Vanhat lätkätähdet

  • 225 810
  • 451

TKH

Jäsen
Harlamov NHL Hall Of Fameen

Harlamov ja Neely pääsevät sitten NHL Hall Of Fameen. Sinänsä ihan hieno asia, mutta minkähän takia tuo Harlamov sinne nyt sitten valittiin?? Asia on siinä tapauksessa hieno juttu, jos se on osoitus NHL:n muuttuneesta suhtautumisesta vanhoihin neukkutähtiin, ja mikäli vanhoja neukkuja sinne valitaan tulevina vuosina lisää. Mutta mikäli näin ei ole, niin en näe valinnassa paljoakaan mieltä. Mitä järkeä niitä on arvalla heittämällä valita pelaaja jotain 20 vuoden välein (Tretjak ja Harlamov, jotka eivät pelanneet NHL:ssä). Jotta vallinoissa olisi tulevaisuudessa edes jotain linjaa, niin kyllä niitä vanhoja neukkuja olisi sinne syytä kymmenkunta valita (siis sellaisia, jotka eivät NHL:ssä koskaan pelanneet, tai ainakaan mainettaan siellä luoneet). Mikäli NHL haluaa jatkossa enemmän valita kansainvälisiä tähtiä niin ainakin suurin osa pelaajista Bobrov, Firsov, Petrov, Mihailov, Makarov, Kasatonov, Maltsev, Vasiljev, Ragulin, Krutov ja Larionov pitäisi valita. Näistä vain Larionov lienee melko varma valinta tulevaisuudessa. Lisäksi olihan niitä loistavia pelaajia Tsekkoslovakkiallakin: Suchy, Nedomansky, Zabrodsky, Holecek, Martinec, Pospisil, Dzurilla. Kyseisiä Tsekkejä ei NHL Hall Of Famessa tosin tulla koskaan näkemään, koska he eivät pelanneet kanukkeja vastaan kuin muutamia harjoitusotteluita. Itse en tosin olisi valinnut vanhoja neukkujakaan, niiden paikka on IIHF Hall Of Famessa. Mutta kun NHL Hall Of Fameen on nyt jo kaksi valittu, niin pitäisi sinne nyt vähintään tuo kymmenkunta valita. Ja nopeammassa tahdissa kuin mitä viimeisinä 20 vuotena on tapahtunut.
 

TKH

Jäsen
"Tretjak? Tää veska"


Kyllä, sama mies. Se valittiin NHL Hall Of Fameen -89, mikäli sitä tarkoitat. Miehestä on pieni esittely tässä ketjussa numerona 36.
 

TKH

Jäsen
Pari merkittävää pelaajaa IIHF Hall Of Fameen

Joku aika sitten muutava hyvin merkittävä pelaaja valittiin taas IIHF Hall Of Famen jäseniksi. Kyseiset pelaajathan oli Vladimir Petrov, Kent Nilsson ja Juhani Wahlsten.

Kahden muun saavutuksen ovat varmasti kaikille tutut, mutta kuinkahan moni muistaa, että Wahlsten on tehnyt pari Suomen kiekkohistorian ehkäpä merkittävintä maalia samassa ottelussa. Arvokisojen mitalia niiden ansiosta ei tosin ole tullut, mutta aikanaan ne silti olivat hyvin tärkeitä koko suomalaisen jääkiekon kannalta. Kyseessähän on tietysti Vuoden 1967 MM-kisat ja Tsekkoslovakkia-ottelu.
Ohessa pätkä eräästä tämän ketjun kirjoituksestani.

1967 Ylösestä tuli legendaarinen maalivahti Suomessa kun hän oli Suomen paras pelaaja MM-kisojen ottelussa Tsekkoslovakkiaa vastaan. Ylönen kertoi ottelustaan näin: "Tein mitä vain ja aina kiekko oli hallussani. Minulle tuli ja minulla oli tunne, että Tsekkoslovakkialaiset eivät saa maaliakaan. Tunsin, että jos vaikka heittäisin hanskan jäälle, tsekkilaukaus jäisi siihen." Ottelua pidetään yksimielisesti Urpo Ylösen elämänsä otteluna, luonnollisesti myös hän itse pitää tätä peliä hänen uransa parhaimpana. Tämä ottelu on Suomen kiekkoilun kannalta erittäin merkittävä koska tällöin Suomi voitti historiansa ensimmäistä kertaa yhden niinsanotuista "isoista maista". Kyseessä oli siis Tsekkoslovakkia joka hävisi Suomelle yllättäen 3-1. Suomi voitti ensimmäisen erän peräti 3-0 ja kun joukkue pelkästää puolusti kaksi muuta erää oli voitto Suomen.

Niin, ja Wahlsten oli siis kyseisen ottelun toinen sankari tekemällä 2 Suomen maalia.
 

TKH

Jäsen
Lisää pelaajia IIHF Hall Of Fameen

Tulevien MM-kisojen yhteydessä yhdeksän pelaajaa pääsee IIHF Hall Of Famen jäseniksi. Pelaajat ovat:

Alexandrov, Veniamin
Bouzek, Vladimir
Cerny, Josef
Kölliker Jakob
Konovalenko, Viktor
Loktev, Konstantin
Peltonen, Esa
Rundqvist, Thomas
Starshinov, Vyacheslav

Sanoisin, että yhtä valintaa lukuuottamatta onnistuneet ja oikeutetut valinnat. Ohessa copy-pastella otetut vaatimattomat pelaajien biot.

