Aloitetaan nyt Veetillekin oma ketju, koska hänen pitäisi olla kunnossa ja ensi kausi lienee hänen uransa viimeinen näytön paikka. Tuo viestiketjun otsikko oli vähän surullista kirjoittaa, koska samalla tavalla se olisi voitu rustata neljän viime kauden alla. Kouvolassakin hänestä toivottiin läpimurtopelaajaa, mutta saatiin vain täytettä vemppaosastolle.
Onhan Vainion tarina ihan järjettömän surullinen. Kiistattomasti huippulahjakas kaveri, jolla olisi lahjojen puolesta vain taivas kattona - siitä kertoo jo NHL-varauskin. Mutta vamma vamman perään on lyönyt kapuloita rattaisiin - ja erityisen irvokas oli viime kausi, sillä kun viimein piti vammojen olla historiaa ja nälkäinen pelaaja pääsemässä irti, lähti treenaaminen käsistä ja kaveri veti itsensä ylikuntoon, mistä palaaminen sitten ottikin koko kauden.
Nyt ollaan siis jälleen kerran tilanteessa, missä täytyy kädet ristissä jo pelaajan itsensä takia toivoa, että hän pysyisi terveenä ja pääsisi vihdoin lunastamaan lupauksia, joita häneen on kohdistunut.
Katsoin aikani kuluksi 2010-luvulta kaikki ne pakit, jotka ovat pystyneet pelaamaan A-nuorten SM-sarjassa yli piste-per-peli -tahdilla koko kauden. Joukko ei ole hirveän iso:
2009-10
Nico Lehto, Kärpät
2011-12
Esa Lindell, Jokerit
2014-15
Veeti Vainio, Blues
2018-19
Joonas Viinikainen, JYP
Vainio oli tuon tempun tehdessään kaiken lisäksi vasta 18-vuotias. Esim. Kärppien Lehto taisi olla jo 19 ja hänen tehoiluunsa saattoi vaikuttaa isosti se, että pelasi ykkösylivoimassa, missä oli sellaiset lupaukset kuin Junttila, Donskoi ja Komulainen.
Onhan Vainion tarina ihan järjettömän surullinen. Kiistattomasti huippulahjakas kaveri, jolla olisi lahjojen puolesta vain taivas kattona - siitä kertoo jo NHL-varauskin. Mutta vamma vamman perään on lyönyt kapuloita rattaisiin - ja erityisen irvokas oli viime kausi, sillä kun viimein piti vammojen olla historiaa ja nälkäinen pelaaja pääsemässä irti, lähti treenaaminen käsistä ja kaveri veti itsensä ylikuntoon, mistä palaaminen sitten ottikin koko kauden.
Nyt ollaan siis jälleen kerran tilanteessa, missä täytyy kädet ristissä jo pelaajan itsensä takia toivoa, että hän pysyisi terveenä ja pääsisi vihdoin lunastamaan lupauksia, joita häneen on kohdistunut.
Katsoin aikani kuluksi 2010-luvulta kaikki ne pakit, jotka ovat pystyneet pelaamaan A-nuorten SM-sarjassa yli piste-per-peli -tahdilla koko kauden. Joukko ei ole hirveän iso:
2009-10
Nico Lehto, Kärpät
2011-12
Esa Lindell, Jokerit
2014-15
Veeti Vainio, Blues
2018-19
Joonas Viinikainen, JYP
Vainio oli tuon tempun tehdessään kaiken lisäksi vasta 18-vuotias. Esim. Kärppien Lehto taisi olla jo 19 ja hänen tehoiluunsa saattoi vaikuttaa isosti se, että pelasi ykkösylivoimassa, missä oli sellaiset lupaukset kuin Junttila, Donskoi ja Komulainen.