Venäjä hyökkää Ukrainaan

[Cobol]

Saksan suhtautumiseen eivät ole vaikuttaneet mitkään maanpetokselliset kytkennät Kremliin, vaan yksinkertaisesti Saksan ihan perustuslakiin (jossa armeijan rooli on äärimmäisen tiukasti rajoitettu) kytketty sodan ja varustelun vastainen politiikka, jota on toteutettu käytännön tasolla voimakkaasti vuosikymmenien ajan. Sen takia Saksa on sotilaallisesti heikko eikä sillä - kuten edellisessä viestissä totesin - ole prosesseja, kokemusta ja osaamista raskaiden aseiden toimittamisessa ulkomaille. Toimintatapaa on kehitetty lennosta eikä erilaisilta juridisilta, päätöksentekoprosessien ja logistiikan ongelmilta ole säästytty, kuten edellisessä viestissäni kuvailun.

En näe Scholzin kytkeytyvän Kremliin, mutta näen hänet sellaisen saksalaisen politiikan tuotteena, jossa Venäjä on eurooppalainen suurvalta, jota tulee edelleen kuunnella ja kunnioittaa. Näin hänen puheenvuoronsa tulee mielestäni tulkita.

Viittaan mm. siihen kun Scholz vastasi kirjallisesti huhtikuun lopulla arvosteluun. Scholzin mukaan hän kokee velvollisuudekseen estää sodan laajentumisen Venäjän ja NATO:n välille, joka voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan. NATO:n joutumisen sotaan estäminen on Scholzin mukaan hänen tärkein prioriteettinsa. Putin käyttää tätä narua koko ajan hyväkseen. Edellisen kerran viime viikolla. Tämä Putinin narratiivi on myös Scholzin ykkösperuste Der Spiegelin haastattelussa.

Lännen tulisi aseistaa Ukrainaa raskaammin. Ukrainan aseistamisessa kyse on Ukrainan ja Euroopan tulevaisuudesta ja Ukrainan alueen puolustamisesta, ja tämä on eurooppalaisten velvollisuuskin kun vastassa on örkkiarmeija Venäjä. Tässä Scholzin tulisi todellakin tehdä enemmän, kuten myös Macronin ja Bideninkin.

 

[Dennis]

Miksi pakotteiden pitäisi näkyä juuri venäläisen taviksen arjessa?

Koska ovat r-sanoja, sen pitäisi olla ihan riittävä syy. Toki myös se ajatus, että mitä isompi porukka ottaa osumaa Putlerin regiimin teoista saattaisi aiheuttaa painetta johdon toimiin ja jopa vallanvaihtoon, mutta ottaen huomioon örkkilandian lampaiden aloitekyvyn, niin se taitaa olla turha toivo.

 

[Dennis]

En näe Scholzin kytkeytyvän Kremliin, mutta näen hänet sellaisen saksalaisen politiikan tuotteena, jossa Venäjä on eurooppalainen suurvalta, jota tulee edelleen kuunnella ja kunnioittaa. Näin hänen puheenvuoronsa tulee mielestäni tulkita.

Uskoisin Ranskassa olevan hieman sama tilanne, että Venäjää pidetään (osin ihan syystäkin) suurvaltana, joka pystyy toimillaan vahingoittamaan Ranskaa ja Saksaa välillisesti. Eli jos / kun örkkien aloittama sota pitkittyy, niin Saksalle ja Ranskalle ei tule siitä suoraa sotilaallista uhkaa siinä mielessä, että Venäjä voisi hyökätä suoraan heidän kimppuunsa, mutta sodasta aiheutuva ruokakriisi vastaavasti tulee aiheuttamaan suurta painetta suoraan erityisesti vauraisiin Keski- ja Etelä-Euroopan maihin pakolaisten muodossa. Eli uskon Saksan ja Ranskan johtavien poliitikkojen ajattelevan strategisella tasolla ja pitkällä aikavälillä niin, että jos eivät liikaa suututa Putleria ja tämän perskärpäsiä (=soittelevat perään ja hivelevät näiden egoa), niin ruokakriisiltä voidaan jossain määrin välttyä Venäjän, Ranskan ja Saksan välisellä suurvaltojen yhteistyöllä, jossa Ukraina joutuu sijaiskärsijäksi.

 

[Cobol]

Uskoisin Ranskassa olevan hieman sama tilanne, että Venäjää pidetään (osin ihan syystäkin) suurvaltana, joka pystyy toimillaan vahingoittamaan Ranskaa ja Saksaa välillisesti. Eli jos / kun örkkien aloittama sota pitkittyy, niin Saksalle ja Ranskalle ei tule siitä suoraa sotilaallista uhkaa siinä mielessä, että Venäjä voisi hyökätä suoraan heidän kimppuunsa, mutta sodasta aiheutuva ruokakriisi vastaavasti tulee aiheuttamaan suurta painetta suoraan erityisesti vauraisiin Keski- ja Etelä-Euroopan maihin pakolaisten muodossa. Eli uskon Saksan ja Ranskan johtavien poliitikkojen ajattelevan strategisella tasolla ja pitkällä aikavälillä niin, että jos eivät liikaa suututa Putleria ja tämän perskärpäsiä (=soittelevat perään ja hivelevät näiden egoa), niin ruokakriisiltä voidaan jossain määrin välttyä Venäjän, Ranskan ja Saksan välisellä suurvaltojen yhteistyöllä, jossa Ukraina joutuu sijaiskärsijäksi.

Näkisin hieman toisin. Saksalla ja Ranskalla ei ole nytkään uhkana Venäjä konventionaalinen hyökkäys. Tähän päätelmään johtaa jo maantiede. Hyökkäys NATO-maita, kuten Puolaa kohtaan (ilman ydinaseita), olisi muutenkin Venäjälle itsemurha ja voi sanoa oikeastaan liioittelematta, että se sota olisi ohi muutamissa tunneissa.

