Toimitusjohtajia kotisohvilta – seurantaketju virtuaalimanagereille

  • 155 605
  • 826

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kausi 2015/16 jatkuu...

Tammikuussa tehtiin muutama pelaajasopimus kun laitahyökkääjä Brett Connolly jatkoi sopimustaan kahdella vuodella. Keskiansioksi muodoistui 1.120.000$/vuosi. Connolly on pelannut ihan ok kauden tähän mennessä tekemällä tehot 5+8=13pts 44 ottelussa. Myöskin hyökkääjä Seth Griffithin sopimusta jatkettiin kahdella vuodella. Näistä vuosista pelaaja tienaa n.850.000$/kausi. Griffith on tällä kaudella tehnyt tehot 3+4=7pts 29 ottelussa. Tärkein sopimus kuitenkin oli puolustaja Torey Krugin jatko karhupaidassa. Mies tekaisi neljän vuoden jatkosopimuksen joka takaa 3.400.000$ vuosiansiot. Krug on ollut hyvä tällä kaudella ja on tekaissut pisteet 4+22=26 44 ottelussa.

Tammikuu ja helmikuun alku muutenkin käänsivät joukkueen kurssia aivan totaalisesti ja välillä mentiin voitosta voittoon. Suurimpana vaikuttajana tähän olivat viisi pelaajaa. Matt Beleskey, Tuukka Rask, Loui Eriksson, Patrice Bergeron ja Brad Marchand. Varsinkin Marchand (38, 14+16=30pts) nosti todella tasoaan. Myöskin Patrice Bergeron pelaa hyvää kautta ja on kerännyt tehot 16+32=48 54 ottelussa. Ja nyt kun ollaan helmikuun 11.päivässä ja siirtoraja häämöttää niin joukkueen saldo on 31-19-4. Ja sillä sijoitutaan Itäisen konferenssin sijalle 6. Joten Boston on taas pudotuspelivauhdissa mukana. Mutta sitten heti seuraavana päivänä tulee uutinen että Tuukka Rask loukannut harjoituksissa jalkaansa ja on poissa peleistä viikosta kahteen. Joten pelolla odoteltiin että kääntääkö tämä taas joukkueen kurssin alaspäin niinkuin kävi marraskuussa. Ei se onneksi kääntänyt ja Jonas Gustavsson pelasi hyvin maalilla ja antoi joukkueelle mahdollisuuden voittaa. Siirtoraja lähestyi ja joukkuetta piti yrittää vähän parantaa ehkä tulevia pudotuspelejä varten. New York Islanders laittoi 20.päivä sentteri Casey Cizikasin waiverlistalle ja mehän poimimme miehen sieltä kyytiin. Pelaa viimeistä sopimusvuotta (1.000.000$) ja on loistava aloittaja ja alivoimapelaaja. Tämä tarkoitti sitä että Chris Kellyä yritettiin saada kaupattua johonkin ennenkuin siirtoraja tuli vastaan. Mutta kuka nyt miehen palveluksia olisi halunnut ja tuolla sopimuksella. Joten mies meni waiverlistalle ja sen kautta AHL liigaan. Viimeisenä siirtopäivänä yritettiin ja yritettiin hieroa kauppoja mutta vaikeaa oli joten Cizikasin tuleminen waivereiden kautta jäi ainoaksi siirroksi meidän osalta.

Loppukausi sujui hyvinkin vaihtelevissa merkeissä mutta pääasia että pudotuspeleihin selvittiin. Kauden lopulliseksi saldoksi muodoistui 48-26-8. Pisteitä 104 ja sijoitus konferenssin seitsemäs. Marraskuun alussa Brett Connolly sai pahan aivotärähdyksen ja hänen kautensa päättyi siihen. AHL:stä nostettiin Khokhlachev ylös ja hyvin hän pelasikin kun kauden saldoksi kertyi lopulta 7+12=19 33 ottelussa.

Tässä vielä runkosarjan tilastot pelaajien osalta:
1. Brad Marchand (66g, 27+24=51, +15, 84pim) - Patrice Bergeron (80g, 23+42=65, +29, 24pim) - Loui Eriksson (82g, 37+32=69, +28, 18pim)
2. Matt Beleskey (78g, 27+29=56, +11, 96pim) - David Krejci (82g, 23+43=66, +12, 38pim) - Jimmy Hayes (82g, 21+18=39, +18, 36pim)
3. Anton Khokhlachev (33g, 7+12=19, +11, 10pim) - Ryan Spooner (82g, 6+18=24, +7, 48pim) - David Pastrnak (82g, 22+30=52, +7, 28pim)
4. Zac Rinaldo (75g, 3+12=15, -7, 303pim) - Casey Cizikas (25g, 1+0=1, -3, 14pim) - Seth Griffith (65g, 9+7=16, -10, 32pim)
5. Tyler Randell (29g, 4+2=6, -3, 72pim) - Joonas Kemppainen (40g, 1+5=6, -1, 24pim) - Chris Kelly (19g, 2+0=2, -3, 10pim)
IR: Brett Connolly (64g, 10+10=20, +5, 14pim)

1. Torey Krug (82g, 5+43=48, +12, 32pim) - Zdeno Chara (82g, 11+40=51, +16, 50pim)
2. Denis Seidenberg (81g, 1+27=28, +17, 34pim) - Joe Morrow (82g, 6+22=28, +15, 26pim)
3. Adam McQuaid (77g, 0+11=11, +4, 131pim) - Kevan Miller (68g, 2+10=12, +9, 20pim)
4. Matt Irwin (20g, 0+6=6, +7, 18pim)

Tuukka Rask (56g, 34-16-4, 2.23, 92,3%, 1so)
Jonas Gustavsson (28g, 14-9-4, 2.70, 90,9%, 0so)
Malcom Subban (2g, 0-1-0, 4.74, 87,5%, 0so)



Runkosarja siis saatiin pakettiin ja pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui Tampa Bay Lightning. Ja ei voisi enää täydellisemmin pudotuspelit alkaa ja joukkue pelasi uskomatonta kiekkoa illasta toiseen. Tampa Baylla ei ollut mitään mahdollisuuksia ja Boston Bruins jatkoi vakuuttavasti 4-0 voitoin toiselle kierrokselle. Seuraavaksi vastaan asettui original six joukkue Detroit Red Wings. Detroit oli pudottanut ensimmäisellä kierroksella Montrealin jatkosta. Bruins jatkoi maagisia esityksiä myös Detroitia vastaan ja paineli jo itäisen konferenssin finaaleihin voitoin 4-1. Enpä olis uskonut että joukkue tänne asti pääsee mutta nyt laitetaan kaikki peliin mahdollisen Stanley Cup pokaalin puolesta. Vastaan itäisen konferenssin finaaleissa tulee Washington Capitals joten nyt testataan joukkueen todellinen lujuus. No se lujuus loppui näihin konferenssifinaaleihin ja Caps marssi meidän yli selvin 4-1 voiton. Mutta tyytyväinen pitää olla että näin pitkälle päästiin.

Stanley Cupin nappasi lopulta Washington Capitals joka kaatoi finaaleissa Chicago Blackhawksin puhtaasti voitoin 4-0. Pudotuspelien parhaana pelaajana palkittiin Alexander Ovechkin (20, 16+9=25).

Tässä top-5 draftatut pelaajat sekä Bostonin varaukset:
1. Jakob Chychrun, D --> Florida Panthers
2. Patrik Laine, RW --> Philadelphia Flyers
3. Auston Matthews, C --> Arizona Coyotes
4. Matthew Tkachuk, LW --> New York Islanders
5. Jesse Puljujärvi, RW/LW --> Buffalo Sabres
18. Dante Fabbro, D --> Boston Bruins (Seattle Thunderbirds, WHL, 70g, 2+32=34, +17, 39pim)
19. Michael McLeod, C/RW --> Boston Bruins (Mississauga Steelheads, OHL, 62g, 25+36=61, +22, 68pim)
34. Kyle Clague, D --> Boston Bruins (Brandon Wheat Kings, WHL, 71g, 3+24=27, +9, 31pim)
78. Loik Leveille, D --> Boston Bruins (Cape Breton Screaming Eagles, QMJHL, 68g, 11+34=45, +4, 42pim)
108. Tanner Kaspick, C/RW --> Boston Bruins (Brandon Wheat Kings, WHL, 66g, 7+16=23, +5, 40pim)
138. Hayden McCool, LW/C --> Boston Bruins (Windsor Spitfires, OHL, 57g, 18+16=34, -11, 42pim)
167. Yassine Moinet, --> Boston Bruins (Halifax Mooseheads, QMJHL, 66g, 8+12=20, -20, 60pim)
168. Juuso Ikonen, RW/LW --> Boston Bruins (Oulun Kärpät, SM-liiga, 53g, 26+13=39, +22, 16pim)
198. Kevin Spinozzi, D --> Boston Bruins (Sarnia Sting, OHL, 58g, 2+20=22, +11, 20pim)


Kesän jatkosopimukset ja vapaiksi päästetyt pelaajat:
+ Casey Cizikas, 2v, 1.000.000$/kausi
+ Alexander Khokhlachev, 4v, 1.700.000$/kausi
+ Matt Irwin, 2v, 1.100.000$/kausi
+ Zach Trotman, 1v, 680.000$/kausi (two-way)
+ Zack Phillips, 1v, 905.000$/kausi (two-way)
+ Colin Miller, 2v, 665.000$/kausi (two-way)
+ Brian Ferlin, 1v, 900.000$/kausi (two-way)
+ Anthony Camara, 1v, 860.000$/kausi (two-way)
+ Jeremy Smith, 1v, 725.000$/kausi (two-way)
+ Brandon DeFazio, 1v, 635.000$/kausi (two-way)
+ Dante Fabbro, 3v, 925.000$/kausi (two-way, ELC)
+ Kyle Clague, 3v, 575.000$/kausi (two-way, ELC)
+ Michael McLeod, 3v, 925.000$/kausi (two-way, ELC)
+ Loik Leveille, 3v, 575.000$/kausi (two-way, ELC)
+ Juuso Ikonen, 3v, 660.000$/kausi (two-way, astuu voimaan kaudesta 2017/18 alkaen)
- Loui Erikssonille ei tehty uutta sopimusta ja mies on vapaa tekemään sopimuksen muualle.
- Joonas Kemppainen jäi ilman sopimustarjousta ja on UFA.
- Jonas Gustavsson jäi ilman sopimusta ja on UFA.
- Kevan Millerille ei tehty sopimusta ja mies on UFA.
- Lisäksi AHL puolelta ilman sopimusta jäivät Max Talbot, Ben Sexton, Bobby Robbins, Christopher Breen & Chris Kelly.
- Tyler Randell ei suostunut sopimustarjoukseen joten mies on RFA.


Ensi kerralla sitten starttaa kausi 2016/17.
 
Viimeksi muokattu:

Sandersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Porin Ässät
NHL 2016 Be a GM - Operaatio Aavikko
Arizona Coyotes
Kausi 1

2015-2016


Vaikka en kommentteja tänne pahemmin lyö, niin paljon tästä ketjusta tulee luettua muiden nojatuolimanagerien pelejä. Keep up the good work, mielenkiintoista tavaraa!

Ketjusta inspiraatiota keränneenä aloitin uuden projektin NHL:n parissa, ja tarkoitus on tännekin asti raportoida omasta menestyksestä tai menestymättömyydestä dataa. Joukkuetta tuli pyöriteltyä jonkun aikaa (Buffalo, Colorado ja Rangers olivat vahvoilla), mutta päädyin valitsemaan Arizona Coyotesin. Kokoonpanopäivitykset ovat TDL:n jälkeen, joten esim. Bödkeriä ei täällä nähdä. Joukkuehan on tunnetusti täyttä kuraa ja fanipohja ei se NHL:n laajin, mutta pytty on tarkoitus tuoda himaan viiden kauden sisällä ja saada aavikkojengi kukoistamaan. Edellisessä tallennuksessani johdatettiin Colorado dynastiaksi, joten vaihtelu virkistää.

Organisaatiossa on paljon lupaavia nuoria, mm. Strome, Bleackley, Perlini, mutta heidän aikansa koittaa vasta muutaman vuoden päästä. Kokoonpanoja tutkiessa käy nopeasti ilmi ensimmäisen kauden tavoite: Auston Matthews. Oman kylän poika olisi täydellinen pelaaja ja keulakuva koko organisaatiolle. Puhtaalla tankkauksella ei ole kuitenkaan takeita saada Matthewsia varattua, joten ollaan oikeastaan loton varassa. Menestymään ei kuitenkaan ensisijaisesti pyritä ensimmäisellä kaudella, mutta toki jos ihmeitä tapahtuu niin olen valmiina peliliikkeisiin. Tavoite on siis varata pienellä numerolla ja kehittää nuoria pelaajia (Domi, Rieder, Duclair, Murphy, Tinordi).

Ensimmäiset liikkeet tehtiin muutamien kokoonpanosiirtojen turvin:

Farmiin:
Louis Domingue, Jordan Martinook & Klas Dahlbeck

NHL:ään:
Anders Lindbäck, Steve Downie & Sergei Plotnikov

Jokainen farmiin lähetetty on vielä kehittyvä pelaaja, joille koin isot minuutit AHL:ssä paremmaksi vaihtoehdoksi. Downien kokonaisuus oli myös 83, joten puhutaan ihan tasokkaasta pelimiehestä myös show'hun. Muutin myös Joe Vitalen keskushyökkääjäksi enne kauden alkua - haluan pitää rosterin aina muodossa 5 sentteriä, 9 laituria ja 7 pakkia.

Vaihtomarkkinoita katsellessa kävi ilmi, että Arizonan rosteripaikat ovat täynnä. Tämä ongelma koskettikin lähes jokaista jengiä, mutta onnekseni Winnipegillä oli 45/50 sopimuspaikkaa käytettynä. Näin ensimmäinen treidi näki päivänvalon:

Arizona Coyotes <-> Winnipeg Jets
Niklas Treutle, Justin Hache, Mattia Marcantuoni <-> 2016 & 2017 4th round picks

Hyvä diili ottaen huomioon, että kaikkien pelaajien kehittyvyys viittaa enemmän ikuiseen farmijyrään. Kolmosta eivät kuitenkaan suostuneet antamaan. Näitä vapautuneita kokoonpanopaikkoja hyödynnettiin hankkimalla vapaista VL Robin Kovacs (3v, 775.000$ 2-way) sekä P Robert Valiev (3v, 650.000$ 2-way) kehittymään farmiin. Molemmilla kaiken mennessä nappiin ehkä mahdollisuus päästä NHL:ään tulevaisuudessa.

Harjoituskaudella kokoonpanot elivät melkoisesti. Saldo oli 4-2-0, ja kovimpia pisteitä takoivat Anthony Duclair ja Shane Doan, molemmat 3+3 mieheen. Näillä ketjukoostumuksilla lähdettiin kauden ensimmäiseen peliin:

Hyökkäys 87 Puolustus 88 Maalivahti 86
Max Domi (84) - Martin Hanzal (87) - Anthony Duclair (82)
Tobias Rieder (81) - Antoine Vermette (84) - Shane Doan (84)
Alex Tanguay (84) - Brad Richardson (82) - Jiri Sekac (80)
Boyd Gordon (80) - Kyle Chipchura (82) - Steve Downie (83)
Joe Vitale (78), Sergei Plotnikov (78)

Oliver Ekman-Larsson (89) - Connor Murphy (81)
Jarred Tinordi (79) - Michael Stone (82)
Kevin Connauton (81) - Zbynek Michalek (82)
Nicklas Grossmann (82)

Mike Smith (85)
Anders Lindback (80)

C Doan
A Ekman-Larsson, Hanzal

KAUSI 1
Ensimmäinen kausi alkoi melko paskasti, nimittäin seitsemän ottelun tappioputkella. Mikään ei tuntunut klikkaavan ja tappiot olivat runsasmaalisia. Kahdeksannessa pelissä tuurilla kaivettu 1-0 voitto avasi kuitenkin henkistä lukkoa, ja seuraavat 15 peliä mentiin recordilla 10-3-2. Tästä eteenpäin aina kauden puoleenväliin asti alkoi tulokset olemaan enemmän sitä tasoa mitä tältä jengiltä voi odottaakin, ja 41 ottelun jälkeen kasassa oli 39 pistettä.

Joukkuetta vaivasi melkoinen tehottomuus, ainoastaan ykkösketju ja ykkös-YV (20%) tuntui joissain määrin toimivan. Joukkueen kemia myös kärsi veteraanipakkien Grossmann ja Michalek kiukuttelusta. Molemmat herrat jakoivat vilttiketjupaikkaa aina vähän väliä. Sisäisen pörssin top-5 näytti seuraavaa:

1. Max Domi, 41. 12+17=29 -3 2
2. Oliver Ekman-Larsson, 39. 5+22=27 +5 6
3. Tobias Rieder, 41. 11+14=25 +2 4
4. Martin Hanzal, 41. 15+10=25 -2 29
5. Anthony Duclair, 41. 7+16=23 -2 8

Ylivoimakoostumus on siis muodossa Rieder-Domi-Duclair. Domi sopii hyvin pelinrakentajana sentteriksi, ja aloituksetkin ovat tasolla 78.

Muita huomioita:
- Poppareilta aloittanut Sergei Plotnikov ryösti melko vakuuttavasti pelaavan paikan kokoonpanosta iskiessään 18 peliin tehot 5+5 ilman YV-aikaa ja melko pienillä minuuteilla.
- Connor Murphyllä tehotilastossa +9.
- Lindbäck saanut 7 starttia ja voittoa ei ole tullut yhdestäkään, torjuntaprosenttina surkea 88,7%.
- Coyotesin sijoitus divisioonan kuudes (takana Oilers, 43o 33p), konferenssin 11. ja koko liigan 27.

Farmijengillä meni vähän paremmin, 19-12-5. Tehokkaimpana pelaajana häärii Henrik Samuelsson tehoilla 12+15. Hänen odotetaan kehittyvän NHL-tason pelaajaksi jo seuraavan kauden alkuun mennessä.

Ja näistä tunnelmista homma jatkuu myöhemmin.
 

Defensefirst

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Gylfi Sigurdsson
Columbus Blue Jackets NHL16 trade deadline rosters

Blue Jacketsilla siis pelataan ja joukkue on ihan kiva aihio koska maalivahti on hyvä ja joukkueessa on ok puolustus ja hyviä duunareita löytyy hyökkäyksestä, Taitoa siis selkeästi tarvitaan. Sonny Milano on oikeastaan ainoa farmissa pelaava taitava kaveri, onhan siellä Bjorkstrand myös mutta hän ei kuulu omiin suosikkeihini ja on todennäköisesti kauppatavaraa seuraavan kahden kauden aikana ellei esitä aivan maagisia otteita. Ensimmäiseen kauteen lähdetään avoimin mielin, pudotuspeleihin yritetään mutta ei ole mikään katastrofi jos jäädään ulkopuolelle. Mikäli kauden ensimmäinen puolikas näyttää huonolta niin eiköhän aloiteta tankkaus ja koiteta saada Matthews, Laine tai Tkachuk joukkueeseen. Jos taas pudotuspelit näyttävät mahdollisilta niin yritetään todennäköisesti vahvistaa joukkuetta siirtorajalla, Rene Bourquesta (3,235/1) tosin täytyy päästä eroon jotta palkkakattoon saadaan tilaa.

Rychel ja Bjorkstrand ovat pelaajia joita yritään todennäköisesti kaupata, joko pickeihin tai rentaliin. Saad, Foligno, Dubinsky, Jones, Wennberg ja Bobrovsky ovat pelaajia jotka ovat käytännössä koskemattomia ja heidän varaansa yritetään rakentaa.

Lokakuu: Kauden alku oli kyllä yllättävänkin surkea, Bobrovsky (87,4%) pelasi jostain syystä huonosti eikä saanut ainoatakaan voittoa tililleen. McElhinney (93,2%) oli mies paikallaan ja saikin saman verran otteluita Bobin huonojen otteiden takia. Ykköskenttä oli aivan liekeissä : Saad 14p, Dubinsky 11p ja Foligno 13p. Joukkueen recordi oli 3-7-2, se oikeuttaa 8 pisteeseen ja sillä ollaan Hurricanesin ja Devilsin kanssa divisioonan pohjalla.

Marraskuu: Nyt alkoi näkyä valoa tunnelin päässä, johtuen Bobin (90,2%) parantuneista otteista ja nousu kohti pudotuspelejä alkoi. Myös ensimmäinen kauppa nähtiin kun Calvert ei ollut tyytyväinen rotaatiorooliinsa ja lähti Penguinsiin vaihdossa 2016 4th ja 2017 4th pickeihin. Ykköskenttä jatkoi ihan kohtuullisella tasolla kun 25 ottelua on pelattu. Saad 22p, Dubinsky 19p ja Foligno 17p. 11-12-2 on tämän hetken recordi ja joulukuu näyttänee päästäänkö vielä pudotuspelitaistoon mukaan. 59P% oikeuttaa tällä hetkellä viimeiseen wild card-paikkaan ja CBJ:n vastaava on 48%. Muuta mainittavaa liigasta: VAN D.Sedin <-> 2017-1st, Granberg ja E.Smith

Joulukuu: Joulukuu alkoi erittäin hienosti kun ensimmäisestä 7stä ottelusta saatin vähintään piste, sitten Bobrovsky loukkaantui ja seuraavista kuudesta ottelusta hävittiin viisi varsinaisella peliajalla. Korpisalo farmista ylös ja sai pelata kaksi ottelua, toisesta nollapeli ja toisessa 7 maalia selän taakse. Bobin sairasloma jäi onneksi seitsemän ottelun mittaiseksi. Itäinen konferenssi onkin varsin tasainen joten peliä ei ole vielä menetetty pudotuspelejä ajatellen. Viimeinen wild card-paikka irtoaa 56,5P% ja meillä on tällä hetkellä 51P%. Viimeiseksi ei tulla liigassa jäämään koska Sabresin vastaava luku on 32P%. 18-17-4 recordi tällä hetkellä eli katsotaan tammikuu ja päätetään tehdäänkö hankintoja vai hankitaanko varausvuoroja.
 

