Olen antanut itseni ymmärtää, ettei moyamoya sinällään ole vaarallinen kuin lapsille. Aikuisilla muistaakseni voi parantua itsestään. Todella helpottavaa kuulla diagnoosin olevan tämä eikä esimerkiksi kasvain. Käsittääkseni kaksi leikkausta tehdään vajaan vuoden välillä. Muistaakseni siksi, että tauti levittäytyy molemmille puolille aivoja ja toinen korjataan ensin ja toinen sen jälkeen. Korjatkaa jos olen väärässä.
Jokatapauksessa voimia Masentajalle ja vaimolle.
Kiitoksia vaan kaikille!
Mutta joo, me ollaan vielä kovin vähän saatu informaatiota aiheesta, ja osaston hoitava lääkärikin kun on vain "virka-aikaan" paikalla niin ei oo nyt mahdollista juuri päästä kyselemään kun palasin takaisin työelämään tällä viikolla. Vaimo on vielä sen verran väsynyt/pihalla että ei sitten osaa kysellä tarpeeksi... Mutta joo, leikkauksista ole kuullut myös mutta kaikissa tilanteissa ei pystytä leikkaamaan, riippuen tukkeutuneiden suonien sijainnista.
Mutta, päivä kerrallaan, nyt vaimo pääsi jo rollaattorista eroon eli parempaan päin mennään, joka päivä näemmä :) Nyt on paperit kuntoutukseen vetämässä, toivottavasti ei kotikunta ala pihistelemään sen kanssa... Koska jo tuosta osastolla tapahtuneesta fysio- ja toimintaterapiasta on ollut hirvittävästi hyötyä, saati että se olisi pelkästään kuntoutusta ja se päivisin makoilu jäisi vähemmälle. Nopeasti hän kyllä vielä väsähtää. Helpottaa tää töissäolo kyllä itsellä sillai omaa fiilistä, kun ei tartte kokoajan kelata pelkästään sitä "kotielämää" vaan saa ajatukset muualle. Ehkä me tästä noustaan :) Vaimolla tuntuu tuota tahtoa nousta vielä olevan, joten ei auta kuin toivoa että saadaan hänet takaisin normaaliin elämään mahdollisimman pian.