esim. sovitut maksuajat velalle ovat lyhyempiä, niin silloin vuosi-/kuukausierät kasvavat ja osakkaat sitten kuittaavat. Se on sitten pois osakkaiden omasta kassasta vähän nopeammalla aikataululla ja korot jäävät pienemmäksi. Tätä pääsemme ehkä tutkailemaan tilinpäätöksistä vuosien varrella.

Ja tärkeimpänä, jos sinun yo. google-sheet laskelmasi olisi edes lähellä totuutta, luulisitko että FV olisi koskaan päässyt jonkun Pihtiputaan Rosson lautasliinaa pidemmälle ottaen huomioon että projektin taustalla on kymmeniä ekonomeja/dippa-inssejä laskemassa kustannuksia?

Yhtiö käynnisti toimintansa vuonna 2007 ja sen jälkeen on tapahtunut kaikenlaista ja moni asia muuttunut. Omistajia on vaihtunut jne. Toisekseen: onhan se nyt päivänselvää, että nämä projektissa mukana olevat henkilöt laskevat ja esittävät luvut sillä tavalla, että hanke voi toteutua, kyse on omista työpaikoista. Aika vaikea olisi kuvitella, että skenaariopakista valittaisiin vaihtoehto, jossa esitetään edes pientä vihjettä koko homman alas ajamisesta. Lisäksi esim. Pyhäjoen kaltainen alue ottaa takuuvarmasti vastaan kaiken, mikä työllistää ja parantaa alueen työllisyyttä ja lisää alueen toimeliaisuutta. Ei siinä välttämättä anneta kauheasti painoarvoa kokonaisuudelle, jos joku taho sanoo, että "me tulemme ja investoimme tälle alueelle 6-9 miljardia n. 10 vuoden ajassa". Sama koskee valtiota, kaikki mikä työllistää, otetaan varmasti vastaan. Kun kyse on vielä politiikasta, jota ydinvoima hyvin pitkälti Suomessakin on, niin lyhyt tähtäin painaa aina enemmän, kuin se, onko kannattavuus 60 vuoden käyttöajalla varmistettu. Tai edes ensimmäisen 20 vuoden ajalla.

Kuten todettua: toivon Fennvoimahankkeelle kaikkea hyvää. Ensimmäinen koetinkivi on se, että projektin kustannukset pysyvät kurissa ja myöhästymistä ei tule. Ja kapasiteettimielessä tuli jo hyviä uutisia viikonloppuna: Vattenfall aikaistaa kahden ydinreaktorin sulkemista | Yle Uutiset | yle.fi Se mitä en ymmärrä, miksi näin tehdään. Kun pohdin Olkiluodon sulkemisia, sain täyslaidallisen vastakommenttina siitä, miten vanha ydinvoimala, joka toimii, on rahasampo. Vai onko markkinhinta Ruotsissa laskenut tuotantokustannuksen alle? Senkään ei kaiketi pitäisi olla mahdollista, kuten maalailit.
 
Viimeksi muokattu:

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Poliisi häätää ydinvoimalan vastustajia Pyhäjoella (MTV3.fi)

Terroristit ovat saamassa häädön. Lainaus uutisesta:

"Hyökyaallon mukaan leirin tähystystorni ja sisäänkulkualue on ajettu alas puskutraktorilla. Leiriläisiä on kiivennyt kolmijalkoihin ja puumajoihin. "

"...poliisia tarvitaan, jotta esimerkiksi puihin kiinnittyneet aktivistit voidaan irrottaa turvallisesti."

Tähystystorni? Kaikkea sitä saa lukea. Ja mun mielestä yhtäkään terroristia ei tarvitse irrottaa, jos ovat kettingeillä itsensä puuhun kiinnittäneet. Poliisit voisivat laittaa omat lukot ketjuihin, ja antaa niiden olla muutaman päivän raikkaassa syysilmassa, niin eiköhän mieli muuttuisi.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ja mun mielestä yhtäkään terroristia ei tarvitse irrottaa, jos ovat kettingeillä itsensä puuhun kiinnittäneet. Poliisit voisivat laittaa omat lukot ketjuihin, ja antaa niiden olla muutaman päivän raikkaassa syysilmassa, niin eiköhän mieli muuttuisi.