Defensefirst

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Gylfi Sigurdsson
Columbus Blue Jackets trade deadline rosters Part2

Tammikuu:
Ei oikein mitään mainittavaa Tammikuussa, ero viimeiseen wild card-paikkaan on 6 pistettä vaikka olenkin viimeisenä Metro-divisioonassa joka on siis äärimmäisen tasainen. Päätin kuitenkin etten kauden aikana tee kauppoja, Bjorkstrand ja Rychel ovat sitten kaupan draftissa ja Tyutinia yritän liikuttaa koska Zach Werenski (med/elite) oli farmissa kehittynyt 81ovr (lähtötilanne oli 75ovr) joten hänelle tulee ensi kaudelle olemaan NHL-paikka varattuna. 23-23-5.
Kaupat: PHI Mark Streit <-> Kari Lehtonen DAL

Helmikuu: Kuun lopussa voi heittää hyvästit pudotuspelihaaveille, 10 pistettä matkaa wild card-paikalle kun 62 ottelua on pelattu. Mainittavia kauppoja takarajalla: VAN Vrbata <-> 2016 1st + B.Hart TB, FLA Jagr+Mitchell <-> 2016 2nd + Rendulic COL, VAN Hamhuis + Prust <-> 2017 1st + N.Paul OTT.

Loppukausi: Helmikuun jälkeen tulikin kaikki pelit simuloitua kun ei panosta ollut, normaalisti yritän pelata vähintään oman divisioonan ottelut ja mielellään suuren osan oman konferenssinkin peleistä. Koko liigan mittakaavassa tultiin sijalle 27 recordilla 35-38-9. Ensi kaudella täytyy yrittää välttää suuri maalisia tappioita ja venyttää pelit vaikka jatkoajalle. Saad oli paras pistemies 53 tehopisteellä, eihän se ole paljon mutta ihan mukiinmenevä tämmöisessä duunarijoukkueessa. Bobrovskylta (2,4pmk 92,4%) ok-kausi. Koko liigan pistepörssin vei Voracek 93 pistettä ja maalipörssin Tavares 42 maalia. Stanley Cupin vei Ducks game sevenissä Tampaa vastaan ja John Gibsonille Conn Smythe.

NHL Entry Draft: Sabres voitti arvonnan ja joku joukkue hyppäsi meidän edelle kun päästiin varaamaan vasta vuorolla 5.
1st: BUF Matthews
2nd: VAN Tkachuk
3rd: EDM Laine
4th: ARI Chychrun
5th: CBJ Puljujärvi


Lisäksi Senators kaupitteli ykköspickiään (9th) joten päätin tarjota Rychelia heille ja hehän suostuivat joten poimin vielä tuolla vuorolla A.Nylanderin. Eli taitoa saatiin jota joukkueesta puuttuu, tosin sitä taitoa tarvittaisiin jo ensi kaudelle että saa nähdä mitä liikkeitä kesällä tehdään. Myös H.Sedin lähti Canucksista ja osoitteena oli Senators.

Free Agenzy: Ainoa isompi sopimus joka Jacketsien täytyi solmia oli Seth Jones ja hänelle lyötiin 3v/4,15 mil sopimus. Palkoista halusin myös päästä eroon ja lähdinkin palkkalattia Devilsin kanssa kaupoille kun tarjosivat kapteeniaan. 2017 4th(PIT) ja Tyutin (4,1m/2v) vaihtuivat Patrik Eliakseen jonka palkasta (2,2m/2v) Devils pidätti vielä puolet.

Vapaissa pelaajissa ei ollut oikein ketään mielenkiintoista Ladd halusi 8 vuoden sopimuksen ja Vrbata halusi 7,2 miljoonaa palkkaa. Niinpä päätin kokeilla kaupalla hankkia Joe Thorntonin. Tarjosin Bittneriä (korkein vaihtoarvo prospecteista) vaihdossa Jumboon ja 2017 1st pickiin vaan SJ ei siitä innostunut. Sen jälkeen päätin kokeilla tarjota Vrbatalle hänen haluamansa summan mutta hän päätyi valitsemaan Bruinsin. Ladd meni Devilsiin ja Hamhuis Hurricanesiin.

Huomasin kuitenkin että Blackhawkseilla ei ollut kuin kaksi maalivahtia ja minulla niitä oli taas liikaa kun en pystynyt vapailtakaan hankkimaan parempaa kakkosveskaria. Päätin siis lähettää Korpisalon ja Forsbergin Hawkseihin vaihdossa 2017 5th ja 2018 4th.

Muita liikkeitä en taida tehdä vaan mennään ensi kausi vielä ilman menestyspaineita, nyt AHL:stä kuitenkin löytyy sitä taitoa jonka voi kenties sitten kaudelle 2017-18 realisoida.
 

Apheu

Jäsen
Wildin peräsimessä

Osa 7 - Nuorennusleikkaus

Trade deadlinea kohti siis kiivaasti ollaan menossa, ja tarkoituksena treidata konkarikolmikko Vanek, Pominville ja Koivu.

Nyt tuli sitten ensimmäinen ja peli on avattu ja saman illan aikana sai koko kolmikko lähteä;

WILD Koivu, Mikko, F + Reilly, Mike, D + 3rd round pick 2017 <-> AVALANCHE Dubois, Pierre-Luc (18, C, TWF, 71, top-6)

Dubois oli viime kesän #6 overall. Reillysta luopuminen kirpaisee, mutta potentiaalia ei kaverilla kuitenkaan ollut kuin top-6 pakiksi (ja statseiltaan veti ihan hyvän kaudenkin siinä roolissa, mutta jostain on luovuttava). Sain myös Avsilta jonkun AHL-jyrän, jotta pelaajien lukumäärä organisaatiossa täsmää.

WILD Vanek, Thomas F + 3rd round pick 2018 <-> HURRICANES 1st round pick 2017 + Hainsey, Ron, D

Tuossa nyt käytiin Vanekilla hakemassa ensikesään yksi ylimääräinen ykkösroundin pick. Carolinalla on jopa mahdollisuus jäädä ulos playoffeista, joten Wild saa jännittää, josko oikeasti tuolla saisi jopa korkean vuoron.

WILD Pominville, Jason, F + O’Donnell Jake, D + Bouramman, Gustav, D <-> SENATORS Girard, Samuel (18, D, OFD, 57, top-4) + Prince, Shane (24, F, SNP, 78, top-6) + Puempel, Matt, F (80 overall reservin hyökkääjä)

Thomas Chabotia Senatorsista hain, mutta Girardiin oli tyytyminen. Shane Prince puolestaan halusi pois Ottawasta, miehen rooli oli jäänyt pieneksi ja moraali todella heikko Senatorsia kohtaan. Princen overall nousikin 78->83 heti miehen saavuttua Wildin riveihin.

Kentälliset loppukaudeksi:

Parise (90) Granlund (84) Nino (85)

Prince (83) Coyle (84) Semin (82)

Zucker (83) Stoll (82) Puempel (80)

Prust (80) Haula (79) Bulmer (76)

Suter (93) Brodin (86)

Dumba (85) Spurgeon (85)

Hainsey (80) Folin (80)

Granlund-Coyle –kaksikon pitäisi nyt näyttää osaamisensa, kun tonttia tarjotaan. Molemmat pelaajista ovat epäonnistuneet aina tuossa kakkosen keskellä. Yritän kuitenkin tehdä ns. nopean rebuildingin, ja nyt olisi tärkeää, että jompikumpi tuosta kaksikosta pystyisi kakkossentterin viitan itselleen ottamaan. Toinen varmaan saa lähteä sitten koko joukkueesta.

Kausi on nyt taputeltu ja huonostihan se meni. 38-40-4. Centralin viimeisiä oltiin, ja Blackhawks ei myöskään toisena joukkueena päässyt divarista jatkoon. Viime vuoden Centralin kärkikaksikko siis ulkona playoffeista, melkoisia muutoksia vuoden aikana. Koko liigassa kiinnostaa myös Canesin sijoitus 1st rounderin vuoksi, jonka uhrasivat Vanekista ja 3rd rounderista. Onneksi huomaan, että juuri ja juuri myös Canes missasi playoffit, eli Wildillä on nyt kaksi lottery-vuoroa. Carolinan vuoro olisi tällä hetkellä #10 overall, meidän oma #8 overall. Kaksi varausta top-10:ssä olisi oiva lisä heikkoon prospect –varastoomme. Sharks-Penguins-Panthers hännillä.

Parisen voisi sanoa pelanneen hyvän kauden omalta osaltaan. 82 gp 40+37=77. Granlund sai juonesta kiinni tuossa loppukaudesta ykkösen keskellä, 81 gp 10+47=57 ovat uran parhaat tehopisteet, eikä loukkaantumisen vuoksikaan joutunut jättämään kuin yhden pelin välistä. Josko se siitä lähtisi Mikelläkin. Semin yllätykseksi kolmantena pinnoissa, 51. Ninolla 48 ja yllättävän hyvän kauden Zucker veti; 16+27=43 kolmosketjun roolissa. Charlie Coyle ei kyllä koskaan tule olemaan kärkikenttien pelaaja. Hyökkäystehoilu on vain liian kehnoa. Kolmosen sentterinä mies on ihan hyvä (14+24=38). Muuta mainittavaa on se, että neloskenttä oli aivan surkea tällä kaudella, todella isoilla miinuksia ja muutoksia siihen lienee luvassa. Pakistossakin vähän vaisuja pistemääriä ja Dubnykilta huono kausi.

Koko liigan pistepörssin vei nimiinsä Seguin (80 peliä 56+57=113). Saman verran maaleja onnistui tekemään myös Tavares. Kane veti jälleen kovat tehot 43+27=70 ja pelasi vain 75 peliä, mutta ei yltänyt samanlaiseen dominointiin kuin viime kaudella; Hawkshan jäi ulos poffeistakin.

Pudotuspeleihin suosikkina lähtee Anaheim Ducks. Lännen sarjat ovat Blues-Stars, Predators-Jets, Kings-Oilers ja Ducks-Avalanche. Avalanchen menoa seuraan mielenkiinnolla, sillä Koivun Mikkohan on nykyään Coloradossa. Toki heillä on koko Cupin voittajasuosikiksi kruunattu Ducks heti avauskierroksella vastassaan.

Eipä siellä tosiaan kauaa Koivun Mikon tarvinnut kevättä jatkaa. Ducks kuudessa pelissä jatkoon, vastaan tulee Kings, joka voitti Oilersin seiskapelissä. Toinen pari on Stars-Predators. Stars voitti Bluesin viidessä ja Preds Jetsin kuudessa.

Ducks ennakkosuosikkina jatkaa myös konferenssifinaaleihin, Starsia vastaan. Molemmat menivät jatkoon kuudessa pelissä. Ducks myös jatkaa SC-finaaleihin, ja näin kuittaa viime kauden kirvelevän tippumisen Oilersille. Finaaleissa vastaan tulee Detroit, joka on voittanut kuudessa pelissä kaikki vastustajansa; Toronton, Tampan ja viimeisimpänä Rangersin, jonka tie nousi jälleen pystyyn konferenssifinaaleissa.

Lopulta finaalisarja venyy seiskapeliin, jossa Detroitin konkarit hoitavat homman kotiin. Ducks jää nuolemaan näppejään. Lähellä kävi. Playoffien pistepörssin voitti lopulta Corey Perry, tehden 24 peliin 9+14=23. Seguin veti myös huippupoffit, 16 matsiin peräti 5+16=21. Detroitia johdatti Zetterberg tehoin 4+15=19 (25 peliä). Rangersissa Cupia olisi halunnut päästä nostamaan Jarome Iginla, joka pelasi elämänsä kevättä 39-vuotiaana. Konkari iski tauluun tehot 3+14=17 ja pelejä kertyi 19. Detroitissa kannua saa nostaa myös Daniel Sedin ja Brent Burns, jotka olivat kivikovia vahvistuksia Red Wings –laumaan täksi kaudeksi.

Palkinnoista Ducks vei Presidentsin. Pistepörssin ja maalipörssin voittopalkinnot matkasivat tällä kertaa Seguinille. Norris jo toista kertaa putkeen OEL:lle. Dal Colle Calder, Mrazek Conn Smythe ja Pekka Rinteelle Vezina vanhoilla päivillään.

2017 kesän drafti häämöttelee jälleen edessä ja vaisuhkon kauden jälkeen uusiutunut Wild lähtee nostamaan osakkeitaan ja yritän pienillä täsmämuutoksilla saada tämän joukkueen jo heti ensikaudella takaisin playofftaistoon.
 

Sandersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Porin Ässät
NHL 2016 Be a GM - Operaatio Aavikko
Arizona Coyotes
Kausi 1

2015-2016


pt. 2


Siirtotakarajalle asti Kojootit jatkoivat melko samalla vauhdilla pistetahdin osalta, ja päätinkin ryhtyä myyjäksi. Lähtöpassit saivat kahdessa eri treidissä Alex Tanguay (50% pidätetty palkasta), Kyle Chipchura ja ensi kesän 4. kierroksen pick. Takaisin irtosi 2. kierroksen pick Islandersilta ja 3. kierroksen pick Kingsiltä. Molemmilla pelaajilla oli menossa viimeinen vuosi sopimuksesta, ja tulevaisuutta en heille nähnyt. Onnea heille pudotuspeleihin.

Waivereista poimittiin tämän jälkeen hyökkääjävajetta täyttämään Max Talbot ja nostettiin Craig Cunningham antamaan näyttöjä tulevaisuutta varten. Samuelssonin annettiin rauhassa pelata AHL:ää.

Tästä päivästä eteenpäin alkoikin melkoinen "alamäki", ja tiukka taistelu huipentui aina viimeiselle kierrokselle asti. Coyotes ja Hurricanes olivat tasapisteissä jakamassa jumbosijaa, ja vaikka en viimeiseen peliin Sharksia vastaan häviämään lähtenyt, niin ei voi väittää että hampaat irvessä tavoiteltiin kahta pistettä. Tuloksena 7-1 murskavoitto ja Shane Doanille hattutemppu. Onnekseni Carolina hoiteli myös viimeisen pelinsä jatkoajalla 3-2, joten ROW-voittojen vähyys ratkaisi meille sijan 30. Hurraa! Lopullinen saldo oli 30-41-11. Yllättävän kovalla pistemäärällä jäi tällä kaudella siis jumboksi. Peli sakkasi melko huolella loppukaudesta, ja kotipelien saldo olikin koko kauden ajalta melko naurettava 12-21-8.

Sisäinen pistepörssi:
1. Max Domi 82 16+34=50 -6 6
2. Martin Hanzal 81 25+20=45 -3 57
3. Tobias Rieder 75 17+23=40 -5 6
4. Anthony Duclair 81 13+26=39 -4 8
5. Oliver Ekman-Larsson 67 10+27=37 0 6
6. Jiri Sekac 80 14+20=34 -14 10
7. Shane Doan 80 15+19=34 -10 20
8. Antoine Vermette 82 5+19=24 -12 36
9. Steve Downie 82 9+14=23 -7 68
10. Sergei Plotnikov 57 9+13=22 -11 35
11. Brad Richardson 80 8+12=20 -10
12. Connor Murphy 72 5+5=10 -2 60
13. Kevin Connauton 82 2+4=6 -20 10
14. Boyd Gordon 47 1+5=6 -6 18
15. Max Talbot 37 3+3=6 -1 15
16. Jarred Tinordi 82 2+4=6 -12 133
17. Zbynek Michalek 62 1+4=5 -27 28
18. Joe Vitale 23 0+4=4 -4 10
19. Nicklas Grossmann 45 1+1=2 -1 19
20. Michael Stone 82 1+1=2 -16 37
21. Craig Cunningham 7 0+2=2 0 0

1. Mike Smith 67 2.490 26-31-3 92.1%
2. Anders Lindbäck 17 2.800 4-11-1 91.2%

(Alex Tanguay 82 7+20=27 -5 14
Kyle Chipchura 82 4+15=19 -6 24)

AHL:n tehokkain oli Henrik Samuelsson. 76 22+38=60 +18 43.

Huomioita:
- Mitenkään vakuuttavia pistesaldoja ei siis esittänyt ketään. Muutenkin maalinteko oli kauden toisella puoliskolla yhtä tervanjuontia, saldoksi taisi jäädä 161 tehtyä ja 219 päästettyä maalia.
- Pakeilta ei OEL:n ulkopuolelta löytynyt hirveästi apua hyökkäyspelaamiseen.
- Yli 500 kertaa aloittaneista Martin Hanzalin aloitusprosentti oli koko liigan kuudenneksi paras (57%).
- Connor Murphy oli taklaustilaston 9. yhteensä 210 niitillä.
- Pistepörssin vei Patrick Kane 87 pisteellä, maalipörssin Steven Stamkos 43 osumalla ja tulokkaiden pistepörssin Connor McDavid, 73 kertaa nimi tilastoihin. Max Domi oli tulokaspörssin kolmas.

Kausi loppui siis lyhyeen, mutta farmissa Springfield kuitenkin taisteli itsensä pudotuspeleihin. Ensimmäisellä kierroksella kaatui Hershey Bears 3-2, mutta sitten nousi tie pystyyn toisella kierroksella Lehigh Valley Phantomsia (Philadelphian farmi) vastaan lukemin 2-4. Samainen joukkue vei myös Calder Cupin. Stanley Cupin sai tällä kaudella ensimmäisenä nostaa ilmaan Sidney Crosby, joka johdatti Pittsburgh Penguinsin Stanley Cup -voittoon.

Seuraava etappi olikin NHL Entry Draft, johon löytyi 8 varausvuoroa. Nämä sisälsivät kaksi ykköstä ja kaksi kakkosta, ja jännitystä lisäsi tietysti ykköspickin kohtalo. Lotteryssa arvontapallot olivat pyörineet minulle suotuisaan suuntaan, ja Arizona pääsi varaamaan ensimmäisenä.

Varaukset:
1. kierros #1 KH Auston Matthews, Pelinrakentaja, Keskitaso Eliitti USA
1. kierros #15 VL Matthew Tkachuk, Työmyyrä, Keskitaso Top-6 hyökkääjä USA
2. kierros #31 P Brandon Schuldhaus, Puolustava P, Keskitaso Top-4 pakki CAN
2. kierros #39 P Jake O'Donnell, Kiekollinen P, Korkea 7. pakki CAN
3. kierros #66 OL Sami Tamminen, Pelinrakentaja, Korkea Alin 6-hyökkääjä FIN
5. kierros #121 OL Cole Carter, Pelinrakentaja, Keskitaso Alin 6-hyökkääjä CAN
6. kierros #151 P Ondrej Vala, Kiekollinen pakki, Keskitaso AHL top-2 p. CZE
7. kierros #181 MV Harold Harper, sekatyyli, Keskitaso AHL aloittava, USA

Matthew Tkachuk oli valunut yllättävän alas, joten hänet oli mukava poimia ensimmäisen kierroksen puolivälissä. Lopputulemana voisi sanoa, että draft onnistui melko hyvin. Käteen jäi kolme melko todennäköistä tulevaa NHL-pelaajaa.

Draftin jälkeen kävi ovi molempiin suuntiin, kun iso kasa pelaajia sai pakata kamansa. Ilman pahvia jäivät Lindbäck, Stone, Grossmann, Connauton, Gordon, Plotnikov ja Talbot. Pakit pyysivät tasoonsa nähden liian kovaa sopimusta, Lindbäckin syrjäyttää jo nyt parempi Domingue ja hyökkääjät eivät kuuluneet omiin suunnitelmiin.

