Ymmärrän hyvin, jotteivat sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut ja vakuutukset näy pelaajabudjetissa. Kuitenkin se, ettei pelaajan saamaa koko palkkaa ilmoiteta pelaajabudjetissa, kuulosta näin maallikon korviin kovin erikoiselle toimintatavalle. En kuitenkaan kiistä, etteikö TPS näin toimisi, luotan sanaasi. Pelaajan rahastoima osuus palkasta on palkkaa siinä, missä rahastoimatonkin osuus. Pelaaja nosta sen vain myöhemmin ja maksaa tällöin siitä tuloveroprosentinsa mukaisen veron.
Mä arvelen, että viimeinen lauseesi kiteyttää syyn tälle kieltämättä erikoiselle toimintatavalle tai ilmoituskäytännölle.
Työnantaja pidättää automaattisesti työntekijän palkasta verojen osuuden. Rahastoitavasta osuudestahan ei pidätetä veroja ennen kuin ne rahastosta nostetaan peliuran päätyttyä. Mun olettamukseni on, että TPS ilmoittaa ennen kauden alkua pelaajabudjetin, johon sisältyy vain ja ainoastaan pelaajille maksettu veronalainen bruttopalkka - so. summa, josta HC TPS Turku Oy on velvollinen tekemään ennakonpidätyksen.
Täysin 100% varma asiasta mä en voi olla - eikä kukaan muukaan meistä. Usean vuoden ennakkobudjetointeja, tilinpäätöksiä ja pelaajien verotietoja ristiinvertaamalla tähän lopputulokseen on kuitenkin helppo päätyä. Voi hyvin olla, että olen tässä asiassa täysin väärässäkin. Mä olen valmis muuttamaan mielipidettäni siinä vaiheessa, kun asia mulle perustellusti toisin todistetaan.
Seura maksaa palkan ja pelaaja päättää rahastointisäädösten raameissa paljonko rahastoi. Jos Perrin saa TPS:ltä verotettavaa palkkaa 200 000 euroa ja sen päälle Perrin vielä vielä rahastoi 100 000 euroa, on Perrin palkka minun kirjanpidossani 300 000 euroa riippumatta siitä, mitä TPS pelaajabudjetissaan ilmoittaa.
Rahastoitavaa määrää emme saa koskaan tietää ainakaan yksilöllisesti. Verotettavat ansiotulot ovat julkista tietoa - tämän lisäksi tiedämme varmasti enimmäismäärät, jotka urheilija voi rahastoida: enintään 50% verovuoden urheilutulon bruttomäärästä, kuitenkin enintään 100.000EUR. Näin saamme pelaajan mahdollisista kokonaisansioista selkeän haarukan.
Rahastoinnin suosio ainakaan Turun Palloseurassa ei ole ollut takavuosina mitenkään merkittävä. Muista seuroista en tietenkään osaa sanoa yhtään mitään. Jos parin viime kauden aikana rahastoinnin suosiossa TPS-pelaajien keskuudessa ei ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta, niin kyse on aika marginaalisista summista.
Uudet rahastointirajat (enintään 50% verovuoden bruttotuloista tai 100.000EUR) tulivat voimaan verovuoden 2009 alusta. Tätä ennen rajat olivat verovuoden 2004 alusta 30% verovuoden bruttotuloista - tai enintään 50.000EUR. Jossain SJRY:n julkaisussa oli juttua näistä maksimirajoista. Julkaisu käsitteli muistaakseni kautta 2012-13. Tilastojen mukaan rahastointeja maksimisummilla ei ole käytetty. Ehkä tänä päivänä todellisuus on toinen - en tiedä!
TPS:n pelaajarahastoon maksamat summat - lähde: HC TPS Turku Oy tilinpäätökset
2009-10 - 44.500,-
2010-11 - 65.600,-
2011-12 - 75.528,-
2012-13 - 107.628,66
2013-14 - N/A
2014-15 - N/A
Trendi on selkeästi nousujohteinen, mutta onko vaikutus pelaajabudjettiin edelleenkään mitenkään merkittävä?
Kannataa käyttää mainostamaasi lähdekritiikkiä, kun kuuntelee toimitusjohtajaa, joka on menettänyt joukkueensa parhaan pelaajan ja seuraikonin. - - - Mitä luulet neuvotteliko JYP Perrinin kanssa esimerkiksi 200 000 euron sopimuksesta? Jos TPS ei olisi heilutellut setelinippuaan, olisiko ollut mahdollista, että Perrin olisi JYPin sopimustarjouksen hyväksynyt. Sitä minä vain, ettei kannata sinisilmäisesti Tynin ja Perrinin hankalassa tilanteessa antamia lausuntoja uskoa.
Kaksi päivämäärää puhuvat mielestäni Tynin ja Perrinin lausuntojen paikkaansapitävyyden puolesta:
23.02.2015 - JYP:n tiedotustilaisuus Perrinin lähdöstä
09.03.2015 - ensimmäinen huhu Perrinin ja TPS:n sopimuksesta
Jos päivämäärät olisivat toisinpäin, niin asiassa ei olisi mitään epäselvyyttä: TPS:n heiluttamilla setelinipuilla oli merkitystä Perrinin siirtoon. Nyt kokonaisuutta tarkastellessa tilanne on täysin päinvastainen. Päätös Perrinin ja JYP:n yhteistyön päättymisestä tehtiin ensin. JYP:n tiedotustilaisuuden ja ensimmäisen TPS-huhun välillä aikaa kului kuitenkin tasan kaksi viikkoa. Kyllä niitä setelinippuja heiluteltiin vasta noiden kahden viikon aikana ja hyvin todennäköisesti kyse on samanlaisista summista, joita Perrin on jo vuosikaudet Jyväskylästä kuitannut. Mikään ei kokonaisuudessa puhu minkään suuren palkankorotuksen puolesta.
Verotiedoista voimme nähdä reilun 200 000 euron verotettavat vuositulot, jonka päälle voinemme huoletta lätkäistä maksimaalisen 100 000 euron rahastointiosuuden. - - - Tämä kappale paljastaa sen, että olemme asiasta itse asiassa samaa mieltä. Perrinin todellinen palkka TPS:ssa huitelee 300 000 euron kieppeillä.
En sanonut, että asia on näin - pidän sitä kuitenkin (juridisesti) täysin mahdollisena. Jos jollain on käsissään JYP:n tilinpäätöksiä, niin tuo Perrinin rahastoima osuus pitäisi näkyä siellä hyvin selvänä piikkinä.
Eikä mua sinällään mikään yksittäisen pelaajan palkka kiinnostakaan. Huomattavasti tärkeämpi asia mulle on se, että kuinka paljon yksittäisen pelaajan palkka todellisesti rasittaa TPS:n pelaajabudjettia. Jos TPS:n ilmoitettu pelaajabudjetti kaudelle 2015-16 on tuo jossain arveltu 2.000.000EUR, niin Perrinin osuus siitä on mahdollisesti tuo aiemmin arvelemani 225.000EUR.
Mites tämä rahastointi toimii? Pelaaja saa palkan työnantajalta ja voi halutessaan laittaa osan rahastoon. Sitä vaan, että eiköhän se ole joukkueen pelaajabudjetissa mukana kuitenkin. Pelaaja saa sovitun palkan ja tekee sillä mitä tekee...
Jos homma toimisi näin, niin rahastoitava osuus laskettaisiin luonnollisesti mukaan pelaajabudjettiin.
Käsittääkseni pelaajan tulee ennen kauden alkua ilmoittaa seuralle, kuinka suuren osan palkastaan hän haluaa rahastoitavaksi. Seura suorittaa sitten rahastoitavat summat pelaajarahastoon. Muutokset rahastoitavaan osuuteen kauden aikana ovat ilmeisesti mahdollisia - mutta käsittääkseni hyvin epätodennäköisiä.
Kaikkein tärkeintä on ymmärtää se kerroin, jolla TPS:n ilmoittama pelaajabudjetti pitää kertoa, että päästään niihin todellisiin kuluihin. TPS:n ilmoittama pelaajabudjetti pitää kertoa noin
1,25-1,30 kertoimella, niin nähdään kaikki pelaajien palkkakustannuksista TPS:lle aiheutuvat kulut. Tämä kokonaissumma kattaa bruttopalkat, luontoisetujen verotusarvot, pelaajarahastoinnit, sosiaalikulut, eläkemaksut ja vakuutukset.
Kun TPS:n ilmoittama pelaajabudjetti kerrotaan noin
1,65-1,70 kertoimella, niin nähdään kaikkien TPS:n palkkalistoilla olevien työntekijöiden kaikki kustannukset - so. henkilöstökulut. Tämä summa sisältää siis pelaajien, valmennuksen, huoltajien, hallinnon ja muiden toimistotyöntekijöiden, järjestysmiesten, TPS Shop -myyjien ja lipunmyyjien bruttopalkat, luontoisetujen verotusarvot, pelaajarahastoinnit, sosiaalikulut, eläkemaksut ja vakuutukset.