Alexandrov, Veniamin - Player's Category
Born April 18, 1937 in Moscow, Soviet Union.
The splendid forward was a key to the Soviet Union's fast rise to the top of the ice hockey world in the 1950's and early ''60s. Alexandrov won 11 national titles in the Soviet league with CSKA Moscow from 1955 – 1969, playing in 400 games and scoring 351 goals. As a member of the national team, he earned six IIHF World Championship titles along with three silver and two bronze medals. He totalled 104 points in his 11 IIHF Championships, putting him 8th on the all-time points list. Alexandrov also took home two Olympic gold medals in 1964 and 1968 and a bronze in 1960. He closed his hockey career behind the bench with CSKA Moscow, SKA Leningrad and the Bulgarian club CSKA Sofia. Alexandrov passed away on November 12, 1991.


Bouzek, Vladimir - Player's Category
Born December 3, 1920 in Trebice, Czechoslovakia.
Bouzek's career spanned three decades and included 120 league games. The forward scored 85 goals and won the national title in 1952 with Ostrava. Even though Bouzek missed his prime playing years due to the war, he still played in 20 national team games, scoring 17 goals. He won the gold medal twice at the IIHF World Championships in 1947 and 1949 and took home silver at both the 1948 Olympics and World Championship. As a coach, Bouzec led RH Brno to 10 national titles and also coached Dynamo Berlin and EV Fussen. With Fussen, he also achieved much success, taking home championships two of the five seasons her was there,. He was also the coach of the West German national team for the 1969 -70 season. He passed away in 2006.


Cerny, Josef - Player's Category
Born October 18, 1939 in Rozmital, Czechoslovakia.
Josef Cerny spent the bulk of his 21 year-career in Czechoslovakia with ZKL Brno, totaling a league record 686 games, and tallying 403 goals – ranking him second all-time. Cerny earned seven straight national titles from 1960 – 1966 and was the league's top scorer twice. He was also a member of three European Cup title teams with ZKL Brno from 1966 -1968. Cerny played for the Czechs in 210 national team games which included four Olympics with three medals earned, and 12 IIHF World Championships with 10 medals won. Cerny's final season was spent as a playing coach with the Austrian club, Graz, leading him to a short coaching career in Austria and Czechoslovakia.


Kölliker Jakob - Player's Category
Born July 21, 1953.
Jakob Kölliker played his first game with the Swiss national team in 1973 as a 20 year-old. Two Olympics and 12 IIHF World Championships later, Kölliker had established the Swiss record for national team games played with 213. The defenseman played in over 500 Swiss league games, winning three titles with EHC Biel. Kölliker also won a championship in South Africa with the Swiss Bears club in 1973. Upon retirement, Kolliker gave back to the teams that established his playing career, first serving as a coach for EHC Biel, and coaching various Swiss national teams. Kölliker is currently the head coach of the Swiss U20 team, and serves as the assistant coach of the Swiss national team.


Konovalenko, Viktor - Player's Category
Born March 11, 1938, in Gorky, Soviet Union.
Considered one of the best goaltenders of his time, Konovalenko played his entire career, which started in 1956, with his hometown club Torpedo Gorky, skating in 450 games. He played in nine IIHF World and European Championships, earning eight gold medals and one bronze. At the 1970 event, Konovalenko also named to the All-Star team. His two Olympic appearances in 1964 and 1968, earned him two gold medals. In the twilight of his career, Konovalenko tutored a then-young goaltender Vladislav Tretiak. He went on to coach at the junior level, working with Torpedo Gorky. He passed away in 1996.


Loktev, Konstantin - Player's Category
Born June 16, 1933, in Moscow, Soviet Union.
Loktev won 10 Soviet league titles from 1954-1966 with CSKA Moscow playing on the famous line with Alexander Almetov and Veniamin Alexandrov, netting 213 league goals in his 340 games. Loktev scored nine goals at his first IIHF World Championship in 1957, and went onto claim three gold, three silver and two bronze medals. He was named to the tournament All-Star teams 1965 and 1966 . Loktev also earned an Olympic gold in 1964 and a bronze in 1960. Upon retirement, he coached CSKA Moscow to two national titles and was an assistant coach for the Soviet national team, striking gold at the 1975 World Championship and the 1976 Innsbruck Olympics. Loktev passed away in 1998.


Peltonen, Esa - Player's Category
Born February 25, 1947 in Oulu, Finland.
Peltonen appeared in 488 Finnish League games, scoring 317 goals, totalling 527 points and winning two Finnish championships during his domestic career. He elevated his play during playoffs, garnering 35 points in his 39 playoff games and getting named to four Finnish All-Star teams. Peltonen suited up in 277 national team games, ranking him 20th all-time, including the third most for a Finn. Overall, he made four Olympic appearances (1968, 1972, 1976 and 1980) and played in 11 IIHF World Championships, from 1967-1978, totalling 93 goals and 142 international career points. Peltonen was inducted into the Finnish Hockey Hall of Fame in 1990.