Jatkosopimus tehtiin seuraavien pelaajien kanssa:
Louis Domingue, 2v 900.000$
Jarred Tinordi, 4v 4.300.000$ (Iso raha, mutta pidän pelityylistä ja kehittyi kovaa vauhtia, 79 -> 83)
Klas Dahlbeck, 2v 1.200.000$ (Top-4 puolustaja kehittyvyys, roolia luvassa ensi kaudella)
Connor Murphy, 2v 1.250.000$ (Katsotaan rupeaisiko hänenkin käyränsä menemään ylöspäin)
Tobias Rieder, 3v 2.800.000$ (Otti Tinordin tapaan isoja kehitysaskelia ja sinetöi asemaansa kakkosketjussa)
Jiri Sekac, 1v 750.000$ 2-way (Tuo hyökkäysvoimaa alempiin ketjuihin)
Shane Doan, 1v 2.700.000$ (Taso riittää vielä ainakin yhdeksi kaudeksi, kokemusta tarvitaan)
Steve Downie, 2v 2.600.000$ (Hyvä nelosketjun pelaaja, alan salaa tykästyä häneen)
+ pari farmipelaajaa

Näin päästiin heinäkuun ensimmäiseen päivään. Palkkalattiaan oli matkaa kahdeksan miljoonaa, joten ylihintaisia sopimuksi oli pakko tehdä. Muutama pelaaja tehtiin todella onnellisiksi. Heinäkuun satoa:

Jason Chimera, 1v 3.800.000$
Christian Ehrhoff, 2v 4.800.000$ (Ykkösvaihtoehtona oli Demers, mutta halusi ilmeisesti ennemmin menestyä kuin rikastua)
Roman Polak, 1v 3.900.000$
+ Farmiin tulokassopimuksilla Alex Peters, Jens Lööke ja Martin Osmik. Jens Lööke on Arizonan varaus vuodelta 2015, mutta oli vapaissa pelaajissa.

Kehitysraportista oli hienoa nähdä, että junnujen kokonaisuudet kasvoivat kuin Phil Kesselin posket kesäkaudella. Seuraavaksi vuorossa simulointi toiseen kauteen. Pyrin tarjoamaan jatkossa enemmän lihaa luiden ympärille, sillä tämän kauden raportointi tehtiin toisen kauden alussa pienen muistelun varassa.
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
NHL 16
Winnipeg Jets

Kausi 1: Alkulöpinät

Tämä ketju innoitti uuteen uraan ja uusi projekti aloitettiin Winnipegin peräsimessä. Joukkue valikoitui puhtaasti arpomalla, mutten ottanut arvontaan mukaan liigan top-5 joukkueita tai sellaista jengiä, jolla on jo viimeversioissa tullut pelattua. Jets täytti kriteerit ja tavoitteena olisi nostaa Jets vakituiseksi playoff-joukkueeksi, joskaan ei kenties vielä tällä kaudella. Kokoonpano kertoi, että puutteita löytyy, mutta varsinaista kauppatavaraa on kuitenkin todella niukasti, joten tarkoituksena ei ole laittaa vaihtorulettia käyntiin ainakaan alkukaudesta.

Harjoitusotteluissa kokeiltiin paljon eri koostumuksia ja haettiin orastavia tutkapareja. Erityisen mielenkiintoista oli kolmen maalivahdin (Hellebuyck, Hutchinson ja Pavelec) taistelu peliajasta. Jokainen sai tililleen kaksi peliä harjoituskaudella ja näiden perusteella määriteltiin kylmän viileästi alkukauden marssijärjestys.

Joukkue saalisti kuudesta harjoitusottelusta kaksi voittoa, kaksi tappiota, jatkoaika- sekä rankkarihäviön. Maalivahdeista Hellebuyck torjui molemmat voitot. Torjuntaprosenteissa mitattuna Pavelec oli kuitenkin edellä, joten tässä oli kaksikko maailman kovimman liigan puolelle. Hutchinson joutuu siis aloittamaan farmissa ja hänestä kuunnellaan myös tarjouksia, sillä huippulupaava Eric Comrie on myös kasvamassa AHL:ssä korkoa eikä häntä ole tarkoituksena istuttaa koko kautta penkillä.

Jets pelaa kivenkovassa Central-divisioonassa, joten playoff-paikka vaatisi pienimuotoista ihmettä ja jonkun kovan joukkueen totaalista epäonnistumista. Joukkuetta tarkemmin tutkiessa huomaa, että etenkin hyökkäysosasto vaikuttaa todella köykäiseltä, mutta tämän joukkueen aika on vasta useamman vuoden päästä, joten tarkoitus olisi mennä pitkään ilman iäkkäämpien pelaajien hankkimista. Tällä kaudella tavoitteena on nuorten pelaajien kehittäminen ja menestys on toissijaista.

Kauteen startataan kokoonpanolla:

Nikolaj Ehlers - Mark Scheifele - Blake Wheeler
Marko Dano - Bryan Little - Drew Stafford
Mathieu Perreault - Adam Lowry - Alexander Burmistrov
Chris Thorburn - Andrew Copp - Anthony Peluso

Toby Enström - Dustin Byfuglien
Tyler Myers - Ben Chiarot
Jacob Trouba - Mark Stuart

Connor Hellebuyck
(Ondrej Pavelec)

Armian Joppe on ensimmäisenä hyökkääjänä kyttäämässä minuutteja, mutta harjoituspelien 0+0 -5 ei valmentajaa vakuuttanut ja näin Joppe aloittaa katsomossa. Peliaikaa on kuitenkin alkukaudesta odotettavissa, joten tästä syystä häntä ei lähetetä farmiin. Farmin puolella suurin huomio kiinnittyy maalivahtien lisäksi todennäköisesti tuleviin NHL-pelaajiin Nic Petaniin, Scott Komachukiin sekä Josh Morisseyhin.

Seuraavaa päivitystä on luvassa luultavasti kauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
NHL 16
Winnipeg Jets

Kausi 1: Alkukauden otteet

Vapaapäivä menee kätevästi sohvalla maaten ja Jetsiä luotsaten. Harjoitusotteluista selvittiin onneksi ilman loukkaantumisia ja täydellä rosterilla päästiin ensimmäiseen otteluun runkosarjassa, jossa Jets pelasi Bostonissa Bruinsia vastaan. Tuloksena avauspelistä oli yllättävä 6-0 voitto, joten Connor Hellebuyck aloitti NHL-uransa komeasti nollapelillä, johon tarvittiin 24 torjuntaa. Voitokkaalla avauksella oli hyvä jatkaa vieraskiertuetta New Jerseyn paholaisia sekä New Yorkin joukkueita vastaan. Bostonista ei kuitenkaan alkanut Winnipegin voittokulku, vaan tuloksena oli kaksi tappiota rankkareilla sekä yksi varsinaisella peliajalla.

Kauden viidennessä pelissä ja kotiavauksessa vastaan luisteli Calgary Flames, joka käveli helposti Jetsin lammaslauman yli 4-1 lukemin. Kurssin oikaiseminen ei tuntunut onnistuvan millään, sillä 10 ottelun jälkeen saldona oli 2-5-3 ja luonnollisesti Centralin viimeinen sija. Huolenaiheita valmentajalle aiheuttaa myös se, että joukkueen parhaat pistemiehet ovat Drew Stafford sekä Alexander Burmistrov. Kärkipelaajien heräämistä tarvittaisiin, mikäli Jets meinaa kamppailla tosissaan playoff-paikasta. Toistaiseksi eroa on kuusi pistettä ja se ei sopisi enää kasvaa.

Kenties pienet taktiset muutokset ja ketjujen sekoittelu auttoi, sillä kymmenestä seuraavasta ottelusta voitokkaita oli 6. Näin ollen 20 pelatun ottelun jälkeen kokonaissaldo näytti 8-8-4 ja divisioonassa ollaan noustu viidennelle sijalle ja kahden pisteen päähän villi kortti -paikasta. Sisäisessä pistepörssissä meno on tasoittunut ja kärkitilaa jakavat Wheeler, Little sekä Stafford 14 pisteellä ennen alkukauden positiivisinta yllättäjää Burmistrovia. Suuria pettymyksiä on hankala löytää, mutta kenties Byfuglienin kahdeksan pistettä (joista toki 6 maalia) on hieman odotuksiin nähden alakanttiin.

Maalivahtirintamalla on tasaista. Alkukauden tappioputken jäljiltä vastuu siirtyi toviksi Pavelecille, mutta viime pelit ollaan menty kutakuinkin vuorotahtiin. Tilastoja: Pavelec 11O 5V 2,44 92,50% ja Hellebuyck 10O 3V 2,49 91,90%.

AHL seura Manitoba Moose porskuttaa toistaiseksi menemään vakuuttavalla saldolla 12-3-1. Playoffeihin taitaa käydä nuoren joukkueen tie, jollei pidempiä tappioputkia mahdu joukkoon.

Pidempiä tappioputkia ei nähty myöskään Jetsin seuraavan kymmenen ottelun rypistyksessä, vaan kolmenkymmenen ottelun jälkeen joukkue oli jopa noussut kiinni viimeiseen playoff-paikkaan (15-11-4). Ensimmäinen vaihtoehdotus tuli tässä vaiheessa kautta Vancouverilta, joka ehdotti loistavaa alkukautta pelaavan Daniel Sedinin vaihtamista tulevan kesän ensimmäisen kierroksen varausvuoroon. Tästä kuitenkin kieltäydyttiin, kuten myös waivers-listalle päätyneestä Victor Bartleysta.

Alkukaudesta hyökkäys ja puolustus ovat toimineet paremmin kuin sarjasijoitus antaa ymmärtää. PMK ja TMK ovat molemmat liigan parempaa puoliskoa. Ainoa sakannut asia on ollut alivoima, mutta siihenkin on löytynyt kauden edetessä lääkkeitä. Stafford, Little ja Wheeler eivät ole vieläkään saanut tehtyä eroa toisiinsa pistepörssissä, vaan kaikilla on kasassa 21 pojoa 30 otteluun. Maalivahdeista Pavelec on sinetöimässä ykkösveskarin asemaa huimilla tilastoilla 2.07 PMK 93,30%. Tällä ollaan korkealla myös koko liigan mittapuulla, josta puheen ollen NHL:n pistepörssiä n. 30 kierroksen jälkeen johtaa Jamie Benn 37 pisteellä. Kannassaan hänellä on Joe Pavelski, Tyler Seguin, Daniel Sedin sekä Erik Karlsson. Maalipörssiä Pavelski johtaa 15 maalilla ennen Corey Perryä, Patrick Kanea sekä Taylor Hallia. Jets ei suinkaan jää tässä vaiheessa ilman pörssikuninkuutta, sillä Ben Chiarot johtaa jäähypörssiä yli 30 minuutin erolla Adam McQuaidiin!

Yksi suurimmista pienistä ongelmista (olipas näppärästi ilmaistu!) joukkueella on aloitukset. Little (50%), Burmistrov (46%), Lowry (43%), Scheifele (43%) ja Copp (42%), jotka ovat keskikaistalla pelanneet, eivät vakuuta aloitusympyrässä. Tälle on paha kuitenkaan mitään tehdä. Myös pikkuloukkaantumisia on mahtunut matkaan ja ne ovat hieman vaikuttaneet joukkueen iskukykyyn. Sivussa ovat olleet Dano, Trouba, Armia sekä Pavelec. Näistä etenkin Pavelecin menetys joulukuussa kirpaisi ja hänen loukkaantumisen jälkeen viidestä seuraavasta ottelusta saavutettiin ainoastaan kaksi pistettä. Tämän loukkaantumisen seurauksena Hutchinsonkin pääsi avaamaan NHL-kautensa, joskaan ei vakuuttavasti.
 

Sandersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Porin Ässät
NHL 2016 Be a GM - Operaatio Aavikko
Arizona Coyotes
Kausi #2


Pelaajien kehittymistä käydään taas läpi, ja kokoonpanosiirtojen jälkeen depth chart näyttää seuraavalta:

Hyökkäys 88 Puolustus 90 Maalivahti 86
Max Domi (84) - Auston Matthews (85) - Henrik Samuelsson (85)
Tobias Rieder (84) - Martin Hanzal (87) - Anthony Duclair (82)
Jason Chimera (82) - Antoine Vermette (83) - Shane Doan (83)
Jordan Martinook (79) - Brad Richardson (81) - Steve Downie (83)
Joe Vitale (78)
Jiri Sekac (81)

Oliver Ekman-Larsson (89) - Connor Murphy (81)
Jarred Tinordi (83) - Christian Ehrhoff (84)
Klaus Dahlbeck (80) - Roman Polak (82)
Zbynek Michalek (77)

Mike Smith (85)
Louis Domingue (81)

C Doan
A Ekman-Larsson, Hanzal

Kaikkien kokonaisuus ei ihan vastaa sitä alkuperäistä, sillä esim. Michalek on 82, mutta penkityksestä johtuen taso vähän romahtanut. Nuoret tulokkaat Matthews ja Samuelsson ovat jo nyt erinomaisia pelaajia, ja valtaavatkin vaivatta top-6 paikat rosterista. Riederiltä myös hienoa kehitystä.

Harmaita hiuksia aiheuttaa se, että tutkapari Domi-Duclair eivät kehittyneet viime sesongilla yhtään. Molemmat näen tärkeinä palasina tulevaisuutta ajatellen, toivottavasti ei tarvi alkaa vedellä heidän nimiään yli.

Kuten näkyy, niin joukkueessa ei ole hirveästi parhaassa peli-iässään olevia pelaajia. Kärkiketjut ovat melko nuorekkaita, ja alhaalta löytyy kilpailua tuomaan kokenut veteraaniosasto.

Pakisto kaipaisi kyllä kipeästi johtavaa rightin pakkia, Ekman-Larsson jää melko yksin. Murphyltä kaivataan kehitysaskelia, vastuusta ei ainakaan jää kiinni. Näillä nimillä kuitenkin avataan kausi, mutta GM kuitenkin tarkkailee mahdollisia kauppamahdollisuuksia ahnaasti. Menestystä on kuitenkin vielä tässä vaiheessa turha lähteä all-in -strategialla hakemaan, kaikki tähtää vasta 2-3 kauden päähän. Fakta on kuitenkin se, että hyökkäyspäähän löytyy noin valovuoden paremmat prospektit.

Maalivahtiosastolla kumpikaan ei vaikuta myöskään pidemmän tähtäimen ratkaisulta. Smithissä ollaan kiinni vielä useampi vuosi, vaikea nähdä miten tuon palkan saisi dumpattua johonkin. Hän on kuitenkin vielä ihan siedettävä molari, joten pidetään häntä “ikkunassa”.

HARJOITUSKAUSI
Harjoituskausi mentiin kyllä sieltä mistä aita on matalin, ja kaivauduttiin varmuuden vuoksi vielä vähän alemmas. Lopputulemana recordi 0-4-2, tälläistäkö kuraa ensi kausi tulee olemaan? Kärkiketjuissa vaihdettiin melko nopeasti Domin ja Riederin paikat päittäin, ja se tuntui toimivan. Ketjut ovat nyt muodossa Domi-Hanzal-Duclair ja Rieder-Matthews-Samuelsson. Jokaisesta ketjusta löytyy nyt työmyyrä, maalitykki ja pelinrakentaja, joten ainakin roolitukset ovat melko perinteiset.

Harjoituskauden kovimmat tehot nakuttivat toista kertaa peräkkäin Duclair (1+2) sekä Rieder (0+3).

NHL - LOKAKUU
Kauden avauspeli kiekkoiltiin Miamin lämmössä, kun Coyotes aloitti kautensa kolmen ottelun vieraskiertueella. Ensimmäisenä etappina Florida Panthers. Ottelu oli todella tasainen alusta alkaen, ja viiden minuutin pelin jälkeen tilanne olikin jo 2-2. Ajassa 00.57 tehtiin myös historiaa, sillä Henrik Samuelsson naulasi NHL-uransa avausmaalin maalinedustalta Auston Matthewsin esityöstä. Tämän jälkeen mentiinkin 50 minuuttia ilman maaleja, kunnes Barkov painoi lopussa YV:llä kiekon sisään. Tämä ei jengiä kuitenkaan lannistanut, vaan Steve Downie taisteli pelin vielä tasoihin viimeisellä minuutilla. Rankkareilla ainoa onnistuja Rieder, joten tärkeät pisteet meille.

Jos ennen kauden alkua kuvittelin menestymismahdollisuuksien nojaavan tiukkaan viisikkopelaamiseen, en olisi ainakaan lokakuun perusteella enempää voinut olla väärässä. Detroit kaatui seuraavassa pelissä 5-4, ja back to back -hengessä käytiin häviämässä 2-3 rankkareilla viime kauden Stanley Cup -mestari Pittsburghille. Sitten alkoi ihan järkyttävä ilotulitus seuraavassa viidessä kotiottelussa:

Arizona - Nashville 5-2
Arizona - Winnipeg 3-8
Arizona - Detroit 6-2
Arizona - New Jersey 6-1
Arizona - Vancouver 7-5

Joku virtuaalimaailman vedonlyöjä saatiin onnelliseksi yli 5,5 maalia -betseillä. Melkoista havaijikiekkoa siis tarjoiltiin kotipeleissä. Kausi alkoi muutenkin erinomaisesti, sillä lokakuun jälkeen sarjataulukko näytti lukemaa 8-3-1. Ylivoima toimi lähes 30 prosentin tehokkuudella ja divisioonassa ollaan kolmantena, ero on melko selkeä molempiin suuntiin (Kingsillä 10-1-0 ja Calgaryllä 5-4-2 saldot). Top-6 toimi kuin unelma ja vältti loukkaantumiset;

Rieder 5+10 - Matthews 9+10 - Samuelsson 4+9
Domi 3+12 - Hanzal 6+5 - Duclair 4+4

Ekman-Larsson 1+9 - Ehrhoff 4+5

Peli sujui siis hyvin, joten kokoonpano ei ole myöskään elänyt. Michalekia tämä ei tunnu tyydyttävän, mutta ymmärrän yskän. Kiinnostusta hänen mutinoilleen ei vain satu olemaan.

Pukukopin kemia on nyt 75%, ja tämä on noussut alkukaudessa räjähdysmäisesti ylöspäin. Lukema ei silti ole vieläkään ihan menestyvän joukkueen tasoa. Tehtyjen maalien keskiarvo on 3,92 per ottelu, ja päästettyjen 3,17. Yleisö tykkää, mutta pelin täytyy kyllä tiivistyä jatkossa.

MARRASKUU
Kyllähän sen tiesi, ettei alkukauden kaltainen lentokeli voi jatkua koko kautta, mutta marraskuun alussa tuli melkoinen palautus jään pinnalle. Rangersista otettiin vielä kuukauden alkuun 1-0 -voitto Mike Smithin napatessa yli 35 torjunnan nollapelin, mutta seuraavan kahden viikon kuudesta pelistä tuloksena oli vain yksi voitto, ja omissa kolisi lähes järjestään se 4-5 kertaa per peli. Laukaisukarttoja katsoessa vastustajat saavat kyllä aina luvattoman paljon vetoja maalintekosektorilta, joten pyrin taktiikoita muuttamalla tiivistämään peliä. Sen jälkeen peli muuttuikin jälleen parempaan suuntaan mm. Calgaryn ja Edmontonin kaatuessa 2-1. Kuukauden saldoksi jäi lopulta 6-7-0.

Nuoret pelaajat vähän hyytyivät tällä jaksolla, mutta kokenut osasto Doan/Chimera/Vermette/Downie ym. ottivat jengin reppuselkäänsä ja voittivat meille pari peliä. Vaikuttaisi ainakin vielä ihan hyvältä liikkeeltä tuo Doanin jatkosopimus, sillä kolmosketjun minuuteilla kapteeni paukuttaa 45 pisteen täyden kauden vauhtia. Ilmeisesti heikentyneelle fysiikalle pienemmät minuutit toimivat.

Marraskuussa vastustaja löi kiekko verkkoon kolme maalia per peli -keskiarvolla (ja kolmessa pelissä päästettiin 0-1 maalia omiin), joten oli aika ruveta tarkkailemaan pakkimarkkinoita. Ekman-Larssonin ja Ehrhoffin ulkopuolelta on turha odottaa tukea hyökkäyspeliin, joten monipuolinen 2-suunnan pakki oli hakusessa. Pitkien neuvottelujen jälkeen saatiinkin joulukuun ensimmäisenä päivänä melkoinen blockbuster.

JOULUKUU - And we have a trade to announce
Arizona Coyotes <-> Columbus Blue Jackets
Connor Bleackley, Roman Polak, John O’Donnell, 2019 2nd round pick <-> Seth Jones, Gabriel Carlsson

Seth Jonesin vaihtoarvo oli yllättävän alhainen ottaen huomioon nuoren iän, kehittyvyyden (eliitti) ja hyvän sopimuksen (3v 3.500.000 p/y), joten hänet otin targetikseni. Sopii myös mielestäni markkinoinnin kannalta joukkueeseen, vaikka sillä ei mitään käytännön väliä NHL:ssä olekaan.

Pitkien neuvottelujen jälkeen päädyttiin yo. kauppaan. Gabriel Carlsson on täysi statisti treidissä, sillä sopimusrajat olisivat muuten paukkuneet Columbuksella yli. Polak osoittautui täydeksi turhakkeeksi, joten hänestä oli helppo päästää irti. Bleackley ja O’Donnell ovat todennäköisiä NHL-pelaajia tulevaisuudessa, mutta olivat luopumisen arvoisia palasia tässä kaupassa. 2019 laskin joukkueen olevan jo valmis menestymään, joten toivottavasti luovuttiin 50-60 välimaastossa olevasta pickistä. Olen tähän treidiin erittäin tyytyväinen.

Jones pääsee siis debytoimaan Pittsburghia vastaan välittömästi kotikentällä, ja hänet lyötiin välittömästi ykköspariin. Ekman-Larsson - Jones, huhhuh. Ehrhoff lyötiin kolmospariin vähän helpommille minuuteille mentoroimaan Connor Murphyä, ja kakkospariin todellinen shutdown-kaksikko Tinordi-Michalek. Dahlbeck kyttää myös paikkaa pelaavasta kokoonpanosta.

