Vancouver Canucks 2013–2014

[reme]

Ei voi kun ottaa osaa tuohon maalivahtisekoiluun.

 

[Jorba]

Ei voi kun ottaa osaa tuohon maalivahtisekoiluun.

Täysin samaa ajatusta täältä suunnalta. Ei voi uskoa todeksi, että tämä asia ''ratkaistiin'' näin. Luongolla voi hyvinkin ikä alkaa pikkuhiljaa painaa (siihen vielä päälle se motivaation lasku, mitä tuollaisen kohtelun jälkeen varmasti on) ja Schneiderillä on vielä parhaat vuodet edessä. Eipä sillä, New Jerseyssä varmaan myhäillään tyytyväisyyttä, koska Brodeurin saappaat saadaan todennäköisesti täytettyä ainakin kykyjen puolesta (unohdetaan meriitit).

Joku joukkuetta seurannut varmaan osaa kertoa, että onko Canucksilla joku lupaus tuolle osastolle valmiiksi jossain?

 

[Moustache Dave #44]

Canucks@draft 2013

Schneider-kauppa puitiin edellisellä sivulla, tässä katsaus itse varauksiin.

Tämän kesän varaukset noudattelivat jälleen melko hyvin Gillisin yleistä linjaa, muutamia poikkeuksiakin nähtiin. Ensimmäistä kertaa Gillisillä oli käytössään kaksi ensimmäisen kierroksen varausta. Tästä huolimatta Gillis ei edelleenkään ole ensimmäisellä kierroksella varannut mitään muuta kuin hyökkääjiä.

Yhdeksännellä vuorolla otettu Bo Horvat sopii täydellisesti Gillisin ykköskierroksen varausprofiiliin. Hän täyttää kaikki preferenssitekijät: kuusi jalkaa, sentteri, CHL. Plussana vielä johtajan ominaisuudet ja kahdensuunnan peli.

CHL:stä olivat myös muut Gillisin varaamat hyökkääjät Hunter Shinkaruk ja Cole Cassels. Hekin pystyvät pelaamaan molemmat keskellä, vaikka Shinkaruk ehkä tunnetaan paremmin laiturina.

Poikkeuksellista oli kahden ”pienen” pelaajan varaaminen. Shinkaruk ja neljännellä kierroksella otettu puolustaja Jordan Subban jäävät kuuden jalan kriteerin alle. Molemmille yhteistä oli huomattava pudotus ennakoituun rankingiin, joten näissä on menty kriteerien sijaan BPA periaattella.

Epätyypillistä oli myös se, että puolustajia varattiin enemmän kuin hyökkääjiä (4 vs. 3). Maalivahti jätettiin ottamatta toisena vuonna peräkkäin. Yli-ikäisiä pelaajia otettiin yksi, AJHL:ssä (Albertan junnusarja) pelaava Mike Williamson, joka oli liigansa puolesta epätavallisempi varauskohde Gillisille. Tutusta Ruotsista tarttui yksi pelaaja, Anton Cederholm. USA:sta ei otettu ketään, ei myöskään QMJHL:sta.

Neljän OHL-pelaajan varaaminen oli lievä yllätys. Ennakossa kirjoitin, että CHL:n sarjoista OHL:ssä oli heikoin syvyys tässä draftissa. Cole Cassels ja seitsemännen kierroksen Miles Liberati ovat kuitenkin selkeitä syvyyshakuja, jotka eivät olleet lähelläkään OHL-rankingin kärkipäätä. Ennakkoon ajattelin, että nämä syvyyshaut tehtäisiin tänä vuonna mieluummin WHL:n tai QMJHL:n puolelta, mutta arpa osuikin nyt Andrew Casselsin poikaan ja Bo Horvatin seurakaveriin.

Toinen pieni yllätys oli maalivahdin varaamatta jättäminen. Ehkä Gillis pyrkii hankkimaan vapailta markkinoilta vielä jonkun, jolla olisi yli-ikäisyys kelpoisuus yhteen CHL-kauteen.

Seuraavassa varaukset vielä pelaaja pelaajalta.

Round 1 - Pick 9 - Bo Horvat - C/LW - London (OHL) - 6'0/200 - Shoots L

Pidetään yleisesti safe-varauksena top 9 tasolle, mutta epätodennäköisenä ykkösketjun tasolle. Työteliäs, fyysinen kahdensuunnan sentteri, jonka voi laittaa jäälle kaikissa pelitilanteissa. Loistaa varsinkin puolustussuuntaan ja vastustajan parhaita pelaajia varjostaessaan. Erinomainen aloittaja. Hyökkäystaidoissa tai luistelussa ei ole varsinaisia puutteita, muttei näiltä lahjoiltaan silti kärkivarausten tasoa. Johtajatyyppi. Kaksinkertainen OHL-mestari. Vertailtu tyyliltään mm. Patrice Bergeroniin, Ryan O’Reillyyn ja Shane Doaniin. Itse Horvat nimeää suosikkipelaajakseen Mike Richardsin.

Horvat tuli valituksi joitakin pykäliä keskimääräistä rankingiaan aiemmin. Horvatin ranking tosin oli kauden edetessä jatkuvasti nouseva ja hänet valittiin OHL:n playoffien parhaaksi pelaajaksi, tällaisten pelaajien nousu vielä draft päivänä ei ole täysin epätavallista. Joillekin Horvatin valinta yhdeksäntenä oli silti pieni yllätys.

Round 1 - Pick 24 - Hunter Shinkaruk - LW - Medicine Hat (WHL) - 5'11/174 - Shoots L

Poikkeuksellinen hyökkäyspään lahjakkuus. Energinen, hyvä luistelija, nopeat kädet. Aavistuksen pienikokoinen. Puolustuspään pelaamisessa puutteita. Ykkösketjun upside, muttei ole mikään satavarma tapaus. Tyyliä vertailtu Patrick Kaneen ja Zach Pariseen. Oli rankattu keskimäärin selvästi ylemmäs. Toiminut joukkueensa kapteenina.

Round 3 - Pick 85 - Cole Cassels - C - Oshawa (OHL) - 6'0/178 - Shoots R

Isänsä tavoin hyvin peliä lukeva ja syöttösaumoja hakeva sentteri. Kuitenkin enemmän puolustava pelaaja ja selväsi aggressiivisempi kuin isänsä. Hyökkäyspään lahjakkuus vaatimattomampaa. Hyvä alivoimapelaaja. Lievä yllätysvalinta tältä sijalta. NHL-upside kolmosketjun tasolla.

Round 4 - Pick 115 - Jordan Subban - D - Belleville (OHL) - 5'9/175 - Shoots R

Pieni hyökkäävä rightin puolustaja. Vahva luistelija, hyvä kiekon kanssa. Pelasi toisinaan melkoisella ”vapaat kädet” roolilla Bellevillessä ja näytti monin paikoin neljänneltä hyökkääjältä. Junioritasolla luovuutta ja taitoa hyökkäyssuuntaan riittää, mutta pelityylin sovittaminen NHL-tasolle on kysymysmerkki. Kokoa kun ei juuri ole, eikä varsinaista konservatiivisemman puolustuspelaamisen hallintaa. Putosi keskimääräiseen rankingiinsa nähden useita kymmeniä sijoja. Voisikohan siirtyä hyökkääjäksi niin saisi NHL Subbaneita joka tontille… Tyylivertailu: pienempi Mike Green. NHL-upside: top 4 ylivoimaspesialisti.