Rundqvist, Thomas - Player's Category
Born May 4, 1960 in Vimmerby, Sweden.
Thomas Rundqvist spent 14 seasons in Sweden playing with Farjestads BK. During his successful domestic career, he played in 494 games, getting 441 points, including 173 goals. Numbers that rank him 5th in all time scoring in Sweden. Rundqvist played in eight IIHF World Championships for the 'Tre Kronor' earning two gold and three silver medals. He also earned two bronze medals in three Olympic appearances. By the end of his international career, Runqdvist had played in a Swedish-record 267 games. He closed his career in Austria with VEU Feldkirch, leading the club to the national title in each of the five years he was there.


Starshinov, Vyacheslav - Player's Category
Born May 6, 1940, Moscow, Soviet Union
Vyacheslav Starshinov was a dominant forward in the Soviet League for nearly four decades beginning in 1957. He captained Spartak Moscow for many seasons, leading the team to three national titles and totaling 405 goals in 540 games. Starshinov played in 10 IIHF World Championships and won nine straight gold medals from 1963 - 1971, and was named the Best Forward in 1965. Two Olympic golds capped his medal haul. Starshinov coached Spartak from 1972 - 1974 but then moved to Japan as a playing coach, winning two more championships. He ultimately returned home to close his playing career with Spartak and retired as the second highest scorer in Russian league history.
 

Haidekkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat, Corey Perry
TKH kirjoitti:
Sanoisin, että yhtä valintaa lukuuottamatta onnistuneet ja oikeutetut valinnat. Ohessa copy-pastella otetut vaatimattomat pelaajien biot.

No kukas ei mielestäsi ansaitse tuota kunniaa? Oletan että tarkoitit vissiin Rundqvistia?
 

TKH

Jäsen
Niin, tarkoitin kyllä lähinnä Köllikeriä. Kyllähän Rundqvist yksi Ruotsin merkittävistä pelaajista on, olkoonhin ettei se silti kuulu aivan siihen kaikkein kirkkaimpaan joukkoon.

Jos nyt ruvetaan miettiin, että kuka tähän kuuluisuuksien joukkoon kuuluu ja kuka ei, niin lienee parasta ensin mainita ne jotka siihen virallisesti kuuluvat. Minusta tuossa listassa on useita pelaajia, joita siellä ei tarvittaisi. Hall Of Fame paisuu aivan turhaa kaiken maailman keskiverto pelaajista. Jos ajatellaan esimerkiksi sveitsiläisiä, joita on nyt neljä, niin ni-ketju on paikkansa siellä ansainnut, mutta Kölliker ei. Ni-ketju oli kuitenkin aikanaan Euroopan parhaita, saavutus johon Kölliker ei koskaan päässyt lähellekään. Ei pelkkien osallistumiskertojen (arvokisat) pitäisi olla pääsyy kuuluisuuksien joukkoon valinnassa. Tai edes se, että on pelannut eniten kansainvälisiä pelejä oman maalaisistaan. Viimeksi mainittu kohta deletoisi esim. Itävallan, Puolan ja Romanian ainoat edustajat. Seitsemästä saksalaisestakin esim. Joachim Ziesche ja Hans Rampf on aivan turhia valintoja. En ole myöskään aivan varma tuosta ranskalaisesta, mutta se pelasi niin varhaisella kaudella, että tieto ei riitä sen arvioimiseen ja tilastoja tuolta ajalta ei juuri ole. Myöskin Jenkkien ja Kanukkien joukossa on turhia kavereita, esim. Nanne, Cosby ja Craig sekä MacKenzie, Johnston ja Sinden.

Suomalaiset (9)
Urpo Ylönen
Pekka Marjamaki
Lasse Oksanen
Jorma Valtonen
Jari Kurri
Matti Keinonen
Timo Jutila
Juhani Wahlsten
Esa Peltonen

Neukut (21)
Vsevolod Bobrov
Alexander Ragulin
Vladislav Tretiak
Helmut Balderis (latvia)
Anatoli Firsov
Valeri Kharlamov
Valeri Vasiliev
Alexander Maltsev
Boris Mayorov
Boris Mikhailov
Sergei Makarov
Alexander Yakushev
Vitaly Davydov
Nikolay Sologubov
Vyacheslav Fetisov
Viktor Kuzkin
Vladimir Petrov
Veniamin Alexandrov
Viktor Konovalenko
Konstantin Loktev
Vyacheslav Starshinov

Tsekit (15)
Vlastimil Bubnik
Jaroslav Drobny
Vaclav Nedomansky
Vladimir Zabrodsky
Karel Gut
Jiri Holecek
Jiri Holik
Oldrich Machac
Frantisek Pospisil
Vladimir Martinec
Ivan Hlinka
Josef Malecek
Frantisek Tikal
Vladimir Bouzek
Josef Cerny

Slovakit (3)
Vladimir Dzurilla
Josef Golonka
Peter Stastny

Ruotsalaiset (15)
Anders Hedberg
Sven Tumba
Lars Björn
Hakan Loob
Börje Salming
Bergqvist Sven
Leif Holmqvist
Roland Stoltz
Tomas Jonsson
Ulf Sterner
Nisse Nilsson
Ronald Pettersson
Mats Naslund
Kent Nilsson
Thomas Rundqvist

Jenkit (9)
William 'Bill' Cleary
Gerry Cosby
John Mayasich
Bill Christian
Jack McCartan
Craig Jim
Curran Mike
Johnson Mark
Lou Nanne

