Uusi valmentaja - Paul Baxter

[Viuhahtaja]

Katso kokonaisuutta mihin Baxter tuli. Onko johonkin totuudenkirjaan kirjoitettu, että Baxterin ajama kiekko on koko kauden samanlaista kuin nyt? Tuuliajolla ollut kriisijoukkue, joka oli valumassa ulos pleijareista, oli käännettävä mahdollisimman yksinkertaisin keinoin ja tämä on onnistunut. Tule kysymään samaa kevään jälkeen ja varsinkin ensi kauden puolivälissä, niin on helpompi vastata. Mä sanon, että sä yllätyt vielä miten HIFK tulee pelaamaan, kun ratkaisupelit alkavat. Se on kumma, miten nämä HIFK:n viimeaikaiset esitykset yksinkertaistetaan johonkin kiveen hakatuksi ottaen huomioon olosuhteet.

Kyllähän tuossa Mtmela varsin sivistyneesti toi aika mielenkiintoisen aiheen esiin, joten ei viitti dumata :)

Kyllähän tuo on totta tosiaan ollut paljon jäähyttömämpää ja ylilyönnittömämpää kiekkoa Baxterilta, mutta itse uskon ja toivon että Baxter tuo playoffiin uudennäköisen (lue old school) HIFK:n, joka ei kaihda pelata kovaa, mutta silti puhtaasti uusimman vahvistuksen johdolla..

Eli omana vastauksena antaisin tähän alkuperäiseen kysymykseen, että kynsin ja hampain sallin tämän puolustusvoittoisen taktiikan, toivoen että Baxter ei ole vielä täyttä osaamistaan näyttänyt

EDIT: Ei ollut suoranaisesti Bismarkille tarkoitettu ;)

 

[Bismarck]

Kyllähän tuossa Mtmela varsin sivistyneesti toi aika mielenkiintoisen aiheen esiin, joten ei viitti dumata :)

Niin, tarkoitushan tuossa ei ollut dumata, vaan pistään asiat oikeaan kontekstiin. Baxter on ollut vasta vajaan kuukauden maassa, sai käsiinsä valmentajaansa täydellisesti luottamuksen menettäneen ja tappioputkeen ajautumassa olevan kriisijoukkueen. Isä Paulilla ei ollut minkäänlaista taukoa ajaa kuvioitaan ja ajatuksiaan syvemmin sisälle, pelirytmi oli samantien kiihkeä ja joukkueen luottamus voitettavana - voitot ja menestyminen tuo luottamusta. Tässä tilanteessa mielestäni Baxterin opit pelaamisen yksinkertaistamisesta ovat optimaaliset vaikka "brändin näköistä" kiekkoa haluan HIFK:n pelaavan. Aika näyttää minkälaiseksi HIFK:n tyyli pelata hioutuu, mutta itse uskon siihen tulevan voimakkaasti brändin näköisiä nyansseja, kunhan pelit etenee.

Tämä on vain yksi jakso yhdellä kaudella ja oma näkemys brändikiekon pelaamisesta ulottuu menneisyydestä tulevaan ja toki myös terveen järjen mukaan myös ajatusmalli, jossa tietyissä tilanteissa tästä on luovuttava. Täällä on jaksettu jauhaa omienkin toimesta kuinka brändin näköinen pelaaminen on menetetty vailla ymmärrystä kokonaisuudesta. Viime kauden Sheddenin HIFK oli ainakin kauden ensimmäiset 8 peliä pihalla kuin ellun kanat ja peli oli erittäin munatonta nyhvertämistä. Shedden oli sentään saanut treenauttaa joukkuettaan jo tovin ennen sarjan alkua, eikä ollut tietoakaan mistään kriisistä. Tästä huolimatta brändikiekko oli kaukana, kun esim. Kalpan smurffit vei punapaitoja kuin litran mittaa viime kaudella kotiluolassaan.

 

[mtmela]

Eli omana vastauksena antaisin tähän alkuperäiseen kysymykseen, että kynsin ja hampain sallin tämän puolustusvoittoisen taktiikan, toivoen että Baxter ei ole vielä täyttä osaamistaan näyttänyt

Juuri tätä näkemystä hain. Eli mikä on fiilis IFK:n fanien leirissä nykysuuntauksesta. Bismarck, en ole sanonut etteikö brändikiekko olisi mahdollista. Siksi halusin herättää keskustelua tästä aiheesta. Kyseessä on kuitenkin brändin nimeltä IFK tulevaisuus.