Round 5 - Pick 145 - Anton Cederholm - D - Rogle Jrs. (Sweden) - 6'01/205 - Shoots L

Hyvin liikkuva puolustava puolustaja. Lukee peliä hyvin. Ei merkittävää hyökkäyspään potentiaalia. Putosi hänkin rankingiinsa nähden. Kenties pidemmän tähtäimen projekti.

Round 6 - Pick 175 - Mike Williamson - D - Spruce Grove (AJHL) - 6'03/187 - Shoots L

Jo 19-vuotias yliopistouralle matkaava isokokoinen puolustaja. Yllätysvalinta rankingeihin nähden. En suoraan sanoen tiedä pelaajasta yhtään mitään. AJHL ei ole hirmu kovatasoinen liiga.

Round 7 - Pick 205 - Miles Liberati - D - London (OHL) - 6'0/195 - Shoots L

Pienelle peliajalle Londonin huippujoukkueessa jäänyt puolustaja. Peluutettiin välillä hyökkääjän tontillakin. Hyvä luistelija ja kiekon ylöstuojatyyppi. Puolustuspelissä parannettavaa. Lievä yllätysvalinta, koska näyttöpaikat ovat jääneet vähiin. Ehkä nousee enemmän esiin kunhan Määttä, Harrington, Zadorov ja Tommy Hughes siirtyvät edestä isompiin sarjoihin.

-- -- -- -- -- -- -- --

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoisia valintoja, pitkästä aikaa top 10 varaus. Horvatin valintaan olin varsin tyytyväinen, vaikkei hän dominoiva hyökkäävä pelaaja olekaan. Hyökkäyspäänpotentiaalia edustavat sitten Shinkaruk, Subban ja Liberati. Hyvä että otettiin vaihteeksi vähän pienempiäkin pelaajia, joilla on korkea upside, ainaisten potentiaalisten bottom 6 grindereiden sijaan.

 

[kausi]

Joku joukkuetta seurannut varmaan osaa kertoa, että onko Canucksilla joku lupaus tuolle osastolle valmiiksi jossain?

No onhan meillä, Eddie Läck.

 

[nuck]

Painajainen toteutui varausiltana. Cory Schneider oli pelaaja, jonka kauppaamista toivoin kaikkein vähiten. Viime kauden selkeä joukkueen arvokkain pelaaja, joka piti ennen loppukauden loukkaantumistaan joukkuetta useissa peleissä yksin pisteissä kiinni. Mielestäni hän oli Läntisen konferenssin paras maalivahti runkosarjassa, mutta ikävä loukkaantuminen pilasi pudotuspelit ja hän joutui jättämään siksi harjoituksia ja pelejäkin siellä väliin. Vigneault oli kuitenkin valinnut aloittavan maalivahtinsa ja meni puolikuntoisellakin Schneiderilla - eikä Coryn piikkiin voida laskea pelejä, mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä mitä hän olisi pystynyt terveenä tekemään.

Käsittämätön kauppa. Organisaatio on saanut 40 vuotisen historiansa parhaan pelaajarungon kasaan ja Vancouverin ikkuna on hyvällä tuurilla 2-3 vuotta tästä eteenpäin. Tuollaiselle joukkueelle pitäisi tehdä kaikki mahdollinen sen parantamiseksi. Mutta mitä tekee seura? Se myy arvokkaimman pelaajansa pois. Toki Gillis oli ehkä nurkkaan ajettuna tuon maalivahtisirkuksensa kanssa, eikä Luongokaan missään nimessä huono maalivahti ole (mahdollinen aloittava maalivahti Kanadan Olympiajoukkueessa), mutta silti Gillis ajoi itsensä tuohon tilanteeseen itse ja teki liikkeen, joka saattaa hyvinkin nousta organisaation historiassa Cam Neelyn kaupan yhteyteen, kun pohditaan huonoimpia kauppoja.

Lyhyen ajan sisään Gillis on pistänyt lihoiksi nyt kaksi pelaajaa, joilla uskoin olevan iso merkitys Vancouverin tulevaisuuteen. Sentteri Hodgsonin kauppaamisen ymmärsin sikäli, että puheiden mukaan nuori sentteri olisi vaatinut itselleen paikkaa kahdesta ensimmäisestä ketjusta ja mikäli tuo on totta, kaupan voikin ymmärtää. Schneider oli taas paitsi loistava maalivahti, mutta myös tyyppinä sellainen, jonka jokainen joukkue varmasti haluaisi.

Kaupasta voi tulla vielä positiivinen, mikäli Bo Horvat kehittyy eliittitason kahden suunnan sentteriksi. Älä ota paineta Bo. Asia ei ole tippaakaan sinun vikasi, mutta kiekkohullussa kaupungissa sinua tullaan aina vertaamaan Schneideriin, jonka suosio kaupungissa oli jo nyt erittäin iso ja parin seuraavan kauden sisään se olisi vain kasvanut. Kun Schneider vielä kertoi halunsa pelata kaupungissa vaikka koko uransa lopun, monen fanin tuska vain lisääntyi kaupan jälkeen. Onneksi kyseessä (Bo Horvat) vaikuttaa olevan erittäin kypsän oloinen nuori pelaaja.

Vancouverin maalivahtitilanne on Schneiderin lähdöstä huolimatta edelleen mielestäni kuitenkin hyvä. Luongo on ollut viimeiset yli 10 vuotta keskitasoa parempi NHL-maalivahti ja nappikausilla yksi liigan parhaista. Vaikka Schneider ajoikin viime kaudella ohi, Luongo on noista kahdesta tähän mennessä se, joka on pystynyt pitämään tasonsa pitkään, viemään seuran finaaleihin ja näyttänyt pystyvän kantamaan kokonaisen kauden aikana ykkösmaalivahdin paineet otteiden putoamatta pidemmäksi aikaa. Minulla ei ole pienintäkään epäilystä etteikö Schneider pystyisi tuohon samaan ja kumpi olisi ollut ensi kaudella ykkösenä, mutta toistaiseksi Cory ei ole sitä tehnyt (tai ehtinyt tehdä).

Yksi kysymys Luongoon liittyen on se, miten hän nyt reagoi tähän tilanteeseen, että hänelle annetaan sittenkin luottoa. Niin monet ovat kivittäneet Luongoa pois kaupungista ja syy tuohon on miehen sopimus, ei peliotteet. Uskon, että ongelmia olisi tullut, mikäli Vigneault olisi ollut vielä seuran peräsimessä. Nyt kun valmennus on vaihtunut Tortorellaan, tilanne on uusi Luongollekin. Kysymys koskee siis nyt faneja ja manageritahoa ja sitä, miten Luongo antaa noiden mielipiteiden vaikuttaa omiin otteisiinsa. Vaikka monet äänekkäät ovat Luongoa vastaan, uskon enemmistöllä olevan edelleen mieheen luottoa.

Vancouverilla on myös Luongon takana varsin mielenkiintoinen kolmen nuoremman maalivahdin tilanne: Eddie Läck, Joe Cannata ja Joacim Eriksson . Pekka Rinteen kokoinen Läck pelasi vahvat kaudet AHL:ssa 2010-11 ja 2011-12, mutta kärsi viime kaudella loukkaantumisista ja kausi meni siksi pieleen. Moni uskoi Läckin olevan valmis näyttämään tasonsa NHL:ssä aikaisemminkin, mutta Schneider-Luongo -kombinaation vuoksi ruotsalaisvahti on pelannut vain AHL:ssa. Läck on ollut AHL:ssa vähän epätasainen, mutta niinhän monet nuoret maalivahdit ovat.