Kanukit (11)
Victor 'Vic' Lindquist
Seth Martin
Harry Sinden
Marshall Johnston
Terrence O'Malley
Harry Watson
Bourbonnais Roger
Huck Fran
McLeod,Jack
MacKenzie Barry
Wayne Gretzky

Saksalaiset (7)
Erich Kühnhackl
Gustav Jaenecke
Joachim Ziesche
Udo Kiessling
Hans Rampf
Rudi Ball
Alois Schloder

Sweitsiläiset (4)
Richard 'Bibi' Torriani
Ferdinand Cattini
Hans Cattini
Jakob Kölliker

Britit (1)
Carl Erhardt

Ranskalaiset (1)
Jacques Lacarrière

Romanialaiset (1)
eduard pana

Itävaltalaiset (1)
Puschnig Sepp

Puolalaiset (1)
Henryk Gruth
 

TKH

Jäsen
Joitakin mielenkiintoisia Hall Of Fame pelaajia

Kun selasin tuota IIHF Hall Of Fame listaan, niin silmiin osui muutama mielenkiintoinen pelaaja (vaikkakaan osaa näistä en silti itse valitsisi Hall Of Fameen). Ohessa niiden lyhet biot. Ei tuolla Hall Of Famessa montaa aivan tuntematonta pelaajaa ole, tai ei ainakaan pitäisi olla.


Sven Bergqvist

Born August 20, 1914 in Stockholm, Sweden. Defenseman and forward. Sven Bergqvist played for Hammarby and AIK Solna in Sweden and was able to lay claim to five national championship titles during the period between 1933 and 1946. He represented Sweden in 30 national team games and was the coach of the Swedish national team at the 1948 Olympic Winter Games in St. Moritz. Aside from ice hockey, Bergqvist also participated at high levels in bandy, handball, table tennis and bowling. To top it off, he was the Swedish national soccer team goalkeeper for 35 games. Sven Berqvist had a tragic car accident in 1955 and spent his last years in a wheelchair before passing away on December 16, 1966. Bergqvist is considered to be the very first Swedish superstar and one of the best international ice hockey players in his era.


Carl Erhardt, ainut britti

Born in 1897 in England. Defenseman. Captain of the 1936 Olympic championship team as well as many national teams in the 1930s. At 39 years of age he was the oldest player to ever win an Olympic gold medal. He also won a bronze medal at the 1935 IIHF World Championship and a silver medal at the European Championship that same year. British born and raised, he was an inspiration to his team and frequently played 40 to 50 minutes in each game. He had a life-long career in hockey first as a player, then as an administrator and went on to become Vice President of BIHA. Carl Erhardt died on May 3, 1988 at the age of 91 years.


Eduard Pana, ainut romanialainen

Forward. One of the best players in Europe during the 1970s with great speed and technical skills. He participated at three Olympic Winter Games and 11 IIHF World Championship tournaments. Scored ten goals and had five assists at the 1976 IIHF World Championship Pool B to help Romania win the tournament. He has been a long time delegate at IIHF Congresses and is General Secretary of the Romanian Ice Hockey Federation.

Mitähän kirjoittaja on tarkoittanut tuolla "One of the best players in Europe during the 1970s"?? Lähinnä kai kuitenkin omassa maassaan.


Jacques Lacarrière, ainut ranskalainen

Born September 12, 1906. He made two Olympic appearances with the French team in 1928 and 1936 and participated five times in the IIHF World Championships in 1930, 1932, 1934, 1935 and 1937. A long time national team player and ice hockey volunteer, he was a delegate at many IIHF Congresses for France.


Puschnig Sepp, ainut itävaltalainen

Born on September 12, 1947 in Klagenfurt, Austria. Forward. Sepp Puschnig played for Klagenfurter AC from 1959 to 1987 and recorded 190 goals and collected 296 assists in 299 league games. Puschnig also represented Austria in a total of 127 international games which included three Olympic Winter Games. His first Olympic experience came at the age of seventeen in his home country in 1964. His other Olympic appearances were in 1968 in Grenoble and again in Innsbruck in 1976. Sepp Puschnig has also played eleven times at various IIHF World Senior Championships and received the IIHF Directorate Best Forward Award in the 1972 Pool C Championship. As a team leader, Puschnig's "never-quit" attitude was demonstrated on the ice, always sacrificing himself for the best of the team.


Henryk Gruth, ainut puolalainen

Born September 2, 1957 in Katowice, Poland.
Gruth started his career in Polish National League as a mere 17 year-old and played with only two clubs his entire career – GKS Katowice and GKS Tychy. Gruth was a mainstay on the Polish national team with the highlight coming his second year on the team, in 1976, when in his hometown of Katowice, Poland produced one the greatest upsets of all-time defeating the Soviet Union, 6-4. Gruth starred Poland for 17 seasons, playing in 14 IIHF World Championships. Gruth made his Olympic debut in 1980 and captained his squad in the next three Olympics. He holds the record of 292 national team games played and was the player of the year in Poland 1983 and 1988. Upon retirement as a player, Gruth moved to coaching, helping the national team as an assistant coach and coaching in Thurgau, St.Moritz and Zurich in Switzerland.