 

[#76]

Mitä on tämä kuuluisa brändikiekko? Moni täällä asiasta puhuu, mutta selkeää määritelmää, jonka useimmat hyväksyisivät en ole kertaakaan nähnyt.

Itse olen kaivannut "pyhään kolmiyhteyttä" eli taito-taklaus-taistelu. Osalle kirjoittajista tuntuu riittävän, että joku muuten taidoton pelaaja ( Losdtedt tms. ) heittää hanskat tasaisin väliajoin ja viihdyttää yleisöä lyhyellä painiottelulla. Ollaan tyydytty keskivertojoukkueeseen ja olemattomaan menestykseen sen varjolla, että joukkue on otsikoissa ja jonkun veri lentää kauden aikana.

 

[Carlos]

Juuri tätä näkemystä hain. Eli mikä on fiilis IFK:n fanien leirissä nykysuuntauksesta. Bismarck, en ole sanonut etteikö brändikiekko olisi mahdollista. Siksi halusin herättää keskustelua tästä aiheesta. Kyseessä on kuitenkin brändin nimeltä IFK tulevaisuus.

Jatkoajan puupää-osasto on onnistunut kääntämään täällä aika kieron kuvan "brädistä" ja lätkästä jota se edustaa. Siis valtaosa täällä kirjoittavista luulee että HIFK:n näköinen kiekko tarkoittaa seuraavia asioita:
- tyhmät jäähyt
- tarpeettomat jäähyt
- tyhmät kuumenemiset
- kaikenlainen koheltaminen ja "ajelu"
- luovuttaminen
- häviäminen
- väkivalta

Kun oikeasti HIFK:n näköinen kiekko on tätä:

- Ottelu alusta loppuun aina ihan täysillä
- Vahva joukkuehenki
- Voittaminen
- Fyysinen pelikokonaisuus yhdistettynä taitoon (huom, myös taklaaminen on taitolaji)
- Ylpeys (positiivisessa mielessä)
- Rehti ja reipas meininki

Mielestäni tällä hetkellä HIFK:sta paistaa läpi tämä kaikki. Eli nyt HIFK pelaa lopultakin brändin näköistä lätkää, ja minä olen erittäin tyytyväinen.

 

[JJ IFK]

Itse kuulun niihin (vähemmistö?) IFK-faneihin, joille tyylillä ei sinällään ole merkitystä, kunhan voitetaan. Tappioita tullessa tietenkin ylilyönnit ja uhittelu lämmittävät edes jotenkin mieltä, mutta tärkeintä jääkiekossa on voittaminen, ja jos brändikiekolla ei voi nykysäännöillä/materiaalilla/valmentajalla voittaa, niin silloin tulee pelata voittamisen ehdoilla, eli vaikkapa Baxterin puolustuskiekolla. Siinä on sitä perikanadalaista ajattelua - tehdään kaikki voittamisen eteen.

Luusereiden asenne, että fyysisyys pitäisi pistää voittamisen edelle. Harmillisen moni IFK-fani on tosin opetellut ajattelemaan niin, koska voittaminen on ollut meille vieras käsite viime vuosikymmeninä.

 

[Bismarck]

Mitä on tämä kuuluisa brändikiekko? Moni täällä asiasta puhuu, mutta selkeää määritelmää, jonka useimmat hyväksyisivät en ole kertaakaan nähnyt.

Itse olen kaivannut "pyhään kolmiyhteyttä" eli taito-taklaus-taistelu.