Mitä tulee ruokakriisiin, se on Venäjän tavoite. Kremlin silmissä ruokakriisi tarkoittaa lisätuloa pimeillä markkinoilla Ukrainasta varastetusta viljasta, mahdollisuutta "palkita" ystäviään viljalla (kuten al-Assadin Syyria) sekä hyvää saumaa kunnon pakolaisaallolle Eurooppaan.

Jos länsi lopettaa Ukrainan avustamisen tai tekee sitä liian vähän, Venäjällä on saumat ottaa suunnilleen nykyiset alueet Ukrainassa haltuunsa. Samalla Venäjä kykenee häiritsemään Ukrainaa entistä laajemmin ja voimakkaammin vrt siihen, mitä Venäjä on 2014 alkaen tehnyt. Tämä tie tai "kunniallinen" perääntyminen Putinille ei johda ongelmien ratkaisuun, vaan lisää Venäjän aiheuttamia ongelmia.

Onneksi lännestä kuuluu paljon järkeviä puheenvuoroja.

 

[Hatchetman]

Pystyykö mistään näkemään, kuinka paljon lännen väitetystä avusta on saatu käyttöön saakka? Redditin Europessa monilla oli synkkä näkemys, että puheita on paljon, mutta matka siihen, että aseet saataisiin käyttöön, on pitkä.

Omasta mielestäni lännen apu on ollut kaikkea muuta kuin määrätietoista. Aivan kuin vähän odotettaisiin, että Venäjä saa homman toimimaan ja koko hässäkästä päästäisiin sen myötä eroon. En yhtään ihmettelisi, jos tästä olisi Saksassa ja Ranskassa jopa puolittainen hiljainen poliittinen konsensus. Niissä tuskin tahdotaan pitkittynyttä kriisiä, jota Ukrainan tukeminen edistää.

Tässä listausta: Answering The Call: Heavy Weaponry Supplied To Ukraine

Uusimpana Saksalaisilta 227mm M270 MLRS järjestelmiä: M270 Multiple Launch Rocket System - Wikipedia

Noi on jo aika kovaa kamaa.

 

[Morgoth]

Tässä listausta: Answering The Call: Heavy Weaponry Supplied To Ukraine

Mitenköhän tuo logistiikka hoidetaan, kun melko kirjavaa kalustoa alkaa jo olemaan? Ukraina kuitenkin todella iso maa, että tykit ja niihin sopivien ammuksien toivoisi olevan samalla rintamalla. Jollakin logistiikkaupseerilla hommia ja luultavasti apua saadaan lännestä siihenkin hommaa?

 

[444]

Miksi pakotteiden pitäisi näkyä juuri venäläisen taviksen arjessa? Eikö tärkeämpää ole, että ne haittaavat venäläistä (sota-)teollisuutta ja iskevät lujimmin eliittiin?

Suomen Pankin asiantuntijan mukaan Venäjän BKT putoaa tänä vuonna n.10%. Se on karmea luku. Muutos aiheuttaa vakavia ongelmia koko yhteiskunnalle. Työttömyys kasvaa, aivovuoto kiihtyy ja Venäjä jää koko ajan pahemmin jälkeen muusta maailmasta.

Venäläisille uskotellaan, että asiat palaavat ennalleen sodan jälkeen, mutta niin ei missään nimessä tapahdu. Venäläisestä energiasta irtautuminen toteutetaan EU:ssa, vaikka sota päättyisikin. Venäjän "maabrändi" on tuhoutunut täydellisesti ainakin lännessä ja maa on tehnyt itsestään hylkiön. Esimerkiksi Suomen ja Venäjän kaupan palautuminen edes vuoden 2014 jälkeiselle tasolle, sitä edeltävistä luvuista puhumattakaan, ei ole mahdollista ennen maan ja sen järjestelmän muutosta.

Sen pitäisi näkyä sen tavallisen venäläisen arjessa siksi, että tällä tavalla hekin alkaisivat hiljalleen - toki todella hitaasti - ajatella, että joku roti tähän touhuun täytyy saada. Samanaikaisesti pitäisi toki saada taottua heidän päihinsä sitä oikeaa totuutta, eli että kyse on Venäjän valtion aloittamasta provosoimattomasta hyökkäyssodasta - jälleen kerran - naapurimaahansa ja että sivistyneessä maailmassa tuollaista ei katsota hyvällä. Ja kun kansan kurjuus lisääntyy, niin ehkä hekin uskaltautuvat hiljalleen kaduille osoittamaan mieltään ja Possuliinin regime saadaan hiljalleen nujerrettua. On hyvin kaukainen - ehkä jopa utopistinen - ajatus, että kärsimykseen ja kurjuuteen tottuneet venäläiset ymmärtäisivät, että heillä voisi olla ihan jopa käytännön mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jos käyttäisivät valtaansa muuhunkin kuin Kremlin suoltaman propagandan nielemiseen pureskelematta ja lakkaisivat haaveilemasta entisaikojen suuruuden perään, siis niiden aikojen, jolloin heidän asiansa olisivat olleet ihan yhtä kurjasti kuin nykyisinkin.

 

[Axbor Nocturne]

Mitenköhän tuo logistiikka hoidetaan, kun melko kirjavaa kalustoa alkaa jo olemaan? Ukraina kuitenkin todella iso maa, että tykit ja niihin sopivien ammuksien toivoisi olevan samalla rintamalla. Jollakin logistiikkaupseerilla hommia ja luultavasti apua saadaan lännestä siihenkin hommaa?

Rautateitä pitkin noita on ymmärtääkseni kuljeteltu lähemmäksi rintamaa ja logistiikka on todellakin haaste, kun sieltä Puolan rajalta on hippasen matkaa etelään tai itään. Kalustoa ei myöskään saada millään ilveellä kerralla paljoa, koska koulutus. Niitä jenkkien haupitsejakaan ei tiettävästi ole rintamalla käytössä kuin vasta parikymmentä, vaikka lähes kaikki on jo toimitettu Ukrainaan. Ei ole ukkoja, jotka niitä käyttäisi. Kuinka monta tuollainen yksi tykki vaatii, pitäähän siinä olla varamiehiekin mukana, ottaako 10 sotilasta?