Rudi Ball

Born March 27, 1910 in Berlin, Germany. Ball played for Berliner SC in Germany, St. Moritz in Switzerland, Diavoli Milan in Italy and finally the Johannesburg based clubs Tigers and Wolves in South Africa. During his playing career, spanning from 1928 to 1952 he won the German Championship 8 times (1928-1944) and participated for Germany in the 1932 and 1936 Olympic Winter Games and in four World Championships 1930-1938.
He played in total 49 official games for Germany (1929-1938) and scored 19 goals. He was voted as the best European ice hockey player in a French Sports Magazine in 1930. A real artist at skating and stick handling combined with a "deadly shot" he was one of the most popular and dreaded European ice hockey players in the pre 2nd WW period.
After the war he moved to South Africa where he played in Johannesburg. He spent his last years as a businessman in Johannesburg and passed away in September 1975.


Ni-ketju on varmasti monille tuttu, mutta laitan ne silti tänne.

Richard "Bibi" Torriani, Switzerland

Born October 1, 1911. Forward. Bibi Torriani's long international career as player lasted two decades. He participated at the Olympic Winter Games 1928 in St. Moritz winning bronze and again the bronze medal 20 years later, again in St. Moritz. At the IIHF World Championships he won one silver and five bronze medals. He was also IIHF European champion in 1935, winning silver five times and bronze twice. Bibi Torriani won 17 national championship titles with Davos. A wonderful all around athlete, he also won the World Championship silver medal in luge. He coached the Swiss national team 1950-1954, the Italian national team 1955-1957 and also worked in Garmish-Partenkirchen one season. Bibi Torriani passed away September 3, 1988.


Ferdinand "Pic" Cattini

Born on September 27, 1916 in Grono, Switzerland. Forward. Played 107 national team games scoring 92 goals, Won the Swiss national championship title 15 times, the European championship in 1935 and 1939, and the medal bronze at the 1948 Olympic Winter Games. Together with IIHF Hall of Famer Bibi Torriani, they formed one of the best forward lines in Europe, called the "Ni" line, between 1933 and 1947. Ferdinand Cattini died on August 17, 1969.


Hans Cattini

Born on January 24, 1914 in Grono, Switzerland. Forward. Played 111 national team games scoring 74 goals, Won the Swiss national championship title 15 times, the European championship in 1935 and 1939, and Olympic bronze medal at the 1948 Olympic Winter Games. Was a member of the famous "Ni" line together with his brother Pic Cattini and Bibi Torriani. Hans Cattini died on April 2, 1987.
 

TKH

Jäsen
Joitakin puuttuvia valintoja

Laitetaanpa vielä muutama pelaaja, joita ei vielä ole valittu IIHF:n Hall Of Fameen, mutta jotka sinne olisi jo pitänyt valita aikaisemmin mainittujen turhien pelaajien sijaan. Eli ainakin alla olevat sinne pitäisi valita, suurin osa sinne varmaan parina tulevana vuotena valitaankin.

Neukut
Aleksei Kasatonov
Vladimir Krutov
Aleksader Almetov
Igor Larionov
Aleksei Guryshev
Ivan Tregubov

Kahta viimeistä lukuun ottamatta, kumma on jos ei noita muita sinne valita muutaman vuoden sisällä.

Tsekit
jan Suchy
Milan Novy
Jiri Bubla

Suchy on kaiken järjen mukaan varma valinta parin vuoden sisällä, ihmettelen suuresti ettei sitä ole sinne jo valittu.

Ruottalaiset
Lennart Svedberg

Sama kuin Suchyn kohdalla.

Suomi
Matti Hagman
Vellu Ketola
Aarne Honkavaara
Pekka Rautakallio

Vaikea sanoa, ehkä näiden meriitit kaikken kaikkiaan riittää.
 

TKH

Jäsen
Vajaa viikko ennen -87 Kanada Cupia Neukut pyörittii Kanadaa 9-4. Ottelu oli siis niinsanottu pre-Canada Cup -ottelu. Tietääkö joku mistä löytyisi kanukkien rosteri tuosta ottelusta? Ottelu on pelattu siis 22.8.1987.
 

TKH

Jäsen
Kuten kaikki tietävät niin Jaroslav Drobny on valittu kansainvälisiin Hall Of Fameen sekä jääkiekossa että tenniksessä. Nyt kysynkin että tietääkö kukaan ketään toista, joka olisi valittu kahden eri lajin kansainväliseen Hall Of Fameen.

Vastaukseksi ei tällöin käy esimerkiksi Newsy Lalonde, joka on valittu haavipallon ja jääkiekon Hall Of Fameen, mutta vain Kanadassa. Ne eivät siis ole kansainvälisiä Hall Of Fame valintoja.

Heitetään loppuun vielä trivia. Jos mukaan lasketaan myös kyseisen maan omat Hall Of Fame:t, niin kuka pelaaja on valittu kaikkein useimpaan eri Hall Of Fameen? Mitkä ovat lajit?
 

kovalev

Jäsen
TKH kirjoitti:
Vajaa viikko ennen -87 Kanada Cupia Neukut pyörittii Kanadaa 9-4. Ottelu oli siis niinsanottu pre-Canada Cup -ottelu. Tietääkö joku mistä löytyisi kanukkien rosteri tuosta ottelusta? Ottelu on pelattu siis 22.8.1987.
Yritin kovasti kaivaa tietoa tuosta ottelusta, mutta en kyllä yhtään ihmettele, jos ei sitä mistään löydy. Eiköhän ole ollut aikalailla lopulliset kokoonpanot, jos noin lähellä turnausta on pelattu.
 