Cannata oli yliopistokausillaan ehdolla Hobey Baker -palkintoon ja pääsi yliopistosarjojen kakkostähdistöön. Hänen ylipistovalmentajansa Mark Dennehy piti Cannataa USA:n parhaana nuorena maalivahtina ja Cannata on ollut korkealla Vancouverinkin arvostuksessa parin kauden ajan. Viime kaudella hän pääsi testaamaan AHL:n tasoa ja suoriutui siellä ihan kohtalaisesti. Parin kauden päästä Cannata voi yrittää tosissaan murtautumista NHL:aan, mikäli kehitys jatkuu.

Joacim Eriksson on Cannatan tavoin -90 syntynyt maalivahti. Viime kaudella Eriksson pelasi erinomaisesti Elitserienissa. Ensin runkosarjassa saldolla 21-9-0, 1.67 päästettyä maalia pelissä, 93.1% ja sitten pudotuspeleissä vain 1.06 päästettyä maalia pelissä ja peräti 95.2%. Minkä maan sarjassa tahansa nuo Erikssonin lukemat olisivat erittäin kovia ja kun kyseessä on vielä ihan kohtalaisen kokoinen (6-2, 196) ja edelleen kehittyvä maalivahti, niin Eriksson on varsin mielenkiintoinen tapaus tuolla syvyydessä.

Jos tuossa Schneiderin kaupassa jotain hyvää on, niin se on tuo nuorten maalivahtien saama mahdollisuus nousta tulevaisuuden ykköseksi. Jonkun noista pitää onnistua.

***

Varaustilaisuudesta voisi sanoa noin muuten, että en muista yhtäkään varaustilaisuutta Vancouverilta sitten kesän 1999, joka olisi jättänyt yhtä hyvää vaikutusta jälkeenpäin, kun lasketaan pelkästään varaukset mukaan ja jätetään pois nuo pelaajakaupat. Moustache Dave jo kävikin tuossa hyvin noita varauksia läpi, mutta kirjoitetaan nyt vielä jotain noista kahdesta kärkivarauksesta:

Bo Horvat:

Erinomainen peliäly ja monipuolisuus tekee Horvatista kovan luokan lahjakkuuden. Vahva kummassakin päässä kenttää, pelaa paljon alivoimiakin, erittäin hyvä aloittaja ja hyvä nopea laukaus. Johtajatyyppi. Ei ole käsistään ihan ikäluokkansa taitavimpia pelaajia (vaikka ei ole käsistään huonokaan), vaan luo enemmän hyökkäystä yksinkertaisella, älykkäällä ja suoraviivaisella pelillä. Kehittyi kauden aikana suuria harppauksia luistelussa. Oli OHL:n pudotuspelien arvokkain pelaaja ja teki finaalisarjassa seitsemän maalia, joista kolme oli voittomaaleja. Tuplasi pistemääränsä menneellä kaudella edellisestä kaudesta. Toivottavasti Horvat kehittyy tulevaisuudessa Henrik Sedinin ja/tai Ryan Keslerin seuraajaksi kahden ensimmäisen ketjun sentterinä.

Horvatin video viime kaudelta kuvaa hänen pelityyliään.

Hunter Shinkaruk

Trevor Lindenin vanhalla pelinumerolla Medicine Hatissa pelannut Shinkaruk on hyökkäyspään lahjakkuus, jonka peli perustuu laukaukseen, luistelutaitoon ja rohkeuteen mennä tilanteisiin. Shinkaruk ei ole kuitenkaan mikään yksipuolinen maalintekijä, vaan hän on myös hyvä luomaan peliä ketjukavereilleen. Oli tosiaan kapteenina seurajoukkueessaan Medicine Hatissa. Shinkaruk on myös suomalaisille nuorten 18-vuotiaiden maajoukkuepelaajille ikävän tuttu pelaaja... Harvinainen Vancouverin ykköskierroksen varaus sikäli, että Hunter pelaa WHL:ssä. Sieltä varatuilla pelaajilla on ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta tapana flopata pahasti, joten toivottavasti tuo suuntaus kääntyisi.

Shinkarukin video viime kaudelta.

 

[nuck]

Ihan mielenkiintoinen juttu canucks.comilla koskien Horvatia. Londonin päävalmentaja Dale Hunter (joka pelasi omalla urallaan yli 1400 peliä) kuvaa Horvatin viime kautta ja roolia joukkueessa kokonaisuutena;

“He is an all-rounded player that plays in all situations for us (London),” said Hunter, who was named head coach of Canada’s U18 program last week. “He plays the power-play, and he kills penalties. As a 17-year-old, it doesn’t happen very often where you go to the Memorial Cup and he is your number one centreman down the middle. For a 17-year-old kid that is quite an accomplishment, playing against guys like (Jets prospect Mark) Scheifele he did a great job and scored clutch goals for us.

“He scores big goals, he scored with half a second left in Game 7 of the OHL Final to beat Barrie, and puts up big numbers and takes care of his own end.”

Suurimmat kehityskohteet löytyvät Hunterin mukaan voimapuolelta;

“Definitely all these kids (drafted) need to get stronger and add some muscle to their upper body,” said Hunter. “That’s the big thing for him (Horvat), he has the hockey sense and the drive to be a player, and he will work at getting stronger.

“He will be a player that will play for a lot of years. The Canucks got a player that is durable and will be a powerful centreman for them for a lot of years.”

Hunterkin kehuu Horvatia kentän ulkopuolisista asioista:

“He has a great personality, he is a leader on our team and a great teammate for the other players, helping out the younger players on our team even though he is still young himself. He is a real team guy and the Canucks will be getting an assistant captain or captain of the future.”

Horvatin vertailusta toiseen NHL-pelaajaan, Hunter ei osannut sanoa;

“People have been asking me that and I can’t come up with anyone right now. He is going to be a centreman that you guys will say “oh wow!”, he takes big draws all the time, he is a great faceoff guy, one of the tops in our league. He is going out for Team Canada and I think he could be a strength for the team, again playing against older kids.”

 

[Mr. Smith]

Yannick Weber oli Vancouverin ensimmäinen hankinta UFA-markkinoilta. Soppari oli halpa, 650 000 dollaria ja yksi vuosi, joten eipä tuossa kauheasti hävitä. Toki kun ei ole varaa capissa niin pitää hakea näitä halpoja ratkaisuita. Varsinkin kun pakisto on TOP4:sen osalta todella kallis ja Tanevillekin on huhuilta kallista sopparia. Corrado ja Weber voivat halvoilla soppareilla yllättää ja ottaa paikkansa rosterista. Tai sitten Edler treidataan...

Brad Richardson onkin sitten jo seuraava hankinta. Richardson tulee varmaan sitten neloseen tuomaan "laatua", onhan hänellä vyöllään 10+ maalin kausi ja 25+ pistettä kaudessa. Ei Richardson varmaan täysin Lapierreä korvaa, mutta tullee myöskin halvemmalla. Ja halpa on päivän teema.