 

[BitterX]

Linkkasin tänne aikaisemmin tilaston siitä, kuinka eurooppalaiset kokevat Venäjän syyllisyyden. Suomalaiset olivat tilaston kärjessä. Melkein kaikki pitivät Venäjää ainoana syyllisenä.

Sen sijaan jo Keski-Euroopassa puolet kansasta oli sitä mieltä, ettei tiedä syyllistä tai että syyllinen ei ole yksinomaan Venäjä.

Joissain Euroopan maissa Venäjää ymmärrettiin hyvin laajasti.

Suomessa on suomalainen todellisuus, mutta muu Eurooppa on muuta Eurooppaa.

Jossain täällä foorumilla linkkaukseni on, mutta en jaksa edes yrittää etsiä sitä, koska en muista ketjua, johon sen laitoin.

Asun Keski-Euroopassa, joten "keskieurooppalainen todellisuus" on minulle varsin tuttu.

Saksassa on varmasti prosentuaalisesti enemmän ihmisiä jotka eivät osaa nimetä syyllistä Ukrainan sotaa tai pitävät Natoa yhtä suurena tai suurempana syyllisenä kuin Venäjää. Syyt ovat aika selvät:

- Entisen Itä-Saksan alueella asuu paljon taloudellisesti heikossa asemassa olevia ihmisiä, joiden luottamus Eurooppaan ja länsimaihin on heikko ja heistä vanhemmalla väellä on nostalgioita DDR:n aikaan. He äänestävät vaaleissa AfD:tä ja Linkeä, jotka ovat länsivastaisia, mutta jotka ovat täysin marginaalissa valtakunnan tason päätöksissä.

- Saksassa on 2-4 miljoonaa ihmistä, joilla on venäläinen tausta. Suurin osa ei ole Kreml-mielisiä, mutta joukkoon mahtuu niitäkin. Joidenkin muidenkin siirtolaistaustausten (mm. turkkilaisten) keskuudessa on melko selvästi keskimääräistä enemmän länsivastaisia asenteita. Heitä on Saksassa niin paljon, että vaikka ylivoimaisesti suurimmalla osalla ei ole poliittista kiihkoa, pienempikin osa heilauttaa mittaria.

En näe Scholzin kytkeytyvän Kremliin, mutta näen hänet sellaisen saksalaisen politiikan tuotteena, jossa Venäjä on eurooppalainen suurvalta, jota tulee edelleen kuunnella ja kunnioittaa. Näin hänen puheenvuoronsa tulee mielestäni tulkita.

Viittaan mm. siihen kun Scholz vastasi kirjallisesti huhtikuun lopulla arvosteluun. Scholzin mukaan hän kokee velvollisuudekseen estää sodan laajentumisen Venäjän ja NATO:n välille, joka voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan. NATO:n joutumisen sotaan estäminen on Scholzin mukaan hänen tärkein prioriteettinsa. Putin käyttää tätä narua koko ajan hyväkseen. Edellisen kerran viime viikolla. Tämä Putinin narratiivi on myös Scholzin ykkösperuste Der Spiegelin haastattelussa.

Lännen tulisi aseistaa Ukrainaa raskaammin. Ukrainan aseistamisessa kyse on Ukrainan ja Euroopan tulevaisuudesta ja Ukrainan alueen puolustamisesta, ja tämä on eurooppalaisten velvollisuuskin kun vastassa on örkkiarmeija Venäjä. Tässä Scholzin tulisi todellakin tehdä enemmän, kuten myös Macronin ja Bideninkin.

Scholz edustaa sitä natsi-Saksan jälkeistä sukupolvea, johon varustelunvastainen ajattelu on vaikuttanut kaikkein voimakkaimmin. Heidän ajattelunsa mukaan pitää tehdä kaikki voitava sotilaallisen eskalaation lievittämiseksi. Scholz on ollut erityisesti shokissa, kun hänen vaalimansa maailmankuva romahti heti hänen valtakautensa alussa.

Siksi hän harhailee ja sekoilee viestinnässään. Saksan päätöksiin tämä ei kuitenkaan ole erityisemmin vaikuttanut. Puolustusministeriö on päättänyt aseavusta eikä siihen liittyvä kompastelu johdu yksittäisistä poliitikoista, vaan syistä, joita olen avannut edellisissä viesteissäni.

Ja ehdottomasti Saksan kuten muidenkin pitää tehdä Ukrainan aseelliseksi avustamiseksi paljon enemmän. Kun valmiita prosesseja tämmöiseen apuun ei ole, niitä pitää kehittää.

***

Kun puhutaan raskaan aseistuksen toimittamisesta Ukrainaan, voidaan ottaa vertailukohdaksi Suomi. Meidän tykistömmehän on Euroopan vahvimpia, joten jos jollakin, Suomella taitaisi olla mahdollisuus irrottaa Ukrainaan raskasta tykistöä. Tähän liittyen voidaankin kysyä:

- Miksei tästä ole ollut mitään puhetta?

- Jos olisi puhetta, kuinka kauan Suomelta kestäisi tämmöisen avun toimittamiseen? Epäilemättä Suomella olisi Saksan tavoin hankaluuksia mm. laillisuuden / juridisten ongelmien selvittämisen kanssa, päätösprosessin kanssa (miten asian selvittäminen ja päätöksenteko etenisi?), Ukrainalaisten kouluttamisen järjestämisen kanssa sekä lopulta logistiikan kanssa. Kuten ei Saksalla, ei myöskään Suomella asia menisi niin, että tästä huomiseen asia päätetään ja ensi viikolla Ukrainalla on pirusti tykkejä Suomesta.

Yhdysvalloilla ja myös Britannialla nämä prosessit ovat paljon pidemmälle hiottuja - käytännössä toimintatapa on valmis.