TKH

Jäsen
kovalev kirjoitti:
Yritin kovasti kaivaa tietoa tuosta ottelusta, mutta en kyllä yhtään ihmettele, jos ei sitä mistään löydy. Eiköhän ole ollut aikalailla lopulliset kokoonpanot, jos noin lähellä turnausta on pelattu.

Aikalailla lopulliset luonnollisesti, mutta olisin ollut kiinnostunut tietämään pelasivatko kaikki Kanadan suurimmat legendat tuon ottelun, eli lähinnä Gretzky, Lemieux, Bourque, Coffey ja Messier. Muutama noista on kai periaatteessa saattanut olla sivussa, mikäli joukkueessa on ollut vielä muutama pelaaja tiputettavana. Toisaalta yhtähyvin voisi kai ajatella, että niille on haluttu antaa mahdollisimman monta kovaaa ottelua ennen varsinaisen Kanada Cupin alkua. Kyseisten legendojen peluuttamisen puolesta puhuu lisäksi se, että voitto pahimmasta kilpailijasta ennen turnausta on aina henkisesti parempi kuin mahdollinen tappio. Melkoinen voitto Neukuille joka tapauksessa, vaikka en tiedäkään pelasko nuo kaikki ylläolevat ottelussa. Neuvostoliitolla on vuosien varrelta vain kaksi tuota isompaa voittoa Kanadan parhainta joukkuetta vastaan. Ei tuolla Kanadan kokoonpanolla sinänsä mitään merkitystä ole, mutta kivahan se olisi ollut tietää.

Kanadan -87 Kanada Cupin joukkue
Wayne Gretzky
Mario Lemieux
Ray Bourque
Paul Coffey
Mark Messier
Glenn Anderson
Mike Gartner
Doug Gilmour
Michel Goulet
Dale Hawerchuk
Claude Lemieux
Doug Crossman
Kevin Dineen
Craig Hartsburg
Larry Murphy
James Patrick
Brian Propp
Normand Rochefort
Brent Sutter
Rick Tocchet
 

suomi-poika

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Suomen paras pelaaja oli ennen Matti 'Mölli' Keinonen
 

Creative

Jäsen
TKH kirjoitti:
Kuka legendaarinen ja eräs kaikkien aikojen
parhaimmista pelaajista kuoli traagisesti
autokolarissa vain 33-vuotiaana vuonna 1981?

Samasta henkilöstä voisi kysyä

Kuka .... jne... syntyi vuonna 1948 autossa?

TKH kirjoitti:
... lmiömäisen nopeuden ja mailatekniikan omistanut Valeri
Harlamov.

Ensimmäiset junioriottelut Harlamov pelasi 14-vuotiaana.
Hänen jääkiekkouran alku ei ollut kovin vaivaton. Armeijaan
liityttyään hän piti selvänä tavoitteenaan päästä pelaamaan
aikanaan armeijan ZSKA:n joukkueeseen. Heikon fyysisen kunnon
takia Harlamovia ei sinne kuitenkaan hyväksytty. Harlamov sen
sijaan siirrettiin yhdessä tulevan huippupakin Aleksander
Gusevin kanssa Uralille Cebarkuliin, kaukaiseen armeijan
joukko-osastoon ja sen Zvezda-joukkueeseen.

Tämä juniorivuosia koskeva osuus kaipaa pientä tarkennusta. Harlamov aloitti ZSKA:n urheilukoulussa 14-vuotiaana. Vielä 17-vuotiaana hän ei ollut ZSKA:n ikäkausijoukkueen paras pelaaja vaan ikäluokan virtuoosina pidettiin erästä Aleksander Smolinia. Harlamov oli Kaluginin suosikki, mutta ZSKA:n silloinen valmennuspäällikkö Anatoli Tarasov piti Harlamovia liian pienikokoisena, minkä johdosta hänet lähetettiin 18-vuotiaana "farmiin" eli mainitsemaasi Chebarkulin Zvezdaan. Armeijaan "liittymisellä" ei siis ole sinällänsä mitään tekemistä Harlamovin ZSKA-uran kanssa. Putoaminen Zvezdaan oli vain yhden kauden pituinen ja seuraavalla kaudella Harlamov palasi ZSKA:aan. Seuraavana vuonna hän oli 20-vuotiaana voittamassa maailmanmestaruutta pelaten samassa ketjussa Petrovin ja Mihailovin kanssa.


PS. Tämä on loistava ketju, josta paljon kiitoksia TKH:lle.
 
Viimeksi muokattu:

Creative

Jäsen
Harlamovin juniorivuosien joukkuetoveri Valdimir Bogomolov muistelee "Olin 17-vuotiaana valmentajien kiikarissa ehdokkaana aikuisten joukkueeseen, Harlamov ei taas ollut". "Muistikuvieni mukaan nuoren Harlamovin esityksessä ei ollut mitään tyrmistyttävää. Smolin oli aivan toista maata. Sasha helposti ohitti vastustajien viisikon. ... Hän oli varsinainen sirkustaikuri.

Mutta kuka tänä päivänä muistaa ihmemies Smolinia? Vain me vanhat joukkuetoverit".

Myös Harlamovia lupaavampana pidetty Bogomolov tiputettiin ZSKA:sta jo 18-vuotiaana.