Tämä "pyhä kolmiyhteys" on myös minulla mielikuva HIFK:sta, sen brändi. Tähän voi heittää myös pieniä asioita, kuten kevyt ylimielisyys jne. Kyllä näinä vuosikymmeninä, kun on katsomossa tullut aikaa vietettyä ja töllöstä lukuisia matseja katsottua, niin HIFK:n fyysinen peli on ollut keskimäärin korkeammalla tasolla muuhun liigaan nähden. Tottakai se ero muihin joukkueisiin - jota ei välttämättä edes ole, mutta johon pyritään - nykyajan pelissä on vaikeampi saavuttaa, sillä peli on muuttunut fyysiseen suuntaan yleisesti jo muutoin kiekon ammastimaistumisen kautta (itse katson sen kehittyneen ammattimaisempaan suuntaan vielä 1990-luvun jälkimäisellä puoliskolla).

Erikseen on tietynlainen "NHL-powerweekly brändisukupolvi" joita on pesiytynyt Ilmalankin suuntaan tietyssä määrin, joka kuvittelee fyysisen pelin/ brändin tarkoittavan vain brändin näköisiä pelaajia tyyliin 200kg mörkö, joka syö kaikki. HIFK:n joukkueissa läpi vuosien on ollut taitoa, pienikokoisia miehiä jne. Vaikka Pentti on käyttänyt ilmaisua "brändin näköinen pelaaja", niin itse määrittelisin paremminkin bärndin näköisen joukkueen. Juuri tällöin voi johto vaikuttaa valmentajan valintaan ja valmentaja joukkueen pelaamiseen. Pienikin mies voi olla se Pentin mainitsema "brändin näköinen" pelaaja. Esim. Murphy heti ensimmäisissä Baxterin alaisissa peleissä alkoi käyttämään kroppaansa taklauksiin ja kyllä se osaa, jos se haluaa. Olen nähnyt jopa Laakkosen taklaavan.

On mahdollista pelata "brändin näköistä" kiekkoa Sm-liigassa nykyaikanakin. Siihen kuuluvat taklaukset ja fyysinen peli (kaksinkamppailut) suuressa määrin ja oikeasti kun katsoo liigapelejä, niin ei siellä vielä kumminkaan ole mitään homogeenistä linjaa taklauksien suhteen. On mahdollista erottua joukosta. Taklaukset ja kovat kontaktit taas tuo spontaaneja tunteiden kuumenimisia ja tästä aiheutuu joskus esim. hanskauksia.

Ei brändikiekolle varmasti olekaan selkeää määritelmää. Sitä ei ole antanut esim. brändi itse, vaan se on havainnoijaan sidonnainen.

 

[R.P.M. 12 000]

Ei brändikiekolle varmasti olekaan selkeää määritelmää. Sitä ei ole antanut esim. brändi itse, vaan se on havainnoijaan sidonnainen.

Hienosti sanottu, mielestäni juuri näin.

Kanadalaistyyppinen loppuun asti yrittäminen nyt liitetään HIFK:n "brändiin" itsestäänkuuuluvana, samoin rehti ja reipas meininki, ylpeys omasta paidasa (kerran IFK...), mutta muistuttaisin että kyllä ylimielisyyskin (eikä edes positiivinen sellainen) ainakin HIFK:n oman historiankirjoituksen mukaan on kuulunut nimenomaan Brewerin ajoista lähtien (esim. finaalisarja Ässiä vastaan, joka mm. Mobergin kirjassa kerrottiin hävityn nimenomaan leuhkuuttaan) HIFK:n tapaan pelata jääkiekkoa.

Samoin pelaajat, jotka temmeltävät kentällä välillä palikat väärässä järjestyksessä päässä - näitä ylilyöntejä on ollut aina ja mielestäni nekin kuuluvat mukaan samalla lailla kuin tämä kuuluisa HIFK ei filmaa -fraasikin, joka nyt ei aina ihan pidä paikkansa, niin kuin aina ei ylilyöntejäkään nähdä.

Ei HIFK-brändi sen urheilullisen sisältönsä puolesta (mielestäni siihen kuuluu siis myös paljon muutakin kuin pelkät otteet kentällä) ole yksioikoisesti "periksi ei anneta ja kovaa mutta rehdisti pelataan", vaan nimenomaan sekoilut ja typeryydetkin sisäänsä sulkeva, mutta silti myös ne hintelät taitopelaajat hyväksyvä kokonaisuus.

Mikä on samalla pohjois-amerikkalainen näkemys jääkiekosta mun mielestä. Siksi tarvitaan Lostedt, mutta siksi tarvitaan myös ehdottomasti Laakkonen - joka sitä paitis mun mielestä on taklannut jopa usein, ei vain yhtä kertaa.