 

[bebeto]

Rautateitä pitkin noita on ymmärtääkseni kuljeteltu lähemmäksi rintamaa ja logistiikka on todellakin haaste, kun sieltä Puolan rajalta on hippasen matkaa etelään tai itään. Kalustoa ei myöskään saada millään ilveellä kerralla paljoa, koska koulutus. Niitä jenkkien haupitsejakaan ei tiettävästi ole rintamalla käytössä kuin vasta parikymmentä, vaikka lähes kaikki on jo toimitettu Ukrainaan. Ei ole ukkoja, jotka niitä käyttäisi. Kuinka monta tuollainen yksi tykki vaatii, pitäähän siinä olla varamiehiekin mukana, ottaako 10 sotilasta?

M777:n miehistö on muistaakseni kahdeksan sotilasta mutta viidelläkin pystyy hätätilanteessa operoimaan.

 

[Tuamas]

Kun puhutaan raskaan aseistuksen toimittamisesta Ukrainaan, voidaan ottaa vertailukohdaksi Suomi. Meidän tykistömmehän on Euroopan vahvimpia, joten jos jollakin, Suomella taitaisi olla mahdollisuus irrottaa Ukrainaan raskasta tykistöä. Tähän liittyen voidaankin kysyä:

- Miksei tästä ole ollut mitään puhetta?

Toki tässä on syytä ottaa huomioon, että Suomi ei ole ensimmäisen erän jälkeen julkistanut enää mitään tietoja siitä mitä aseapua Ukrainaan on toimitettu ja toimitetaan ja se, että Suomi on niitä ainoita maita (vielä kun ollaan Naton ulkopuolella) joiden on pakko pitää kalustoa "riittävästi".

Esimerkiksi raskaan tykistön osalta Suomi on kaikessa hiljaisuudessa toimittanut Ukrainaan 155mm tykistöammuksia.

Ja toisaalta Suomella on "annettavaksi asti" ainoastaan 122H63 -kenttätykkejä, joita vastaavia Ukrainalla on jo ja joilla ei rajallisen kantaman vuoksi ole juuri ratkaisevaa apua Ukrainalle.

Käytännössä kaikki muu tykistön kalusto lasketaan joko kymmenissä tai on liian kevyttä, että siitä olisi merkittävä apua Ukrainalle.

 

[Byvajet]

Saksassa on varmasti prosentuaalisesti enemmän ihmisiä jotka eivät osaa nimetä syyllistä Ukrainan sotaa tai pitävät Natoa yhtä suurena tai suurempana syyllisenä kuin Venäjää. Syyt ovat aika selvät:

- Entisen Itä-Saksan alueella asuu paljon taloudellisesti heikossa asemassa olevia ihmisiä, joiden luottamus Eurooppaan ja länsimaihin on heikko ja heistä vanhemmalla väellä on nostalgioita DDR:n aikaan

- Saksassa on 2-4 miljoonaa ihmistä, joilla on venäläinen tausta.

Ovat syyt mitä tahansa, ne ovat todellisia. Siksi väite Venäjän pussiin pelaamisesta jonkun miettiessä Euroopan suhtautumista tilanteeseen on perusteeton. Pohdinta ei kylvä hajaannusta ja epäluuloa vaan päinvastoin yrittää osoittaa kulttuurissa vallitsevia asenteita ja voimia.

Löysin syyllisyyskyselyn. Noin kuusi kymmenestä ranskalaisesta ja saksalaisesta tuomitsee Venäjän syylliseksi. Muistin Venäjän syyllisyyden kieltäjien osuudet väärin suuremmiksi.

Hämmästyttävän suuri on silti muiden osuus. Minun on edelleen vaikea ymmärtää, miten Alankomaissakin joka kolmas ajattelee, ettei syy ole yksin Venäjän.

https://i.redd.it/kddmrxw0r3y81.jpg

 

[benicio]

Löysin syyllisyyskyselyn. Noin kuusi kymmenestä ranskalaisesta ja saksalaisesta tuomitsee Venäjän syylliseksi. Muistin Venäjän syyllisyyden kieltäjien osuudet väärin suuremmiksi.

Hämmästyttävän suuri on silti muiden osuus. Minun on edelleen vaikea ymmärtää, miten Alankomaissakin joka kolmas ajattelee, ettei syy ole yksin Venäjän.

https://i.redd.it/kddmrxw0r3y81.jpg

Mikä tuossa on kysymys? Siis jos esim kysytään, että kenen syy on että Ukrainassa soditaan, niin kai sen niinkin voi ymmärtää, että se on Naton, lännen ja Ukrainan, koska ilman heidän panostaan sota olisi jo ohi.

Vähän mälsää muutenkin jakaa tutkimustietoa kuvana ilman mitään viite- ja lähdetietoja. Olen saman graafin nähnyt joskus aiemminkin, en muista oliko siinä silloin noita tietoja.

 

[Cobol]

Kun puhutaan raskaan aseistuksen toimittamisesta Ukrainaan, voidaan ottaa vertailukohdaksi Suomi. Meidän tykistömmehän on Euroopan vahvimpia, joten jos jollakin, Suomella taitaisi olla mahdollisuus irrottaa Ukrainaan raskasta tykistöä. Tähän liittyen voidaankin kysyä:

- Miksei tästä ole ollut mitään puhetta?

Ei voi verrata muiden länsimaiden mahdollisuuksiin toimittaa raskasta tykistöä ja kranaatinheitintä Ukrainalle. Syykin tiedossa ja se on tuo, mistä @Tuamas yllä kirjoitti.

Suomessa Marinin kanta on selkeä. Kaikki tarvittava aseistus on toimitettava ja energiakauppa kokonaan jäihin Venäjän kanssa. Tämä tarkoittaa kahta asiaa. Suomi on todennäköisesti maksanut Ukrainalle parhaiten saatavilla olevaa ja sopivaa aseistusta USA:sta. Ja sitä, että Marin ymmärtää Venäjän vaatimusten kuuntelemisen olevan uhka paitsi Ukrainalle, myös koko Euroopalle ja erityisesti Suomelle.