Ensimmäinen peli ei ainakaan Jonesilta paremmin olisi voinut sujua. Peliaikaa 23:07, +2 ja jatkoajalla voittomaali. Liigan pistepörssin ykkönen Crosby (10+20) ei päässyt tehoille ottelussa, joten herran nollaus onnistui hyvin. Pittsburghia vastaan tuntuu aina olevan elämää suurempia vääntöjä.

Sen enempää tästä kuukaudesta en kirjoitakkaan, recordiksi jäi 2-9-2. Mikään ei tuntunut sujuvan edes vahingossa, pyritään palauttamaan kurssi ensi vuonna paremmaksi.

TAMMIKUU
Tammikuu avattiin omassa kotipyhätössä, vieraaksi saapui nuottipaidat St. Louisista. Peli oli sinänsä mitäänsanomaton 2-2 nyhjäys, mutta rankkareiden ratkaisumaalista vastasi melko mielenkiintoinen nimi: Petteri Lindbohm. Varmasti ollut elämää suuremmat rankkarit!

Molarikaksikko Smith-Domingue jatkoi hyväksi havaittua imurilinjaa, ja koko joukkuetta vaivasi myös melko ikävä loukkaantumissuma. Samanaikaisesti sairastuvalla oli yhdessä vaiheessa useampikin pelaaja: Rieder, Duclair, Samuelsson ja Sekac (joka on ryöstänyt kokoonpanopaikan Martinookilta). Helppoa tammikuun urakasta ei tehty, mutta kuin ihmeen kaupalla selvittiin melko hyvällä suorittamisella ja saldolla 7-5-1. Aluksi oli kolmen ottelun tappioputki, mutta sen jälkeen jossain heilutettiin taikakeppiä ja rupesi voittoja irtoamaan. Melko vuoristoratamaista peliä siis, ei tule ainakaan tylsää.

Tästä jatketaan.
 

Johan Kesti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
NHL16 (PS4)

Be a GM

Olisi tarkoitus päivitellä raporttiani aina kuukauden sykleissä, eli aina kun on kuukauden kaikki pelit pelattu niin uutta raporttia tulee. Itse siis pelaan ottelut ja vaikeustasona luonnollisesti kaikista vaikein ja hieman olen slidereita säätänyt realistisemmaksi. Tätä kirjoittaessani olen jo pelannut 26 ottelua, joten nuo alkukauden asiat jää suurimmilta osin pois, kun kaikkea ei enää muista. Mutta tulokset toki laitetaan tänne myös noista alkukauden peleistä. Yritän pitää tämän mahdollisimman selkeänä, mutta pyrin kertomaan myös muutakin, kuin pelkän tuloksen pelistä.

Ainiin, @Sandersson pahoittelut, että tulen äijän reviirille samalla joukkueella!

Arizona Coyotes - Season 15/16

Joukkueessa on pahasti rebuild kesken ja tavoitteena onkin, että se saataisiin ajettua maaliin kunnialla. Mihinkään tankkaamiseen en aio lähteä, vaan yritän saada joukkueesta mahdollisimman kilpailukykyisen jo tälle kaudelle, potentiaalista luopumatta. Pudotuspelipaikka voi olla liian ison kiven takana, mutta kaikki on toki mahdollista.

Joukkueessa on paljon mittaamatonta potentiaalia. Suurimpina lupauksina 20-vuotiaat Max Domi ja Anthony Duclair, kanadalais-brittiläinen Brendan Perlini sekä tulevaisuuden ykkössentteri (toivottavasti) Dylan Strome. Kokemusta joukkueessa ei liikaa ole, mutta puolustaja Oliver Ekman-Larsson on tällä hetkellä joukkueen selvästi paras pelaaja ja häneltä odotetaan paljon. Kapteeni Shane Doan on edelleen hyvä pelaaja, vaikka ikää onkin jo mittarissa 39-vuotta. Hän tulee olemaan hyvä mentori nuorille. Ykkössentterinä häärää viime vuosina loukkaantumisista kärsinyt Martin Hanzal ja kakkosviulua soittelee todennäköisesti Antoine Vermette. Ykkösmaalivahtina jatkaa Mike Smith.

Kerron nyt aluksi nämä alkukauden otteluiden tulokset ja hieman kokoonpanoista sekä muista asioista. Heti alussa tein treidin, missä Alex Tanguay ja joku muu siirtyi Winnipeg Jetsiin vaihdossa Marko Danoon.

LOKAKUU 2015

9.10 Arizona Coyotes @ Los Angeles Kings 0-4
10.10 Pittsburgh Penguins @ Arizona Coyotes 3-6
14.10 Arizona Coyotes @ Anaheim Ducks 0-4
15.10 Minnesota Wild @ Arizona Coyotes 3-4
17.10 Boston Bruins @ Arizona Coyotes 1-6
20.10 Arizona Coyotes @ New Jersey Devils 2-3
22.10 Arizona Coyotes @ New York Rangers 2-3
24.10 Arizona Coyotes @ Ottawa Senators 2-3
26.10 Arizona Coyotes @ Toronto Maple Leafs 1-3
27.10 Arizona Coyotes @ Boston Bruins 7-1
30.10 Vancouver Canucks @ Arizona Coyotes 3-2


4-7-0

Lokakuu oli aika murheellinen niin tulosten kuin peliesitystenkin kannalta. Tipahdettiin heti tyynenmeren divisioonan pohjalle ja viimeinen pudotuspelipaikka oli jo heti alussa useamman pisteen päässä. Etenkin vieraspeleissä pelimme ei toiminut ollenkaan; seitsemästä vierasottelusta vain yksi voitto ja sekin oli alkukauden floppijoukkue Boston Bruinsia vastaan.

MARRASKUU 2015

5.11 Colorado Avalanche @ Arizona Coyotes 4-5rl
7.11 New York Rangers @ Arizona Coyotes 3-1
9.11 Arizona Coyotes @ Anaheim Ducks 4-3rl
10.11 Arizona Coyotes @ Los Angeles Kings 1-2
12.11 Edmonton Oilers @ Arizona Coyotes 6-1
14.11 Arizona Coyotes @ Columbus Blue Jackets 1-2
16.11 Arizona Coyotes @ New York Islanders 0-1ja
19.11 Arizona Coyotes @ Montreal Canadiens 2-3
21.11 Arizona Coyotes @ Winnipeg Jets 4-1
25.11 Anaheim Ducks @ Arizona Coyotes 2-1
27.11 Calgary Flames @ Arizona Coyotes 0-1
28.11 Ottawa Senators @ Arizona Coyotes 0-2


5-6-1

Treidit:

7.11 Coyotes -> Seth Jones
Blue Jackets -> Jarred Tinordi, 3. kierroksen varaus (ARZ)

Marraskuu sujui kaksijakoisesti. Kotona otettiin pahasti Oil Kingeiltä turpaan, jossa tulokas McDavid iski 1+3 tehot. Maalinteko takkusi pahasti varsinkin kuun loppupeleissä. Mike Smith pelasi kuitenkin mahtavan marraskuun torjuen kaksi nollapeliä ja osittain sen avulla saatiin otettua voitot mm. koko liigaa pisteissä johtavalta Ottawa Senatorsilta. Divisoonan pohjalla ollaan kuitenkin vieläkin. Marraskuussa koimme myös pari pahaa loukkaantumista, kun sekä Max Domi että Anthony Duclair loukkaantuivat muutamiksi viikoiksi pelissä sattuneiden vammojen vuoksi. Tämän vuoksi teimme sopimuksen vapaissa pelaajissa olleen Alexander Seminin kanssa. Hänen lappunsa on vuoden mittainen ja arvoltaan 2milj$. Nyt on Seminillä paikka todistaa, että hän kuuluu vielä NHL:ään. Aika hyvän kaupan tein muuten Sinitakkien Kekäläisen kanssa; meidän 7. puolustaja Tinordi ja 3. kierroksen varaus heille ja tasonsa jo näyttänyt Seth Jones meille. Hieman vitutti kyllä varausvuorosta luopua, mutta tyytyväinen saa kyllä olla! Mitä lie on Kekäläisen mielessä liikkunut?

MUUTA:

Flyers -> Antti Niemi, Taylor Peters
Stars -> Mark Streit, Jason LaBarbera

KOKOONPANO:

#28 Alexander Semin - #11 Martin Hanzal (A) - #19 Shane Doan (C)
#8 Tobias Rieder - #50 Antoine Vermette - #10 Anthony Duclair
#13 Viktor Tikhonov - #12 Brad Richardson - #56 Marko Dano
#14 Joe Vitale - #15 Boyd Gordon - #17 Steve Downie
#24 Kyle Chipchura, #36 Jiri Sekac

#23 Oliver Ekman-Larsson (A) - #4 Zbynek Michalek
#2 Nicklas Grossmann - #3 Seth Jones
#5 Connor Murphy - #26 Michael Stone
#44 Kevin Connauton

#41 Mike Smith
#29 Anders Lindback


Tuossa siis tämänhetkinen kokoonpano. Max Domi kun saadaan takaisin sairastuvalta niin tulee varmaan ottamaan takaisin tuon ykkösketjun vasemman laidan ja ketjut menevät muutenkin hieman uusiksi. Kolmos,- ja nelosketju ovat muuttuneet kauden aikana tiheään tahtiin ja jokainen ylhäällä olevista pelaajista on saanut peliaikaa. Rotaatio siis pyörii. Puolustuksessa Kevin Connauton on ollut suoraan sanottuna paska. Joukkueen huonoin teholukema -10 kertoo karua kieltään. Tulee varmasti saamaan vielä näytönpaikan, Tulos tai ulos. Maalilla Mike Smith on pelannut lähestulkoon kaikki ottelut ja Lindback on saanut oikeastaan pelata vain silloin, jos on ollut back-to-back pelit.


Olen tosiaan nyt joulukuulta ehtinyt kolme ottelua pelaamaan ja kunhan saan loputkin ottelut pelattua niin sen jälkeen pukkaa uutta raporttia. Tarkoitus olisi hieman pistepörssiä ja sarjataulukkoa enemmän avata siinä.
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
NHL 16
Winnipeg Jets

Kausi 1: Joulun vietosta siirtotakarajalle

41 ottelua on yhtä kuin puoliväli. Tässä vaiheessa kautta Jets oli pudonnut jälleen playoffpaikkojen ulkopuolelle. Harmittavasti samaan saumaan tuli myös tieto Myersin kolmen kuukauden huilista. Joka tapauksessa puolen välin saldo 19-17-5 oikeutti kivikovan Centralin jumbopaikalle, mutta kuitenkin vain neljän pisteen päähän villi kortti - paikasta. Alivoima oli myös valahtanut jälleen liigan heikoimmaksi, joten miehitystä oli syytä muuttaa. Sisäisessä pistepörssissä Mark Schefeilen kova joulukuu oli nostanut hänet tehoihin 9+23=32, joka riitti Littlen ja Staffordin ohittamiseen.

Pavelec tervehtyi tammikuun puolenvälin tienoilla oltuaan saikulla reilun kuukauden ja kolmen maalivahdin pitäminen ylhäällä ei tullut kysymykseen. Hutchinson oli vailla tulevaisuutta organisaatiossa, joten hän joutui kauppatavaraksi. Harmittavasti hänen vaihtoarvonsa oli kovin alhainen, joten hänestä otettiin vain se mitä saatiin:

Michael Hutchinson lähetettiin Minnesota Wildiin, josta takaisin saatiin farmimaalivahti Johan Gustafsson, 4th round pick 2016 + 6th round pick 2017.

Loukkaantumiskierre jatkui harmittavasti tammikuussa, jonka seurauksena Nic Petan sekä Josh Morissey pääsivät tekemään NHL-debyyttinsä. Sivuun joutuivat vuorollaan Byfuglien, Clitsome sekä Little. Tuloksissa poissaolot eivät kuitenkaan näkyneet, sillä tammikuun lopussa joukkueen saldo oli 25-21-5 ja matka playoff-paikkaan oli kaventunut kahteen pisteeseen. Tosin konferenssin sijat 3-12 mahtuvat vain seitsemän pisteen sisään, joten kaikki on ns. avoinna. Liigaa tammikuun lopussa johti suuri yllättäjä nimittäin New Jersey Devils. Sisäisessä pistepörssissä Scheifele on ottanut kolmen pisteen kaulan ja koko liigan pistepörssiä johtaa Jamie Benn viiden pisteen erolla Patrick Kaneen.

Helmikuu ei ollut Jetsin kuukausi. Kuun lopussa, kun siirtotakarajaan oli enää seitsemän päivää, playoff-paikka oli karannut seitsemän pisteen päähän. Mahdollista kauppatavaraa ei tosin Jetsillä juurikaan ole, joten mihinkään tyhjennysmyynteihin ei olla lähdössä. UFA-statukselle tulevat ainoastaan Grant Clitsome sekä farmissa pelannut Matt Halischuk. Heistä kuunnellaan tarjouksia, kuten myös muutamasta muusta kokeneesta pelurista, mutta suurella todennäköisyydellä joukkue pysyy koskemattomana.
 

Sandersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Porin Ässät
NHL 2016 Be a GM - Operaatio Aavikko
Arizona Coyotes
Kausi #2

2016-2017

pt. 2


HELMIKUU
Helmikuussa olikin sitten vaihtojen takaraja. Mitään suuria blueprinttejä en omannut toimintasuunnitelmaksi. Joukkue oli kuitenkin heikosta divisioonasta johtuen ainoastaan kolmen pisteen päässä pudotuspelipaikasta, edellään Edmonton Oilers yhden pelin vähemmän pelanneena. Ainoa järkevä kauppatavara oli oikeastaan Antoine Vermette, mutta en saanut hänestä tyydyttävää vastinetta. Näin emme nähneet yhtään liikettä Arizonalta.

Kesälle ehdoton ykköstavoite on maalivahdin hankinta. Andrei Vasilevsky olisi kiinnostava tapaus ollessaan jumissa Ben Bishopin takana, ja samat sanat koskevat myös Bostonin Malcolm Subbania. Tarkkailemme tilannetta.

Ja toki helmikuussa lätkittiin myös vähän kiekkoa. Pelillisistä muutoksia sen verran, että rupesin koulimaan Matthewsista vielä kokonaisvaltaisempaa sentteriä, ja löin hänet kylmästi alivoimalle Hanzalin kaveriksi. Katsotaan miten prosentit kehittyvät.

Yli 7 maalin ottelut rupeavat olemaan aika vakiokamaa, ei ne perkeleet kuuntele ollenkaan minun käskyjä. Kuukauden tärkein peli oli edellä mainittua Edmontonia vastaan. Kyseessähän on todellinen hegemoniataisto, mutta tällä kertaa väännettiin pudotuspelipaikasta. Tiukan väännön jälkeen mukaan tarttui kaksi pistettä 4-2 voitolla. Sankarina Max Domi tehoilla 0+4.

Kuukauden lopulla iskettiin kuitenkin meidän suuntaan vähän jobinpostia, kun Mike Smith joutuu huilaamaan koko loppukauden. Järkyttävän alkukauden jälkeen hänkin rupesi saamaan peliä jotenkin uomiinsa. No, ei auta. Farmista ylös kokonaisuuden 74 omaava Marek Langhamer. Tämä käynnisti lumipalloefektin... parempaan suuntaan. Kuukauden saldoksi jäi 9-6-0 ja unelma elää. Ikävä kyllä myös Edmonton pelaa aivan huikeassa formissa (8-1-1 edelliset 10). Pelaajille voisi käydä sanomassa että jos on pakko hävitä, niin tehkää se jatkoajalla. Ja pitäkää ne kolmannen erän johdot.


Jostain syystä maaliskuu jäi kokonaan kirjoittamatta, mutta asetelmat eivät erityisemmin muuttuneet helmikuusta.

HUHTIKUU
Pakko mainita heti alkuun, että Steve Downien suuri ystävä en ole oikeassa elämässä. Itse pelissä alkaa häneen kuitenkin kehittymään pieni mancrush, sillä pian saa alkaa laskemaan kahden käden sormilla pelejä, jotka hän on tasoittanut viimeisellä minuutilla. Viimeisin uhri oli Minnesota Wild, 19:56 ja 4-4. Joukkueella on enää neljä peliä huhtikuussa tämä mukaan lukien, ja käytännössä ollaan ulkona kevään peleistä jos tulee yksikin pistemenetys. Ikävä kyllä kultapoika Mikael Granlund painoi b-pisteen kaarelta kiekon häkkiin jatkoajan alussa, ja se oli sitten siinä. Edmonton eteni lähes tappioitta viimeiset 10-15 peliä, paha siinä on roikkua mukana. Kokeneet konkarit Doan eturintamassa yrittivät kyllä kaikkensa, mutta ei oltu vielä valmiita.

Viimeiset ottelut olivatkin sitten panoksetonta höntsäilyä, ja se näkyi tulostaululla. Viimeiseen otteluun tapahtui kuitenkin pieni ryhtiliike, sillä se oli Shane Doanin uran viimeinen peli kojooteissa. Idän kärkijoukkue kaatui lopulta 3-1, ja sopivasti juuri Shane Doan kapteenin C rinnassaan iski loppuniitin tyhjään maaliin. Kiitos kaikesta ja hyviä eläkepäiviä (toivottavasti)!

Kauden voisi summata niin, että mitään varsinaista tulostavoitetta ei ollut. Katsottiin mihin suuntaan kausi lähtee etenemään, ja mennään sen mukaan. Ihan positiivinen olo kuitenkin jäi, projekti etenee.

Huhtikuusta siis jäi käteen saldo 1-2-1, ja koko kauden lukema näyttää 39-37-6. Divisioonasijoitus oli neljäs, konferenssissa kymmenes ja koko liigassa 23. Farmiseura Springfield ei ikävä kyllä ole huomannut ettei tankkaus AHL:ssä kannata. 25-39-12. Puolustukseksi voi sanoa, että joukkue uudistui rajusti ja jouduin lainaamaan ykköshäkkärin kirkkaampiin valoihin. Tässä vielä pari tilastoa:

TM - PM: 234-252
YV: 20,58%
AV: 78,36% (Eniten tehtyjä av-maaleja)
Joukkue jälleen kerran parempi vieraskentällä (39p vs 44p)

Sisäinen pistepörssi:
1. Oliver Ekman-Larsson 81 18+46=64 +11 17
2. Max Domi 82 16+48=64 -1 8
3. Auston Matthews 82 21+37=58 +6 12
4. Martin Hanzal 80 21+29=50 -4 53
5. Tobias Rieder 77 27+22=49 -9 4
6. Anthony Duclair 77 16+27=43 -1 8
7. Henrik Samuelsson 79 12+29=41 +4 68
8. Shane Doan 80 18+20=38 +7 37
9. Christian Ehrhoff 80 9+28=37 +9 6
10. Antoine Vermette 81 12+20=32 -5 40
11. Steve Downie 81 11+18=29 +4 44
12. Jason Chimera 77 15+11=26 -11 47
13. Jiri Sekac 66 8+17=25 -12 8
14. Seth Jones 81 5+17=22 -5 10
15. Jordan Martinook 46 9+10=19 -2 4
16. Jarred Tinordi 82 4+10=14 -10 85
17. Joe Vitale 39 2+8=10 -1 15
18. Brad Richardson 37 5+5=10 -13 14
19. Connor Murphy 81 1+6=7 -17 55
20. Klas Dahlbeck 57 1+5=6 -7 36
21. Zbynek Michalek 27 4+1=5 -7 6

1. Mike Smith 50 24-18-3 2.75 90.7%
2. Louis Domingue 37 12-22-1 3.31 90.2%
3. Marek Langhamer 2 2-0-0 2.50 91.1%


Huomioita:
- Ehdottomasti mukavampaa luettavaa kuin viime kaudella.
- Matthewsilta räväkkä alku ja sitten hiljaisempaa, lopputuloksena silti hyvä kausi. Jostain syystä häntä ei kuitenkaan näy tulokaspörssissä ollenkaan.
- Rieder lähestyi 30 maalin rajapyykkiä, kolmesta jäi kiinni. Oli myös pelejä sivussa, joten ensi kaudella sitten?
- Ehrhoff positiivinen yllätys. Hän ei ollut todellakaan ykkösvaihtoehto kesällä UFA-markkinoiden pakkihankinnaksi.
- Martinook pistesaldostaan huolimatta täysin paska. Ilmeisesti kirjekuoret liikkuneet tilastomiesten suuntaan.
- Tinordi sai asioita tapahtumaan myös hyökkäyspäähän. Murphy otti sitten ihan urakalla takapakkia, hän taitaa olla menetetty tapaus.

NHL:n tilastokärjet:
Pistepörssi & Maalipörssi & +/-: Steven Stamkos 82 47+55=102 +32 8
Syöttöpörssi: Jack Eichel 82 25+61=86 +29 18
Puolustajien pistepörssi: Oliver Ekman-Larsson! Jakoi myös pakkien maalipörssin voittoa yhdessä P.K Subbanin kanssa. Norris Trophy meni kuitenkin kauden päätteeksi Drew Doughtylle.