Edit. Soppari on kaksi vuotta ja caphit 1,15 M$, joten ei tuo nyt kauhean edulliselta kuulosta. Tai sitten Lapierren sopparin on alettava kakkosella.

 

[Timbit]

Canucksin aktiviteetteja UFA-markkinoilla voisi kuvata sanalla "maltillinen", ja tuokin on maltillinen ilmaisu. Tyyntä myrskyn edellä? Toivottavasti. Jos miettii joukkueen muutoksia kauden päättymisen ja nykyhetken välillä, niin ei tässä todellakaan olla parempaan menty. Lisätään siis maltillisuutta ja odotetaan, mitä tuleman pitää. Edelleen uskon isojen liikkeiden tapahtuvan pelaajistossa.

 

[Henkka]

No onhan meillä, Eddie Läck.

Meniskö tämä nyt niin, että Luongo ostetaan ulos ensi kesänä ja sen jälkeen ponnistetaan eteenpäin puhtaalta pöydältä? On tuo soppari niin pimeä cap-hit-betoniankkuri, että pakko se on ostaa vuoden päästä ulos viimesenä compliance mahdollisuutena. Joku UFA ykköseksi ja Läck haastaa?

Ei vaan voi jättää ulosostamatta, koska niin pahat ne caphit-penaltyt ennenaikaisesta, ja hyvin todennäköisestiä, lopettamisesta tulee olemaan, että Canucks kärsisi niistä useita vuosia.

 

[Moustache Dave #44]

Ei vaan voi jättää ulosostamatta, koska niin pahat ne caphit-penaltyt ennenaikaisesta, ja hyvin todennäköisestiä, lopettamisesta tulee olemaan, että Canucks kärsisi niistä useita vuosia.

Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin (en ole nyt tarkastellut pykäliä tähän), mutta käsittääkseni cap penalty on vain kumulatiivinen cap benefit pelatuilta vuosilta, jaettuna vuosille joita pelaaja ei pelaa.

Eli jos Luongo lopettaa 2017-18 kauden jälkeen (jonka jälkeen hänen palkkansa putoaa n. 6,7:stä n. 3,4:ään miljoonaan) Canucksille tulee cap penaltyä n. 3,6 miljoonaa per kausi seuraavalle neljälle kaudelle.

Jos Luongo taas lopettaa 2018-19 kauden jälkeen (jolloin palkkaa putoaa n. 1,6 miljoonaan) Canucksille tulee cap penaltyä n. 4,1 miljoonaa per kausi seuraavalle kolmelle kaudelle.

Eli puhutaan siis todennäköisimmin 3,6 - 4,1 miljoonan cap rasitteesta 3 - 4 kauden ajalle. Eihän se kivaa ole, mutta onko tuo nyt sitten pahinta ikinä useiksi vuosiksi, en tiedä.

Jos Luongo lopettaa jo aiemmin vuosittainen cap penalty vain pienenee, jos Luongo lopettaisi tänään, cap penalty olisi luokkaa 0,8 miljoonaa per kausi yhdeksän kauden ajan. Ja jos Luongo taas sattuisi loukkaantumaan jossain vaiheessa seuraavan yhdeksän kauden aikana, voisi hänet heivata LTIR:ään ilman penaltyä.

En näe mitään tolkkua siinä, että ostettaisiin ulos ensi kesänä, kun tänä kesänä otettiin jo Schneiderin verran takkiin, kun ei haluttu ostaa ulos.

 

[Henkka]

En näe mitään tolkkua siinä, että ostettaisiin ulos ensi kesänä, kun tänä kesänä otettiin jo Schneiderin verran takkiin, kun ei haluttu ostaa ulos.

Mitäs jos mies henkisesti jo jätti Vancouverin taakseen, eikä pysty nousemaan tilanteesta enää ylös?

Sitten siinä on taisteluhaluton 6 miljoonan imuri käsissä. Uloshan se on ostettava ja alettava miettiä muita vaihtoehtoja. Maalivahteja maailmasta löytyy kyllä, hyviäkin jopa.

 

[Moustache Dave #44]

Mitäs jos

Jossitellaan nyt sitten toisinpäinkin… Mitäs jos pystyy nousemaan. Sittenhän siinä on keskimääräistä parempi ykkösmaalivahti 5,33:n cap hitillä. Ei sellaisia ulos osteta.

Aika näyttää, eihän tilanne nyt hirmu valoisalta näytä, mutta ei nuo kauhuskenaariotkaan mitään kiveen hakattuja ole.

 

[Moustache Dave #44]

Canucksin aktiviteetteja UFA-markkinoilla voisi kuvata sanalla "maltillinen", ja tuokin on maltillinen ilmaisu. Tyyntä myrskyn edellä?

Olen tässä yrittänyt päästä kärryille draftin jälkeisistä tapahtumista ja onhan siellä vilkasta liikehdintää ollut, paitsi Canucksin osalta. Alkaa tuntua, ettei sieltä mitään myräkkää ole tulossakaan, ei vaan ole joustavuutta capissa tehdä mitään kummempia.

Mr. Smith kirjoittikin jo hieman Weberistä ja Richardsonista, mutta keräänpä tähän alle vielä viimeisimmät tapahtumat.

Sopimukset

Yannick Weber D (24v.) $650,000, 1 vuosi. Pienehkö hyökkäävä rightin pakki. Korvaa rosterissa Cam Barkerin (27v.), jonka viime vuoden cap hit oli $700,000. Mielenkiintoisempi nimi kuin Barker ja sopivampi katsomossa roikotettava kuin Corrado.

Brad Richardson C (28v.) $1,150,000, 2 vuotta. Monipuolinen puolustava hyökkääjä. Korvaa rosterissa Maxim Lapierren (28v.), jonka viime vuoden cap hit $1,000,000.

Lapierren vaihtuminen Richardsoniin ei välittömiä hurraa-huutoja herätä. Lapierre kun oli Canucksin ylivoimaisesti paras nelossentteri vuosiin. Nyt tilalle tulee pienempi, maltillisempi, loukkaantumisista kärsinyt, luultavasti heikompi aloittaja, hienoisesti kalliimmalla. Richardson on ehkä enemmän all-around peluri, on pelannut laitaakin.

Mike Santorelli C (27v.) $550,000 kaksisuuntainen, 1 vuosi. Kiekollisesti monipuolinen hyökkääjä, pelintekijä. Korvaa rosterissa Andrew Ebbettin (30v.), jonka viime kauden cap hit oli $600,000.

Santorelli on aavistuksen Ebbettiä isompi ja hieman taitavampi, mutta ehkä puolustuspelissä astetta heikompi. Tulee kotikaupunkiinsa taistelemaan pelipaikasta minimisopimuksella. Uran paras kausi David Boothin ketjussa Floridassa. Varmasti kovasti motivoitunut kilpailija mahdollisille tulokkaille (Gaunce, Horvat?, Lain?) ja miksei Schroederillekin (jos jatkaa). Sopivampi katsomossa istutettava kuin tulokkaat.

Alex Biega D (25v.) $600,000 kaksisuuntainen, 1 vuosi. Pieni rightin pakki. Tulee Buffalon organisaatiosta. Tahkonnut yliopistouran ja sen jälkeen pelkästään AHL:ää.