Jos Venäjän annetaan uhkailemalla päättää, millaista aseistusta Ukrainaan toimitetaan, Venäjä voi myös jatkossa uhkailemalla estää esimerkiksi Suomen NATO-jäsenyyden hyväksymisen. Eihän Suomen jäsenyys ole Venäjän ja NATO:n sodan arvoinen ydinsodasta puhumattakaan. Venäjä heittää täkyjä "sodan laajentamisesta", vaikka sillä ei ole koskaan ollut halua lähteä voimakkaampaa maata saati NATO:a vastaan. Uhkailun ainoa tarkoitus on parantaa Venäjän kortteja.

 

[BitterX]

Toki tässä on syytä ottaa huomioon, että Suomi ei ole ensimmäisen erän jälkeen julkistanut enää mitään tietoja siitä mitä aseapua Ukrainaan on toimitettu ja toimitetaan ja se, että Suomi on niitä ainoita maita (vielä kun ollaan Naton ulkopuolella) joiden on pakko pitää kalustoa "riittävästi".

Esimerkiksi raskaan tykistön osalta Suomi on kaikessa hiljaisuudessa toimittanut Ukrainaan 155mm tykistöammuksia.

Ja toisaalta Suomella on "annettavaksi asti" ainoastaan 122H63 -kenttätykkejä, joita vastaavia Ukrainalla on jo ja joilla ei rajallisen kantaman vuoksi ole juuri ratkaisevaa apua Ukrainalle.

Käytännössä kaikki muu tykistön kalusto lasketaan joko kymmenissä tai on liian kevyttä, että siitä olisi merkittävä apua Ukrainalle.

Tämä on totta ja siksi ajatusleikin tärkeämpi osa oli tuo, että mitä jos Suomi päättäisi apua toimittaa? Kuinka kauan menisi siihen, että kalustosta olisi apua Ukrainalle? Entä minkälaisia steppejä ja minkälaista diskurssia se sisältäisi?

Väitän, ettei tilanne eroaisi juurikaan Saksasta. Säätöä tulisi juridiikan, päätöksentekoprosessin, koulutuksen ja logistiikan kanssa. Ja kansa turhautuisi, kun mitään ei tapahdu vaikka Ukraina tarvitsisi aseet heti.

***

Tapoja toimittaa jonkun verran raskasta aseistusta olisi. Yksi esimerkki on Kreikan tapa: he tekivät Saksan kanssa diilin, jossa vievät Ukrainaan vanhaa venäläistä kalustoa ja saavat Kraft-Maffei Wegmannilta uutta länsimaista kalustoa tilalle. Saman tyyppisellä mallilla Suomikin voisi edetä vaikkapa Britannian, USAn tai Saksan kanssa.

Venäläisen kaluston saisi Ukrainan käyttöön myös nopeammin, koska sen käyttö on Ukrainan armeijalle tuttua.

 

[Artyukhin]

Ukraina | Tullin bitcoinit tulivat myyntiin, huumekaupasta takavarikoidut miljoonat lahjoitetaan kokonaisuudessaan Ukrainaan

Tullin takavarikoimien bitcoinien arvo oli keskiviikkona yli 55 miljoonaa euroa. Niiden realisointi alkoi viime viikolla ja jatkui tiistaina.

www.hs.fi

Tulli lahjoittaa Bitcoin-varat Ukrainaan, hyvä.

 

[BitterX]

Suomessa Marinin kanta on selkeä. Kaikki tarvittava aseistus on toimitettava ja energiakauppa kokonaan jäihin Venäjän kanssa. Tämä tarkoittaa kahta asiaa. Suomi on todennäköisesti maksanut Ukrainalle parhaiten saatavilla olevaa ja sopivaa aseistusta USA:sta. Ja sitä, että Marin ymmärtää Venäjän vaatimusten kuuntelemisen olevan uhka paitsi Ukrainalle, myös koko Euroopalle ja erityisesti Suomelle.

Todennäköisesti Suomi on maksanut Ukrainalle amerikkalaista aseistusta, mutta yhtä todennäköisesti myös muut länsimaat Ranska ja Saksa mukaanlukien ovat maksaneet Ukrainalle amerikkalaista aseistusta. Ei ole mitään syitä ajatella, että muut toimisivat tässä jotenkin petollisesti tai - käänteisesti - Suomi jotenkin poikkeuksellisen jalosti.

Mitä tulee Venäjän vaatimusten kuuntelemiseen, niin mikä on Venäjän vaatimusten kuuntelemista? Putinin kanssa ovat keskustelleet esim. Macronin ja Scholzin lisäksi myös mm. Niinistö. Jopa Scholzin sekavasta viestinnästä saa sen verran selvää, että Ukrainan olemassaolo ja alueellinen koskemattomuus eivät ole kompromissiaiheita.

Energiapolitiikassa puolestaan on fakta, että Saksa oli omasta syystään hyvin riippuvainen Venäjästä. Mutta yhtälailla fakta on se, että tässä asiassa mitään kiemurtelua ei Saksan osalta ole tapahtunut, vaan Saksan aikataulu ja strategia Venäjän energiasta eroon pääsemiseksi on hyvin selvä. Se on jopa selvempi kuin Suomella sikäli, että emme esimerkiksi tiedä milloin Gasum lopettaa kaasun tuonnin Venäjältä (tankkereilla, koska putkia pitkin Venäjä ei enää myy).

***

Lainaamaani viestiin mitenkään liittymättä pitänee painottaa, että minulla ei ole mitään erityisiä sympatioita Saksaa kohtaan (muuten, kuin että se on meidän tärkeä EU- ja tuleva Nato-liittolainen sekä tärkein yksittäinen kauppakumppanimme) eikä varsinkaan Scholzia, mutta näen tärkeäksi sen, ettei kritiikki perustu vääriin olettamuksiin.

Tämä siksi, että semmoisesta seuraava kohuilu ja meemeily palvele lainkaan sitä, mikä Ukrainan auttamisessa olisi tärkeää.

