Typeryyden ylistys - kuinka suhtautua takinkääntämiseen?

[olkikuukkeli]

Soini: Puheet tekotaiteesta olivat tietoista provosointia | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

- Tärkeintä on olla johdonmukainen, vaikka olisi väärässäkin, Soini katsoo.

Persuja lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat eurokritiikittömyydessään niin vastenmielisiä ettei ole vaihtoehtoja (keskusta nyt käänsi kelkkaansa tietenkin suuren vaalitappion jälkeen mutta se vain lisää vastenmielisyyttä).

Suomalaisen tyypillinen syytös poliitikolle koskee takinkääntöä. Mielipiteen muuttaminen kertoo mielikuvissa heikkoudesta tai opportunismista, aina epäluotettavuudesta. Tämä logiikka jatketaan usein loppuun saakka siten, että nimimerkki Czesckunkin mukaan se, että keskustalaiset tulivat lopulta oikeaan johtopäätökseen europolitiikan suhteen ja tekivät korjausliikkeen vain lisää vastenmielisyyttä ko. puoluetta kohtaan.

Arkikielessä sama ilmiö voidaan nähdä periksiantamattomuuden ihailuna absurdiuteen asti. Viljo-enollani on suomalaista sisua, hän pysyi aina kannassaan, oli mikä oli! Siinäpä vasta asiajätkä ja -Äijä. Kannassaan pysyminen on hyve, vaikka kanta olisi väärä. Se, että hylkää vaikkapa massiivisen todistekimpun omasta väärässäolostaan kertoo siitä, että jätkässä/tädissä on asennetta ja rehellisyyttä. Typeryyden ylistys, jumahtaneen ajattelun glorifiointia.

Mitä väärässä olemisen myöntäminen - joka siis voi manifestoitua "takinkääntämisenä - oikeastaan on? Joku asia on sinulle siinä määrin tärkeä, että olet ajautunut käymään siitä keskustelua tai ehkä ajamaan sitä kuntasi politiikassa. Jos joku osoittaa sinun olevan väärässä ja voit hyväksyä sen, olet oppinut jotain asiasta, jolla on sinulle merkitystä. Kuitenkin, jos poliitikko myöntää olleensa aikaisemmin väärässä (kenties riittämättömän näytön kanssa pelatessaan), häneen suhtaudutaan poikkeuksetta negatiivisesti - niin mediassa kuin lähiöpubissakin.

Tieteellisen maailmankuvan omaavana henkilönä suomalaisten jääräpäisyyden ihannointi on aina ihmetyttänyt minua. Mitä ihailemista siinä on, että kritiikittömästi kannattaa omia ajatuksiaan muiden näkökulmia huomioimatta? On paljon vaikeampaa pitää avoin mieli ja nöyrtyä muuttamaan mielipidettään. Viisas ihminen on aina valmis kääntämään takkiaan, mikäli huomaa olleensa väärässä. Väitä vastaan.

"Seuraa niitä,jotka etsivät totuutta, vältä niitä,jotka väittävät sen löytäneensä"
- Vaclav Havel

“The problem with the world is that the intelligent people are full of doubts, while the stupid ones are full of confidence.”
- Charles Bukowski

 

[Uleåborgir]

Kunnioitan ihmisiä, jotka pystyvät tarkistamaan kantojaan. Teen itsekin niin toisinaan, monesti tunteella höystetty mielipide tulee tiensä päähän kun asiaan perehtyy analyyttisesti. Yleensä pidän omat kantani asioihin tietoisesti kelluvina. Takinkääntäminen on ilmauksena tietenkin kielteisesti varautunut. Tuuliviiri vielä enemmän.

 

[Pavlovin Koira]

Tottakai on viisautta tarkistaa omia kantojaa sitä mukaa kun tietämys asioista kasvaa. Toisin toimimista kutsuisin typeryydeksi.

Takinkääntämisen/tuuliviirimäisyys ei ole mielen muuttamista siten, että henkilö on saanut asioista uutta tietoa vaan sitä, että henkilö kulkee virran mukana. Omaksuu muiden mielipiteitä silloin kun katsoo sen itselleen edulliseksi.

 

[Tadu]

Tottakai on viisautta tarkistaa omia kantojaa sitä mukaa kun tietämys asioista kasvaa. Toisin toimimista kutsuisin typeryydeksi.

Tähän ei pidä sekoittaa tiettyjen poliitikkojen näkökantojen muuttumista kun ovat päässeet ministeri-Audin takapenkille, vai onko tämä muutos tullut vain kun tietotaito on lisääntynyt? Erikoinen sattuma ainakin.

Niin, ja olen kyllä edellisten kirjoittajien linjoilla.

 

[Pavlovin Koira]

Tähän ei pidä sekoittaa tiettyjen poliitikkojen näkökantojen muuttumista kun ovat päässeet ministeri-Audin takapenkille

Ja kantojen muuttumista toisinpäin kun ovat joutuneet ministeriaitiosta oppositioon. Se on nimenomaan sitä takinkääntämistä.

 

[kovalev]

Suomen kaksi suurinta puoluetta sai yhteensä 40 % äänistä viime vaaleissa, edustajia rapiat kahdeksankymmentä. Niin kauan kuin Suomessa ei ole yhtään todella suurta puoluetta, iso kuva ei tietenkään tule muuttumaan. Joko muodostetaan vähemmistöhallituksia, jotka kaatuvat, tai sitten käännellään takkeja ja muodostetaan enemmistöhallitus ja yritetään kukin tahollaan saada mahdollisimman iso kädenjälki hallitusohjelmaan.
Hyvin yksinkertaista.
Katsotaan montako jytkyä saa puolue, joka toistuvasti kieltäytyy tunnustamasta tätä matemaattista tosiasiaa. Ja sama juttuhan se tulee olemaan vielä monessa kunnassakin, kun paikalliset persut eivät pysty asioista sopimaan, niin paitsioon jäävät päätöksenteossa. Totta kai.

Tämä vaihtoehdottomuuden tila on tietysti tekijä, joka osaltaan rapauttaa ihmisten kiinnostusta politiikkaan. Mutta minkäs teet. Suomessa on vähintään kolme keskustapuoluetta tällä hetkellä. Kuka olisi se rohkea puoluejohtaja, joka toisi ideologiat takaisin politiikkaan? Se voisi tuoda suurempia eroja puolueiden kannatuksiin, ja ainakin varmuudella aktivoisi ihmisiä.

Noin yleisesti ottaen, sokea jääräpäisyyshän on lähinnä huvittavaa - siihen asti kun sitä alkaa löytää itsestään.

 

[olkikuukkeli]

Takinkääntämisen/tuuliviirimäisyys ei ole mielen muuttamista siten, että henkilö on saanut asioista uutta tietoa vaan sitä, että henkilö kulkee virran mukana. Omaksuu muiden mielipiteitä silloin kun katsoo sen itselleen edulliseksi.

Koko ketjunaloituksen innoittajani oli kuitenkin se, että lähes mikä tahansa mielipiteen muutos tulkitaan takinkäännöksi, mikäli kyse on poliitikosta. Populistipuolueet ovat sisäistäneet tämän totuuden hyvin. Mielestäni esim. tuo lainaamani Timo Soinin kanta "on parempi olla väärässä kuin epäjohdonmukainen" olisi ansainnut enemmän palstatilaa ja keskustelua osakseen, kenties vähän sieltä meemiruokkimisen (jytkyhommat) seasta. Onko todella niin, että päättäjien halutaan olevan kykenemättömiä uudenlaisiin ratkaisuihin uudenlaisen tiedon valossa?

Häikäilemätön opportunismi, "vaalipolitisointi", on tietenkin asia erikseen. Mutta minusta nämä asiat ovat iloisesti sekoittuneet keskenään, eikä kukaan pidä väärässäolijoista.

Kuka olisi se rohkea puoluejohtaja, joka toisi ideologiat takaisin politiikkaan? Se voisi tuoda suurempia eroja puolueiden kannatuksiin, ja ainakin varmuudella aktivoisi ihmisiä.

Itse en oikein syty sillekään ajatukselle, että ihmisiä pitäisi herätellä äänestämään itsetarkoituksellisella idealismilla. Suomessakin poliittisen kentän rauhallisuus on pitkälti seurausta siitä, että muutama oikeasti kansaa jakanut ongelma on suurta osaa tyydyttävästi ratkaistu. Kyllä ihmiset äänestäisivät radikaalimpia vaihtoehtoja (ja niitä olisi myös esillä), mikäli sellaiselle olisi tilausta. Suomen tilanne ei kuitenkaan ole niin yksipuolinen kuin vaikkapa Yhdysvaltojen kaksipuoluedemokratia.

Tulevaisuudessa ja osittain tälläkin hetkellä tunteenpaloa herättävät oikeasti isohkot asiat (europolitiikka, ~vuosikymmenen sisään ympäristö- ja energiapolitiikka), joten eiköhän niitä rohkeita ala ilmaantua...

 

[mjr]

Keynes, aina viisas, sanoin näin:

"When my information changes, I alter my conclusions. What do you do, sir?"

 

[Palstalegenda]

Minä en pidä takinkääntämisestä ollenkaan. Ei kun, pidänpä sittenkin.

 

[#76]

Poliittikka on aika hauska laji, koska poliitikoilta oletetaan löytyvän mielipide kaikkeen sekä tietotaito ja asiantuntemusta mielipiteensä takana. Tämä on kuotenkin sula mahdottomuus, mutta kuka poliitikko tulee julkisuuteen sanomaan olevansa jotain mieltä vain koska ei tunne asiaa ollenkaan ja on tässä asiassa jotain mieltä, koska silloin asiaa oikeasti tärkeänä pitävä on vastavuoroisesti poliitikon kannalla jossain toisessa asiossa. Ministeritkin vastaavat asioista vaikka harva olisi pätevä ministeriönsä huippuvirkoihin. Poliittinen peli tietysti edellyttää, että omaamielipidettä kuuluu puolustaa ja vakuutella vaikkei asiasta mitään tietäisi eikä olisi oikeasti mitäänmieltä asiasta.

Viime kädessä olisi sulaa hulluutta, jos päättäjä pitäytyy aiemmassa kannassaan vaikka olisi itsekin vakuuttunut kantansa huonoudesta. Sama kuin minä löisin häviämäni vedon uudestaan pelin jälkeen.

 

[Tadu]

Suomen kaksi suurinta puoluetta sai yhteensä 40 % äänistä viime vaaleissa, edustajia rapiat kahdeksankymmentä. Niin kauan kuin Suomessa ei ole yhtään todella suurta puoluetta, iso kuva ei tietenkään tule muuttumaan. Joko muodostetaan vähemmistöhallituksia, jotka kaatuvat, tai sitten käännellään takkeja ja muodostetaan enemmistöhallitus ja yritetään kukin tahollaan saada mahdollisimman iso kädenjälki hallitusohjelmaan.

Persuilla oli yksi kynnyskysymys, he eivät äänestä etelän maiden tukemisen puolesta. Vihreillä on yksi kynnyskysymys, he eivät äänestä ydinvoiman puolesta jne.

 

[Dee Snider]

Katsotaan montako jytkyä saa puolue, joka toistuvasti kieltäytyy tunnustamasta tätä matemaattista tosiasiaa. Ja sama juttuhan se tulee olemaan vielä monessa kunnassakin, kun paikalliset persut eivät pysty asioista sopimaan, niin paitsioon jäävät päätöksenteossa. Totta kai.

Niin, tämä on sinänsä mielenkiintoinen aihe ja olen siinä samoilla linjoilla, ettei mielensä muuttamisessa sinänsä mitään pahaa.

Mutta kovalev varmaan muistaa, millaisen myrskyn se nostatti muissa puolueissa, kun Soini edes osallistui hallitusneuvotteluihin? Paavo Arhinmäki kärkiryhmässä julisti Soinin pettäneen äänestäjänsä, huusi palttoonnappien lentelyistä ja moitti Soinia europankkien kelkkaan lähtijäksi. Kun Arhinmäki lopulta teki juuri siten mistä Soinia myllytti etukäteen, niin sitten Paavo sixpack-tukiryhmineen alkoi syyttää Soinia vastuunpakoilusta.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kuuntele sitä omaa sakkiasi. Vastustajasi kyllä keksivät uuden räksytyksen aiheen, kuten tuosta edellisestä pystyy päättelemään. Ja kaksi edustajaahan lähti Arhinmäeltä ja kunnallisvaaliehdokasmäärä romahti yli 700 kpl. Eli on noilla jutuilla seurauksensakin, ainakin joskus.

Myös Vihreät uhosi äänestävänsä tukipaketteja vastaan, mutta nyt hallituksessa äänestävät, kuten edellisessäkin, täysin kritiikittömästi europakettien puolesta. Herää vaan kysymys, että mitä vastuunkantoa tuossa on? Onko tuo eurokriisi noin mitätön asia Vihreille?

Jos Soini olisi kuunnellut vastustajiaan, niin voi vain kuvitella sen seurauksia. Kukaan ei kiittelisi vastuunkannosta ja eikä itsensä pettäneellä Soinilla olisi omien kunnioituksesta kuin rippeet jäljillä. Olen saanut hyvinkin tarkkoja tietoja näistä hallitusehdoista sellaiselta, ketä nämä paperit on nähnyt ja Soinin olisi täytynyt olla hullu, jos olisi ne allekirjoittanut. Se olisi ollut täydellinen pyllistys tukipaketteja vastustaneille äänestäjille.

Ja kyllä muista asiosta oltiin päästy kompromissiratkaisuihin. Joten Persujen yhteistyöhaluttomuuden joka asiassa-julistus on hyvin pitkälti paskapuhetta. Kyllä siellä olisi niitä takinkääntöjäkin nähty, jos se nyt vastustajia lohduttaa.

 

[Dee Snider]

Viime kädessä olisi sulaa hulluutta, jos päättäjä pitäytyy aiemmassa kannassaan vaikka olisi itsekin vakuuttunut kantansa huonoudesta. Sama kuin minä löisin häviämäni vedon uudestaan pelin jälkeen.

Mutta silti ihmettelet ja syytät Soinia siitä, ettei lähtenyt "kantamaan vastuuta" ja tietoisesti häviämään? Kaikki ennakoimat portugalit, espanjat, irlannit, ym.. kriisit ovat toteutuneet ja Soini olisi vesittänyt itsensä totaalisesti, kun leimaisi VVM:nä nyt näitä europaketteja.

 

[#76]

En tainnut viitata Soiniin ollenkaan, enkä osaa sanoaöonko muiden maiden tukemisessa järkeä vai ei. Asiantuntemukseni ei riitä tekemään perusteltua päätöstä asian suhteen.

Minulle on kotimaisessa politiikassa yhdentekevää kuka on johdossa, mutta kotimainen politiikka on tahollaan kiinnostava keskustelunkohde.

 

[kovalev]

Paavo Arhinmäki kärkiryhmässä julisti Soinin pettäneen äänestäjänsä, huusi palttoonnappien lentelyistä ja moitti Soinia europankkien kelkkaan lähtijäksi. Kun Arhinmäki lopulta teki juuri siten mistä Soinia myllytti etukäteen, niin sitten Paavo sixpack-tukiryhmineen alkoi syyttää Soinia vastuunpakoilusta.

Asia on varmasti näinkin. Näkisin kuitenkin, että tässä oli Vasemmistoliiton taholta toisaalta kyse pakkoraosta, toisaalta puhtaasta matematiikasta.
Vasemmiston ei kannattanut jäädä oppositioon Soinin jalkoihin. Arhinmäki ei harvoine ulostuloineen saa medianäkyvyyttä eikä kuuluvuutta, lisäksi puolue on jo pitkään ollut näivettymässä kuoliaaksi. Näin ollen, osaksi Soinin takia, osaksi demareiden painostuksen/houkutuksen vuoksi sekä lisäksi vaalienjälkeisen nosteen kannustamana/ajamana (puoluehan sai huomattavasti uusia jäseniä) Arhis laski, että nyt ei voi jäädä tuleen makaamaan.
Puolue olisi jatkanut näivettymistä oppositiossa. Nyt, osittain pakon sanelemana, se valitsi hallituksen ja voi ainakin hehkuttaa perusturvan korotuksella, jos ei muutakaan keksi. Seuraavissa eduskuntavaaleissahan sen sitten näkee, oliko ratkaisusta enemmän haittaa vai hyötyä.
Itse uskon, että valittu oli Soinin jalkoihin jäämistä parempi vaihtoehto. Mutta. Totta kai hallituksesta eroamistakin olisi pitänyt jo ainakin vakavasti harkita tuon Espanjan tilanteen ollessa kuumimmillaan. Siinä mielessä vasurit olisivat voineet lähteä vetämään aivan samanlaista linjaa kuin millä persujenkin olisi pitänyt aivan ehdottomasti hallitukseen lähteä: sopia mahdollisimman hyvä ohjelma, ja sitten kun alkaa liikaa kuumottaa, keikauttaa koko paska ja katsoa uudet vaalit. Politiikka on kovaa peliä. Ainakin sen pitäisi olla.
Uskon että Vasemmisto kärsii hallitukseen menosta nyt kuntavaaleissa, mutta pitemmällä aikavälillä se saattaa jopa pelastaa puolueen. Persuille taas voi käydä juuri päinvastoin.
Mutta kuka näistä tietää.

