Minua muuten häiritsee jossain uskovaisuuteen taipuvaisissa ihmisissä silkka humanismi, eli ihmiskeskeisyys. Jotkut ajattelevat, että he ovat kaikessa etusijalla, kuin maailma olisi luotu vain pelkästään moraalisesti ylivertaiselle norsunluutornissa keikkuvalle ihmiselle. En tiedä juurtuuko tuo humanismin höyrypäinen jaos joihinkin vahvasti sitä kautta, että ihminen pärjää luonnossa niin monimuotoisesti ja dominoivasti, että kaikki muut kanssaeläimet voi unohtaa täysin taustalle. Tutkitaan vaan itsekeskeisesti ihmisten tekosia, vaikka kuten tästäkin hyvästä keskustelusta huomaa, niin monipuolisempia, kiinnostavampia ja totuudenmukaisiakin ajatuksia löytyy. Huom, en kuitenkaan yleistä humanisteja.