 

[Cobol]

Mitä tulee Venäjän vaatimusten kuuntelemiseen, niin mikä on Venäjän vaatimusten kuuntelemista? Putinin kanssa ovat keskustelleet esim. Macronin ja Scholzin lisäksi myös mm. Niinistö. Jopa Scholzin sekavasta viestinnästä saa sen verran selvää, että Ukrainan olemassaolo ja alueellinen koskemattomuus eivät ole kompromissiaiheita.

Kyse ei ole Venäjän kuuntelemisesta. Kyse on Venäjän narratiivin toistamisesta.

Viittasin tällä Scholzin kommenteihin ja kerroin niistä jo aiemmin: "Scholzin mukaan hän kokee velvollisuudekseen estää sodan laajentumisen Venäjän ja NATO:n välille, joka voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan. NATO:n joutumisen sotaan estäminen on Scholzin mukaan hänen tärkein prioriteettinsa. Putin käyttää tätä narua koko ajan hyväkseen. Edellisen kerran viime viikolla. Tämä Putinin narratiivi on myös Scholzin ykkösperuste Der Spiegelin haastattelussa".

Kyse on siis Putinin todennäköisen uhkailun ostamisesta tyyliin, "jos laitatte sopivampaa aseistusta, tästä tulee vielä Venäjän ja NATO:n sota ja me vastaamme ydinaseilla".

Todellisuudessa Venäjällä ei ole kykyä hyökätä konventionaalisin asein NATO-maata vastaan. Ydinasepuheet - joita Venäjä on viljellyt - ovat nekin Putinin perusnarratiivin mukaisia painostustoimia, eivät todellisia uhkauksia.

Scholz saa demarien sisältäkin kuraa niskaansa, muista hallitus- ja oppositiopuolueista puhumattakaan. Karmea ero kun vertaa toiseen demarijohtajaan, Mariniin ja menee 6-0 Marinille.

 

[Dino]

En näe Scholzin kytkeytyvän Kremliin, mutta näen hänet sellaisen saksalaisen politiikan tuotteena, jossa Venäjä on eurooppalainen suurvalta, jota tulee edelleen kuunnella ja kunnioittaa. Näin hänen puheenvuoronsa tulee mielestäni tulkita.

Viittaan mm. siihen kun Scholz vastasi kirjallisesti huhtikuun lopulla arvosteluun. Scholzin mukaan hän kokee velvollisuudekseen estää sodan laajentumisen Venäjän ja NATO:n välille, joka voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan. NATO:n joutumisen sotaan estäminen on Scholzin mukaan hänen tärkein prioriteettinsa. Putin käyttää tätä narua koko ajan hyväkseen. Edellisen kerran viime viikolla. Tämä Putinin narratiivi on myös Scholzin ykkösperuste Der Spiegelin haastattelussa.

Lännen tulisi aseistaa Ukrainaa raskaammin. Ukrainan aseistamisessa kyse on Ukrainan ja Euroopan tulevaisuudesta ja Ukrainan alueen puolustamisesta, ja tämä on eurooppalaisten velvollisuuskin kun vastassa on örkkiarmeija Venäjä. Tässä Scholzin tulisi todellakin tehdä enemmän, kuten myös Macronin ja Bideninkin.

Minun mielestäni USAvn, Saksan, Ranskan jne. pitäisi lopettaa tämä jatkuva puhe eskalaation pelosta ja siitä että pyritään välttämään viimeiseen asti sodan laajenemista NATO:n ja Venäjän väliseksi, koska Putin käyttää tätä vaan hyväkseen kuten sanoit. Minusta Putinille/Venäjälle tulisi tehdä hyvin selväksi että NATO ei halua sotaa eikä aio lähettää joukkoja Ukrainaan mikäli Venäjä ei itse tee jotain sellaista että ovat pakotettuja siihen. Asettaa siis tietyt rajat ja ilmoittaa että tilanteen mahdollinen eskaloituminen on TÄYSIN Venäjästä kiinni. Eli ilmoitettaisiin että asetoimitukset Ukrainaan jatkuu niin kauan kun Ukrainassa on vihamielisiä vihollisjoukkoja mutta se on täysin kiinni Venäjästä mihin se johtaa. Vetämällä joukkonsa pois tilanne ei eskaloidu mihinkään ja Venäjän ei tarvitse pelätä sotaa NATO:n kanssa.

Tämä Putinin edessä nöyristely pitäisi jo lopettaa ja sanoa selvät rajat mikä on OK ja mikä ei, ja loput on Venäjästä kiinni.

 

[Byvajet]

Minusta Putinille/Venäjälle tulisi tehdä hyvin selväksi että NATO ei halua sotaa eikä aio lähettää joukkoja Ukrainaan mikäli Venäjä ei itse tee jotain sellaista että ovat pakotettuja siihen. Asettaa siis tietyt rajat ja ilmoittaa että tilanteen mahdollinen eskaloituminen on TÄYSIN Venäjästä kiinni. Eli ilmoitettaisiin että asetoimitukset Ukrainaan jatkuu niin kauan kun Ukrainassa on vihamielisiä vihollisjoukkoja mutta se on täysin kiinni Venäjästä mihin se johtaa. Vetämällä joukkonsa pois tilanne ei eskaloidu mihinkään ja Venäjän ei tarvitse pelätä sotaa NATO:n kanssa.

Viihdettä riittäisi, jos jenkit lähtisivät mukaan myllyttämään. Kun Venäjä olisi lyöty, sen uhkailut olisi uhkailtu. Sen jälkeen jäisi ainoastaan ydinasepelote.

Joku uskoo siihen, toinen ei. Aika moni taitaa kuitenkin uskoa sen verran, ettei tahdo mukaan liittyä.

Jos sota lopetettaisiin sotimalla, mitä muita riskejä siihen liittyy kuin ydinaseuhka? Miten tilanne voisi lähteä leviämään laajamittaisemmaksi sodaksi?

 

[BitterX]

Kyse ei ole kuuntelemisesta. Kyse on narratiivin toistamisesta.

Viittasin tällä Scholzin kommenteihin ja kerroin niistä jo aiemmin: "Scholzin mukaan hän kokee velvollisuudekseen estää sodan laajentumisen Venäjän ja NATO:n välille, joka voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan. NATO:n joutumisen sotaan estäminen on Scholzin mukaan hänen tärkein prioriteettinsa. Putin käyttää tätä narua koko ajan hyväkseen. Edellisen kerran viime viikolla. Tämä Putinin narratiivi on myös Scholzin ykkösperuste Der Spiegelin haastattelussa".

Kyse on siis Putinin todennäköisen uhkailun ostamisesta tyyliin, "jos laitatte sopivampaa aseistusta, tästä tulee vielä Venäjän ja NATO:n sota ja me vastaamme ydinaseilla".

Todellisuudessa Venäjällä ei ole kykyä hyökätä konventionaalisin asein NATO-maata vastaan. Ydinasepuheet - joita Venäjä on viljellyt - ovat nekin Putinin perusnarratiivin mukaisia painostustoimia, eivät todellisia uhkauksia.

Scholz saa demarien sisältäkin kuraa niskaansa, muista hallitus- ja oppositiopuolueista puhumattakaan. Karmea ero kun vertaa toiseen demarijohtajaan, Mariniin ja menee 6-0 Marinille.

Tätähän se koko ajan toistelee ja se liittyy juuri siihen mitä Scholzin taustasta kirjoittelin. Hän edustaa sitä sukupolvea, johon natsi-Saksan jälkeinen varustelunvastaisuus on eniten vaikuttanut. Ei hän tässä suhteessa karvoistaan pääse, kun ikänsä on tuota ajatusmaailmaa vaalinut. Lisäksi olen samaa mieltä siitä, että Scholzia vaivaa sama ongelma, kuin mikä tuon sukupolven poliitikkoja usein vaivaa: Venäjän yliarvioiminen. Rasittavaa se toki on, kun sen myötä viestintä on aivan katastrofaalista eikä tosiaan palvele tarkoitustamme.

Se mitä tässä olen yrittänyt sanoa on se, että Saksan päätöksiin Ukrainan suhteen tämä ei ole vaikuttanut. Saksa on päättänyt raskaiden aseiden toimittamisesta ja niihin päätöksiin liittyvät ongelmat ovat luonteeltaan käytännöllisiä, ei ideologisia. On myös hyvä muistaa, että Saksa on kaukana mistään sotilasmahdista: sen määrällisetkään mahdollisuudet Ukrainan aseelliseksi auttamiseksi eivät ole mitenkään verrattavissa Britanniaan, Yhdysvalloista nyt puhumattakaan. Tämä huomioiden Saksan aseellinenkin apu Ukrainalle on ollut ihan linjassa muiden kanssa.

Saksan talous- ja energiapolitiikan muutokset eivät myöskään tue näkemystä erityisestä Venäjä-pelosta: Saksan päätös ja strategia venäläisestä energiasta eroon pääsemiseksi on hyvin selvä, samoin sen tavoitteet taloudellisesta avusta Ukrainalle.

Selvästi enemmän pitäisi Saksan toki Ukrainan aseelliseksi auttamiseksi tehdä niinkuin - kuten hyvin sanoitkin - kaikkien muidenkin.

 

[Cobol]

Minun mielestäni USAvn, Saksan, Ranskan jne. pitäisi lopettaa tämä jatkuva puhe eskalaation pelosta ja siitä että pyritään välttämään viimeiseen asti sodan laajenemista NATO:n ja Venäjän väliseksi, koska Putin käyttää tätä vaan hyväkseen kuten sanoit. Minusta Putinille/Venäjälle tulisi tehdä hyvin selväksi että NATO ei halua sotaa eikä aio lähettää joukkoja Ukrainaan mikäli Venäjä ei itse tee jotain sellaista että ovat pakotettuja siihen. Asettaa siis tietyt rajat ja ilmoittaa että tilanteen mahdollinen eskaloituminen on TÄYSIN Venäjästä kiinni. Eli ilmoitettaisiin että asetoimitukset Ukrainaan jatkuu niin kauan kun Ukrainassa on vihamielisiä vihollisjoukkoja mutta se on täysin kiinni Venäjästä mihin se johtaa. Vetämällä joukkonsa pois tilanne ei eskaloidu mihinkään ja Venäjän ei tarvitse pelätä sotaa NATO:n kanssa.

Tämä Putinin edessä nöyristely pitäisi jo lopettaa ja sanoa selvät rajat mikä on OK ja mikä ei, ja loput on Venäjästä kiinni.

Totta, on syytä lopettaa puhuminen, kuinka Venäjä voi hyökätä Suomeen tai muihin EU-maihin, jos emme tee kuten Venäjä käskee/toivoo. Venäjä puhuu näin paitsi saadakseen koukkunsa jonkun nielaisemaksi, myös siksi, että Venäjä on pistänyt myllyn päälle ja kertoo mm. Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille pian tulossa olevasta sodasta. Venäjä on tulossa yli rajan.

Esimerkiksi al-Taee on oikonut väitteitä twitterissä. Ja tietenkään en pysty näyttämään, että kyseessä on Venäjä. Sanotaan siksi näin: kyseessä on toimija, joka toistaa Venäjän narratiivia.

Saksan talous- ja energiapolitiikan muutokset eivät myöskään tue näkemystä erityisestä Venäjä-pelosta: Saksan päätös ja strategia venäläisestä energiasta eroon pääsemiseksi on hyvin selvä, samoin sen tavoitteet taloudellisesta avusta Ukrainalle.

En usko pelkoon enkä ole asiaa niin ymmärtänyt. Vaan olen kirjoittanut Venäjän narratiivin toistamisesta. Scholz tekee sitä ja esimerkkejä riittää. Sanoisin, että taustalla on paitsi sukupolvikysymys, myös hänen aiemmat poliittiset näkemyksensä Saksan ja Venäjän suhteista ja roolista.

 

[lemponen]

En tiedä, että onko jo täällä, mutta IL huhuilee, että huhtikuussa Venäjän Ukraina-toimien veturiksi Putinin nimeämää kenraali Aleksandr Dvornikovia ei ole näkynyt pariin viikkoon "julkisuudessa". Jokohan se kohta Mikhail Mizintsev, lemppariltaan Mariupolin teurastaja, nimetään Dvornikovin seuraajaksi.

Venäjän Ukrainan-komentaja katosi julkisuudesta

Pahamaineista ”Syyrian teurastaja” -lempinimeä kantavaa kenraalia ei ole näkynyt kahteen viikkoon.

www.iltalehti.fi

Puhutaan mitä puhutaan sodan eskaloitumisesta tai muusta, niin eihän tämä sota ole varmasti mennyt Kremlin ja Putinin suunnitelmien mukaan. Suunnitelmissa oli väärä sivu esillä, tai oikeaa sivua ei ole ollenkaan. Mopo on karannut Putinin käsistä, Honda Monkey. Onneksi. Perääntyäkään ei voi enää, tehtyä ei saa tekemättömäksi. Äijä sai hitto maailman sekaisin.

 

[BitterX]

En usko pelkoon enkä ole asiaa niin ymmärtänyt. Vaan olen kirjoittanut Venäjän narratiivin toistamisesta. Scholz tekee sitä ja esimerkkejä riittää. Sanoisin, että taustalla on paitsi sukupolvikysymys, myös hänen aiemmat poliittiset näkemyksensä Saksan ja Venäjän suhteista ja roolista.

Ehkä yksi vähän tosiaan puhui aidasta ja toinen aidan seipäästä.

Ollaan varmaankin aika tarkasti samaa mieltä Scholzin ajatusmaailmasta, retoriikasta ja viestinnästä. Tosiaan, Saksan filosofia Venäjän suhteen on laajemminkin ollut sen sitominen taloudellisesti Eurooppaan, jolloin sillä ei ole intressiä toimia sotilaallisesti Eurooppaa vastaan. Tätä filosofiaa (Ostpolitik) Scholz on edustanut ikänsä. Kuten hyvin tiedetään, tuo strategia meni vihkoon: se shokeerasi Saksan laajemminkin, mutta erityisesti ne poliitikot, jotka sitä strategiaa ovat vaalineet.

Minulla siis pointtina on se, että tuo ei ole vaikuttanut Saksan tekemään politiikkaan Ukrainan osalta. Koska pelkäsin itsekin vahvaa vaikutusta, olen iloisesti yllättynyt, että näin ei lopulta ole käynyt.

Kritiikki Saksaa kohtaan on kuitenkin säilynyt. Suurimmalta osin siihen on syynä Scholzin paska viestintä, mutta osin mukana on myös jämähtänyttä ajattelua: eli ollaan vähän niinkuin jääty kiinni Scholziin eikä ole tarkasteltu sitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Koska mm. Twitter on täynnä yksinkertaistuksia, joissa Scholzin puheita pidetään Saksan politiikan premisseinä (tämmöinen ajattelu toimii vain diktatuurien osalta - esim. Putinin ajattelu -> Venäjän toiminta), minun tarkoitus on ollut tuoda esiin sitä, että vaikka paljon enemmän pitäisikin Ukrainan auttamiseksi (aseelliseksi ja taloudelliseksi) tehdä ja Venäjä pitää laittaa pakotteilla polvilleen, ei Saksa ole ollut tässä suhteessa mikään jarru.

 

[Cobol]

Kritiikki Saksaa kohtaan on kuitenkin säilynyt. Suurimmalta osin siihen on syynä Scholzin paska viestintä, mutta osin mukana on myös jämähtänyttä ajattelua: eli ollaan vähän niinkuin jääty kiinni Scholziin eikä ole tarkasteltu sitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Koska mm. Twitter on täynnä yksinkertaistuksia, joissa Scholzin puheita pidetään Saksan politiikan premisseinä (tämmöinen ajattelu toimii vain diktatuurien osalta - esim. Putinin ajattelu -> Venäjän toiminta), minun tarkoitus on ollut tuoda esiin sitä, että vaikka paljon enemmän pitäisikin Ukrainan auttamiseksi (aseelliseksi ja taloudelliseksi) tehdä ja Venäjä pitää laittaa pakotteilla polvilleen, ei Saksa ole ollut tässä suhteessa mikään jarru.

Minusta Scholzin paskan viestinnän lisäksi kritiikin syynä on Scholzin paskat puheet. Viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Scholz meni Moskovaan ja sanaili, että Naton itälaajentuminen ei tule kyseeseen niin kauan kuin hän ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat vallassa. Toki sisältöä korjattiin illalla ja Saksan ulkoministeriön toimesta myöhemmin.

Olemme monesta asiasta samaa mieltä, mutta emme ole samaa mieltä Scholzin vaikutuksesta Saksan politiikkaan. Mielestäni Scholz on poliittinen katastrofi. Tämä ei ole objektiivinen arvio, vaan hyvin subjektiivinen siksi, että Scholz on mm. NS2, Navalnyin, ydinvoiman, panssarien ja raskaiden aseiden viennin Ukrainaan osalta kaikessa eri mieltä kuin olen itse.

Saksan sisäisten asioiden käsittelyyn tämä ketju on kuitenkin väärä, sillä pelkästään CDU/CSU:n virheet, sisäinen taistelu Merkelin perinnöstä mutta myös kaivatut muutokset, olisivat pitkän kirjoituksen väärtejä.

Ydinasia on kuitenkin tämä: Saksan liittokansleri voisi olla Euroopan johtaja, joka rakentaisi turvallisempaa ja parempaa Eurooppaa meille kaikille. Scholz voi toki tähän nousta, mutta tällä hetkellä näkisin sen olevan liian suuri haaste.