Pascal Pelletier LW (30v.) $550,000 kaksisuuntainen, 1 vuosi. Viimeiset kolme kautta Sveitsissä pelannut laituri, pystyy pelaamaan myös keskellä. Pienehkö kahdensuunnan pelaaja, toiminut kapteenina. Tuonee kokemusta ja johtajuutta farmiin.

Jeremie Blain D (21v.) Sopimuksen yksityiskohdat ei tiedossa. Iso rightin pakki. Pelasi viime kaudella Wolvesissa AHL-sopimuksella. Edmontonin 4. kierroksen varaus v. 2010. Ei saanut Oilersilta sopimusta.

Compliance buyout

Keith Ballard D (30v.) Kokonaiskustannus 5,6 miljoonaa.
Tämä ei ollut yllätys, Ballard ei vakituisesti mahtunut pelaavaan kokoonpanoon. Kaikkinensa Ballard kauppa osoittautui Canucksille todella surkeaksi, vaikka tapahtumahetkellään se olikin ihan perusteltu, eikä näyttänyt niin pahalta kuin miltä se tällä hetkellä näyttää.

To Vancouver: Keith Ballard, Victor Oreskovich
To Florida: Michael Grabner, Steve Bernier, 25th overall pick (Quinton Howden)

Ei näytä hyvältä. Mutta, ei siinä vielä kaikki. Ballardin hankinnan myötä Canucks oikeastaan luopui myös Willie Mitchellistä, mikä osoittautui myös virhearvioksi.

Pientä lievennystä tarjosi Florida, joka ei osannut ottaa kaupasta parasta hyötyä irti. Panthers päästi Grabnerin pois ilmaiseksi waiverien kautta hyvin pian kaupan jälkeen. Bernieristäkin Florida yritti päästä waivereissa eroon, mutta häntä ei poiminut kukaan. Kauden jälkeen Bernierille ei tehty qualifying offeria. Uransa Bernier onnistui jossain määrin elvyttämään vasta myöhemmin New Jerseyssä try-outin kautta. Quinton Howden teki NHL-debyyttinsä viime kaudella, mutta hänen tulevaisuutensa on vielä arvoitus.

Canucks sai kaupassa kaavailtuun rooliin käyttökelvottoman puolustajan pitkällä ja kalliilla sopimuksella, jonka kaksi viimeistä kautta ostettiin ulos. Victor Oreskovich pelasi Canucksissa kahdella kaudella 17 peliä + finaalikauden playoffit ja lopetti uransa, toistamiseen. Ensimmäisen kerran hän lopetti kiekkoilun heti juniorivuosiensa jälkeen, mutta teki paluun kahden välivuoden jälkeen. Nyt hän huhujen mukaan saattaa yrittää toista paluuta, tällä kertaa KHL:ssä.

Uskon Ballardin kaikesta huolimatta pystyvän pelaamaan vielä NHL-tasolla. Canucks-puolustuksen rakenteeseen hän ei vain sopimuksineen sopinut mitenkään. Sympaattinen ja viihdyttävä pelaaja, hyvä luistelija ja perustaitava, mutta arvaamaton.

Development Camp

Canucksin kehitysleirin rosteri on nähtävissä joukkueen sivuilla.

Try-outille saapuivat mm. latvialaiset laiturit Miks Indrasis ja Ronalds Kenins. Indrasis oli viime vuonna Chicago Blackhawksin vastaavalla leirillä. Lisäksi mainittakoon vierailijoista WHL:ssä yli-ikäiskaudellaan kohtalaisen tehokas fyysinen puolustaja Daniel Johnston, sekä Calgary Hitmenin kapteeni Cody Sylvester, pienikokoinen hyökkääjä keräsi viimekaudella 90 tehopistettä. Try-out maalivahdeista Sam Marotta on Joe Cannatan kakkosmaalivahti Merrimackin ajoilta. Marotta pelasi viime kauden Merrimackin ykkösenä Cannatan siirryttyä pois tieltä ja suoriutui numeroiden valossa varsin hyvin.

-- -- -- -- --
- CHL:n import draftissa WHL:n Portland varasi Canucksin juuri varaaman puolustajan Anton Cederholmin.

- Bill Sweattin peliura jatkuu Ruotsissa Brynäsissä, Canucks säilyttää oikeudet, koska jätti ilmeisesti qualifying offerin.

 

[Moustache Dave #44]

Muutama sana Canucksin valmentajakuvioista Tortorellan takana.

Apuvalmentajia ei ole joukkueen toimesta vielä vahvistettu, mutta kovasti media tuntuu jo ”tietävän”, että Tortorellan apureiksi nimitetään Mike Sullivan ja Glen Gulutzan.

Sullivan oli Tortorellan apuvalmentaja 4 kautta New Yorkissa ja yhden kauden Tampassa, joten kaksikko pysyy yhdessä. Tortorellan systeemissä Sullivanin vastuualueena on tietääkseni ollut erikoistilanteet, joten sama työnjako jatkunee Vancouverissa. 45-vuotiaalla Sullivanilla on NHL-tasolta myös päävalmentajakokemusta Bostonista kahden kauden verran. Sullivan tahkosi NHL:ssä myös päälle 700-ottelun pelaajauran puolustavana hyökkääjänä. Sullivania pidetään valmennukselliselta ulosanniltaan Tortorellan tavoin karkeamman koulukunnan edustajana.

41-vuotias Glen Gulutzan toimi viimeiset kaksi kautta Dallas Starsin päävalmentajana. Hän nousi tehtävään aikanaan ehkä hieman yllättäen, mutta johdonmukaisesti ECHL & AHL päävalmennustehtävien kautta. Pelaajaurallaan Gulutzan pelasi pienemmissä ympyröissä, mm. yhden kauden divaria Suomessa Vaasan Sportissa. Tyyppinä Gulutzan poikkeaa täysin Tortorella & Sullivan kaksikosta, hän on hillitympi ja ulosanniltaan harkitsevampi. Luultavasti Canucksissa vastuulle tulisi puolustuksen peluutus.

Farmissa nähdään myös päävalmentajan muutos, Scott Arnielin siirtyessä Vigneaultin apuriksi Rangersiin. Huhut ovat tuomassa Utica Cometsin päävalmentajaksi Travis Greeniä. Monet muistavat Greenin varmasti pelaajana. Valmennuskokemusta hänellä ei juurikaan ole. Hän toimi pari kautta apuvalmentajana WHL:ssä Portlandissa, jossa ”joutui” viime kaudella päävalmentajaksi, Portlandin saatua monenlaisia sanktioita sääntöjenvastaisista palkitsemisjärjestelmistä, joiden seurauksena silloinen päävalmentaja Mike Johnston joutui toimitsijakieltoon. Lyhyellä valmentajan urallaan Green on kerännyt runsaasti kehuja kyvystään kehittää nuoria pelaajia, mutta ammattilaisten valmentamisesta hänellä ei siis ole minkäänlaista kokemusta.

Farmin viime kauden apuvalmentajilla Nolan Baumgartnerilla ja Mike Folignolla on tietääkseni sopimukset voimassa, joten he jatkanevat, olettaen että suostuvat Uticaan muuttamaan eivätkä saa kesän aikana potkuja. Arnielin vaihtuminen Greeniin, muuttaisi toteutuessaan farmivalmennuksen profiilia melkoisesti. Foligno olisi ainoa kokenut ja Green & Baumgartner melkoisia keltanokkia. Toisaalta Greenin kaltainen pelaajia yksilöinä kehittävä valmentaja voisi sopiakin tähän tilanteeseen, kun farmista ollaan tekemässä pelaajahautomoa, jolle menestyspaineet ovat toissijaisia. Foligno voisi samalla ehkä ottaa suurempaa vastuuta pelillisestä kokonaiskuvasta, kuin mitä Arnielin parina toimiessaan.

-- -- -- --

Kehitysleiriltä kantautuneiden ensimmäisten kommenttien mukaan nimimiehistä ovat näyttävimmin esiintyneet Nicklas Jensen, Frankie Corrado sekä Bo Horvat. Jensenin & Corradon nouseminen esiin ei ole yllättävää, ovathan he porukan ainoat, joilla on jo NHL-kokemusta. Horvat vaikutti muutamien kommenttien mukaan olevan pykälän Gauncea ja Shinkarukia edellä. Tässä vaiheessa kesää ei toki parin päivän näytöillä ole juuri mitään merkitystä.

Syvyysprospekteista yliopistopuolustaja Ben Hutton on kerännyt kovasti kehuja. Kookkaan puolustajan on tiedetty hallitsevan kiekollista peliä hyökkäyssuuntaan, mutta nyt näkyvissä on kuulemma viitteitä fyysisen- ja kiekottoman pelaamisen kehitysharppauksistakin. Huttonin raameilla ja ominaisuuksilla upside nousee varsin korkealle, mutta tuskin näemme häntä ammattilaisena vielä muutamaan vuoteen.

Tuore varaus Cole Cassels oli kuulemma myös tehnyt hyvän ensivaikutelman.

Tämän päivän prospect scrimmagesta pitäisi olla tarjolla live-streamiä Canucksin Youtube-sivun kautta. Jordan Subban ei kuulemma osallistu scrimmageen jonkinlaisen vamman takia.

 

[Mr. Smith]

Meniskö tämä nyt niin, että Luongo ostetaan ulos ensi kesänä ja sen jälkeen ponnistetaan eteenpäin puhtaalta pöydältä?

Ei vaan voi jättää ulosostamatta, koska niin pahat ne caphit-penaltyt ennenaikaisesta, ja hyvin todennäköisestiä, lopettamisesta tulee olemaan, että Canucks kärsisi niistä useita vuosia.

Itsellä samat ajatukset kuin Moustache Dave #44:lla eli en näe tuota ulos ostamista tapahtuvan seuraavanakaan kesänä. Toki riskiä kasaantuu sinne viimeisille vuosille ja motivaatioonkin tämän kauden rumban jälkeen. Mutta tällä hetkellä Luongon caphit on vähemmän kuin esim Mike Smithillä tai Ryan Millerillä. Ja itse ottaisin noista kolmestakin Luongon mieluiten joukkueen maalinsuulle.

Toinen asia on sitten, että muitakin virheitä voidaan tehdä vuoteen 2020 mennessä, joista tulisi suht samat "caphit-penaltyt". Eli siis sopparit tyyliin Jeff Finger tai Wade Redden. Ja nythän niitä ei voi sitten enää haudata edes farmiinkaan. Luongo on sentään caphittinsä arvoinen, toisin kuin moni muu tänä kesänäkin sopparin saanut pelaaja.

Jos stoori menee siten, että nyt myytiin Schneider halvalla (tai no kohtuu edullisesti joka tapauksessa) ja ens kesänä ostetaan Luongo ulos niin johan on Gillis hoitanut tilanteen hienosti. Vaikka vituiksihan se meni jo nytkin, mutta olisihan tuo aivan käsittämätön käänne lisää.

 

[Zous]

Omaa Canucks hahmotelmaa ensikaudeksi.

Maalissa

Roberto Luongo
Joacim Eriksson/Garon/Theodore/Hedberg

AHL:

Läck/Eriksson
Cannata

Itse hankkisin ehkä jonkun tuosta kokeneesta kolmikosta. He pystyvät pelaamaan vielä hyvin Luongon takana. Läck taas pelasi hyvän kauden ei viime vaan sitä edellisellä. Viimekausi oli sitten taas jostakin syystä heikko ja pelejä tuli todella vähän, joten vaikea häntä on nyt nostaa kakkoseksi. Sitä edellisen kauden perusteella ei olisi niin vaikeaa. Elitserien mestari Eriksson on toki vaihtoehto suoraan kakkoseksi, mutta omaa toki riskinsä varsinkin kun Luongo ei nykyään ole mikään varmin tapaus.

Bieksa - Edler
Hamhuis - Tanev
Weber - Garrison

AHL:

Biega - Corrado
Mullen - Tömmernes
Polasek - Anderson
Blain

Jotain tuon suuntaista nyt ainakin. Tanev tekenee jatkot. Weberin uskon ottavan vihdoin sen top 6 roolin. Hänestä ehdottomasti siihen on. Corrado, Biega ja Tömmernes lienee sitten ne nostettavat pakit jos on tarvetta. Alberts ja Barker tuskin jatkaa.

D.Sedin - H.Sedin - Kassian
Booth - Kesler - Burrows
Higgins - Schroeder - Hansen
Sestito - Richardson - Weise

AHL:

Pelletier - Santorelli - Jensen
Anthony
Blomstrand
Friesen
Grenier
Mallet
Tochkin

Hyökkäys näyttää aika hyvältä ja luulen, että Weise ja Schroeder jatkaa. Varsinkin Schroeder vihdoin nousi änäri kokoonpanoon ja oli kuitenkin ihan ok, niin antaisin tuon kolmosen paikan hänelle. Farmista puuttuu sitten hyökkääjiä useampikin ja Santorelli sekä Jensen varmaan ykköspaikkaajat loukkaantumisille. On tuossa kuitenkin jälleen ne ainekset menestykseen.

 

[Moustache Dave #44]

Fasön hahmotelma on tämän hetken tilanteeseen varmaan suurin piirtein kohdillaan. Lyhyesti voisin kommentoida paria kohtaa, farmikokoonpanoa en tässä vaiheessa lähde arvuuttelemaan. Noihin NHL-hahmotelmiin kuitenkin muutama kommentti.

Maalivahdit

Eddie Läckin viime kauden pelimäärä selittyy sillä, että hänen kautensa päättyi jo ennen vuoden vaihdetta leikkausta vaatineeseen lonkkavammaan. Voi olla, että Läck hakee pelituntumaa vielä farmin puolelta. Jotenkin odottaisin silti, että Canucks katsastaa ensin Luongon vireen/motivaation ja ruotsalaisten tason, ennen kuin hankkii veteraanimaalivahtia. Cap on lisäksi tiukalla, joten ketään yli millin veskaria ei porukkaan oikein mahtuisikaan.

Puolustus

Pakkipareissa en näe, että Tortorella laittaisi riskialttiit Bieksan ja Edlerin kimppaan. Bieksalle luontevin pari olisi tuttu Hamhuis.

Tanev (RFA) ei viime kaudella ollut mielestäni vielä aivan valmis top4:ään. Jos kehitystä on tapahtunut, näkisin hänet Edlerin parina, sillä hän pelaa oikeaa puolta luontevammin kuin kumpikaan Edler tai Garrison (jotka muuten pelaisivat parina).

Garrisonin paikka saattaisi tasavoimin olla tosiaan kolmosparissa, jossa Garrisonin pari olisi tällä hetkellä Weber tai Corrado, jolloin Garrison pelaisi vasenta puolta.

Pitäisin myös erittäin mahdollisena puolustajan hankintaa. En näe Corradoa & Weberiä ehkä kuitenkaan riittävän laadukkaina 6 & 7 pakkeina tässä vaiheessa. Kokeneempi fyysinen pakki sopisi palettiin kenties paremmin.

Hyökkäys

Näkisin myös, että Kassiania tultaisiin kokeilemaan ykkösketjussa. Kesler-Burrowsin toinen laita voi tosiaan olla Booth (jos pelikuntoinen), myös Higgins hyvin todennäköinen vaihtoehto.

Bottom 6:n paikoista on jonkin verran avointa kilpailua. Hansenin paikka on selkein. Jos Weise jatkaa, hänenkin paikkansa on selkeä. Sentteripaikoista käydään kilpailua. Jos Schroeder jatkaa, hän ja Richardson ovat tosiaan vahvimmilla. Jos taas Santorelli, tai jokin tulokkaista Gaunce, Horvat (ei sopimusta), Lain (RFA) yllättää, pidän mahdollisena Richardsonin siirtämistä laitaan. Sestito jäisi tällöin katsomohyökkääjäksi, paikalle joka mielestäni hänelle on tällä hetkellä vakiopelipaikkaa todennäköisempi. Toki hänellekin pelejä kauden mittaan tulee kertymään.

David Boothin arvoituksellinen pelikunto voi myös avata mahdollisuuden Nicklas Jensenille. Ja toisaalta myös tulokassenttereille, jolloin jälleen Richardson siirtyisi laitaan.

Jos vammat vaivaavat Boothin lisäksi Kesleriä, on hyökkäys jälleen yhden ketjun varassa. Sikäli toivoisin vahvistusta hyökkäysosastoonkin. Schroeder-Richardson on etukäteen ajateltuna vähän heppoisen oloinen bottom 6 sentterikaksikko, kumpikaan ei ole järin erinomainen aloittajakaan.

 

[Moustache Dave #44]

Muutama hajakommentti development campin toisesta scrimmagesta.

Horvat esiintyi jälleen edukseen, vahva kulmissa ja luki peliä hyvin, rakensi paikkoja, varsinainen dynamo. Yhteispeli laidallaan pelanneen Shinkarukin kanssa sujui olosuhteisiin nähden hyvin. Shinkaruk lukee myös peliä nopeasti ja tekee vauhdikkaita ratkaisuja, vaikuttaa pelaajalta, jolle NHL:ssä ainakaan tempo ei tuottaisi ongelmia, fyysisesti Shinkaruk ei vaikuta vielä aivan valmiilta.

Gaunce, sijoittuminen erinomaista, korostuneen puolustava, vastuullinen pelityyli. Kiekollisena Horvat tuntuu olevan kuitenkin aivan eri luokkaa. Jos Gaunce nähdään ylhäällä, vaikea nähdä hänellä juuri pistepotentiaalia NHL-tasolla vielä tässä kehitysvaiheessa, puolustustavassa roolissa voisi kuitenkin pärjätä.

Jensen, Gauncen laidassa hyvää, joskin vähän näkymätöntä, kahdensuunnan peliä. Hyökkäyspäässä ajoi usein keskelle, mikä ikäisiään vastaan toimiikin hyvin, tiedä sitten miten toimii isompia pelaajia vastaan NHL:ssä.

Mallet, pelasi hyvällä energialla, rankkarimaalinsa siivittämänä ehkä jopa scrimmagen näkyvin pelaaja, suojasi kiekkoa hyvin, ajoi tilanteisiin ja myös rakensi niitä. Hyvä puolustusasenne, vahva. Musta hevonen nelosketjun paikkojen kamppailuun syksyllä.

Tömmernes, Corradon ohella puolustuksessa lähinnä NHL-valmiutta. Rauhallinen, varma. Hyökkäyspäässä haki aktiivisesti vetoja, joiden pitäisi lähteä nopeammin, NHL:ssä pitää löytyä muutakin repertuaaria kuin hidasviritteinen lämäri.

Cole Cassels, varman oloista peliä, hakee järkeviä helppoja ratkaisuja.

Isoista hyökkääjistä Alex Grenier ja Joe Labate olivat aavistuksen kömpelön ja huolimattoman oloisia, kaukana NHL-valmiudesta.

Latvialaisista Ronalds Kenins oli selvästi Indrasista näkyvämpi, pääsi toki pelaamaankin paremmassa paikassa, Jensenin ja Gauncen ketjussa. Muista try-outeista Cody Sylvester oli hyökkäyspäässä varsin näkyvä, pelasi Malletin kanssa hyvin yhteen, Mallet kaivoi kiekot kulmissa ja Sylvester teki itsensä koko ajan pelattavaksi, joten saivat sykliä pyörimään. En yllättyisi, jos Kenins & Sylvester saavat kutsut syksyn leirillekin.

Try-out maalivahti Mathieu Corbeil loukkaantui ja joutui jättämään scrimmagen kesken. Corbeil sai kenttäpelaajan mailasta päähänsä, maski lensi ilmaan ja naama aukesi.

Joe Cannata oli poistunut leiriltä jo aiemmin perhesyihin vedoten.

 

[Shard]

Muutama hajakommentti development campin toisesta scrimmagesta.

Horvat esiintyi jälleen edukseen, vahva kulmissa ja luki peliä hyvin, rakensi paikkoja, varsinainen dynamo. Yhteispeli laidallaan pelanneen Shinkarukin kanssa sujui olosuhteisiin nähden hyvin. Shinkaruk lukee myös peliä nopeasti ja tekee vauhdikkaita ratkaisuja, vaikuttaa pelaajalta, jolle NHL:ssä ainakaan tempo ei tuottaisi ongelmia, fyysisesti Shinkaruk ei vaikuta vielä aivan valmiilta.

Nyt kun on nämä pari kommenttia tässä ketjussa lukenut Horvatin esityksestä campilla niin ei voi olla tulematta mieleen, että Nucksin johtoporras on scoutannut äärimmäisen tarkkaan tämän kaverin, ja on lähes varma siitä että hänestä tulee Sedinin korvaaja. Oli ns. "pakko saada", ja Devilsin kanssa diili sopi sitten molemmille hyvin. Toki vaikutti sitten sekin, että Luongoa ei saanut kaupaksi ja jommastakummasta veskarista piti luopua.

 

[Moustache Dave #44]

Nyt kun on nämä pari kommenttia tässä ketjussa lukenut Horvatin esityksestä campilla niin ei voi olla tulematta mieleen, että Nucksin johtoporras on scoutannut äärimmäisen tarkkaan tämän kaverin, ja on lähes varma siitä että hänestä tulee Sedinin korvaaja.

Pienenä disclaimerina, näitä kommentteja lukiessa pitää muistaa huomioida se ympäristö, missä pelataan. Nyt pelataan Canucks-lupausten kesäleiriä, jonka osanottajajoukossa Horvat on selkeästi pienimmällä numerolla varattu pelaaja. Tässä ympäristössä hänen peruslahjakkuutensa tulisikin nousta massasta esiin. Vaikka siellä onkin vanhempiakin pelaajia joukossa, ei mukana mitään vakiintuneita ammattilaisia kuitenkaan ole, ellei paria Elitserien-pelaajaa lasketa sellaisiksi. Lupaavasti on Horvatin taival toki alkanut, mutta Sedinin paikalle on vielä matkaa. Henrikiltäkin meni vielä NHL:n puolella neljä kautta pienemmässä roolissa, ennen kuin voitiin puhua ykkösketjun sentteristä.

Ymmärrän kyllä ettet tarkoittanut Horvatin heti korvaavaan Sediniä. Tämä näin lähinnä yleisemmän tason huomautuksena.

 

[Moustache Dave #44]

Twitter-lähteiden ja NHL.comin pelaajakorttien perusteella näyttäisi vahvistuneen, että Canucks on tehnyt pari oletettavasti kaksisuuntaista sopimusta lisää. Organisaatioon liittyvät:

Benn Ferriero
26-vuotias työteliäs hyvin luisteleva energialaituri, jollaiseksi hieman pienehkö. Tuskin yltää vakituiseksi NHL-pelaajaksi, mutta kykenee paikkailemaan ylhäällä tarvittaessa. Muistetaan, jos muistetaan, parista kelvollisesta stintistä San Josessa, viime kaudella pelasi Rangersin organisaatiossa, joten Tortorellalle tuttu.

Brandon DeFazio
24-vuotias laituri. Käynyt yliopistoreitin, jonka jälkeen jyrännyt AHL:ää. Ilmeisesti jonkin sortin keskiraskaansarjan tappelija. Korvaa rosterissa huvennutta italokiintiötä (Mancari, Duco, Pinizzotto?).

 

[Shard]

Pienenä disclaimerina, näitä kommentteja lukiessa pitää muistaa huomioida se ympäristö, missä pelataan. Nyt pelataan Canucks-lupausten kesäleiriä, jonka osanottajajoukossa Horvat on selkeästi pienimmällä numerolla varattu pelaaja. Tässä ympäristössä hänen peruslahjakkuutensa tulisikin nousta massasta esiin. Vaikka siellä onkin vanhempiakin pelaajia joukossa, ei mukana mitään vakiintuneita ammattilaisia kuitenkaan ole, ellei paria Elitserien-pelaajaa lasketa sellaisiksi. Lupaavasti on Horvatin taival toki alkanut, mutta Sedinin paikalle on vielä matkaa. Henrikiltäkin meni vielä NHL:n puolella neljä kautta pienemmässä roolissa, ennen kuin voitiin puhua ykkösketjun sentteristä.

Ymmärrän kyllä ettet tarkoittanut Horvatin heti korvaavaan Sediniä. Tämä näin lähinnä yleisemmän tason huomautuksena.

Juu tämä vain juolahti mieleen, ku luki tuota tekstiä campista. Toki ymmärrän että matka on valtava, mutta Henrik on yli kolmenkymmenen ja paras tapa hankkia uusi ykkössentteri on kasvattaa se. Ja tapa millä Horvat tuli organisaatioon tuntuu tukevan teoriaa, kun luovuttiin Schneideristä, jonka piti olla yksi kulmakivistä organisaatiolle.

 

[Moustache Dave #44]

Canucksin 2013-2014 runkosarjan otteluohjelma (nhl.com):

- Karuhko aloitus, kun ensimmäisestä 13:sta pelistä 9 on vieraissa, joukkoon sisältyy 7-pelin vieraskiertue, joka onkin kauden pisin.

- Vierasvoittoisuutta kiritään kiinni aivan runkosarjan lopulla, kauden 7:stä viimeisestä pelistä 6 on kotona.

- Back-to-back pelejä taisi olla 16.

- Kausi alkaa siellä, missä edellinen päättyi, San Josessa 3. lokakuuta. Ensimmäinen kotipeli on 5. lokakuuta Edmontonia vastaan.

- Kauden toisessa kotipelissä 8. lokakuuta saatetaan nähdä Cory Schneider Vs. Roberto Luongo -kamppailu, kun Devils tulee kylään. Canucksilla on alla lepopäivä, mutta Devilsille peli on back-to-back, joten Schneiderin käyttö maalilla tuntuisi todennäköiseltä.

- 14. joulukuuta. Boston Bruins vierailee Vancouverissa. Viimeksi kun kävivät, matsi päättyi jonkinlaisen kannun nosteluun ja mellakointiin.

- Joku löytänee pientä huumoria siitäkin, että valmentajanvaihtokumppani Rangers vierailee Vancouverissa aprillipäivänä 1. huhtikuuta.

- Pre-season otteluita Canucks pelaa 6 kappaletta, alkaen syyskuun 16.

- Prospektit pääsevät ottelemaan jo aiemmin, kun Young Stars -turnaus Pentictonissa käynnistyy syyskuun 5.

-- -- -- -- -- --

- RFA Kellan Lain on signattu, 2-vuotta, kaksisuuntainen, cap hit 600.000, farmi palkka kohtuullinen 200.000.

- Utica menetti ainoan kokeneen valmentajansa Mike Folignon, joka siirtyy Devilsin NHL-organisaatioon.

- Utica on myös tehnyt ensimmäiset omat pelaajasopimuksensa: Sacha Guimond (D-22v.), John Negrin (D-24v.) & Mathieu Corbeil (G-21v.)

Negrin ja Corbeil olivat Wolvesin organisaatiossa viime kaudellakin, pelaten lähinnä AHL:ää alemmilla sarjatasoilla. Guimond on uusi tuttavuus, nuori puolustaja pelasi viime kaudella tulokaskautensa ammattilaistasolla ECHL liigassa. Hänet valittiin heti ECHL:n parhaaksi puolustajaksi, ja hän voitti myös ECHL:n puolustajien pistepörssin. Kyseessä ei edes ole mikään kääpiöpakki, sillä Guimondilla on pituutta 188cm, mutta painoa ”vain” 79kg.

 

[Moustache Dave #44]

Luongolle on vahvasti tarjolla olympiapaikka, kun Ward ja Brodeur eivät mahtuneet Kanadan ehdokaslistaan. Luulisin tämän olevan hyvä uutinen Canucksin alkukaudelle. Luongolla on varmasti hienot muistot olympialaisista, joten kenties silmissä kiiluva olympiapassi riittää paikkaamaan sen motivaatiovajeen, jota paluu Vancouveriin ehkä muuten tuottaisi.

Tietty jos Luongo äityy huhkimaan itsensä hajalle Team Canadan ykkösenä ja Canucks vetää loppukauden ruotsalaistulokkailla, se ei enää ole niin hyvä uutinen, mutta se olisi sitten sen ajan murhe.

...Ja Hamhuis, Kesler, Edler, Sedinit taisi olla muu potentiaalinen Canucks edustus Sotšiin. Hansenin & Jensenin Tanskahan ei yltänyt karkeloihin mukaan.

 

[Ronning]

Oikeasti Vancouver on ainoa paikka missä Luongoa ei pidetä enää maailman ehdottomana huippunimenä. Huonoimmillaankin Lou on aina ollu vähintään TOP10-korin mies. Hänen ainoa syntinsä lienee suostuminen isoon määrään rahaa pitkäksi aikaa (that bastard!). Schneiderin kasvu ykkösvahdin statukseen ei taianomaisesti imenyt Luongon taitoja mihinkään. Mies on olympiavoittaja ja veiCanucksin yhden pelin päähän mestaruudesta. Hieno mies, toivottavasti saadaan parasta Louieta ensi kaudella.