Kai sinä tajuat, että asemoit itsesi näillä kommenteilla aika lailla fasististen ääriajattelijoiden joukkoon?
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kai sinä tajuat, että asemoit itsesi näillä kommenteilla aika lailla fasististen ääriajattelijoiden joukkoon?
Jos asemoit minut fasistiseksi ääriajattelijaksi pelkästään tuon perusteella, niin siitä vaan, ei tunnu missään, mutta kannattaisi ehkä tarkistaa fasismin määritelmä.

Mutta mitäs mieltä olet itse uutisesta, tekeekö poliisi oikein vai väärin hajottaessaan tuon terroristilauman leirin? Jos ei tee oikein, niin miksi ei?
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mutta mitäs mieltä olet itse uutisesta, tekeekö poliisi oikein vai väärin hajottaessaan tuon terroristilauman leirin? Jos ei tee oikein, niin miksi ei?

Ihan oikein todennäköisesti. Pidän kylläkin edelleen aika äärimmäisenä retoriikkana kutsua ydinvoimala-alueelle tunkeutuneita mielenosoittajia terroristeiksi. Kohta varmaan autonsa väärin parkkeeranneetkin ovat terroristeja teikäläisten retoriikassa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Ihan oikein todennäköisesti. Pidän kylläkin edelleen aika äärimmäisenä retoriikkana kutsua ydinvoimala-alueelle tunkeutuneita mielenosoittajia terroristeiksi. Kohta varmaan autonsa väärin parkkeeranneetkin ovat terroristeja teikäläisten retoriikassa.

Kannattaisi ehkä tarkistaa terrorismin määritelmä.


Ihmemaa Venäjällä tulisi todennäköisesti juurikin terrorismisyyte tai joku vastaavan tyylinen "kovempi" syytös. Aikanaan kun nämä Greenpeacen peltipäät olivat kahlehtineet itsensä öljynporauslauttaan ja syytelista näytti ensin uhkaavan pitkältä, niin joku oikeusoppinut selvitti meille maallikoille, että Venäjällä syytteitä ei aina nosteta tehdyn rikoksen mukaan, vaan sen mukaan, mitä olisi saattanut tapahtua pahimmassa tapauksessa.

Itse asiaan, niin eiväthän nuo terroristeja ole nämä ydinvoimalaan tunkeutuneet. Mutta pidän kyllä tärkeänä, että mikään tai kukaan ei pääsisi tunkeutumaan ydinvoimalan alueelle. Olkiluodossahan tästä taisi olla huonoja kokemuksia, joku tutkiva journalisti oli ajanut bussikyytiläisenä sisään työntekijöiden keskellä.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquarta
Itse asiaan, niin eiväthän nuo terroristeja ole nämä ydinvoimalaan tunkeutuneet.

Mitäs ne sitten ovat? Sen verran paljon ovat taloudellista vahinkoa aiheuttaneet paikallisille koneyrittäjille tuhoamalla ihan tarkoituksella näiden omaisuutta, että terroristi on ihan oikea määritelmä. Minusta toisen omaisuuden tahallinen vaurioittaminen on nimenomaan terrorismia. Erityisesti, kun se tehdään näin suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti kuin Pyhäjoella tapahtuu.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Tästä lisää: Terrorismi – Wikipedia

Terrorismi (ransk.terrorisme, latinankielisestä sanasta terrere, ’aiheuttaa kauhua, pelotella’) on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon. Koska sanaa käytetään yleensä kuvaamaan ei-valtiollisten tahojen toimintaa, niin sanottu valtioterrorismi rajataan usein sen ulkopuolelle.

Jos joukko aktivisteja tunkeutuisi vaikka Loviisan ydinvoimalan alueelle tarkoituksenaan saada aikaan siellä onnettomuus, niin silloin kutsuisin heitä terroristeiksi. Haitanteko mm. johonkin traktoriin kiinnittyminen, jota tuolla Pyhäjärvellä tapahtuu, ei vielä täytä terrorismin tunnusmerkkejä.

Yrittävät vaikuttaa päätöksentekoon? Joo.
Yrittävätkö vaikuttaa päätöksentekoon pelolla, tai väkivallan uhalla? Ei.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Ihan oikein todennäköisesti. Pidän kylläkin edelleen aika äärimmäisenä retoriikkana kutsua ydinvoimala-alueelle tunkeutuneita mielenosoittajia terroristeiksi. Kohta varmaan autonsa väärin parkkeeranneetkin ovat terroristeja teikäläisten retoriikassa.

Niin, sama porukka (anteeksi yleistys, tietenkin Suomen Sisun aktiivit oikeasti ovat asialla) ovat kylläkin käyneet rikkomassa myös Pyhäjoen keskustassa olevan toimiston ikkunoita ja samalla toki tuhonneet myös muiden yrittäjien liiketiloja siinä samassa. En minä oikein muutakaan nimitystä keksi ideologiselle rikollisuudelle kuin terrorismi, koska tarkoitushan on kyetä rikollisilla keinoilla saada poliittinen tahtotila läpi, esim. peloitellen paikallisia yrittäjiä jne.
Fennovoiman toimisto ilkivallan kohteeksi - ikkunoita rikottu ja seiniä töhritty | Pohjois-Suomi | Kaleva.fi
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Yrittävät vaikuttaa päätöksentekoon? Joo.
Yrittävätkö vaikuttaa päätöksentekoon pelolla, tai väkivallan uhalla? Ei.

Kyllä tuo väkivallan aspetki noiden terroristien taholta on ihan totisinta totta tuolla työmaalla. Siitä on uutisoitu monta kertaa ja tännekin linkitetty.

Toisekseen tuolta Wikipediasta, boldaukset mun:

"Suomen kielessä on jossain määrin vakiintunut jako terrorismi- ja terrorikäsitteiden välille siten, että terrorismilla yleensä tarkoitetaan yksittäisten henkilöiden tai epävirallisten lain ulkopuolella toimivien järjestöjen toimintaa, kun taas terrorilla joko kansalaissodan osapuolten, tai julkisten viranomaisten tai viranomaisten tukemien järjestöjen taikka hallitusten toimintaa."

"Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos tarkoituksena on
  • aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa
  • pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin
  • oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille tai
  • aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille."
Aika monta kohtaa nuo Pyhäjoen terroristit täyttää.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
"Yksi mielenosoittajista kiipesi iltapäivällä puunkuljetusrekan kuorman päälle pysäyttäen kuljetuksen. Paikalle hälytetyt kaksi poliisipartiota ottivat mielenosoittajan kiinni ja veivät hänet Raahen poliisiasemalle henkilötietojen tarkistamista varten, poliisista kerrotaan."

"Fennovoiman ydinvoimalatyömaalla rakennustöitä vastustavat aktivistit eivät aio lähteä työmaalta vapaaehtoisesti.
Yle Oulun tavoittamista aktivisteista yksi sanoo, että he aikovat pysyä paikoillaan muun muassa alueelle pystytettyjen kolmiljalkojen päällä ja huvimajoissa.
– Puolenpäivän aikaan ilmeisesti poliisin käskystä puskutraktori alkoi kaataa meidän rakennelmia. Vartiotorni on matalana, samoin pitkä pätkä aitaa ja suojakatos. Myös meidän barrikadeja on raivattu poliisin käskystä, aktivisti kertoo."

"Kaivinkoneelle oli tehty ilkivaltaa Fennovoiman ydinvoimalatyömaalla Pyhäjoella. Koneesta valui maahan 30-40 litraa hydrauliikkaöljyä.
Pelastuslaitos sai hälytyksen Puustellintielle maanataiaamuna kello 7.30 aikaan.
Paloviranomaisten mukaan öljyvuotoon ei ollut syynä tekninen vika, vaan koneeseen tehty ilkivalta."

"Hyökyaalto-verkostoksi itseään kutsuva ympäristöaktivistien ryhmä on Hanhikivenniemellä tukemassa paikallisia ydinvoiman vastustajia. Mökinomistajat ovat antaneet mökkinsä aktivistien käyttöön, ja heillä on paikallisten vahva tuki. Ydinvoiman vastustajien leiriin tuodaan vettä, kahvia ja pullaa.

– Nämä ovat fiksuja nuoria, eivätkä mitään terroristeja, sanoo toinen paikallinen mökinomistaja, joka tarjosi mökkinsä aktivistien käyttöön.

Julkisuudessa on käyty informaatiosotaa siitä, minkälaisin keinoin ympäristöaktivistit ovat vaikuttaneet alueen rakennustöihin. Yleisesti käytetty keino on työkoneiden kulkemisen estäminen.

Kansan Uutisten toimittaja ja kuvaaja olivat paikalla kesäkuun alussa, kun aktivistit pysäyttivät rakennusurakoitsijan kaivinkoneen. Kuljettajaa ei potkittu eikä kaivinkonetta kivitetty, toisin kuin Oulun poliisilaitos tiedotti. Yksi aktivisteista sen sijaan kiipesi kaivinkoneen hyttiin, otti koneen avaimet virtalukosta ja poistui paikalta."

Nuo löytyi nopealla googletuksella. Saan heistä ilkivallantekijöitä ja haitantekijöitä ja heitä tuosta toiminnasta sanktioitakoot, mutta en terroristeja, kuten sen asian itse käsitän. Mutta ehkä tässä on näkemyseroa. Minulle terrorismista tulee aina mieleen suora väkivallan uhka.
 
Viimeksi muokattu:

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Sattuiko kukaan katsomaan eilen MOT:a? Siinä puitiin Suomen energiapolitiikkaa ja tätä uutta suunnitteilla olevaa ydinvoimalaa. Kun rakkaat kilpailijamme Saksa ja Ruotsi panostavat hajautettuun energiantuotantoon pitäytyy Suomi vanhassa isojen yksiköiden politiikassa. Joku Aalto-yliopiston proffa kehtasi väittää että Suomen sähkönkulutus ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen ja uusi ydinvoimala ei tulisi tuottamaan omistajilleen euroakaan, päinvastoin mitä suurimmalla todennäköisyydellä tappiota.

Väärää voimapolitiikkaa | MOT | TV | Areena | yle.fi
 
Suosikkijoukkue
Susanna Pöykiö
Fennovoima oli hyvä idea kun hanketta lähdettiin ajamaan. Nyt raskaan teollisuuden ulosliputuksien, sähköpihien prosessien ja kuluttajaelektroniikan vihreyden vuoksi tuo ydinvoima tuntuu Suomessa juuri nyt niin väärältä tavalta tehdä sähköä.

Toisaalta.Tuolla ylikapasiteetillä pelatessa voisi purkaa edes puolet tuulivoimaloista ja vaikka kymmenen vesivoimalaa, jotta se ydinvoiman vihreys tulisi todella esille.

Minun puolestani tähän maahan mahtuu monta fissioreaktoria enemmänkin, kunhan osaamista ei osteta Ranskasta tai Venäjältä. Ensimmäinen ei ole luotettava tekijä, eikä jälkimmäinen kumpaakaan.
 

Jeffrey

Jäsen
. Joku Aalto-yliopiston proffa kehtasi väittää että Suomen sähkönkulutus ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen ja uusi ydinvoimala ei tulisi tuottamaan omistajilleen euroakaan, päinvastoin mitä suurimmalla todennäköisyydellä tappiota.

Jos tämä professori oli Peter Lund, niin hänen väitteensä voi heittää romukoppaan samointein. Herra on 70-luvun lopulta ansainnut elantonsa "uusiutuvanenergian asiantuntijana". Eli siis lobbaamalla näitä asioita. Herra sai suuren mahdollisuutensa joskus 90-luvulla? kun sai toteuttaa jonkin asuntomessualueen? energiajärjestelyt täysin uusiutuvalla, hajautetulla energialla. Tuli talvi ja kylmät, ja asukkaat tuolla järjestivät muita energiaratkaisuita. Muutama näistä suurimmista ydinvoiman vastustaja julkkiksista on täysin hulluja, Peterin kohdalla en tähän usko, mutta jos hän menettäisi asemansa uusiutuvien lobbarina, hän myös menettäisi elantonsa. Syystä tai toisesta Lund kaivetaan aina esiin, kun halutaan ydinvoiman vastaisia kommentteja.
 

Unkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC
Toisaalta.Tuolla ylikapasiteetillä pelatessa voisi purkaa edes puolet tuulivoimaloista ja vaikka kymmenen vesivoimalaa, jotta se ydinvoiman vihreys tulisi todella.

Vesivoiman tarve säätövoimana ei vähene, vaikka meillä olisi ylikapasiteettia. Tuulivoimalat voisi purkaa heti pois, tulisi meille veronmaksajille halvemmaksi.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mä en ymmärrä, miksi joku aktivisti tuhlaa aikaansa niin turhaan asiaan kuin ydinvoiman vastustamiseen. Tavallaan vaikkapa se Greenpeacen masinoima kampanja arktisen alueen puolesta on fiksumpi kohde.

Mikäli näillä aktivisteilla on massia hillua tuolla tekemättä mitään, niin kannattaisin vahvasti näiden massien lahjoittamista Itämeren suojeluun. Siinä olisi oiva kohde.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös