Tänään teki mieli - tekee vieläkin - vetää urakalla turpaan miestä, jota en tunne ja jota en koskaan ole edes tavannut.
Tyttöystäväni lasten (kaksi alle kouluikäistä) isä päätti leikkiä superfaijaa ja vei lapset mukanaan Tallinnaan muutamaksi päiväksi. Paluun piti koittaa eilen, mutta jostain syystä he myöhästyivät klo 13 lähteneestä paatista, joten jäivät vielä yhdeksi ylimääräiseksi yöksi paikalliseen hotelliin. Molemmat lapset olivat ensimmäistä kertaa niin pitkän pätkän poissa kotoa (tyttöystäväni on lasten pääasiallinen huoltaja) ja kaipailivat jo takaisin himaan, mutta yksi ylimääräinen yö piti silti vielä olla Tallinnan päässä.
Tänään sitten kuusivuotias tyttö soittaa Tallinnasta, että isi on kaatunut ja lyönyt päänsä (kyseessä ex-alkoholisti, joka on suht heikossa hapessa lääkityksensä vuoksi). Tyttö oli ymmärrettävästi peloissaan. Tyttöystäväni puhui ex-ukkonsa kanssa puhelimessa ja sai kuulla, että he aikoivat jäädä Tallinnaan vielä yhdeksi yöksi, olivat siis jälleen missanneet suunnitellun paluulautan. Tyttöystäväni sitten vaatimalla vaati, että he palaisivat seuraavalla lautalla Suomeen, hän hoiti lippuvarauksen ja -maksut.
Saimme sitten parin tunnin päästä varmistuksen, että kaikki kolme olivat päässeet laivaan ja olivat matkalla Suomeen. Puoli tuntia laivan saapumisesta tyttöystäväni soitti jälleen tyttärensä puhelimeen ja sai kuulla, että isille oli taas käynyt jotain ja että lapset olivat jossain satamahenkilökunnan hoivissa. Lähdimme saman tien hakemaan lapsia. Selvisi, että lasten vastuullinen isukki oli kiskonut laivalla litran verran vodkaa huiviin, eikä pysynyt enää tolpillaan. Poliisi oli soitettu paikalle, tietenkin. Kävimme hakemassa lapset, juttelimme poliisien kanssa, jotka veivät känniääliön talteen.
Vittu. Onneksi mitään vakavampaa ei päässyt sattumaan, mutta nyt on edessä ns. viimeinen taisto, kun tyttöystäväni aikoo vaatia ehdotonta yksinhuoltajuutta, ettei juoppo paska pääse enää vahingoittamaan lapsiaan millään tavalla.