 

[Steegil]

Mitä tekemistä on Soinin antamalla lausunnollla on eurokriisin hoitamisen kanssa?

Soini ei kääntänyt takkiaan ja on lisäksi kaiken aikaa ollut oikeassa tämän eurokriisin suhteen. Perusturva-Paavon, Urpilaisten ja Keskustan mielipide sen sijaan muuttuu aina riippuen siitä onko puolue hallituksessa tai oppositiossa. Ainoastaan persut ja kokkarit ovat olleet johdonmukaisia. Kokkareiden motiivitkin myös liiankin selviä. Puolue pyrkii harjoittamaan semmoista EU-politiikkaa millä irtoaa mahdollisimman monta EU-virkaa. Etunenässä Stubidolle ja Kataiselle.

Mielipidettä voi ja pitää korjata, mutta mieluiten se linja jolla vaaleihin lähdetään ei muutu sitten kuukauden vaalien jälkeen. Toinen juttu on taas nämä puolueet, joilla ei merkittäviin asioihin ole edes kunnollista kantaa. Vihreät on hyvä esimerkki. Oppositiossa sanoivat vastustavansa tukipaketteja, mutta hallituksessa olevansa niiden puolesta. Mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että puolue, jolla ei ole todella merkittävään asiaan kunnollista ja harkittua mielipidettä saa noinkin suuren kannatuksen vaaleissa. Jos Vihreät olisi joskus suurin puolue niin siitä vasta katastrofi seuraisi. Puolueella ei ole lähinnä merkittäviin asia kysymyksiin juurikaan perusteltuja mielipiteitä vaan puolue lähinnä keskittyy marginaalisten asioiden jauhamiseen.

Mielestäni, jotta äänestäjän kuluttajasuoja olisi parempi olisi ehdottomasti siirryttävä vähintään naapurimaan kaltaiseen malliin. Tosin eiköhän Vihreät senkin pilaisi kun se hyppisi koalitiosta toiseen.

 

[Pavlovin Koira]

Aika tympeää että ihan mielenkiintoinen avaus on kääntynyt puoluepoliittiseen sanailuun. Voin kuulkaa sanoa että ihan kaikki puolueet harrastavat tuota takinkääntelyä. Tietyllä tavalla se myös kuuluu monipuoluejärjestelmään, jossa hallituskoalitiot vaihtuvat vaalien jälkeen tavalla joka jollekin britille tai amerikkalaiselle - tai jopa ruotsalaiselle - tuntuisi käsittämättömältä.

 

[julle-jr]

Miksi puolueita sitten on niin monta, jos kerran melkein mikä tahansa puolue voi vaihtaa lähes kaikki olennaiset mielipiteensä päittäin jonkun toisen puolueen kanssa?

Välillä tuntuu, että jonkun tietyn puolueen menestys on tärkeämpi kuin ne asiat, joita puolue haluaa ajaa. Mitä väliä demareille esimerkiksi on, jos demaripuolue katoaa sen takia, että alkuperäiset demarien tavoitteet on jo saavutettu? Sittenhän demarit voivat alkaa tekemään jotain muuta tarpeellista, jos ovat jo saaneet muutettua maailmaa haluamaansa suuntaan!

 

[olkikuukkeli]

Aika tympeää että ihan mielenkiintoinen avaus on kääntynyt puoluepoliittiseen sanailuun.

Niin, tarkoitukseni ei ollut johtaa keskustelua ihan tähän suuntaan, mutta toki voi olettaa politiikkaa(kin) koskevan puheenaiheen hieman poukkoilevan ja syytöksienkin lentelevän ilmassa.

Avausviestissäni otin Soinin esimerkiksi puhtaasti hänen lausuntonsa vuoksi: Hän on julkisesti sanonut, että on tärkeämpää olla johdonmukainen kuin oikeassa. Kuinka moni on samaa mieltä? Käytännössähän tuo sama idea siis kytee varmaan jokaisen suomalaisen puolueen sisäisessä "koodistossa". Vaikka mielipidettä muutettaisiin uuden informaation valossakin, koitetaan tuo muutos tehdä niin hiljaa, ettei kukaan sitä huomaa. Poliitikon uskottavuus lokaantuu, jos hän haastattelussa sanoo huomanneensa olleensa asiassa hakoteillä ja esimerkiksi joku kanssapoliitikko osoitti hänen olleen väärässä. Tällainen ei yksinkertaisesti kuulu politiikan kieleen.

Kuitenkin ainakin minä haluaisin, että se kuuluisi. Puolueiden toisistaan poikkeavan arvopohjan ei pitäisi tarkoittaa sitä, etteivätkö ne kaikki haluaisi pyrkiä olemaan oikeassa. Sen pitäisi olla kaikkein merkityksellisin päätöksentekoa ohjaava asia. Ei mikään kannatuksen pönkittäminen "johdonmukaisella toiminnalla" siinä vaiheessa kun jo tiedetään, että ei tämä ehkä olekaan ihan näin.

 

[#76]

Pelottava ajatus, jos poliitikot mieluummin tekevät tietoisesti huonon päätöksen kuin tunnustavat ollaansa väärässä.

 

[Dee Snider]

Aika tympeää että ihan mielenkiintoinen avaus on kääntynyt puoluepoliittiseen sanailuun. Voin kuulkaa sanoa että ihan kaikki puolueet harrastavat tuota takinkääntelyä.

No, avauksessa lähdettiin vyöryttämään Perussuomalaisten suuntaan, joten turha tuosta puoluepolitiikasta on alkaa nillittämään.

Onko väitetty, etteikö kaikki puolueet tuota takinkääntöä jossain määrin harrastaisi?

 

[Pavlovin Koira]

Avausviestissäni otin Soinin esimerkiksi puhtaasti hänen lausuntonsa vuoksi: Hän on julkisesti sanonut, että on tärkeämpää olla johdonmukainen kuin oikeassa.

No jaa...historiassa pelottavimpia henkilöitä ovat olleet ne, jotka ovat julistaneet olevansa oikeassa. Mielestäni oikeassa olijoita on syytä varoa. Mutta ymmärsin kyllä että tarkoitettiin sitä, että tulisi tehdä kuten parhaaksi näkee. Eihän sekään merkitse, että olisi epäjohdonmukainen jos on sen vuoksi valmis tarkistamaan kantojaan - en tosin tiedä miten Soinin tuon ajattelee.

 

[kovalev]

Vihreät on hyvä esimerkki. Oppositiossa sanoivat vastustavansa tukipaketteja, mutta hallituksessa olevansa niiden puolesta.

Vihreät eivät ole tainneet olla eurokriisin aikana oppositiossa.

 

[#76]

No, avauksessa lähdettiin vyöryttämään Perussuomalaisten suuntaan, joten turha tuosta puoluepolitiikasta on alkaa nillittämään.

Avauksen voi myös lukea, että Soinin lausunto kertoo poliitikkojen mietteistä asian suhteen. Soini on sikäli virkistävä poliitikko, että hän jopa kertoo mielipiteitä ja ajatuksia. Liian moni muu poliitikko keskittyy puhumaan paljon sanomatta kuitenkaan mitään. Toinen hyvä esimerkki avoimesta poliitikosta se keskustalainen kaveri, joka avasi vaalirahatilanteen, kun kertoi ettei välitä tehdä ilmoituksia, kun ei eduskunta kerran ole mitään rangaistusta asiasta säätänyt.

 

[Pavlovin Koira]

Vihreät eivät ole tainneet olla eurokriisin aikana oppositiossa.

Tuo on totta. Vihreät ovat olleet koko ajan hallituksessa. Demarit ja Kepu ovat vaihtaneet keskenään paikkoja hallituksessa ja myös suhtautumisessa eurokriisin hoitoon.