Kaiken kaikkiaan Harlamovin kehitys oli rakettimaisen nopea:

14 v - aloittaa jääkiekon harrastamisen ZSKA:ssa
17 v - hänen statuksensa vielä melko alhainen eli kuului "tarkkailtaviin" (esim. huonompi kuin vuoden päästä joukkueesta tiputetulla Bogomolovilla)
18 v - farmikomennus Zvezdaan "ei-lupaavana tapauksena" (besperspektivnyi)
19 v - paluu ZSKA:aan
20 v - Mihailov-Petrov-Harlamov, MM-voitto jne ....
 

TKH

Jäsen
Creative kirjoitti:
Samasta henkilöstä voisi kysyä

Kuka .... jne... syntyi vuonna 1948 autossa?

Niin, tai kuka myöhempi suurpelaaja pääsi huijaamalla sisään ZSKA junioreiden jääkiekkokouluun? Harlamovhan haki kouluun vasta 14-vuotiaana, kun ikäraja oli 13 vuotta. Asia selvisi luonnollisesti myöhemmin, mutta Harlamov oli ilmeisesti sen verran tehnyt vaikutusta, ettei sitä sieltä pois potkittu.


Creative kirjoitti:
Tämä juniorivuosia koskeva osuus kaipaa pientä tarkennusta. Harlamov aloitti ZSKA:n urheilukoulussa 14-vuotiaana. Vielä 17-vuotiaana hän ei ollut ZSKA:n ikäkausijoukkueen paras pelaaja vaan ikäluokan virtuoosina pidettiin erästä Aleksander Smolinia. Harlamov oli Kaluginin suosikki, mutta ZSKA:n silloinen valmennuspäällikkö Anatoli Tarasov piti Harlamovia liian pienikokoisena, minkä johdosta hänet lähetettiin 18-vuotiaana "farmiin" eli mainitsemaasi Chebarkulin Zvezdaan. Armeijaan "liittymisellä" ei siis ole sinällänsä mitään tekemistä Harlamovin ZSKA-uran kanssa. Putoaminen Zvezdaan oli vain yhden kauden pituinen ja seuraavalla kaudella Harlamov palasi ZSKA:aan. Seuraavana vuonna hän oli 20-vuotiaana voittamassa maailmanmestaruutta pelaten samassa ketjussa Petrovin ja Mihailovin kanssa.

Joo, tottahan tuo on. Kugalin otti Harlamovin vastaan jo silloin kun se juniorina hyväksyttiin ZSKA:n kiekkokouluun ja yhteistoiminta jatkui tiiviinä oikeastaan melkein koko Harlamovin uran.

En ole uran aivan alkuaikojen/junioriaikojen tapahtumien tarkkaan selvitykseen juurikaan panostanut, tällöin niissä luonnollisesti voi joitakin pieniä ja aika vähäpätöisiä epätarkkuuksia tai epämääräisyyksiä olla.
 

TKH

Jäsen
Creative kirjoitti:
Harlamovin juniorivuosien joukkuetoveri Valdimir Bogomolov muistelee "Olin 17-vuotiaana valmentajien kiikarissa ehdokkaana aikuisten joukkueeseen, Harlamov ei taas ollut". "Muistikuvieni mukaan nuoren Harlamovin esityksessä ei ollut mitään tyrmistyttävää. Smolin oli aivan toista maata. Sasha helposti ohitti vastustajien viisikon. ... Hän oli varsinainen sirkustaikuri.

Mutta kuka tänä päivänä muistaa ihmemies Smolinia? Vain me vanhat joukkuetoverit".

Neukuissa oli muitakin nuoria ihmepejaajia, jotka sitten hävisivät jonnekin tai ne potkittiin ZSKA:sta jonnekin. Smolin oli yksi noista nuorista superlupauksista, liekö syy siihen ettei se koskaan lyönyt itseään kunnolla läpi ZSKA:ssa se, että se oli sentteri. ZSKA:ssa oli kuitenkin noita Smolinin mahdollisen läpimurron kannalta tärkeinä vuosina (1960-luvun lopusta 1970-luvun alkuun) senttereitä esim. Petrov, Polupanov ja myös Almetov, vaikka se maajoukkueesta taisi pudota jo 1968.

Toinen seikka, jolla kai voisi jossitella oli se, että Harlamov - Smolin - Blinov pelasi aika paljon yhdessä Harlamovin ZSKA -uran alkuvaiheessa, ennen kuin se syrjäytti Aleksandrovin Petrovin ketjussa. Mikäli paikkaa Petrovin ketjussa ei olisi tullut, niin olisiko Smolinin ketju noussut suurempaan kuuluisuuteen? Tuo Smolinin ketju pelasi kuitenkin aika hyvin ja tietääkseni se oli yksi ketju, jota harkittiin tulevaksi vakioketjuksi. Mutta nämä ovat vain spekulaationa.
 

Creative

Jäsen
TKH kirjoitti:
Niin, tai kuka myöhempi suurpelaaja pääsi huijaamalla sisään ZSKA junioreiden jääkiekkokouluun? Harlamovhan haki kouluun vasta 14-vuotiaana, kun ikäraja oli 13 vuotta. Asia selvisi luonnollisesti myöhemmin, mutta Harlamov oli ilmeisesti sen verran tehnyt vaikutusta, ettei sitä sieltä pois potkittu.