 

[Pegu]

Baxterin IFK = Uuden ajan IFK?

Nyt kun on käynyt ilmiselväksi, että brändin mukainen lätkä (pl. uusin hankinta) on kuopattu menestyksen ja tehokkuuden alttarille, niin kiinnostaisi tietää a) onko se ollut tietoinen ratkaisu, jo Baxteria sainattaessa tiedettiin mitä haettiin vai kävikö vaan niin? Ja b) mitä mieltä IFK-fanit ovat tästä ratkaisusta jonka kesto on nyt ainakin sen 1,5 vuotta? Puolustusvoittoinen, järkevä prosenttikiekko soittaako kelloja? Jortikka/K.Jalonen eli TPS/Kärpät-epäjääkiekko on tullut teillekin?

IFK:sta on puuttunut johtajuutta koko 2000-luvun, varsinkin valmentajissa. En tiedä, mitä ominaisuuksia Sir Pena on painottanut uutta valmentajaa etsiessään, mutta nyt näyttää vihdoin löytyneen sellainen körmy, jolle tähtipelaajakaan ei uskalla nipottaa ja porukka pysyy kurissa niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella. Itse olen aina painottanut, että valmentaja on joukkueen tärkein hankinta, sitten veskarit ja viimeisenä kenttäpelaajat.

Viimeiseen virkkeeseen viitaten: helkkaristi onnitteluita Bluesille idioottimaisesta Heikkilä-päätöksestä.

Ilmeisesti tämä asia on saanut fanien hiljaisen hyväksynnän kun voittoja ja menestystä tulee. Aika ihmeellistä kun on katsellut 4 vuotta täällä mesoamista Brändin puolesta.

Brändin puolesta "mesoaa" tänä päivänä yhä harvempi. Niin paljon IFK on ottanut pataansa urheilullisesti viimeisen seitsemän vuoden aikana, että suunnan- ja tyylinkin muutos oli edessä ennemmin tai myöhemmin.

Koko IFK-brändi-käsitekin on veteen piirretty viiva: muut liigajoukkueet rymistelevät kaukalossa ainakin yhtä kovaa. Mä haluan nähdä IFK:n mieluummin taistelevan mestaruudesta kuin "ryminäpronssista".

 

[Ioota Rhoo]

Paljon oikeita asioita on mainittu brändistä ja vaikka Baxterin HIFK onkin taklannut vähemmän kuin aikaisemmin, niin se on silti mielestäni erittäin paljon brändin näköinen joukkue.

Muutama lisäys brändiin:

- omat pojat ja stadilaisuus. (vaikka poikkeamisia tulee, niin brändiin kuuluu ennen kaikkea rakentaa joukkue omasta junnu tuotannosta ja ns. iki-IFKlaisista)

- tähti pelaajat (brändiin kuuluu myös, että joukkueessa pelaa liigan valovoimaisempia ja mielenkiintoisempia ulkomaalisvahvistuksia. Viime kaudella oli kasa paskaa, mutta kaikki tiesivät kuka on Peter White, kovin pukukoppipelaaja ikinä)

Kentän ulkopuolelta myös:

- tyylikkyys (aikojen alusta asti... HIFK tekee asiat tyylillä ja pistää aika paljon rahaa kentänulkopuolisiin asioihin. Peliasut, valmentajien puvut, jne. ulkomuodollisten asioiden siisteys on tärkeätä.)

Baxterin IFKistä on puuttunut tietynlainen agressiivisuus ja sillä pelaa epäbrändimäisiä pelaajia, kuten Tommi Kovanen ja Janne Laakkonen, mutta brändi onkin lähinnä malli johon pyritään ja sen saavuttaminen täydellisesti on lähinnä utopistista.

Tekeekö pahaa katsella Baxterin "kilttiä" HIFKiä? Ei sen enempää kuin aiempinakin vuosina kun ollaan jääty tuosta ihannemallista. Ei HIFK ole koskaan ollut täysin brändin kaltainen.

EDIT: Jaaha, lisätään nyt vielä kun näyttää tulevan paljon noita tyylillä ei väliä kunhan voitetaan viestejä...

Brändi on HIFKille ehdottoman tärkeä. On minusta erittäin hyvä asia, että HIFKillä ja sen faneilla on melko samanlainen kuva siitä millainen ihanne joukkue tulisi olla. Pena on selvästi pyrkinyt aina oikeaan suuntaan, vaikka onkin turhan usein epäonnistunut yrityksissään. Mielummin niin, kuin poukkoileva, naapureita matkiva epämääräinen tyyli, joka jolloin toisilla on.

Brändillä saavutettu pronssi on parempi kuin brändin vastainen mestaruus.

 

[julle-jr]

Jatkoajan puupää-osasto on onnistunut kääntämään täällä aika kieron kuvan "brädistä" ja lätkästä jota se edustaa. Siis valtaosa täällä kirjoittavista luulee että HIFK:n näköinen kiekko tarkoittaa seuraavia asioita...

On myös otettava huomioon, että jokaisella fanilla on oikeus pitää juuri sellaisista asioista joista haluaa. Ei mielestäni ole sellaista kaveria, jolla on oikeus sanoa, että IFK-fani ei saisi vaikka fanittaa noita mainitsemiasi tyhmiä jäähyjä. Jokainen kannattakoon suosikkiaan niistä syistä, jotka eniten vetoavat kyseisen kannattajan mieleen ja tunteisiin. Itse olen kasvanut melkoisen Jokeri-pitoisessa ympäristössä, ja olen ehkä siitä syystä oppinut pitämään IFK:sta sen narrivastaisuuden takia. Tämän takia myös ylilyönnit erityisesti narripeleissä ovat aina lämmittäneet mieltä. Toinen tärkeä asia IFK:ssa on stadilaisuus vs. maaseutu.

Brändiä ei ole tietääkseni missään IFK:n virallisessa periaateohjelmassa määritelty miksikään kiveenkirjoitetuksi totuudeksi, joten se koostuu pitkälti jokaisen kannattajan pään sisällä olevista elementeistä. Eikä brändin tarvitse olla muuttumaton satoja vuosia, totta kai uudet sukupolvet tuovat oman vivahteensa IFK:n perinteisiin.

Itse olen syntynyt vasta 80-luvulla, joten esim. kunnioitettu Brewer on minulle tuttu vain kirjoituksista, tämän takia en osaa pitää Brewerin periaatteita minään absoluuttisena totuutena, vaikka toki tiedostankin hänen suuren merkityksensä IFK:n historiassa ja ymmärrän täysin, jos hänen luomat perinteet edustavat joillekin faneille ainutta oikeaa IFK-tyyliä. Lienee kuitenkin ymmärrettävää, jos nuoremmat fanit pitävät omina kiekkojumalinaan joitain muita merkittäviä IFK:n miehiä. Pääsia, että mielenkiinto säilyy myös tulevaisuudessa, tämän takia myös värikkäät otteet kaukalossa ja sen ulkopuolella ovat tärkeitä. Toki voittaminen on omasta mielestäni hyvä säilyttää yhtenä päätavoitteena

Nämä nyt olivat vain hajanaisia ajatuksia, enkä tiedä oliko tässä mitään pointtia, mutta tulipa kirjoitettua.

 

[mtmela]

Kun oikeasti HIFK:n näköinen kiekko on tätä:

- Ottelu alusta loppuun aina ihan täysillä
- Vahva joukkuehenki
- Voittaminen
- Fyysinen pelikokonaisuus yhdistettynä taitoon (huom, myös taklaaminen on taitolaji)
- Ylpeys (positiivisessa mielessä)
- Rehti ja reipas meininki

Mielestäni tällä hetkellä HIFK:sta paistaa läpi tämä kaikki. Eli nyt HIFK pelaa lopultakin brändin näköistä lätkää, ja minä olen erittäin tyytyväinen.

Carloksen kanssa olen samalla linjoilla, lisäisin sen tietyn ylimielisyyden ja vittumaisuuden, sen pienen rosoisuuden vivahteen.

Nämä nyt olivat vain hajanaisia ajatuksia, enkä tiedä oliko tässä mitään pointtia, mutta tulipa kirjoitettua.

Kaikilla kirjoittajilla tuli mahtavasti asioita esille. Niistä tulee väkisinkin mieleen ajatus, että IFK:lla on vihdoin sille sopiva valmentaja ja fanit ovat ylpeitä oikealla tavalla joukkueestaan. Aikalailla kaikki on hyvässä harmoniassa.

 

[scholl]

Itseäni on alkanut hieman häiritä Baxterin lausunnot ottelun jälkeen. Jos voitto tuli niin parhaat pelaajat pelasivat hyvin ja jos taas tuli tappio niin parhaat pelaajat pettivät. Muu joukkue helposti unohtuu kokonaan. Siis kyllähän jokainen tajuaa, että Murphylta, Murraylta ja Guollalta odotetaan enemmän tehoja kuin Holmbergilta, Porthenilta ja Laineelta, mutta pitääkö se ottaa esille jokaikisessä haastattelussa.

 

[Wesku]

Samanlaista jardaa kuin että "maalivahti oli erinomainen ja antoi meille mahdollisuuden voittaa" jne,jne,jne.

Onpahan nyt hieman uudempaa jardaa ja on jo muuallakin otettu käyttöön tämä "parhaat pelaajamme olivat parempia kuin vastustajan parhaat". Taisi Variksen Petekin tuota viljellä, kun voitto viimeksi tuli.

Brändiä minulle edustaa(kun tästäkin oli ketjussa juttua):

1. Pirunmoinen taistelu viimeiseen sekuntiin kunnon kanukkihengessä. Ei luovuteta koskaan vaikka tilanne olisi 0-6.

2. Fyysisyys ja taito sopivasti yhdistettynä. Taklataan koko matsin läpi paljon ja tehdään komeita reppuja.

3. Ei mualaismeininkiä. Stadista ollaan ja ylpeitä siitä.Ei pitkiä kalsareita.

4. Aina joukkoon 1 tai 2 puupäätä mahtuu ja pieniä tai vähän isompiakin ylilyöntejä. Tapaus Lampinen meni kyllä jo pahasti Allulta yli. Ei noin.

5. Voitetaan nyt ainakin Jokerit. Mielellään reippaasti ja höystettynä parilla kolmella tappeluvoitolla. Perfect.

6. Peliasut aina olleet ehdotonta eliittiä. Pidetään ne tyylikkäinä jatkossakin.

 

[douppi]

Itseäni on alkanut hieman häiritä Baxterin lausunnot ottelun jälkeen. Jos voitto tuli niin parhaat pelaajat pelasivat hyvin ja jos taas tuli tappio niin parhaat pelaajat pettivät. Muu joukkue helposti unohtuu kokonaan. Siis kyllähän jokainen tajuaa, että Murphylta, Murraylta ja Guollalta odotetaan enemmän tehoja kuin Holmbergilta, Porthenilta ja Laineelta, mutta pitääkö se ottaa esille jokaikisessä haastattelussa.

Tuo puhetyyli on perinteistä "änäriä". Jos katsoo NHL-pelejä, ja kuuntelee änärivalmentajien kommentteja, niin siellä puhutaan koko ajan ns. ratkaisupelaajien iskukyvystä ja onnistumisista. Toki kaikkia kehutaan, jos aihetta löytyy. Ole huoleti, ei se muu joukkue mihinkään unohdu (esim. Kerästä ym. kehuttu avoimesti todella paljon), vaan haastatteluissa Baxter haluaa tuoda koko ajan esiin sen, että kärkipelaajat ratkaisevat otteluita. Ja niin se vaan on, että jos Murphy, Kuhta, Guolla ja vaikka Murray vaeltelevat yössä, niin pataan yleensä tulee. Jos he pelaavat hyvin... yleensä voitetaan. Baxter toi tänne palan amerikkaa, ja puheet ovat sen mukaisia.

 

[Puscutractori]

Itseäni on alkanut hieman häiritä Baxterin lausunnot ottelun jälkeen. Jos voitto tuli niin parhaat pelaajat pelasivat hyvin ja jos taas tuli tappio niin parhaat pelaajat pettivät. Muu joukkue helposti unohtuu kokonaan. Siis kyllähän jokainen tajuaa, että Murphylta, Murraylta ja Guollalta odotetaan enemmän tehoja kuin Holmbergilta, Porthenilta ja Laineelta, mutta pitääkö se ottaa esille jokaikisessä haastattelussa.

Sama asia on minuakin välillä ärsyttänyt, mutta toisaalta Baxterin linja voi olla täysin harkittu. Tulipa voitto tai tappio, Baxter ei puhu taktiikkaan liittyvistä asioista juuri mitään vaan lähinnä joukkueen tunne- ja tahtotilasta. Ehkä mies tarkoituksellisesti haluaa olla vaitonainen median suuntaan ja käsitellä tärkeät asiat vain joukkueen sisällä. Mene ja tiedä, mutta tuskin Baxter loppukaudestakaan yltyy mihinkään juhanitammismaisiin kaikenkattaviin analyyseihin.

 

[douppi]

Mene ja tiedä, mutta tuskin Baxter loppukaudestakaan yltyy mihinkään juhanitammismaisiin kaikenkattaviin analyyseihin.

Näin on. Baxterin kommentit pelien jälkeen ovat olleet hyvin pelkistettyjä. Hän saattaa juuri sanoa, että kärki onnistui tekemään tarvittavat maalit tänään. Tai että joukkueen tunnetila ei ollut toivotunlainen peliin lähdettäessä. Ei siis mitään syväanalyysejä tai pohdintaa mistään pelillisistä seikoista... kuten esimerkiksi miksi ylivoima ei toiminut tms.

Baxter puhuu vähän, mutta asiaa.

 

[raimobrax]

Tusinan peliä takana

Baxterilla kaksitoista peliä takana ja tarjolla olleista 36 pisteestä kotona 27 eli 75%.

Ihan omaa luokkaansa sillä seuraavaksi paras Jalonen (Nenä) on saanut kasaan 68,2% ja kolmantena Sheddenin 61,2%

Jatko menee seuraavasti;

Jalonen J 58,9%
Pietilä 58,3%
Urama 57,8%
Jortikka 53,8%
Heikkilä 53,0%
Toivola 49,2%
Aravirta 47,0%
Francis 46,2%
Härkälä 42,9%
Mälkiä 42,2%
Alatalo 41,9%
Eloranta 40,5%
Virta 30,6%
Pajuoja 26,1%
Pieniniemi 19,1%

On kai ne jäällä olevat jätkätkin jotain vaikuttanut, mutta ei nuo valmentajan vaihdot tällä kaudella ihan metsään oo menny...

 

[scholl]

Valmentajien mediassa itkemiseen nähden tämän kauden valmentajavaihdot sm-liigassa ovat onnistuneet kerrassaan loistavasti. Pitääkin kysyä muutamilt joukkueilta, että maistuisko sullekin?

 

[JV]

Tuo puhetyyli on perinteistä "änäriä". Jos katsoo NHL-pelejä, ja kuuntelee änärivalmentajien kommentteja, niin siellä puhutaan koko ajan ns. ratkaisupelaajien iskukyvystä ja onnistumisista. Toki kaikkia kehutaan, jos aihetta löytyy.

Näkisin Baxterin lausunnot samoin. Lisäksi Baxterin systeemit poikkeavat näitten lyhytsyöttöpeli-miesten ihanteista. Koko joukkuetta ei yritetäkkään saada pelaamaan saman muotin mukaan, vaan eri pelaajilta vaaditaan eri asioita. Tosin hauskasti myös Jortikka tavallaan vaatii enemmän 1-2. ketjun miehieltä. Tosin Jortsu sitten haukkuu kyllä loput aina välillä turhiksi täytemiehiksi ...

 

[jarne]

Vaikuttaa erittäin pätevältä kaverilta jolta ei ainakaa asennetta puutu, olen erittäin tyytyväinen uuteen valmentajaamme!

Kuinka väärän ensivaikutelman tästä kaverista sainkaan. Baxter on todellinen ämmä, ulostaa kaikki täsmäaseet ja peruuttelee joukkueella joka taidossa hakkaa kaikki muut (2 ensimmäisen kentän osalta) paitsi Kärpät. Pelitavasta puuttuu kaikki nautinnolliset piirteet taklaukset, hanskaukset, räiskyvyys, upeat kuviot hyökkäyspäässä, upeat maalit, vittumaisuus ja röyhkeys maalien edessä.

Baxter ja Fransis ovat tehneet IFK:sta täydellisen HMV kiekon esikuvan, vapiskaa Rautakorpi, NenäJalonen & kumppanit.

 

[Viuhahtaja]

Kuinka väärän ensivaikutelman tästä kaverista sainkaan. Baxter on todellinen ämmä, ulostaa kaikki täsmäaseet ja peruuttelee joukkueella joka taidossa hakkaa kaikki muut (2 ensimmäisen kentän osalta) paitsi Kärpät. Pelitavasta puuttuu kaikki nautinnolliset piirteet taklaukset, hanskaukset, räiskyvyys, upeat kuviot hyökkäyspäässä, upeat maalit, vittumaisuus ja röyhkeys maalien edessä.

Baxter ja Fransis ovat tehneet IFK:sta täydellisen HMV kiekon esikuvan, vapiskaa Rautakorpi, NenäJalonen & kumppanit.

Et oo sattumoisin huomannu kuinka tää "ämmä" on saanu IFK:n taas pelaamaan ja voittamaan.. tällä hetkellä ne pisteet ja voittava kiekko on tärkeempiä ku näyttävät taklaukset ja showkiekko.. Toki kovaa pelaavia jätkiä tarvitaan poffeissa, mutta turha noiden pelotteiden perään on haikailla.. Patelle tää on varmasti hyvä asia et saa peliaikaa, Laine nimittäin pelannu tosi hyvin nelosessa.. Kyllähän tuo olis hyvä jättää se Nielikäinen silti sinne tuppee pureksimaa :)

 

[Vegas]

Uskokaa pois, kyllä se hetki tulee vielä kun taklataan välittämättä tuleeko jäähy vai ei. Se ei vaan ole nyt. Jos joltain on jääny huomaamatta niin 6 joukkoon on pikkasen tungosta. Baxter on hilannu IFK-laivan aika karusta sillasta jo suht kuiville. Täytyy muistaa että samalla kun pelataan tiukalla aikataululla, on pitäny opetellä uus pelityyli, jonka alussa on korostettu viisikkopuolustusta ja jäähyjen minimointia, mikä on mahdollistanut pelien voittamisen. Ei se todellakaan mitään kivaa katottavaa välillä ole ollu, mut uskokaa tai älkää, kyllä ne siellä treeneissä niitä hyökkäys ja ylivoimakuvioitakin treenaa. Tää kausi olis voinu olla todella katastrofaalinen, eli siihen nähden nyt menee ihan kohtuullisesti, vaikka veri ja hampaat ei joka pelissä lennäkään.

 

[Feenix]

Eilinen peli oli aivan paskaa, mutta pari kovaa niittiä oli silti. Lopussa ei ollut järkeä hakea mitään kostoja, koska peli oli jo niin selvä (itse kyllä toivoin, että tappeluita olisi tullut). Uskon edelleen, että taklauksia alkaa tulemaan kun pelit kovenevat.

 

[Johannes]

Baxterin HIFK jatkaa loistavana vierasjoukkueena. Baxterin aikana HIFK on voittanut 6/7 vieraspeliä saalistaen 18 pistettä. Francisin vieraspelien saldo oli 4-1-10, 15 pelistä ja 14 pistettä. Kotipelit ovat Baxterin aikana sujuneet paljon kehnommin kuin vieraspelit, saldona 12/21 pistettä 7 pelistä. Kokonaisuutena ei tietysti ole mitään valitettavaa, kun Baxterin aika on tuottanut yli 2 pistettä/ottelu eli 30 pistettä 14 pelistä. Francis sai kasaan 44 pistettä 31 pelissä. Francisin aikana HIFK antoi tasoitusta muille n. 20 pistettä, jos verrataan Francisin joukkueen pistekeskiarvoa Baxterin ajan vastaavaan saavutukseen joukkueen kanssa. Nyt pitäisi vielä löytää keinot voittaa pelit myös Nordiksella 60 min jälkeen.