Auston Matthews oli kiekonriistojen kymmenes 79 riistolla. Muuten hiljaisempaa top-kympeissä. No, Connor Murphy taisi olla kiekonmenetyksissä eliittiä.

Pudotuspelikaavio:
MIN - COL 4-2
DAL - STL 4-0
CGY - EDM 1-4
LAK - CHI 1-4
PIT - NJD 4-1
PHI - CBJ 4-3
OTT - TBL 3-4
WSH - BUF 4-2

Kierros 2:
DAL - MIN 4-1
EDM - CHI 2-4
PIT - PHI 1-4
WSH - TBL 3-4

Konferenssifinaalit:
DAL - CHI 3-4
PHI - TBL 3-4

Stanley Cup -finaali:
TBL - CHI 4-2 (kosto on suloinen)


Pudotuspelien pistepörssin voitti Valtteri Filppula 27 6+18=24 +1 4. Hyvä Suomi.

Viesti oli liian pitkä, joten pätkäistään tästä.
 

Sandersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Porin Ässät
NHL 2016 Be a GM - Operaatio Aavikko
Arizona Coyotes
Kausi #2

2016-2017

pt. 3


NHL ENTRY DRAFT 2017

Sitten oli jälleen aika varailla pelaajia. Puolustuksen vahvistaminen on ykkösprioriteetti, mutta tietysti tilanteen mukaan varataan. Best player available. Kesken varaustilaisuuden nähtiin seuraava treidi:

Arizona Coyotes <-> St. Louis Blues
2018 1st round pick <-> 2017 1st round pick

Melko riskipelillähän tässä ollaan liikenteessä, mutta yksi tietty pakki valui valumistaan ja lopulta oli pakko tarttua kiinni. Venäläisiä tuli paljon haalittua, ihan vain miellyttääkseen Vasilevskyä. No ei, tuntuivat olevan aina hyviä koppeja. Tässä varaukset:

1. kierros #8 P Cal Foote, Kiekollinen P, Keskitaso Top 4 -pakki USA
1. kierros #19 P Urho Vaakanainen, Kiekollinen P, Keskitaso Top 4 -pakki FIN
2. kierros #38 OL Sergej Lazarev, Voimahyökkääjä, Pieni Alin 6-hyökkääjä RUS
3. kierros #85 MV Sergei Alexeev, Sekatyyli, Pieni Täytealoittaja RUS
4. kierros #92 KH Louis Hawel, Rouhija, Keskitaso Alin 6-hyökkääjä CAN
4. kierros #98 P Max Weinhold, Hyökkäävä P, Pieni AHL Top 2-pakki CAN
5. kierros #128 VL Vladimir Pushkalev, Maalitykki, Keskitaso Alin 6-hyökkääjä RUS
6. kierros #158 OL Blake Bargar, Työmyyrä, AHL: Alin 6-hyökkääjä USA
7. kierros #188 MV Adam Werner, Perhostyyli, AHL: aloittava SWE

Myöhemmät varaukset eivät kyllä pahemmin onnistuneet, mutta ainakin tavoitteet täyttyivät, kun ykkösellä napattiin kaksi pakkia. Kaikkea hyvää heille.

JATKOSOPIMUSVAIHE

Tulokassopimukset seuraaville pelaajille:
Adam Werner, Kyle Capobianco, Brandon Schuldhaus, Sami Tamminen, Matthew Tkachuk, Vladimir Pushkarev

UFA-markkinoille lähtivät Zbynek Michalek, Jordan Martinook, Joe Vitale sekä Martin Hanzal. Ainoa menetys näistä on Hanzal, jonka kanssa käytiin kiihkeitä neuvotteluja aina viimeiseen päivään asti. En kuitenkaan onnistunut edes 6,3 miljoonan dollarin vuosiansioilla häntä pitämään Glendalen kuumuudessa, sillä hän halusi menestyvään joukkueeseen välittömästi. Nilkki. Pettynyt olo hänen ratkaisuunsa, mutta tietysti ihan ymmärrettävä hänen kannaltaan. Eläkepäivistä painuivat nauttimaan Shane Doan sekä Jason Chimera. Kumpikaan ei olisi saanut jatkopaperia mikäli pelihaluja olisi löytynyt. Kunnioitettava ura kuitenkin molemmilla takana, joten hyviä golfpäiviä! Doanin numero nostetaan virtuaalitodellisuudessa kattoon varmasti jo ensi kaudella.

Jatkosopimukset seuraavalle: (summana caphit)
Antoine Vermette, 2v 3.800.000$ - Ylihintainen paniikkidiili Hanzalin otettua jalat alle. Hommasin vapaista, oli paras sentteri jäljellä. Merkataan nyt kuitenkin jatkosopimukseksi. Onneksi en myynyt trade deadlinella.
Henrik Samuelsson, 8v 3.000.000$ - Erittäin hyvä sopimus, itseasiassa ihan älyttömän hyvä, voi olla ryöstö tulevaisuudessa.
Anthony Duclair, 1v 1.400.000$ - Tuntuu polkevan paikallaan, en halua sitoutua pidemmäksi ajaksi. Tehopisteiden määrä on sinänsä hyvä, mutta hänestä ei ole menestyvän joukkueen syömähampaaksi.
Jiri Sekac, 1v 900.000$ - Ihan ok syvyyspelaaja.

UFA-KAUSI
Syvyyttä hankittiin tuomaan kolme pelaajaa:
Erik Haula 1v 1.000.000$
Ben Lovejoy 1v 2.500.000$ (tarkoitus oli päästä yli palkkalattian, tuossa on hieman ilmaa)
Jordan Caron 1v 800.000$

Farmiin hankittiin myös tämän nimistä täytettä:
Nikita Korostelev, Thomas Schemitsch, David Kase, Matteo Gennaro

Ja sitten peräänkuuluttamani maalivahtikauppa näki päivänvalonsa pienen taistelun jälkeen. Tervetuloa Andr..

Arizona Coyotes <-> Winnipeg Jets
Louis Domingue, Robert Valiev, Laurent Dauphin, Sergey Alexeev <-> Conor Hellebuyck, Marko Dano, 2018 1st round pick

Tampa oli päästänyt Bishopin UFA-markkinoille (ei tarttunut omaan tarjoukseen), eivätkä tosiaan helpolla halunneet luopua Vasilevskystä. Oli pakko nostaa kytkintä ja käydä muu tarjonta läpi. Conor Hellebuyck osoittautui parhaaksi ratkaisuksi. 24-vuotias kassari, taso riittää jo kelvolliseksi ykkösvahdiksi (85), kehittyvyys on korkea ja Winnipegillä oli ylitarjontaa maalivahtiosastolle. Mukaan saatiin vielä melko hyvä paketti, kun suhteellisen heikolle oikealle laidalle saatiin nuorta voimaa Marko Danon muodossa. Kaiken päälle vielä ykköskierroksen varausvuoro, jonka sijainti on toki melko arpaa vielä tässä vaiheessa. Toivotaan Winnipegille perhanasti takaiskuja.

Jostain täytyi myös luopua. Maalivahtiosastolle oli tungosta, joten farmikassari Sergey Alexeev ja kakkosmaalivahti Louis Domingue pakkasivat kamansa. Kumpikaan ei mikään suuri menetys. Enemmän kirpaisi kaksikko Valiev & Dauphin, mutta molemmilla oli hyvä vaihtoarvo ja ihan kärkiprospekteja he eivät kuitenkaan olleet. Molemmille varmasti hyvä diili. Minulle ainakin, mikäli Hellebuyck ottaa vielä ne kaivatut pari askelta eteenpäin ja Winnipeg ei pääse pudotuspeleihin.

@I897 No problemo, mielenkiinnolla odotan miten tiemme lähtevät eroamaan samoista lähtökohdista. Seth Jones kuitenkin selkeästi kuulunut molempien suunnitelmiin. :)
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
NHL 16
Winnipeg Jets

Kausi 1: Siirtotakaraja

Maaliskuun ensimmäinen koitti ja oli viimeinen päivä tehdä muutoksia kokoonpanoon. Käytännössä koskemattomia olivat kaikki alle 25-vuotiaat pelaajat sekä pitkillä sopimuksilla kiinnitetyt Little, Wheeler sekä Byfuglien. Laajuutta ei organisaatiossa ole nimeksikään, joten tämän takia aikomus ei ollut olla aktiivinen (mistä Winnipegin GM Kevin Cheveldayoff hyvin tunnetaan). Clitsomesta, Stuartista, Enströmistä ja Halischukista muun muassa otetettiin vastaan tarjouksia, jos joku jostain syystä panikoisi.

Tarjouksia ei kuitenkaan sadellut, joten viimeinen siirtopäivä kuten myös koko kausi oli hiljainen treidirintamalla. Jetsin ainoaksi liikkeeksi jäi vuoden 2014-2015 alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa ihastuttaneen Martin Rewayn poiminta AHL:n puolelle. Merkittävimmät vaihtokaupat koko NHL:ssä:

Jaromir Jagr ja Willie Mitchell -> Nashville
2nd round pick, Saku Mäenalanen sekä Alexandre Carrier -> Florida

Zdeno Chara ja Chris Kelly -> Florida
2nd round pick, Greg McKegg sekä Alexandre Carrier -> Boston

Francois Beauchemin ja Jarome Iginla -> Tampa Bay
Adam Erne, Tannerd Richard sekä Anthony Cirelli -> Colorado

Loui Eriksson ja Lee Stempniak -> Montreal
Noah Juulsen, Morgan Ellis sekä 2nd round pick -> Boston

Pieni toivonkipinä heräsi vielä maaliskuun alussa henkiin, kun pelaajat ilmeisesti halusivat kiittää luottamuksesta/joukkueessa jatkamisesta ja vetivät kolmen ottelun voittoputken maaliskuun alkuun. Tämä riitti pahasti epäonnistuneen Chicago Blackhawksin ohittamiseen divisioonassa. 65 ottelun saldo näytti seuraavaa: 32-28-5. Pudotuspelipaikkaan oli tässä vaiheessa eroa kuusi pistettä ja yksi rästiottelu. Salakavalasti Winnipeg oli myös noussut liigan parhaaksi joukkueeksi ylivoimalla. Vielä salakavalampi oli New Jersey Devils, joka oli kasvattanut johtonsa jo kahdeksaan pisteeseen Presidents' Trophy - kilvassa. NHL:n pistepörssissä Jamie Bennin loukkaantuminen muutti tilannetta ja Patrick Kane oli noussut johtoon. Häntä kaksi pistettä perässä oli Tyler Seguin. Suurimmat yllätykset tässä vaiheessa kautta oli ruotsalaispuolustajien Oliver Ekman-Larssonin sekä Erik Karlssonin sijoitukset 4 ja 5. Molemmilla toistaiseksi piste per ottelu tahti.

Seuraavaa päivitystä luvassa runkosarjan jälkeen.
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Boston Bruins EHM tarina jatkuu. Viime kausi päätettiin konferenssin finaaleihin jossa hävittiin tulevalle mestarille eli Washington Capitalsille.

Kausi 2016/17.

Kesäkaudella tavoite oli saada kalastettua Milan Lucic takaisin karhupaitaan ja miehelle tehtiinkin neljän vuoden sopimustarjous arvoltaan 4.000.000$/kausi. Tähän mies suostui ja näin pidetty pelaaja Lucic palaa takasin Boston Bruinseihin. Lucicin viime kausi Los Angelesissa oli aika vaikea ja mies merkkautti tehot 16+9=25 69 ottelussa. Jäähyminuutteja kertyi 101. Toinen tavoite oli kaupata puolustaja Denis Seidenberg muualle lähinnä sen takia että haluan antaa nuorille puolustajille näytönpaikan ja Seidenbergin palkka 4.000.000$ on liian kova. Kauppakumppaniksi valikoitui Winnipeg Jets josta takaisin Bostoniin vaihdossa tulee hyökkääjä Alexander Nylanderin oikeudet sekä varauvuorot vuosille 2017 (3.kierros) & 2018 (4.kierros).

Heinäkuussa teimme sopimuksen RFA pelaaja Tyler Randelin kanssa. Sopimuksen kesto oli kaksi vuotta ja ansiot 750.000$/kausi. Sopimus oli myös malli 2-way. Tämän jälkeen myös Winnipegistä saapunut Alexander Nylander allekirjoitti ELC sopimuksen. 925.000$/kausi (2-way) ja kolme vuotta.

Elokuussa sitten kiinnitimme katseemme nuoreen Edmonton Oilers puolustaja Darnell Nurseen. Hänestä voisimme saada tulevaisuudessa Charan
korvaajan. Isokokoinen ja fyysinen pakki joka pystyy myös tekemään pisteitä. Edmonton suostui kauppoihin pitkien neuvotteluiden jälkeen. Laukkunsa Oilersin suuntaan saivat pakata nuoret pelaajat Zach Trotman sekä Frank Vatrano.

Harjoitusleirillä kokeilimme monenlaisia koostumuksia ja haimme erilaisia variaatioita tulevaa kautta ajatelle. Kesän tavoite oli myös parantaa puolustajien prospect osastoa ja siinä mielestämme onnistuimme loistavasti. Varaustilaisuudesta saimme napattua niin Dante Fabbron, Kale Claguen kuin Loik Leveillenkin. Joilla kaikilla on mahdollisuus tehdä loistava ura NHL:ssä. Tämän lisäksi joukkueesta löytyi jo ennestään Colin Miller, Joe Morrow, Jakub Zboril sekä Jeremy Lauzon. Kaiken tämän päälle vielä Darnell Nurse saapui vaihtokaupassa joten voidaan sanoa että tulevaisuus puolustuksen osalta on erinomainen.

Loppujen lopuksi harjoitusottelut menivät saldolla 5-1-1.

Kauteen lähdetään seuraavanlaisella kokoonpanolla:
1. Brad Marchand (4.500.000$) - Patrice Bergeron (6.500.000$) - David Pastrank (925.000$)
2. Milan Lucic (4.000.000$) - David Krejci (7.250.000$) - Alexander Khokhlachev (1.700.000$)
3. Matt Beleskey (3.800.000$) - Ryan Spooner (950.000$) - Jimmy Hayes (2.300.000$)
4. Brett Connolly (1.120.000$) - Casey Cizikas (1.000.000$) - Tyler Randell (750.000$)
5. Zac Rinaldo (850.000$) - Seth Griffith (800.000$)

1. Torey Krug (3.400.000$) - Darnell Nurse (863.000$)
2. Joe Morrow (1.700.000$) - Dante Fabbro (925.000$)
3. Jakub Zboril (925.000$) - Zdeno Chara (6.917.000$)
4. Adam McQuaid (2.750.000$)

Tuukka Rask (7.000.000$)
Malcom Subban (863.000$)


Kuten huomataan niin nuoret puolustajat Jakub Zboril sekä Dante Fabbro lunastivat paikkansa kokoonpanossa. Tämä tarkoitti sitä että viime kaudella ylhäällä pelannut Matt Irwin saa aloittaa kautensa AHL:ssä. Myöskin Colin Miller aloittaa kautensa siellä. Oli suuret odotukset Millerin suhteen mutta Zboril ja Fabbro ajoivat ohitse. Myöskin Kyle Clague ja Loik Leveille esiintyivät edukseen harjoitus peleissä mutta he palasivat kuitenkin juniorisarjoihin. Höykkäyksessä ei suuria muutoksia viime kauteen tapahtunut. Nuoret pelaajat kuten Michael McLeod, Zack Phillips, Jake DeBrusk & Alexander Nylander esittivät hyviä otteita ja heistä on paljon iloa tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kuitenkin paras paikka kehittymisen kannalta on heillä juniorisarjat sekä AHL liiga. Ensi kesänä sitten uudella yrityksellä valtaamaan paikkaa isossa liigassa. Maalivahtipuolella huippuprospect Malcom Subban nousee Tuukka Raskin kaveriksi ja tulee saamaan sen +20 ottelua tällä kaudella.

Kauden alku meni kyllä todella penkin alle ja siihen suurimpana syynä varmasti oli puolustuksen muuttuminen ja kokemattomuus. Mutta kausi eteni ja kun vuoden vaihde tuli niin olimme pelanneet saldolla 18-17-5 ja sijoitus oli itäisen konferenssin yhdestoista. Eli pudotuspelit ovat ihan mahdollista tänäkin vuonna vaikka eroa viivaan on 7 pistettä. Vuoden vaihteessa julkistettiin myös maalivahti Malcom Subbanin kolme vuoden jatkosopimus. Uusi sopimus astuu voimaan tämän kauden jälkeen ja tuo maalivahdille 1.500.000$ kaudessa. Tämä tarkoittaa sitä että mies pelailee nämä kaudet todennäköisesti Raskin aisaparina ja neljän vuoden päästä Raskin sopimus loppuu ja kuten myös Subbanin sopimus joten silloin Raskista saadut rahat sijoitetaan pitkään jatkosopimukseen Malcomin kanssa. Kyseessä kuitenkin yksi lupaavimpia maalivahteja ja kova on luotto meillä että pystyy nousemaan Raskin saappaisiin muutaman vuoden päästä.
Myöskin Brad Marchand allekirjoitti kolmen vuoden jatkosopimuksen vuodenvaihteessa ja sopimus takaa n.5.000.000$ vuositulot ensi kaudesta lähtien. Marchand on ollut hyvä hämmentäjä mutta kuten viime kaudellakin niin kauden alku on ollut vähän hankala jostain syystä ja pelin löytäminen ottaa oman aikansa. Veikkaan kuitenkin että loppukautta kohti tahti parantuu huomattavasti.

Uudet pelaajat ovat pelanneet seuraavanlaisen alkukauden:
- Milan Lucic 40g, 10+9=19pts, +9, 84pim
- Darnell Nurse 39g, 1+11=12pts, -4, 39pim
- Dante Fabbro 35g, 1+4=5pts, +/-0, 24pim
- Jakub Zboril 40g, 4+10=14pts, -2, 22pim

Ensi kerralla sitten kauden loppupuolisko ja katsotaan riittääkö rahkeet pudotuspeleihin tällä joukkueella vai mitä tapahtuu.
 

Gendron

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Uusimmalla EHM:llä tuli aloitettua Arizona Coyotesin nostaminen huipulle. Liigan ennakko ei suuria lupaillut, sillä seura rankattiin koko NHL:n viimeiseksi.

Harjoitusleirille osallistui yhteensä noin 60 pelaajaa taistelemaan pelipaikoista. Pre-Seasonin aikana joukkue pelasi yhteensä kuusi ottelua, jotka sujuivat ihan kohtuullisesti. Saldona niistä kolme voittoa ja kolme tappiota. Pelaajista ilahduttavinta oli nuorisokolmikon, Max Domin (3 gp, 2+1, +3), Anthony Duclairin (4 gp, 2+2), +1 sekä Dylan Stromen (5 gp, 1+4, +1) erittäin lupaavat otteet. Näistä jokainen lunasti paikkansa 23 pelaajan lopullisessa NHL-miehistössä, mutta ainakin Stromen kohdalla on mahdollista lähettäminen takaisin junnuliigaan vielä täksi kaudeksi jos rahkeet eivät riitä. Kokeneimmista pelaajista harjoituskaudella eniten vakuuttivat Oliver Ekman-Larsson, Mikkel Bödker, Antoine Vermette, Martin Hanzal ja Michael Stone.

Harjoituskauden aikana joukkueeseen liittyi waivereiden kautta Chicagosta Kyle Baun. 23-vuotias laituri tuo kilpailua ja taklausvoimaa alempiin kenttiin. Muita siirtoja ennen kautta ei tehty, koska halusin antaa koko orkesterille mahdollisuuden näyttää taitonsa, ennen suurempia muutoksia. Kauden avausotteluun Kingsejä lähdettiin seuraavanlaisella kokoonpanolla:

Max Domi - Martin Hanzal - Anthony Duclair
Tobias Rieder - Antoine Vermette - Mikkel Bödker
Jordan Martinook - Dylan Strome - Shane Doan
Brad Richardson - Boyd Gordon - Steve Downie
Kyle Chipchura, Kyle Baun

Oliver Ekman-Larsson - Michael Stone
Nicklas Grossmann - Connor Murphy
Klas Dahlbeck - Zbynek Michalek
Stefan Elliott

Mike Smith
Anders Lindbäck

Farmin puolelta löytyy myös liuta pelaajia, joille NHL-kutsu on kauden aikana mahdollinen. Heitä ovat ainakin Louis Domingue, Alex Grant, Corey Potter, Craig Cunningham, Lucas Lessio, John Scott ja Henrik Samuelsson.

Kauden avausottelu Kingsien vieraana päättyi hyvästä esityksestä huolimatta 2-4 tappioon. Voitimme laukaukset 34-25, mutta Smithillä ei ollut paras päivä tolppien välissä. Meidän maaleistamme vastasivat Duclair sekä Murphy. Kauden avausvoitto haettiin kauden kolmannessa ottelussa Ducksien vieraina rankkareiden jälkeen lukemin 4-3. Lokakuun aikana pelasimme yhteensä 11 ottelua, joista peräti seitsemän oli vieraissa sisältäen mm. viiden ottelun kiertueen itäisen konfrenssin joukkueita vastaan. Tämän reissun viimeisessä ottelussa saimme todella huonoja uutisia: Ykkösveskari Mike Smithiltä polvi sököksi ja edessä neljän kuukauden kuntoutus. Farmista hänen tilalle nousee toistaiseksi Louis Domingue, mutta tarkkailemme myös maalivahtimarkkinoita tämän johdosta. Tuloksellisesti kuukausi oli ihan kelvollinen, sillä marraskuulle lähdimme saldolla 5-5-1. Pelaajista on helppo nostaa esille häikäisevän tulon NHL:ään tehnyt Dylan Strome, joka johtaa seuran sisäistä pistepörssiä tehoin 3+6. Kahdeksassa pisteessä on yhteensä viisi pelaajaa (Doan, Duclair, OEL, Hanzal & Stone). Suurin pettymys on ollut toinen huippulupaus Max Domi, jonka tie kävi heikkojen esitysten myötä katsomon kautta AHL:n puolelle. Tilalle sieltä nostettiin AHL:ssa vakuuttavasti aloittanut Jordan Szwarz. Toivottavasti Domi herää AHL-komennuksen myötä, sillä potentiaalia on valtavasti.

Smithin loukkaantumisen myötä joukkue tipahti palkkalattian alapuolelle. Samoihin aikoihin New York Rangers ilmoitti kallispalkkaisen veteraanipuolustaja Dan Boylen laittamisesta waivereihin, josta nappasin miehen tuomaan kokemusta puolustukseen. Tämän siirron myötä Stefan Elliott lähetettiin waivereiden kautta farmiin. Puolustuksen osalta uutisia kuului myös jatkosopimusrintamalta, kun Connor Murphy allekirjoitti kolmen vuoden jatkosopimuksen marraskuun alussa ($2.3milj/kausi). Murphy on aloittanut kauden pirteästi tehden kolme maalia puolustajan paikalta. Pari viikkoa myöhemmin myös Michael Stone kirjoitti nimensä jatkosopimukseen (4v, $2.5milj/kausi). Ensimmäiseen 20 otteluun Stone on paukuttanut mukavat 11 pistettä (1+10).

Tuloksellisesti marraskuu oli hyvin samankaltainen lokakuun kanssa. 12 ottelusta saaliiksi saatiin kuusi voittoa ja kuusi tappiota, joten koko kauden saldo on marraskuun lopuksi 11-11-1. Sillä ollaan läntisessä konferenssissa vasta 13. eli toiseksi viimeisenä, mutta toisaalta pudotuspelipaikkaan on matkaa vain kolme pistettä, joten mitä tahansa voi sen suhteen tapahtua. Pelaajista marraskuussa pitää nostaa esille Louis Domingue, joka otti paikkansa NHL:stä hienosti torjumalla kahdeksasta ottelusta viisi voittoa. Smithin toivuttua loukkaantumisesta joko hän tai Lindbäck saanee luvan pakata laukkunsa ja jatkaa matkaansa pois aavikolta. Dylan Strome on jatkanut hyviä otteitaan jatkamalla joukkueen sisäisen pörssin kärjessä tehoin 7+10=17. Pisteen päässä hänestä ovat Ekman-Larsson sekä Hanzal. Joukkueen paras maalintekijä on Tobias Rieder, joka on 23 otteluun osunut yhdeksän kertaa.

Seuraava päivitys tulee todennäköisesti siirtotakarajalla. Jos pleijarihaaveet on siihen mennessä menetetty, liikennettä ulospäin saattaa tapahtua enemmänkin. Toisaalta mikäli pudotuspelit vaikuttavat silloin mahdollisilta, täsmävahvistuksia kartoitetaan kevättä silmällä pitäen.
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
NHL 16
Winnipeg Jets

Kausi 1: Runkosarja päätökseen!

Loppukausi meni useammassa vähintään kahden ottelun voitto- ja tappioputkessa. Tämä tarkoitti myös playoffjunan lopullista karkaamista. Tästä huolimatta missään vaiheessa ei lyöty läskiksi paremman varausvuoron toivossa, vaan Jets taisteli loppuun saakka kunnialla uskollisten fanien tähden. Tai näin ainakin tarkoitus. Kausi kuitenkin päättyi nöyryyttävästi 7-1 tappioon Los Angeles Kingsin vieraana. Lopulta kauden pistemääräksi jäi 84 pistettä. Yksi vahvistus hankittiin puolustusosastolle kauden lopussa, kun divisioonavastus Chicago yritti laittaa Erik Gustafssonia pelaamaan AHL:n puolelle, mutta ei siinä onnistunut. Gustafsson pääsi Kanadan viimaan ja saikin muutaman pelin loppukaudesta alleen Winnipegissä.

Lännen ja idän ero oli jälleen suuri, sillä itäisessä konferenssissa playoffeihin riitti 86 pistettä, kun lännessä pudotuspelipaikkaan vaadittiin 92 pistettä. Tasoerosta kertoo myös se, että sarjataulukossa Winnipegin takana oli lännestä kaksi ja idästä seitsemän joukkuetta. Nokkelimmat pystyvät tästä päättelemään, että Winnipegin sijoitus oli siis 21. Lopulta voittoja kertyi 39, tappioita 37 ja yhden pisteen tuottaneita tappioita 6. Tehtyjä maaleja oli 210 ja päästettyjä 212. Presidents' trophy meni kuin menikin 108 pisteeseen päätyneelle New Jersey Devilsille lopun hyytymisestä huolimatta. Dallas Stars jäi pisteen päähän ja viiden kärkeen mahtuivat myös San Jose Sharks, Detroit Red Wings sekä St.Louis Blues.

Pistepörssin vei nimiinsä Tyler Seguin 95 pisteellä. Jamie Bennin paluu loukkaantumisen jäljiltä siivitti Dallas-kaksikon lopulta pistepörssin kaksoisvoittoon. Patrick Kane oli kolmas, Oliver Ekman-Larsson neljäs ja Erik Karlsson viides. Ruotsalaispuolustajien lisäksi kymmenen kärjessä voidaan pitää yllätyksinä 76 pisteeseen päätyneitä Toronton James Van Riemsdykiä sekä Nazem Kadria. Maalipörssi meni puolestaan ainoana 50 maalia puhkaisseelle Patrick Kanelle, Seguinin ollessa lähin haastaja. Kolmanneksi tuli suuri yllättäjä nimittäin Ottawan Mika Zibanejad, joka viimeisteli 40 häkkiä. Kane vei myös ylivoimamaalitilaston 15 osumalla.

Muuta mainittavaa tilastoissa on Ben Chiarotin jäähypörssin "voitto" 272 jäähyminuutilla! Eroa toiseksi tulleeseen Adam McQuaidiin lopulta 97 minuuttia! Syöttöpörssin voitti Oliver Ekman-Larsson, +/- tilaston puolestaan Brent Burns. Tilaston ääripäässä oli komean pakkaslukeman -40 saalistanut Carolinan Jaccob Slavin. Taklaustilaston ykkönen oli Ryan Suter ja eniten jääaikaa runkosarjassa kellotti Alexander Edler. Maalivahdeista eniten pelasi Tuukka Rask, mutta eniten voittoja torjui Cory Schneider ja eniten nollapelejä Antti Niemi ennen Pekka Rinnettä. Suomalaisvahdeilta nähtiin siis vahva kausi. Paras päästettyjen maalien keskiarvo yli 60 ottelua pelanneista oli myös Antti Niemellä samoin kuin paras torjuntaprosentti. Kuitenkin 53 ottelua pelanneella Pavelecilla torjuntaprosentti oli vieläkin kovempi!

Winnipegin sijoitukset eri joukkuetilastoissa:

Tehdyt maalit: 20
Päästety maalit: 13
YV%: 1
AV%: 28
Kotisaldo: 22-18-1
Vierassaldo: 17-19-5

Positiivista kaudessa oli myös hyvin sujuneet pelit divisioonavastustajia vastaan:

Chicago Blackhawks: 4-1-0
Colorado Avalanche: 4-1-0
Dallas Stars: 1-3-1
Minnesota Wild: 3-2-0
Nashville Predators: 3-2-0
St.Louis Blues: 1-3-0

Ensi kaudelle ripaus terävyyttä vieraskiertueisiin, onnistunut varaustilaisuus ja kenties muutama UFA-hankinta, niin playoff-paikka on realismia.

Seuraavassa osassa on luvassa ensimmäisen kauden pelaajatilastot ja - arvioinnit.
 

Johan Kesti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
NHL 16 (PS4)

Be a GM

Arizona Coyotes - Season 15/16

Joulukuu 2015


Marraskuun lopulla alkanut kahdeksan ottelun vieraspeliputki jatkui vielä joulukuussa viidellä pelillä, jonka jälkeen päästiinkin pelaamaan kuusi ottelua kotona. Nyt on tultava niitä voittoja, jotta pysyttäisiin playoff racessa mukana.

Max Domi teki Blues ottelussa paluun kokoonpanoon vain loukatakseen itsensä uudelleen heti ensimmäisissä vaihdoissa. Sama käsivamma uusiutui, joten hän on sivussa joulukuun ajan.

Los Angeles Kings ottelu oli heti ensimmäisestä vaihdosta kuuma. Tämän sai kokea Alexander Semin, joka taklattiin rumasti laitaa vasten, jonka jälkeen lääkärit taluttivat miehen pukusuojiin. Tämän tapauksen jälkeen alkoivatkin aikamoiset hulinat, kun Kojootit ajoivat kentällä kaikkea mikä liikkuu. Tilanne eskaloitui Shane Doanin laitataklaukseen, jonka kohteeksi joutunut Nick Shore loukkaantui. Tämän jälkeen alkoivatkin kunnon myllyt, kun vajaan puolen minuutin aikana nähtiin viisi tappelua, jonka tuoksinnassa mm. Seth Jones sai niin pahasti turpaan, että ei pelannut enään loppupelissä. Loppupeli menikin huomattavasti rauhallisemmin ja ottelu eteni aina jatkoajalle saakka, kun Vermette tasoitti pelin 3-3:een ajassa 59.11. Jatkoaikaa ei ehditty pelata kuin 39 sekuntia, kun Hanzal pääsi läpiajoon ja ratkaisi ottelun Kojooteille. Voitolla noustiin tasapisteisiin divisioonan 5. paikalle Kingsien kanssa. Voitto tuli erittäin kalliiksi, sillä myös Oliver Ekman-Larsson loukkaantui blokattuaan laukauksen.

6.49 D. King 5min (Tappelu)
6.49 S. Doan 5min (Tappelu)
6.49 S. Doan 2min (Laitataklaus)
6.50 J. Carter 5min (Tappelu)
6.50 S. Jones 5min (Tappelu)
7.10 J. Muzzin 5min (Tappelu)
7.10 B. Gordon 5min (Tappelu)
7.13 K. Versteeg 5min (Tappelu)
7.13 M. Dano 5min (Tappelu)
7.15 V. Lecavalier 5min (Tappelu)
7.15 S. Downie 5min (Tappelu)


Alexander Semin, 6 viikkoa (Olkapää sijoiltaan)
Oliver Ekman-Larsson 2 viikkoa (Kylkivamma)
Seth Jones 1 viikko (Murtunut leukaluu)


Seth Jonesin ja Oliver Ekman-Larssonin loukkaantumisten vuoksi jouduimme nostamaan AHL:stä 24-vuotiaan puolustaja Philip Samuelssonin. Hieman hirvittää pelata pari viikkoa ilman ykkös, -ja kakkospuolustajaa, kun ollaan juuri päästy playoff viivan tuntumaan. Joukkue kuitenkin jatkoi loistavia otteita voittamalla mm. hallitsevan mestarin 6-3 kotona, joten meidän joulukuu päättyy kuuden ottelun voittoputkessa ja ollaan noustu jo divisioonan toiseksi! Erittäin tasainen ollut tämä meidän divisioona, kun 1-6 sijan erottaa vain neljä pistettä. Ainoastaan divisioonan viimeisenä oleva Canucks on jäämässä jälkeen.


1.12 Arizona Coyotes @ Nashville Predators 5-3
3.12 Arizona Coyotes @ Detroit Red Wings 1-4
4.12 Arizona Coyotes @ Buffalo Sabres 4-3rl
6.12 Arizona Coyotes @ Carolina Hurricanes 1-2
8.12 Arizona Coyotes @ St. Louis Blues 2-0
11.12 Minnesota Wild @ Arizona Coyotes 1-3
12.12 Carolina Hurricanes @ Arizona Coyotes 4-5ja
17.12 Columbus Blue Jackets @ Arizona Coyotes 7-2
19.12 New York Islanders @ Arizona Coyotes 0-4
22.12 Toronto Maple Leafs @ Arizona Coyotes 1-3
26.12 Los Angeles Kings @ Arizona Coyotes 3-4ja
27.12 Arizona Coyotes @ Colorado Avalanche 3-2
29.12 Chicago Blackhawks @ Arizona Coyotes 3-6
31.12 Winnipeg Jets @ Arizona Coyotes 1-3


11-3-0

SARJATAULUKKO

LÄNTINEN KONFERENSSI

TYYNENMEREN DIVISIOONA (Ottelut | Voitot | Häviöt | JA/RL häviöt | Pisteet)

1. San Jose Sharks 36 | 18-11-7 | 43
2. Arizona Coyotes 37 | 20-16-1 | 41

3. Calgary Falames 36 | 19-15-2 | 40
4. Anaheim Ducks* 35 | 18-14-3 | 39
5. Los Angeles Kings 36 | 18-15-3 | 39
6. Edmonton Oilers 38 | 18-17-3 | 39
7. Vancouver Canucks 38 | 14-18-6 | 34

KESKINEN DIVISIOONA

1. Minnesota Wild 35 | 22-10-3 | 47
2. Nashville Predators 37 | 21-11-5 | 47
3. St. Louis Blues 39 | 22-15-2 | 46
4. Chicago Blachawks* 38 | 19-15-4 | 42
5. Dallas Stars 38 | 16-17-5 | 37
6. Colorado Avalanche 37 | 15-17-5 | 35
7. Winnipeg Jets 37 | 16-19-2 | 34

*= Villikortti

ITÄINEN KONFERENSSI

ATLANTIN DIVISIOONA

1. Ottawa Senators 38 | 26-8-4 | 56
2. Detroit Red Wings 37 | 24-10-3 | 51
3. Montreal Canadiens 39 | 20-14-5 | 45
4. Florida Panthers* 37 | 21-14-2 | 44
5. Tampa Bay Lightning* 38 | 19-13-6 | 44
6. Buffalo Sabres 37 | 19-13-5 | 43
7. Toronto Maple Leafs 36 | 18-14-4 | 40
8. Boston Bruins 36 | 14-22-0 | 28

METROPOLIEN DIVISIOONA

1. New Jersey Devils 38 | 25-11-2 | 52
2. New York Rangers 38 | 23-12-3 | 49
3. Philadelphia Flyers 36 | 17-13-6 | 40
4. Carolina Hurricanes 37 | 18-15-4 | 40
5. Columbus Blue Jackets 39 | 16-18-5 | 37
6. New York Islanders 37 | 15-19-3 | 33
7. Washington Capitals 36 | 13-19-4 | 30
8. Pittsburgh Penguins 36 | 12-19-5 | 29

*= Villikortti


PISTEPÖRSSI

1. Steven Stamkos 38ot 21+26=47 +10
2. Patrick Kane 38ot 20+19=39 +19
3. Tyler Seguin 35ot 19+20=39 +4
4. Nikita Kucherov 38ot 13+24=37 +12
5. Bobby Ryan 38ot 12+24=36 +9
6. Jakub Voracek 36ot 17+19=36 +3
7. Gustav Nyqvist 37ot 19+16=35 +4
8. Jordan Eberle 38ot 16+18=34 +3
9. Erik Karlsson 38ot 11+23=34 +7
10. Jonathan Toews 38ot 11+23=34 +23

MAALIT

1. Steven Stamkos 21
2. Patrick Kane 20
3. Gustav Nygvist 19
4. Tyler Seguin 19
5. Corey Perry 17

SYÖTÖT

1. Steven Stamkos 26
2. Bobby Ryan 24
3. Nikita Kucherov 24
4. Erik Karlsson 23
5. Jiri Hudler 23
6. Jonathan Toews 23

JÄÄHYT

1. Adam McQuaid 132
2. Steve Downie 73
3. Shawn Thornton 65
4. Derek Dorsett 52
5. Paul Gaustad 49

TULOKKAAT

1. Connor McDavid 33ot 7+21=28 +1
2. Jack Eichel 37ot 13+13=26 -4
3. Artemi Panarin 37ot 13+12=25 +13
4. Sam Bennett 36ot 12+11=23 -7
5. Joseph Blandisi 25ot 7+13=20 +9
6. Dylan Larkin 37ot 7+13=20 -1
7. Max Domi 23ot 10+8=18 +10

TORJUNTA%

1. Cory Schneider 94,3%
2. Pekka Rinne 93,7%
3. Carey Price 93,2%
4. Petr Mrazek 92,9%
5. Roberto Luongo 92,8

NOLLAPELIT

1. Carey Price 6
2. Cory Schneider 5
3. Braden Holtby 5
4. Jonathan Quick 4
5. Mike Smith 4

Laitetaan nyt vielä Kojoottien pistepörssiä, kun kerta vauhtiin päästiin. En kyllä tiedä jaksanko joka kuukausi ainakaan näin kattavasti laittaa pistepörssejä, menee ehkä vähän hifistelyksi.

1. Shane Doan 37ot 11+20=31 +19
2. Martin Hanzal 37 ot 15+13=28 +12
3. Antoine Vermette 37ot 12+7=19 -1
4. Max Domi 23ot 10+8=18 +10
5. Zbynek Michalek 32ot 1+17=18 +3
6. Oliver Ekman-Larsson 34ot 3+10=13 +3
7. Tobias Rieder 37ot 6+7=13 -3
8. Anthony Duclair 33ot 8+2=10 -11
9. Seth Jones 32ot 2+7=9 +2
10. Nicklas Grossmann 37ot 1+8=9
11. Alexander Semin 12ot 3+5=8 +4

Doan kyllä pelaa edelleen 39-vuotiaana kuin 20-vuotias. Luistelunopeus riittää helposti vielä pari kautta NHL:ssä. Toivottavasti pelaa vielä ainakin yhden kauden. Hieman yllätyksenä Zbynek Michalek on takonut kovat pisteet puolustajan paikalta ja onkin meidän tehokkain puolustaja. Anthony Duclair on ollut pettymys. Koko kauden saanut operoida kakkosketjussa sekä kakkos yv:ssä ilman kummempia tehopisteitä. Välillä ollaan herätelty laittamalla kaveria poppareille ja nostettiin jopa ykkösketjuun, mutta ei auttanut. Aion kuitenkin olla kärsivällinen hänen kanssaan, kyllä se potentiaali sieltä saadaan kaivettua vielä esiin.

Seuraavassa päivityksessä sitten tammikuun ottelut niin nähdään pystyykö joukkue pitämään hyvän vireensä ja taistelemaan pudotuspelipaikasta!
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
NHL 16
Winnipeg Jets

Kausi 1: Manitoba Moose

AHL-joukkue Manitoba Moosen kauden läpikäynti unohtui kokonaan viime viestistä. AHL:n puolella runkosarjan menestys toi playoff-paikan. Alkukausi oli Manitobalta vakuuttava, mutta joulun jälkeen mentiin loppukausi kutakuinkin voitto-tappio-voitto-tappio... tahtia. Sijoitus runkosarjassa oli lopulta kahdestoista saldolla 40-30-6 ja ensimmäisellä playoff-kierroksella vastaan asettui Chicago Wolves.

NHL-miesten kiinnostus AHL:n playoffeja kohtaan oli epäselvää, joten mm. Ehlers ja Dano pääsivät aikaistetulle kesälomalle ja kovan treenin pariin eli toisin sanoen NHL:n puolelta ei AHL:n pudotuspeleihin tullut vahvistuksia. Sarja Wolvesia vastaan alkoi vakuuttavalla vierasvoitolla, mutta toisen kotipelinsä Wolves onnistui hoitamaan jatkoajalla. Kotikaukalossa otettiin aluksi 2-1 voitto ja neljännessä pelissä jatkopaikka irtosi jatkoaikavoitolla. Toisen kierroksen vastus oli Lake Erie Monsters eli kovan prospektiosaston omaavan Columbus Blue Jacketsin farmi.

Ensimmäisestä ottelusta tuli jatkoaikatappio, josta kuitenkin toivuttiin hyvin ja toisesta ottelusta saatiin niukka 2-1 voitto. Kotona Moose oli jälleen voittamaton. Pöytään lyötiin voittoisat 6-2 sekä 2-1 lukemat ja näin sarjassa päästiin 3-1 johtoon. Kausi päättyi kuitenkin lopulta pahaan sulamiseen. Kolmesta jäljelläolleesta pelistä 4-2, 3-1 sekä 5-3 tappiot ja kausi oli lopullisesti taputeltu. Monstersilta Markus Hännikäinen, Jared Boll sekä Kerby Rychel tehoilivat kolmessa viimeisessä ottelussa kukin kuudesti.