Pitää paikkaansa. Näin asiaa muistelee Harlamov itse kirjassa "Valeri Harlamovin kolme nopeusvaihdetta":

"Kuulin pihakavereilta, että joka vuosi jääkiekosta kiinnostuneita otetaan ZSKA:n urheilukouluun...

Aloitin (jääkiekkourani) väärin – vilpillä. Olin tuolloin pienikokoinen eli menin täysin 13-vuotiaasta: -48 syntyneitä ei enää otettu. Isä ei voinut sietää valehtelemista ei edes ”taktisista syistä”. Valehteleminen oli minulta aina kiellettyä ja niinpä isä myöhemmin kertoi valmentajille (Jerfilov ja Starovoitov), että olen huijannut heidät ja että olen syntynyt vuonna 1948.
Luulin, että saan potkut mutta sain anteeksi, varmaan sen takia että petokseni ei ollut ehtinyt aiheuttaa mitään haittaa — En ollut pelannut yhtään virallista peliä 49:n joukkueessa, ja 48:n joukkueessa minulla oli kaikki oikeudet pelata. Jäin joukkueeseen ja siitä asti olen ollut ZSKA:n mies. Asteittain etenin joukkueesta toiseen ensin poikien kakkosesta ykköseen ja sitten nuorten kolmosesta kakkoseen ja edelleen ykköseen.
Minulta ei kysytty lääkärintodistusta ja olin siitä hyvin iloinen. Pelkäsin koko ajan että salaisuuteni paljastuu - nimittäin minä en noihin aikoihin olisi saanut tarvittavaa todistusta. Vuonna 1956 sairastuin angiinaan, jonka komplikaationa minulle kehittyi sydänvika. Kerrankin oikea jalka ja vasen käsi kiletäytyivät toimimasta. Olin pitkiä aikoja sairaalahoidossa, vietin kolme kuukautta parantolassa, ja tuolloin lääkäri kielsi minulta mm. kaikki liikuntaa vaativat pelit ja kouluretket. ZSKA:ssa siis pelkäsin koko ajan että minulta pyydetään lääkärintodistusta.
Näin myös tapahtui.
Menin hakemaan todistusta lääkäriltä, joka seurasi sydänvikani tilaa. Selitin lääkäreille, että olin jo pitkään pelannut jääkiekkoa ja että sairaus on ilmeisesti voitettu.
Tutkimusten pohjalta lääkärilautakunta totesi minut terveeksi."
 

Creative

Jäsen
TKH kirjoitti:
.... ja myös Almetov, vaikka se maajoukkueesta taisi pudota jo 1968.

Almetovin jääkiekkoura päättyi vuonna 1967 vain 27-vuotiaana. Tarasov yksinkertaisesti antoi hänelle kenkää ZSKA:sta. Almetov oli harvinaisen älykäs pelaaja ja NL:n jääkiekkohistorian 4. tehokkain maalintekijä. Syystä tai toisesta Almetov ei halunnut jatkaa muissa seuroissa.
 

TKH

Jäsen
Creative kirjoitti:
Almetovin jääkiekkoura päättyi vuonna 1967 vain 27-vuotiaana. Tarasov yksinkertaisesti antoi hänelle kenkää ZSKA:sta. Almetov oli harvinaisen älykäs pelaaja ja NL:n jääkiekkohistorian 4. tehokkain maalintekijä. Syystä tai toisesta Almetov ei halunnut jatkaa muissa seuroissa.

Liittyykö noihin potkuihin joku tietty tapahtuma tai välikohtaus, kun en nyt aivan suoralta kädeltä ainakaan muista? Pelilliset esityksethän sitä ei ainakaan selitä.
 

Creative

Jäsen
TKH kirjoitti:
Liittyykö noihin potkuihin joku tietty tapahtuma tai välikohtaus, kun en nyt aivan suoralta kädeltä ainakaan muista? Pelilliset esityksethän sitä ei ainakaan selitä.

Asiaa voidaan tietenkin tarkastella Tarasovin uuden ykköskentän rakennusprosessin kannalta. Ensin Loktevin tilalle tuli Mihailov (1966), sitten Almetovin tilalle Petrov (1967) ja viimeisenä Aleksandrovin paikan otti Harlamov (1968). Alunperin ykkössenterin paikalle povattiin Smolinia ja uran päättänyt Almetov jopa luovutti oman 9-pelipaitansa jossakin seremoniassa, joka ei tietenkään voinut tapahtua ilman Tarasovin siunausta. Myöhemmin kävi niin, ettei Tarasov kuitenkaan hyväksynytkään Smolinia, jolle oli Taran käsityksen mukaan menestys noussut päähän.

Selityksiä Almetovin lähdölle olivat mm. heikentynyt harjoitusmoraali, kurittomuus ja alkoholinkäyttö.

Traaginen kohtalo kaiken kaikkiaan. Ylpeys ei antanut myöten jatkaa muissa seuroissa. Muutakaan koulutusta ei ollut joten loppu elämä on ollut pelkkää alamäkeä. Teki satunnaisia hommia mm. sekatyömiehenä ja haudankaivajana. Kuoli 52-vuotiaana.

Almetovin isä oli muuten korkeakouluprofessori ja hänen äitinsä oli muusikko.


EDIT: Blinov ---> Loktev
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös