Vieläkin sapettaa tuo silloinen millenium Heikkinen-Haarala-Erholtz hajottaminen, ei voi käsittää?
Säilyttääkseen tuo energinen trio yhdessä olisi Sportille ollut tosi edullinen, ja samalla Sportin toinen ylivoimaketjun pyörittäjä jo edelliskaudella ja jollei, niin viimekaudella.
Tästä moni meistä kirjoittelekin täällä (minäkin) ja varsinkin Erholtzin kohdalla....joten ei ihme, että on Suomen yksi kantava voima miesten Leijonissa!
Onneksi meillä on lajin ymmärtävä Herkko Koski ja toivottavasti viimeisen päälle tuleva uusi kehittävä kouluttaja/päävalmentaja?
Tunaroinnit saa 10-vuoden epäuskon jälkeen jo loppua, siis kertakaikkiaan loppua!
Kyllä tuossa oli potentiaalia. Mutta... Täysin ymmärtää Erholtzin siirtymisen muualle, sillä täällä ei vain millään lähtenyt. Pelasi ylivoimaa, alivoimaa ja tasakentällistä, mutta jostain syystä ei osunut edes ladon seinään. Hänen kohdallaan ei voi sanoa etteikö saanut näytön paikkoja. Siinä kohtaa kun alkaa junnaamaan niin pitääkin vaihtaa maisemaa ja mahtava juttu että löi läpi Ässissä. Toivotaan että pääsee kisajoukkueeseen, mutta ei nyt vielä ole "yksi kantava voima miesten Leijonissa".
Lari on puolestaan tehnyt töitä todella kovaa, jolla myös korvaa tiettyjä taidollisia puutteita. Ansainnut paikkansa ja jatkot Vaasassa - Ristosta huolimatta. Mahdollisuuksia nousta jopa seuran kulttipelaajien joukkoon jos saisi vähän lisää tasaisuutta otteisiin. Haarala näistä kolmesta sai epäedullisimman kohtelun, sitähän emme tiedä mistä lopulta johtui, mutta sukset meni ristiin valmennuksen kanssa. Taitava pelaaja ilman muuta, mutta ei lähtenyt Mestiksessä eikä tällä kaudella Englannissa. Viime kausi Mestistä heikommassa Alppiliigassa mahtava, nyt siirto Saksan kolmostasolle ollut onnistunut. Pienikokoinen pelaaja, ehkei vain aivan riitä paukut korkeimpiin sarjoihin. Toivottavasti saisi kuitenkin sauman joskus koittaa paluuta Sportiin - vaikka tryoutin kautta.
Neljäs erikoisuus on Samu Tuomaala. Tuli isoin odotuksin Sportiin - ja lähtikin nopeasti Mikkeliin. RD tuosta toki kivitettiin kun ei anna saumaa jne. Kummasti kävin täysin samat kuviot Liigan kovimman junioireiden kehittäjän Olli Jokisen alaisuudessa... Mutta, sitten taas valtameren toisella puolella kulkee jälleen. Tekee kovaa tulosta AHL:ssä ja alkaa olla lähellä testiä NHL:n puolella. Tässä malliesimerkki siitä, että ei se aina ole seura/valmennus ym vika jos ei lähde - aina vain ei lähde joka paikassa. Samaan listaan voidaan laittaa muuan Robin Salokin - hienosti löytänyt oman polkunsa parrasvaloihin. Ei helpoimman kautta, mutta hakemalla se itselle paras vaihtoehto.