Runkosarjassa Manitoban paras pistemies oli vaisuilla tehoilla pörssivoiton napnnut Scott Komachuk (76. 20+29=49). Tosin ppg-tilaston ylivoimainen ykkönen oli 46 otteluun 40 pistettä kasannut Nic Petan. Pudotuspeleissä sekä Nic Petan, että Patrice Cormier pääsivät 11 pisteeseen ottelumäärän ollessa samainen 11. Eric Comrie kantoi päävastuun torjumisesta sekä runkosarjassa, että pudotuspeleissä. Runkosarjassa PMK oli 2,44 ja torjuntaprosentti 91,70, playoffeissa vastaavat lukemat olivat 2,11 sekä 92,90. Kesken kauden tullut Johan Gustafsson puolestaan torjui runkosarjassa kiekkoja 91,40 prosentin varmuudella.

Siinä AHL-kausi ja eritoten kevät tiivistettynä. Seuraavaksi palataan NHL-maailmaan ja pelaaja-arvioihin.
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
NHL 16
Winnipeg Jets

Pelaaja-arviot:

Maalivahdit:

Connor Hellebuyck 30O 10V 3,11PMK 90,30% 1NP
- Kauden ykkösenä aloittanut Hellebuyck esitti varsin ailahtelevia otteita. Kauden avauksessa torjuttu nollapeli jäi kauden ainoaksi. Tilastot eivät häikäise. Arvosana: 7

Ondrej Pavelec 53O 29V 2,10PMK 93,10% 8NP
-Sensaatiomainen kausi! Ylivoimaisesti uran paras torjuntaprosentti ja eniten nollapelejä. Koko liigan tilastokärki torjuntaprosentissa (yli puolet pelanneista). Arvosana: 10

Puolustajat:

Dustin Byfuglien 79. 19+18=37 -2 52RM 23:00 (keskimääräinen jääaika)
-Puolustuksen johtotähti. Sai pelata paljon paljon ja oli koko kauden ykkösylivoimassa, mutta tehot ovat pienoinen pettymys. Arvosana: 8

Ben Chiarot 82. 1+4=5 +5 272RM 18:43
-Pysyi koko kauden pelaavassa miehistössä ja sai hyvillä otteillaan enemmän roolia kuin oli alunperin kaavailtu. Hyvä, fyysinen peruspuolustaja. Arvosana: 9

Grant Clitsome 71. 2+0=2 -3 51RM 18:11
-Nousi hierarkiassa Mark Stuartin ohi. Odotuksissa oli n. 10 pistettä ja varmaa oman pään pelaamista. Jatkosopimus kiikun kaakun. Arvosana: 7

Toby Enström 82. 3+18=21 +0 12RM 19:22
-Pätevä yleispuolustaja, mutta Myersin loukkaantumisen johdota pääsi pelaaman puoli kautta ylivoimalla ja tuloksena 0 maalia. 50 pisteen kaudet ovat jo historiaa, mutta odotukset olivat kuitenkin reilussa 30 pisteessä. Arvosana: 7

Erik Gustafsson 26. 1+2=3 -3 0RM 13:03
-Tilastoissa on mukana myös Chicagon paidassa pelatut ottelut. Jetsin riveissä Gustafsson pelasi muistaakseni 6 ottelua ja ilman pöytäkirjamerkintöjä, joten näin pienellä otannalla ei arvosanaa.

Josh Morissey 13. 0+0=0 -4 2RM 16:46
-Organisaation puolustajalupaus numero 1. AHL:ssä onnistunut kausi (48. 7+10=17 +8 20PIM), mutta vielä on hieman tekemistä NHL-vauhdin kanssa. Arvosana: 7

Tyler Myers 47. 5+5=10 +10 40RM 22:53
-Paha loukkaantuminen vei puolet kaudesta. Muutoin pistetahti oli lähellä odotettua ja tehotilasto selvästi puolustajien paras. Arvosana: 9

Mark Stuart 43. 1+4=5 -7 16RM 16:16
-Kiukutteli alkukaudesta penkkikomennuksesta.Tämän seurauksen tehot laskivat ja sivutuloksena myös uran rumin +/- -lukema. Putosi hierarkiassa kauden aikana selvästi alaspäin. Hintava sopimus harmittavasti voimassa vielä kaksi kautta. Arvosana: 5

Jacob Trouba 72. 6+4=10 -5 32RM 18:43
-Alkukausi oli vaikea ja +/- kävi pahimmillaan jo kymmenen pakkapykälän kohdalla. Vastuu jäi suunniteltua pienemmäksi ja näin ollen myös tehot jäivät puuttumaan. Arvosana: 6

Hyökkääjät:

Joel Armia 56. 4+10=14 -3 2RM 10:45
-Pelipaikka vaihteli kakkos- ja nelosketjusta katsomoon. Onnistunui loppukaudesta ja iski kelpo pisteet vähäisellä vastuulla. Arvosana: 8

Alexander Burmistrov 80. 16+29=45 +12 10RM 15:40
-Aloitti kolmosketjun laidassa, mutta vakiinnutti nopeasti paikkansa kakkosen keskellä. Pistesaldo oli positiivinen yllätys, samoin joukkueen paras +/-. Suurimpia onnistujia odotusarvoon nähden ja muodosti toimivan tutkaparin Perreaultin kanssa. Arvosana: 10

Andrew Copp 78. 4+10=14 -10 4RM 09:58
-Pelasi koko kauden nelosen sentterinä ja satunnaisesti sai myös alivoima-aikaa. Täytti paikkansa, muttei esittänyt ihmeitä. Arvosana: 7

Marko Dano 71. 23+25=48 +5 13RM 15:59
-Wow. Dano pelasi tasakentällisin pääosin kolmosketjussa, mutta pääsi ylivoimalle ja iski siellä peräti 9 maalia. Ylitti odotukset joka saralla. Arvosana: 10

Nikolaj Ehlers 81. 10+29=39 -21 10RM 14:47
-Nuorta tanskalaista heiteltiin paljon eri ketjujen välillä, sillä toimivaa tutkaparia ei tuntunut löytyvän. +/- painui heti alkukaudesta pahasti miinukselle, kevätkaudella päästiin jo lähemmäksi nollatulosta, mutta -21 on joka tapauksessa kamala lukema. Tehot olivat kelvolliset, tosin ylivoimavastuuta Ehlers sai läpi kauden ja tuloksena ainoastaan 1 YV-häkki. Arvosana: 7

Bryan Little 74. 12+40=52 +11 10RM 17:30
-Pelasi yllättäen pääosan kaudesta ykkösen laidassa eikä tutummalla sentterin tontilla. Tehot olivat odotetun kaltaiset, mutta Little itse ruoski palavereissa itseään. Hyvä tietää, että hän kokee pystyvänsä parempaan. Arvosana: 8

Adam Lowry 82. 14+20=34 -1 32RM 15:14
-Ei hievahtanutkaan kolmossentterin tontilta. Alivoimavastuuta tuli, mutta ylivoimalla hän ei käynyt kääntymässäkään, joten 34 pistettä oli odotuksiin nähden yläkanttiin. Arvosana: 9

Anthony Peluso 41. 1+4=5 -11 43RM 10:49
-Kolmastoista hyökkääjä käytännössä läpi kauden. Odotettiin jäähyherkkää yleisön sytyttäjää, mutta kausi jäi kaikinpuolin vajaaksi ja valjuksi. Ensi kausi todennäköisesti farmin puolella nuorten mentorina. Arvosana: 6

Mathieu Perreault 82. 17+29=46 +1 6RM 15:23
-Burmistrovin kanssa kemiat kohtasivat ja Perreault iski liki identtiset pisteet kakkosketjussa. Tehollisesti pitkälti odotusten mukainen kausi. Avosana: 8

Nic Petan 21. 2+7=9 -1 2RM 12:10
-Kauden aikana suuria harppauksia eteenpäin ottanut kesän 2013 2.kierroksen varaus pelasi miehekkäästi ja pärjäsi hyvin vauhdissa mukana. Ensi kaudella mahdollisesti jo vakituista roolia luvassa NHL:n puolella. Arvosana: 9

Mark Scheifele 82. 16+48=64 -1 18RM 18:51
-Hyvät harjoituspelit toivat paikan ykkösen keskellä ja hän piti paikkansa muutamaa poikkeusottelua lukuunottamatta läpi kauden. Pistekunigas ja uran ennätyspisteet. Arvosana: 9

Drew Stafford 82. 20+32=52 +9 46RM 15:43
-Laskusuhdanteessa ollut pelimies iski kuitenkin uransa jaetut ennätyspisteet. Positiivinen yllätys, joka pelasi pääosin kakkosen laidassa Perreaultin ja Burmistrovin kanssa. Arvosana: 9

Chris Thorburn 71. 3+8=11 -11 73RM 11:22
-Joukkueen sisällä pidetty pelaaja ja pukukopin johtaja, joka hoiti nelosketjun roolinsa kunnialla. Ei venynyt, muttei pettänytkään. +/- saldo koko nelosketjun tavoin painui loppukaudesta yli 10 pykälää pakkaselle. Arvosana: 7

Blake Wheeler 82. 31+25=56 -2 44RM 18:51
-Ainoa 30 maalin ylittäjä. Wheeler pääsi tähän rajapyykkiin ensimmäistä kertaa urallaan. 12 ylivoimamaalia, tasakentällisin Littlen ja Scheifelen kanssa ykkösessä hieman tehotonta. Omat odotukset olivat lähempänä 70 pistettä. Arvosana: 7

Ehdottomat onnistujat siis Pavelec, Burmistrov sekä Dano. Enemmän odotetaan ainakin Stuartilta, Troubalta ja Wheeleriltä. NHL:n pudotuspelit olivat täynnä yllätyksiä, kun runkosarjan parhaat Devils, Stars, Red Wings ja Blues jäivät jo avauskierrokselle. Lopulta finaaleihin saatiin klassinen USA-Kanada -asetelma, kun Stanley Cupista pelaamaan selviytyivät San Jose Sharks sekä Toronto Maple Leafs. Tämä tarkoitti myös, että Suomi saisi uuden mestarin joko Joonas Donskoista tai Leo Komarovista ja Kasperi Kapasesta. Lopulta sarja päättyi Kanadassa kuudennessa ottelussa Sharksin voittoon. Pudotuspelien tehokkain pelaaja oli *rumpujen pärinä* Kasperi Kapanen!! Huimasti kauden aikana kehittynyt Kapanen teki 22 pudotuspeliotteluun 31 pistettä! Lähimmät haastajat jäi kauas ja he olivat 24 pistettä kasanneet seurakaverit James Van Riemsdyk sekä Leo Komarov. AHL:n mestaruuden voitti Texas Stars. Loppuun vielä NHL:n palkinnot ja sitten kesäkauden pariin!

Stanley Cup: San Jose Sharks
Presidents' Trophy: New Jersey Devils
Clarence S. Campbell: San Jose Sharks
Prince of Wales: Toronto Maple Leafs
Art Ross: Tyler Seguin, Dallas Stars
Hart: Tyler Seguin, Dallas Stars
James Norris: Oliver Ekman-Larsson, Arizona Coyotes
Lady Byng: Patrick Kane, Chicago Blackhawks
Calder: Connor McDavid, Edmonton Oilers
Conn Smythe: James Reimer, San Jose Sharks
Vezina: Antti Niemi, Dallas Stars
William M. Jennings: Antti Niemi&Kari Lehtonen, Dallas Stars
Bill Masterton: Alexei Emelin, Montreal Canadiens
Frank J. Selke: Patrice Bergeron, Boston Bruins
Ted Lindsay: Tyler Seguin, Dallas Stars
Maurice Richard: Patrick Kane, Chicago Blackhawks
 

Gendron

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Arizona Coyotes kausi 2015-16 part 2 (EHM)

Joulukuu starttasi huolestuttavasti kolmen ottelun tappioputkella, mutta kurssi saatiin nopeasti käännettyä voittamalla neljästä seuraavasta ottelusta kolme (2x Hurricanes & Blues). Bluesia vastaan Steve Downie loukkasi jalkaansa ja on sivussa kolmisen viikkoa. Tämän myötä päätin antaa Max Domille uuden tilaisuuden NHL:n puolella. AHL:ssä hän ehti tehdä 15 otteluun tehot 6+6=12. Loppukuukausi meni pitkälti voitosta tappioon ja tappiosta voittoon. Kuun lopullinen saldo oli 6-7-2, joka ei ole lähelläkään riittävä kevään tosipelejä ajatellen. Pelaajista Dylan Strome jatkaa edelleen loistavaa ja ennen kaikkea tasaista tulokaskauttaan. 38 otteluun ovat syntyneet tehot 12+15=27. Sisäisen pörssin toiseksi on noussut vaisun alkukauden jälkeen Mikkel Bödker 23 pinnalla. Bödkerin tehotilasto näyttää myös komeasti lukemaa +8. Mikäli otteemme tästä eivät parane, Bödker on hyvin mahdollinen kauppatavara siirtotakarajalla, sillä hänen sopimuksensa päättyy ensi kesään eikä uutta ole ainakaan toistaiseksi tehty. Max Domi myös osoitti farmikomennuksen olleen hänelle hyväksi, sillä hän iski joulukuun aikana 10 ottelussa tehot 2+6. Tämmöisillä esityksillä ei enää tarvitse farmireissuja pelätä. Louis Domingue ei ollut maalillaan niin vakuuttava kuin marraskuussa, joten Anders Lindbäck sai kuukauden edetessä lisää vastuuta ja esiintyikin edukseen. Kuun aikana solmittiin myös yksi jatkosopimus, kun 22-vuotias saksalaislaituri Tobias Rieder laittoi nimensä kolmen vuoden sopimukseen ($2.2milj/kausi). Rieder on pelannut vahvan alkukauden tehden 38 otteluun tehot 11+10=21.

Vuosi 2016 avattiin kauden ensimmäisellä treidillä. Täydeksi turhakkeeksi osoittautunut Kyle Chipchura (6gp, 0+1, -5) herätti jostain kumman syystä kiinnostusta Chicagossa ja tämä siirtyi hallitsevan Stanley Cup voittajan riveihin. Vaihdossa saimme 5. kierroksen varausvuoron tulevalle kesälle. Tammikuu ratkaisi käytännössä pudotuspelikohtalomme. 11 pelistä saalistimme viisi voittoa ja kuusi tappiota, joiden myötä ero viimeiseen playoffs-paikkaan on karannut jo 10 pisteeseen. Tämä vahvisti sen, että mikäli seuraavan kolmen viikon aikana emme kykene ihmetekoihin, me tulemme olemaan myyjän roolissa trade deadlinella. Pelaajista Martin Hanzal herättää kiinnostusta ympäri liigan, mutta tarjous saa olla melko kova, mikäli hänet lähden kauppaamaan. Mikkel Bödkerillä loppuu sopimus tähän kauteen, kuten jo aikasemmin mainitsin ja hänen viimeaikaset pirteät otteet ovat mahdollisesti nostaneet kauppa-arvoa. Kokeneimmista pelaajista esimerkiksi Antoine Vermette, Zbynek Michalek ja Nicklas Grossmann saattavat myös hyvinkin vaihtaa seuraa, mikäli heidät joku seura huolii. Luulisin, että ainakin Vermetteä kohtaan kiinnostusta saattaisi olla.

Helmikuu alkoi synkästi, sillä viidestä ensimmäisestä ottelusta saalistettiin ainoastaan kolme pistettä, joten playoffs-junalle voi lopullisesti sanoa hyvästit tämän kauden osalta. Kuun 13. päivä saimme hyviä uutisia sairastuvalta, kun lähes koko kauden sivussa ollut Mike Smith teki paluun tolppien väliin. Hänen ensimmäisestä ottelusta saldona upea 3-2 vierasvoitto konferenssin kärkipäässä keikkuvasta San Josesta. Smithin tilalle pitkäaikaispotilaaksi ilmoittautui samassa ottelussa Anthony Duclair, jonka kausi on loukkaantumisen myötä ohi. Duclair ehti tehdä 53 otteluun yhteensä 23 pistettä, joka oli minulle pieni pettymys. Voitto San Josesta jäi yksittäiseksi onnistumiseksi, sillä neljä seuraavaa ottelua päättyi tappioon.

Siirtotakarajalla teimme lopulta kaksi kauttaa. Vastoin odotuksia sekä Martin Hanzal että Mikkel Bödker jatkavat seurassa deadlinen umpeuduttua. Detroitin kanssa kävimme todella pitkät neuvottelut Hanzalista, mutta kumpaakin osapuolta miellyttänyttä ratkaisua ei tällä kertaa löydetty.

ARI: Mike Smith < --- > MTL: 2x 2/16 draft pick
ARI: Steve Downie < --- > NYR: Ryan Gropp & 5/16 draft pick

Loukkaantumisesta toipunut Smith pakkasi siis kamppeensa ja siirtyi Montrealiin vaihdossa kahteen tulevan kesän kakkoskierroksen vuoroon. Smithillä oli kallista (5.666milj/kausi) jäljellä vielä tämän kauden jälkeen kolme vuotta enkä jaksa uskoa, että hän olisi riittävän hyvä muutaman vuoden päästä kun tavoittelemme tosissaan Stanley Cupia. Montrealin kannalta en näe treidissä mitään järkeä, sillä heillä on nyt sidottuna yli 12 miljoonaa veskarikaksikkoon Price/Smith. Tämä kauppa siis selkeytti meidän maalivahtitilanteemme ja ainakin loppukausi mennään kaksikolla Lindbäck/Domingue. Steve Downie taas on menettänyt neloskentän hämmentäjän paikan Kyle Baunille, eikä hänen kesällä päättyvää sopimusta olisi jatkettu. Rangersilta saimme vaihdossa Ryan Groppin (WHL:n pistepörssin 8.) sekä vitoskierroksen varausvuoron. Gropp on isokokoinen (191/90) ja taitava laituri, jonka suurimmat kehityskohteet ovat puolustuspelissä. Näen hänessä kuitenkin ehdottomasti potentiaalisen NHL-pelaajan tulevaisuudessa. Treidien myötä farmista nostettiin ylös Louis Domingue, Joe Vitale ja John Scott. Loppukausi mennään seuraavalla rosterilla:

Rieder - Hanzal - Bödker
Domi - Strome - Doan
Richardson - Vermette - Vitale
Martinook - Gordon - Baun
Scott - Szwarz
IR: Duclair

Ekman-Larsson - Stone
Grossmann - Murphy
Dahlbeck - Boyle
Michalek

Lindbäck
Domingue

Seuraavassa viestissä käydään lyhyesti loppukausi läpi ja aletaan jo vähitellen siirtämään katseita kohti kautta 2016-2017.
 

Apheu

Jäsen
Mitäs täällä on oikein tapahtunut? Aloitin sarjani ja useamman kerran sain aina pistää uutta viestiä suoraan vanhani perään, mutta vaikuttaa siltä, että ketju on vilkastunut :P

Wildin peräsimessä

Osa 8 - Kiireinen kesä PART I

Draftissa lopulta pääsemme varaamaan sijoilla #9 ja #10. Peräkkäiset pickit on ihan hyvä asia. Canucks varaa ensimmäisenä Nolan Patrickin, sentterivoimahyökkääjän (korkea eliitti). Aika hyvä lotteryvoitto.

Elikkäs, olen vähän ajatellut, että Devilsin Henrique voisi olla hyvä palanen meille. Osoitti toissa kaudella, että pystyy tekemään pisteitä, vaikka viime kausi menikin hieman vaisummin (noin 50 tehopinnaa). Stefan Matteau puolestaan on 23 –vuotias voimahyökkääjä, top-6 potentiaalilla, 83 overall. Aion yrittää kaupata toisen korkeista varausvuoroistani, jotta joukkue vahvistuisi heti ensikaudeksi.

WILD Coyle, Charlie, F + #9 overall <-> Henrique, Adam, F + Matteau, Stefan, F

Devils vielä kinusi itselleen #9 overallin, #10 ei kelvannut. Mielestäni hyvä treidi, Coylen kehitys junnasi ja mies ei ollut tarpeeksi hyvä ylempiin kenttiin, mutta halusi enemmän peliaikaa kuin kolmoskentän roolissa. Henrique ja Matteau tulevat olevan kulmakiviä toivottavasti kauan joukkueellemme. Henriquekin on kuitenkin vasta 27-vuotias. #10 overallina ei oikein innosta siihen povattu Matthew Strome. Yritänkin pari-kolme sijaa treidata vuoroani alaspäin. Treidaankin nopeasti Hawksien kanssa, sijalle #12 ja he antavat 4th rounderin meille siitä hyvästä. Chicago varaa Stromen, joka on kesk. tason top-6 hyökkääjä.

#12 overall ja itselläni on kaksi vaihtoehtoa jenkeistä: Billy Beagle, sentterivoimahyökkääjä tai Brent Holmberg, TWF-laituri. Kallistun lopulta isokokoisemman Holmbergin puoleen. Top-6 kesk., ja Holmberg pukee vihreää ylle. Beaglen potentiaali olisi ollut aivan sama kuin Holmberginkin. Beagle meni #16 overallina Flamesiin, johon myös #14 vuorolla meni draftin ensimmäinen suomalainen, Juuso Välimäki (OFD top-4 kesk).

Seuraava valinta onkin sitten taas vasta neloskierrokselta. Sieltä mukaan tulee ensin venäläistaiturisentteri Ruslan Chubisov, alin 6-hyök. Chicagon vuorolla varaan jenkkivoimahyökkääjä Nolan Garcian, joka on yli-ikäinen (20), mutta joka on lähellä olla NHL-valmis. Alin 6- hyök myös hänellä. Muilta kierroksilta ei sitten ihmeempiä tullutkaan.

Sopimuksia sitten rukkaamaan. Aloitetaan sentteriosastossa, jossa moni tarvitsee uuden sopimuksen. Granlund ensimmäisenä. Mies haluaa kahden vuoden sopimuksen, jonka jälkeen pääsisi sitten kokeilemaan UFA-markkinoita. En itsekään pidempää pahvia halua tehdä, sillä Granlund ei ole vakuuttanut vielä kunnolla. Tarjoan kahta vuotta ja 4 miljoonaa. Palkkakatossa on muuten nyt kosolti tilaa, kun kalliit Koivun, Vanekin ja Pominvillen sopparit on saatu siirrettyä.

Stollin viime kausi sujui heikosti ja 35-vuotias veteraani ei saa enää jatkoa. Prince saa halvan jatkosopparin, vuosi ja 1,6 miljoonaa. Stefan Matteaulle samanlaista pahvia, vuosi ja 1,4 miljoonaa.

Niederreiter tekisi mieli kiinnittää pitkäksi ajaksi, mutta miehellä on ollut vähän moraalisia ongelmia – pitkä toissakauden loukkaantuminen johti siihen, ettei mies päässyt playoffeissa pelaamaan peliäkään ja tämän kauden joukkueen taaperrus ei ole miellyttänyt Ninoa. 3 vuotta ja 3,250 on tarjoukseni.

Pakistossa vasta hankittu veteraani Hainsey saa jatkaa matkaa ja pakistoa täytyy ehdottomasti parantaa vapailla markkinoilla. Kesän 2016 maalivahtivaraus Zhamnov saa tulokassopimuksen, mies on näyttänyt merkkejä jopa starterin potentiaalista. Siirtynee ensi kaudeksi Venäjältä AHL:ään pelaamaan.

Käyn nopeasti läpi tämänhetkisen rosterin ja mitä aukkoja siinä on.

Parise – Henrique – X/Niederreiter

Matteau – Granlund – X/Niederreiter

Prince/Zucker – X – Semin

Prince/Zucker - X/Haula/Downing – Marchessault/Puempel/Bulmer/Porter

----

Suter – Dumba

Brodin – Spurgeon

X – X/Olofsson

---

Dubnyk

Kuemper

Eli hyökkäykseen tarvitsisi yhden kärkilaiturin, kolmossentterin ja ehkäpä syvyyspelaajan ja pakistoon pari top-6 puolustajaa. Haluan olla heti yrittämässä poffeihin uudestaan ja käytössä on 19 miljoonaa, joten toivon todella, että vapaiden pelaajien markkinat ovat runsaat.
 

Apheu

Jäsen
Wildin peräsimessä

Osa 9 - Kiireinen kesä PART II

Ja niin. Markkinat vaikuttavat erinomaisilta. Tampa on joutunut luopumaan Hedmanista, Johnsonista ja Bishopista, myös Hanzal olisi irrotettavissa ja paljon hyviä 2-3 –ketjun pelaajia.

Hedman ei itseäni kiinnosta, mutta Tyler Johnson voisi olla erinomainen palanen Wildin palapeliä. Sentteri, 26-vuotias, 88 overall, TWF. Kahdelta viimekaudelta on säilynyt loukkaantumisilta ja tehnyt ensin 62 tehopistettä ja sen jälkeen 58, todennäköisesti kakkoskentän peliajalla. Playoffeissa Tampan mestaruuskaudella 19 peliä ja 6+7=13 ja +9 (Stamkos ja Kucherov vetivät silloin ne 22 pinnaa voittaen playoffien pistepörssin), mutta viime kaudella hieman vihkoon, 11 peliä 0+5=5, -3. Tämä varmasti yksi syy, miksi juuri Johnson oli hyökkäyksestä se kaveri, josta Tampa päätti luopua.

Meillä Johnson saisi samantien ykköskentän sentterin viitan itselleen. Tilanne olisi tällöin erittäin herkullinen, sillä voisin (vihdoin) siirtää Granlundin laituriksi, jolloin kaksi kärkikenttää voisivat olla muodossa Parise-Johnson-Granlund ja Matteau-Henrique-Nino.

Johnson haluaisi 6 vuotta ja 6,750 miljoonaa per kausi. Vuosimäärä kuulostaa juuri sopivalta (olisi sopimuksen päätyttyä 32-vuotias). Tylerille on kuitenkin pakko antaa lisärahaa, sillä tarjouskilpailu tulee varmasti olemaan kova. Tarjoan lopulta 6 vuotta ja 7,7 miljoonaa, joka on hieman ylihintaa, mutta tämän tason senttereitä on harvoin tarjolla ja meillä sopivasti paljon tilaa palkkakatossa.

Kolmossentteri ja pari alaparin puolustajaa pitäisi vielä naarata. Kolmossentterin rooliin sopisi hienosti 29-vuotias Zack Smith. 84 overall grinder. Runkosarjassa on tehnyt aika hyvää jälkeä, perättäiset yli 30-pinnan kaudet takana. Smith on erinomainen aloittaja ja alivoimapelaaja. Huomaan, että myös Devils ja Sharks ovat erittäin kiinnostuneita Smithin palveluksista, joten jälleen pitää vähän antaa ylimääräistä. 2 vuotta ja 4 miljoonaa per kausi on tarjoukseni (pyysi 3,350 miljoonaa).

Sitten pari puolustajaa. Hieman on kyllä kuivat markkinat puolustajissa Hedmanin takana. Brendan Smith olisi 83 overall, tasapainoinen top-6 puolustaja, mutta hänen viime kautensa ei vaikuta kovin lupaavalta; 63 peliä ylhäällä ja vain 6 tehopistettä, ja loppukausi farmissa 21 peliä 9 tehopinnaa. Toki Detroit hommasi Burnsin ja meni päätyyn asti, jolloin Smithille ei vain ollut tilaa. Kertoo kovaa kieltä siitä, kuin hurja tuo Red Wingsin pakkikalusto viime kaudella oli. Palkkapyyntö on 4,175 miljoonaa kolmelle vuodelle, joka on mielestäni ihan liikaa. Niinpä päädyn ratkaisuun, että Brendan saa mennä muuhun seuraan.

Nappaan lopulta Luke Schennin vapaista. 82 overall, 27-vuotias ja puolustava puolustaja. Pelasi toissakauden 2015-2016 AHL:ssa, 7+9=16 ja 68 peliä. Viime kausi ilmeisesti mennyt Euroopassa, ja nyt hakee jälleen sopimusta NHL-jäille. Tartun tähän vähän riskiin pelaajaan, 2 vuotta ja 3,2 miljoonaa kirpaisee, mutta pakistoon on pakko hankkia apuja. Toisen puolustajan aion hankkia ennen kauden alkua treidillä.

Nyt eletään jännittäviä hetkiä, kun Johnson, Zack Smith ja Schenn pohtivat tarjouksiani. Lopulta kaikki tarttuvat haaviini ja tilanne näyttää hyvältä ensi kautta ajatellen. Nyt täytyy vaan katsella sitä treidiä viimeistä puolustajaa ajatellen, Olofsson voisi olla seiskapakki.

Schennin ollessa right, haussa olisi leftin pakki. Vaihtomarkkinoita selaillessa huomaan, että Boston haluaa eroon Malcolm Subbanista, 89 overall 23-vuotiaasta eliittimaalivahdista. Dubnyk on vähän pettänyt parina viime kautena ja alkaa olemaan vanha, joten tässä voisi olla täydellinen palanen tulevaa Wild-runkoa. Subban on pelannut yhtä NHL-matsia lukuunottamatta koko uransa AHL:ssa, mikä näkyykin vaihtoarvossa, joka ei ole karmaisevan korkea. Hyvät statsit ja meiltä saisi samantien mahdollisuuden ykkösmaalivahdin paikkaan. Samalla treidillä voisin myös hankkia sen tarvittavan puolustajan. Lähdenkin heti muovaamaan treidiä kuntoon.

Bostonissa olisi kaksi hyvää pakkikandidaattia. Kokenut Dennis Seidenberg ja nuorempi Joe Morrow. Kokeilen aluksi Morrowia, joka toisi hyvää kiekollista osaamista myös alempaan pakkipariin. Seidenbergin vaihtoarvo on hieman pienempi, joten jos tredi ei toimi Morrowilla, kokeilen Seidenbergia. Subban on kuitenkin se ykköspalanen tässä treidissä.

Liipaisimella ovat ehdottomasti joko Stefan Matteau tai Shane Prince. Molemmat ovat aika samanlaisessa kohdassa urallaan, eli breikki pitäisi tehdä vuoden parin sisään. Molemmilla yhden vuoden halvat diilit, Matteau on 23 ja Prince 24. Matteau overall 82 ja Princen 83. Matteau on enemmän karvaava voimahyökkääjä, kun taas Princellä on mahdollisuuksia myös tehdä kunnon pisteitä ja olla maalintekijä. Matteau treidiarvo on hieman korkeampi ja Prince veti meillä hyvän loppukauden viimeksi (20 peliä 7+3=10), joten kallistun siihen, että Matteau ei nyt sitten pääse pelaamaan peliäkään Wildissa.

Tarjoan tietenkin myös Dubnykiä takaisinpäin, joka olisi erinomainen kakkosmaalivahti Raskin takana Bostonille. Kauppa näyttää aika tasaväkiseltä. Matteaulla on korkea potentiaali top-6 rooliin ja pelasi viime kaudella ensimmäisen kokonaisen kautensa NHL:ssä tehden 30 pinnaa. Dubnyk on kokenut kakkosveskari. Meillepäin Joe Morrow, josta ei ole lupa odottaa muuta kuin alaparin puolustajaa ja Subban, todella lupaava veskari, jolla ei kuitenkaan vielä NHL-kokemusta ja jolla Boston ei oikein tee mitään.

Ja Boston hyväksyy kaupan:

WILD Matteau, Stefan, F + Dubnyk, Devan, G <-> BRUINS Subban, Malcolm, G + Morrow, Joe, D

Onneksi kukaan Tampan kovista nimistä ei saapunut Johnsonin lisäksi Centraliin. Bishop meni kolmen vuoden diilillä Coyotesiin ja Hedman kuuden vuoden paperilla Panthersiin. Hedman-Ekblad on kyllä jotakin jolla voi mestaruuksia tulla muutaman vuoden sisään…

Olen todella tyytyväinen kesän siirtoihin. Koko palettia ei räjäytetty, mutta tarvittavat hankinnat tehtiin ja liiasta ei silti luovuttu.

Toki nuo kesän kaksi isompaa treidiä lopulta ovat periaatteessa muodossa Adam Henrique + Malcolm Subban + Joe Morrow <-> #9 overall + Charlie Coyle + Devan Dubnyk

Mielestäni jäimme voitolle, vaikka tietenkin hankala sanoa, mitä tuosta #9 overallista vielä tulee.

Kentät kauden alkuun:

Parise (89) Johnson (88) Granlund (85)

Prince (83) Henrique (86) Niederreiter (85)

Zucker (83) Smith (83) Semin (81)

Bulmer (77) Haula (80) Puempel (80)

--

Suter (93) Dumba (87)

Brodin (86) Spurgeon (85)

Morrow (83) Schenn (82)

-

Subban (89)

Kuemper (82)

Neloskenttään voi joutua kyllä piankin hankkimaan vähän lisää voimaa ja rouhintaa, mutta katsotaan nyt miten lähtee tuolla koostumuksella kulkemaan. Shane Princellä olisi nyt paikka lyödä läpi, Ottawassa miehelle ei annettu mahdollisuutta. YV:t on muuten samat kuin tasakentällisetkin, mutta Granlund pelaa kakkosyv.ssä tuoden vähän pelintekoa siihen ja Nino on sitten ykkösylivoimassa.

Ensi kerralla sitten kauden 2017-2018 alku. Mitenköhän Wild-lauman käy...
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Boston Bruins (EHM) Kauden 2016/17 loppu:

Zack Phillips tekaisi kahden vuoden jatkosopimuksen arvoltaan n.975.000$/kausi. Phillips on pelannut hyvää kautta AHL:ssä ja tulee taistelemaan tosissaan ensi kaudella paikasta ylhäällä. Ja tämä tarkoittaa sitä että Ryan Spoonerin sekä Casey Cizikasin jatkot meillä tulee olemaan epävarmaa. Spoonerilla loppuu sopimus tähän kauteen ja katsotaan mitä palkkapyyntö tulee olemaan. Cizikasilla on sopimus vielä ensi kaudesta mutta hänen jatkoaan arvioidaan myös kauden loputtua.

Helmikuussa päätettiin että David Krejcistä on luovuttava. Mies on ollut todella epätasainen tällä kaudella ja nauttii hulppeaa 7.250.000$ vuosipalkkaa ja sopimustakin on jäljellä se viisi vuotta. Krejci saavutti tällä kaudella 57 ottelussa vaivaiset 13 maalia ja 41 pistettä. Enemmän olisin odottanut ja täten mies sai pakata kassinsa yhdessä nuoren tulevaisuuden lupauksen Zachary Senyshyn kanssa ja matkata Philadelphiaan. Vaihdossa Flyers antoi Brayden Schennin. Schenn on ollut pettymys Philadelphiassa tällä kaudella mutta on kuitenkin saanut kasaan 15 maalia. Ja miehen palkka on yli puolet pienempi ja kattaa seuraavat neljä kautta. Schenn on potentiaalinen hyökkääjä ja osa meidän lupaavaa tulevaisuutta. Mies paukuttikin ensimmäisissä viidessä ottelussa tehot 2+2 samalla kun Krejci saalisti pisteet 1+1 Philadelphiassa.

Loppukausi menikin vaihtelevissa merkeissä ja niinhän siinä sitten kävi ettei pudotuspelejä tänä vuonna pelata Bostonissa. Lopullinen sijoitus oli itäisen konferenssin yhdeksäs pisteillä 90 (41-33-8). Pudotuspelit jäivät kuuden pisteen päähän. Tämä oli kyllä lievä pettymys mutta kun ottaa huomioon esimerkiksi juuri puolustuksen kokemattomuuden ja muutokset niin näin saattoi olettaa käyvän. Ensi kaudella sitten valmiimpana ja nuoret vuoden kokeneempana kaukaloon. 40-vuotiaalla Charalla on sopimus vielä ensi kaudesta ja todennäköisesti mies pysyy meillä viimeisen sopimuskauden ja pelaa joukkueessa 6/7 puolustajan paikkaa ja toimii mentorina nuorille pelaajille.

Tässä joukkueen pistepörssi kaudelta 2016/17:
1. Patrice Bergeron 78g, 20+50=70, +8, 6pim
2. Alexander Khokhlachev, 80g, 36+28=64, +15, 18pim
3. David Pastrnak, 79g, 33+28=61, +8, 6pim
4. Brad Marchand, 78g, 28+27=55, +11, 77pim
5. Torey Krug, 82g, 11+36=47, +6, 20pim
6. Matt Beleskey, 79g, 17+23=40, -8, 76pim
7. Milan Lucic, 82g, 14+21=35, +8, 156pim
8. Zdeno Chara, 80g, 5+27=32, +6, 76pim
9. Joe Morrow, 80g, 2+29=31, +/-0, 128pim
10. Jakub Zboril, 81g, 8+22=30, -6, 46pim
11. Brayden Schenn, 25g, 10+14=24, +7, 8pim
12. Darnell Nurse, 81g, 2+19=21, -4, 58pim
13. Jimmy Hayes, 79g, 10+10=20, -5, 24pim
14. Ryan Spooner, 82g, 7+12=19, -8, 44pim
15. Dante Fabbro, 72g, 4+14=18, -1, 36pim
16. Casey Cizikas, 82g, 5+8=13, -16, 92pim
17. Brett Connolly, 48g, 3+8=11, -10, 12pim
18. Tyler Randell, 70g, 5+3=8, -13, 142pim
19. Zac Rinaldo, 48g, 3+3=6, -7, 148pim
20. Adam McQuaid, 16g, 0+5=5, -6, 35pim
21. Seth Griffith, 12g, 1+3=4, -2, 2pim
22. Zack Phillips, 5g, 0+0=0, -2, 0pim

G Tuukka Rask, 59g, 32-22-5, 2.47, 92.0%, 2so
G Malcom Subban, 23g, 9-11-3, 3.05, 90.2%, 1so


Alku kesästä myös tehtiin muutama siirtoja joukkueen suhteen. Seth Griffith siirtyi New York Rangersiin ja vaihdossa tuli 3.kierroksen varaus tälle 2017 vuodelle. Griffithin kehitys polki vähän paikalla eikä hän löytänyt enää roolia joukkueesta joten päätimme kaupata miehen. Myöskin Matt Beleskey sai pakata kamppeensa ja siirtyi San Jose Sharkseihin ja vaihdossa saimme pari varausta. 1rd 2017 sekä 3rd 2017. Beleskeyn peliaika väheni kauden edetessä selvästi ja Lucic sekä Marchand veivät kahden ensimmäisen kentän paikat.

Kesän varaustilaisuudessa varaukset menivät seuraavasti:
1. Nolan Patrick, C/RW --> Arizona Coyotes
2. Jannik Ojanen, LW --> Minnesota Wild
3. Elias Pettersson, C --> Colorado Avalanche
14. Louis-Filip Cote, LW (Rouyn-Noranda, QMJHL) --> Boston Bruins
26. Tobias Åhström, RW (Modo, SHL) --> Boston Bruins
44. Greg Boudriau, LW (Cape Breton, QMJHL) --> Boston Bruins
63. Denis Morozov, C/RW (SKA-1946, MHL) --> Boston Bruins
65. Ronny Martinsson, C (Victoria, WHL) --> Boston Bruins
86. Harry Svensson, C (Karlskoga, Swe-2) --> Boston Bruins
93. Owen Tippett, RW (Mississauga, OHL) --> Boston Bruins
104. Dereck Baribeau, G (Val d'Or, QMJHL) --> Boston Bruins
134. Samuel Srnka, RW (Charlottetown, QMJHL) --> Boston Bruins
164. Will Bitten, C (Flint, OHL) --> Boston Bruins
194. Tomas Soustal, C/RW (Kelowna, WHL) --> Boston Bruins


Jatkosopimukset tehtiin seuraaville pelaajille:
- Anthony Camara, 1-vuosi, 905.000$/2-way
- Austin Czarnik, 1-vuosi, 860.000$/2-way
- Brian Ferlin, 2-vuotta, 975.000$/kausi/2-way
- Colton Hargrove, 1-vuosi, 775.000$/2-way
- Zane McIntyre, 1-vuosi, 970.000$/2-way
- Linus Arnesson, 1-vuosi, 860.000$/2-way
- David Pastrnak, 4-vuotta, 3.800.000$/kausi

Lisäksi varaustilaisuuden jälkeen seuraavat varatut pelaajat saivat sopimuksen:
- Greg Boudriau, 3-vuotta, 675.000$/kausi (2-way)
- Louis-Filip Cote, 3-vuotta, 925.000$/kausi (2-way)
- Tomas Soustal, 2-vuotta, 650.000$/kausi (2-way), astuu voimaan kesällä 2018

Seuraavat pelaajat päästettiin vapaiksi:
- Ryan Spooner, RFA
- Zack Rinaldo, UFA
- Brandon DeFazio, UFA
- Jeremy Smith, UFA

Elokuun 18.päivä pamahti sitten pommi kun Jamie Benn liittyy Boston Bruins paitaan. Dallas stars ei jostain syystä tarjonnut tähtihyökkääjälle sopimusta joten mies oli UFA statuksella liikenteessä. Hänen perässään oli usea NHL-seura mm. Vancouver, Tampa Bay, Arizona sekä me. Ja niinhän siinä kävi että Benn allekirjoitti 5-vuoden sopimuksen Boston Bruinsin kanssa ja tienaa tästä ajasta hulppeat 43.5milj$ eli 8.750.000$/kausi.

Eli Boston on nyt pelannut kaksi kautta minun alaisuudessani ja tässä saldot niiltä vuosilta:
2015/16: 82 ottelua, 48-26-8, 256-208, PP 16.99%, PK 79.30, 104 pistettä. Pudotuspeleihin: Itäisen konferenssin finaaleihin.
2016/17: 82 ottelua: 41-33-8, 244-223, PP 16.36%, PK 83.44, 90 pistettä Ei päästy pudotuspeleihin.


Seuraavalla kerralla sitten kauteen 2017/18....
 
Viimeksi muokattu:

Tiiviste

Jäsen
Suosikkijoukkue
Coyotes, Isles, Flyers, Ässät
Tämähän on mukavasti tullut aktiiviseksi. Pitääpi itsekin alkaa omia EHM klikkailuja kirjoitella, etenkin kun sitä tulee pelailtua ihan hiton paljon. Tosin ehkäpä sitten kun aloitan uutta tallennusta. Tämän hetken saveni on Ottawa Senatorsilla jossa olen kaudella 2021-2022 muistaakseni. Enköhän siihen kohta kyllästy ja aloittele uutta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös