Suomi vs. Venäjä – naapurisuhteet

[MustatKortit]

... Sääli, että Putin on taas sulkenut arkistot ja lisää mehukkaita paljastuksia saadaan odottaa kenties pitkään...

Ei välttämättä.

Kiovassa on avautunut länsimaisille tutkijoille heidän vanha neukku- ja KGB-ajan arkistonsa. Suomalaiset tutkijat tekivät tuonne ensimmäisen tutkimusretkensä nyt kesällä 2014 ja materiaalia on erittäin paljon. Ensi arviolta voi olla, että tuolta löytyy vielä paljon sellaista, joka kohahduttaa täällä kotimaassakin. Nämä tietoni perustuvat muutaman viikon takaiseen Suomen Kuvalehden reportaasiin asiasta.

Tosin voi tietty olla, että Venäjä jos pääsee niskan päälle Ukrainassa, niin luonnollisesti arkistot sulkeutuvat jälleen.

 

[Stonewall]

UKK:n maanpetturuus on paljastunut Venäjän arkistoista. Siinä ei ole MITÄÄN epäselvää. Aiheesta löytyy tukijoiden kirjoittamaa kirjalisuutta.

Laitappa sitten malliksi joitakin kirjallisuuslähteitä. Nimittäin väitteesi on sen verran kova, että jos tuolla olisi pohjaa kannattaisi soittaa keltaiseen lehdistöön, ja pääsisi lööppeihin. Ellei löydy, niin kannattaisi käyttää aikansa paremmin. Trollaaminen on halpaa hupia, mutta käyttämäsi retoriikka ei toimi haluamallasi tavalla. Lähinnä hymyilyttää.

 

[Toejoen Veikko]

Käsityksesi Mannerheimistakin on outo, mutta UKK:n maanpetturuus on paljastunut Venäjän arkistoista. Siinä ei ole MITÄÄN epäselvää. Aiheesta löytyy tukijoiden kirjoittamaa kirjalisuutta.

Tuo on niin vahva väittämä - vallankin jos ei ole MITÄÄN epäselvää, - notta todisteita tiskiin.

 

[Sako]

Rautkallio on eniten Venäjän arkistoja tonkinut. Lukaiskaa vaikka Novosobirskin lavastus. Jos taas uskontunnustukset kiinnostaa enemmän, niin Juhani Suomi on oikea valinta.
---
Kiovan arkistot voi olla hyvä lähde suomettumisen ajan tonkimisen. Positiivinen uutinen.

 

[mjr]

Minusta on kyllä selvää, että Kekkonen kyllä oli suomalainen patriootti, mutta niin vallanhimoinen ja niin kyvykäs ja kyyninen, että teki loppuvuosinaan maalleen hallaa. Todellakin oli ensiksi Paasikiven linja ja sitten Kekkosen, ja ne olivat selkeästi erilaisia - edellinen luki Yrjö-Koskista ja Danielsson-Kalmaria ja jälkimmäinen Macchiavellia. Paasikivi oli idealistinen pragmaatikko, joka sitkeästi vetosi Suomen sisäpoliittiseen mielipiteeseen ja eduskunnan kantoihin (vaikka pakon edessä kävelikin joskus niiden yli). Kekkonen puolestaan käytti hyväkseen tätä vaarallista "luottamuksen" käsitettä ja niin teki ulkopolitiikasta sisäpoliittisen lyömäaseen, jolla lopulta kukisti kaikki merkittävät kilpailijansa, mikä oli ihan oikeasti vaarallista Suomen suvereeniteetille ja poliittisen prosessin tervehenkisyydelle 70-luvulla, kun Kekkosen ote alkoi vähitellen kirvota.

Ja jos joku sanoo, että Kekkonen hallitsi vaarallisina aikoina niin minkäslaisina aikoina Paasikivi oli vallassa? Siellä ei neuvoteltu Hrustsovin tai Breznevin kanssa vaan sellaisen joviaalin herrasmiehen kuin Josif Stalinin kanssa, ja jos oli vaikeuksia kuulla, mitä mieltä Kreml oli niin viestejä olisi voitu tarvittaessa vahvistaa Porkkalan raskaalla tykistöllä suoraan Helsingin keskustaan. Silti Paasikivi itsepintaisesti piti kiinni sisäpoliittisesta itsenäisyydestä. Kekkonen luopui näistä asemista vapaaehtoisesti omaksi poliittiseksi edukseen. Näytti heti linjansa olemalla tukematta ulkopoliittisesti täysin viatonta yöpakkashallitusta -58.

 

[Sako]

Toinen maailmansota ravisti patriotismin pois Kekkosesta ja tilalle tuli ymmärrys sosialistisen järjestelmän voittosta. Näin jälkikäteen voidaan sanoa, että huikea virhearvio ja jotakuinkin päinvastainen arvokehys, kuin valtaosalla suomalaisista.

 

[dana77]

Hieno teoria, mutta todisteet vain puuttuvat.

Vaihtoehdot ovat käytännössä että Kekkonen oli joko maailmanhistorian huonoin desantti ja maanpetturi, sillä hänen kaudellaan lähes kaikki Neukkujen suunnitelmat Suomen varalle kusivat TAI sitten kyseessä oli kaksoisagentti joka pystyi hyvinkin kyseenalaisin keinoin ajamaan Suomen etuaan vaikka Kremlille esitti ihan muuta.

 

[Sako]

Ei NL:n suunnitelmat kusseet, sillä päämääränä oli Suomen liittyminen neukkulaan kuhan poliittinen eliitti saadaan pehmitettyä tarpeeksi pitkälle. Suomettuminen ja kotiryssäjärjestelmä oli läpäissyt kaikki tasot ml kokoomuksen. UKK tehtävä oli antaa Kremliin oikeus päättää sekä ministereistä että presidentistä ja siinä hän onnistui. Väitän, että NL romahti meidän kannaltamme otolliseen aikaan. Mihin luulisit esim Halosen Suomea ohjanneen, jos NL olisi vielä ollut olemassa?

Valtauksia voidaan tehdä muutoinkin kuin pelkästään tankeilla.

 

[Stonewall]

Toinen maailmansota ravisti patriotismin pois Kekkosesta ja tilalle tuli ymmärrys sosialistisen järjestelmän voittosta. Näin jälkikäteen voidaan sanoa, että huikea virhearvio ja jotakuinkin päinvastainen arvokehys, kuin valtaosalla suomalaisista.

Ei tätä heittoa tue kyllä yhtään mikään. Päinvastaista todistusaineistoa on sen sijaan olemassa yllin kyllin. Edelleen väitteillesi Kekkosen maanpetturuudesta ei ole MITÄÄN todisteita, eikä varsinkaan niitä mainitsemisia tutkijoiden kirjoituksia. Rautkallion Kekkosen demonisointia on krititisoitu reilu parikymmentä vuotta. Toki omena ei ole puusta kauas pudonnut, sillä hänen käyttämisensä lähteenä tietenkin osin selittää toistuvat vihapuheesi.

Itse kritisoisin Kekkosen(kin) sokeutta sille että hän alkoi itsekin uskomaan korvaamattomuuteensa. Tämä harhakuva oli hänen itsensä pitkälle aiheuttama, mutta kääntyipä sekin lopulta häntä itseään vastaan, kun hän asettui vielä viimeiden kerran ehdolle kuvitellen, ettei muita tehtävään sopivia ollut. Esimerkiksi Virolainen olisi todennäköisesti homman pystynyt vetämään, mutta Kekkonen ei vain luottanut absolutistiin ja Karjalan evakkoon.
Sisäpoliittisesti hän ehkä yliarvioi vallankaappauksen uhkaa ja se vaikutti suotta hallitusten lyhytikäisyyteen sekä kokoomuksen pitkään oppositiotaipaleeseen. Vanha levy jäi monella tavalla päälle.

 

[mjr]

Suomi kyllä hivutti itseään käytännön tasolla kohti länttä Kekkosenkin aikakaudella - pidemmälle menneet vaatimukset myös torpedoitiin. Kuten esim. Rentolan hienosti kuvaamat "pienet vaaran vuodet" -69-72, jolloin Kekkonen lopulta sai Beljakovin neutraloitua tämän yrittäessä käyttää sisäpoliittista vasemmistoradikaalia kuohuntaa hyödykseen Suomen vyöryttämiseksi lähemmäs itää. Juuri tuollaisessa tilanteessa Kekkosen vastuuttomuus ja itsekeskeisyys kiteytyi, koska oli lopulta vain lähinnä itse estämässä Neuvostoliiton pyrkimyksiä, koska oli eliminoinut poliittisesta eliitistä kaiken itsenäisyyden. Tämän takia 70-luvun poliittinen ilmasto oli uskomattoman rämettynyt ja kyyninen, koska nähtiin, että vain "itäisen vaalipiirin" äänellä oli merkitystä Kekkosen ja hovinsa lisäksi. Mutta jos Kekkonen olisi ollut oikeasti maanpetturi niin poliittinen historiamme olisi aivan erilainen, pelottavan erilainen.

 

[Sako]

Ei tätä heittoa tue kyllä yhtään mikään. ja se vaikutti suotta hallitusten lyhytikäisyyteen sekä kokoomuksen pitkään oppositiotaipaleeseen. Vanha levy jäi monella tavalla päälle.

Pekka Hyvärisen kirjassa Suomen mies tämä on tuotu esiin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Vaihtoehdot ovat käytännössä että Kekkonen oli joko maailmanhistorian huonoin desantti ja maanpetturi, sillä hänen kaudellaan lähes kaikki Neukkujen suunnitelmat Suomen varalle kusivat TAI sitten kyseessä oli kaksoisagentti joka pystyi hyvinkin kyseenalaisin keinoin ajamaan Suomen etuaan vaikka Kremlille esitti ihan muuta.

Kekkosen ankarat arvostelijat voisivat välillä pysähtyä miettimään vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin:

* Tulivatko neuvostotankit Suomen rajan yli offensiivitarkoituksissa Kekkosen presidenttiaikana 1956-1981 (ostettu kalusto tuli rautateitä pitkin, mutta ei nyt kuitenkaan offensiivitarkoituksissa)?

* Olisiko joku muu henkilö kuin Kekkonen ollut olennaisesti häntä parempi tasavallan presidentti etenkin 60-70 -lukujen taitteessa, siten ettei rähmällään olon politiikkaan olisi ollut tarvetta alentua, ja samalla Suomen kokema idän uhka ei olisi ollut ainakaan koettua voimakkaampaa?

* Mitkä olivat konkreettiset vauriot Suomelle Kekkosen presidenttiajasta? Tässä haetaan nimen omaan konkreettisia asioita, ei mitään mädännäistä poliittista kulttuuria tai kotiryssämeininkiä.

Kaikki Kekkosen toiminta ei ansaitse tietenkään absoluuttisia mainesanoja. Myöskään Kekkosen valinta poikkeuslailla jatkokaudelle ei ole kovin kunniakas osa Suomen poliittista historiaa. Eikä toimintakykyään menettävän ikämiehen viranhoito enää loppuvuosina ollut omiaan tekemään kunniaa Kekkosen tärkeimmälle työnäytteelle. Tämä oli Suomen pitäminen osana läntistä arvoyhteisöä ja niin itsenäisenä valtiona, kuin se YYA-Suomessa oli ylipäätään mahdollista. En hevillä usko, että kukaan toinen suomalainen olisi tehnyt tätä työtä vv. 1956-1981 merkittävästi parempaan lopputulokseen yltäen kuin Urho Kekkonen.

Ei NL:n suunnitelmat kusseet, sillä päämääränä oli Suomen liittyminen neukkulaan kuhan poliittinen eliitti saadaan pehmitettyä tarpeeksi pitkälle.

Kyllä Neuvostoliitossa tällaisia suunnitelmia oli, ja niiden lainehdintaa näkyi Suomessakin mjr:n kuvaamalla tavalla vielä 60-70 -lukujen taitteessa. Olettaakseni viimeistään 1970-luvun puolivälissä Neuvostoliitossa ymmärrettiin ja hyväksyttiin, ettei Neuvostoliitolla ole edellytyksiä muuttaa Suomen yhteiskuntajärjestelmää, siis ei-sotilaallisia vaikutustapoja käyttäen. Tuota ennen Suomen piti hoitaa suhteita Neuvostoliittoon hyvinkin konkreettisten uhkakuvien pelossa, joista ei toki aivan kokonaan päästy eroon ennen Neuvostoliiton lopullista romahdusta ja YYA-sopimuksen purkautumista.

 

[mjr]

* Mitkä olivat konkreettiset vauriot Suomelle Kekkosen presidenttiajasta? Tässä haetaan nimen omaan konkreettisia asioita, ei mitään mädännäistä poliittista kulttuuria tai kotiryssämeininkiä.

Minusta tuo on aika konkreettinen vaurio: tuo 70-luvulla kasvanut sankka poliitikkopolvi ehti oppimaan todella huonoja tapoja, mitkä sitten heijastuivat pitkään aikakauden jälkeenkin poliittisessa kulttuurissamme. Kekkonen ei kuitenkaan ollut mikään maanpetturi ja onnistui myös aika totaalisesti neutraloimaan suomalaisen kommunismin sekä integroimaan Suomen talouden lujasti länteen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Minusta tuo on aika konkreettinen vaurio: tuo 70-luvulla kasvanut sankka poliitikkopolvi ehti oppimaan todella huonoja tapoja, mitkä sitten heijastuivat pitkään aikakauden jälkeenkin poliittisessa kulttuurissamme. Kekkonen ei kuitenkaan ollut mikään maanpetturi ja onnistui myös aika totaalisesti neutraloimaan suomalaisen kommunismin sekä integroimaan Suomen talouden lujasti länteen.

Rehellisesti sanoen, on se minustakin. Halusin kuitenkin ohjata huomion kiinnittymistä toisenlaisiin asioihin, koska Tehtaankadulla juokseminen ja idänkortilla pelaaminen ovat ilmeisiä seikkoja. Mutta mainittujen ilmiöiden olemassaolosta on turha syyttää yksin Kekkosta, vaikka Kekkosen toiminta ilman muuta mahdollisti ja myös ruokki myös näiden epäterveiden piirteiden syöpymistä poliittiseen kulttuuriimme. Eikä ole kaukaa haettua sekään, että poliittisen kultturin aikoinaan tapahtunut rämettyminen ja YYA-Suomen perusprinsiippien syöpyminen poliittisten toimijoiden ja tätä kautta koko kansan tajuntaan on johtanut tilanteeseen, jossa omituisen suuri osa Suomen kansasta ei ymmärrä Naton jäseneksi hakeutumisen pragmaattista vaihtoehdottomuutta vuonna 2014. Eli näkemyksesi on aivan relevantti.

 

[mjr]

Eikä ole kaukaa haettua sekään, että poliittisen kultturin aikoinaan tapahtunut rämettyminen ja YYA-Suomen perusprinsiippien syöpyminen poliittisten toimijoiden ja tätä kautta koko kansan tajuntaan on johtanut tilanteeseen, jossa omituisen suuri osa Suomen kansasta ei ymmärrä Naton jäseneksi hakeutumisen pragmaattista vaihtoehdottomuutta vuonna 2014. Eli näkemyksesi on aivan relevantti.

Niin, osa sitä liturgiaahan oli, että oli löydetty joku ikuinen taikakonsti loputtomasti jatkuvan ystävyyden, yhteistyön (ja toivottavasti ei avunannon) linjalla - niin sanottiin sen takia, ettei NL yrittäisi saada enempää, enkä usko, että Kekkonen uskoi tälläiseen järjettömään höpinään sekuntiakaan. Mutta hännystelijät ja lähes kaikki nuorisopolitiikot, suuri osa intellektuelleista ja osa kansaakin taisi silloin uskoa, ja sen jäljiltä monet ovat vieläkin suomettarelaisia täysin ajattomalla ajalla. Väyrynen esim. kuulostaa siltä kuin olisi valmis tältä istumalta takaisin YYA-aikaan, enkä nyt jotain Lehtomäkeä (pelottavampi näistä, koska vielä nousussa) pidä paljoa parempana.

 

[dana77]

Ei NL:n suunnitelmat kusseet, sillä päämääränä oli Suomen liittyminen neukkulaan kuhan poliittinen eliitti saadaan pehmitettyä tarpeeksi pitkälle.

Eli ei koskaan. Kehitys ei tuohon suuntaan edes edennyt, vaikka tehtaankadulla juoksivat useammankin puolueen edustajat.

Väitän, että NL romahti meidän kannaltamme otolliseen aikaan. Mihin luulisit esim Halosen Suomea ohjanneen, jos NL olisi vielä ollut olemassa?

Bob Johnson sanoi aikainaan, että "everyday is a great day for a hockey". Parempi sanonta olisi että "everyday is a great day for Soviet Union to collapse".'

Jossittelu tällaisilla asioilla on hupsua, mutta Neuvostoliitto ei romahtanut mitenkään itsestään vaan sen romahdus johtui kommunismin toimimattomuudesta talousjärjestelmänä. Jos minun pitäisi alkaa jossittelemaan sillä, että mitä jos kommunismi olisi ollut toimivampi systeemi kuin kapitalismi, niin sitten minun pitäisi varmaan loogisesti vastata, että siinä tapauksessa Suomen olisi pitänyt toimivampaan systeemiin vaihtaa. Ja odottaa USA:n romahtamista omaan mahdottomuuteensa.

Kaikenlainen vihjailu että Halonen olisi Suomen vienyt osaksi NL:ää on ihan hatusta vedettyä ja perusteetonta kuvittelua.

 

[Sako]

Eli ei koskaan. Kehitys ei tuohon suuntaan edes edennyt, vaikka tehtaankadulla juoksivat useammankin puolueen edustajat.

Ilmeisesti meillä on eri näkemys. Vaikka talouden saralla oli lähentymistä länteen, niin poliittiikojen juoksu Tehtankadulla vain lisääntyi. Ja siellä juoksi kaikki puolueet. Kehitys oli menossa tasaisesti huonompaan aina NL romahdukseen asti.

Kaikenlainen vihjailu että Halonen olisi Suomen vienyt osaksi NL:ää on ihan hatusta vedettyä ja perusteetonta kuvittelua.

On tuo sanonut TV:n vaaliväittelyssä, että YYA oli hyvää aikaa. Ei tarkentanut, että oliko seksi vai politiikka parempaa.

Ketjun aiheesta:

Porošenko ja Putin ovat keskustelleet puhelimitse useasti viimeisten viikkojen aikana.

"Jos haluaisin, Venäjän joukot voisivat olla kahdessa päivässä paitsi Kiovassa, myös Riiassa, Vilnassa, Tallinnassa, Varsovassa ja Bukarestissa", Putinin kerrotaan sanoneen Porošenkolle, joka puolestaan kertoi asiasta Barrosolle.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Lehti+Put...pääkaupungit+kahdessa+päivässä/a1411005258784

Jotenkin vaikuttaa siltä, että Putleri ei enää osaa hahmottaa milloin puhuu paikallisille pers'kärpäsilleen ja milloin yrittää esiintyä valtion päämiehenä.

 

[tulikaste]

Ei tosiaan tuota vaikeuksia uskoa, että Putin olisi oikeasti tuolla tavalla uhonnut, mutta kieltämättä "kerrotaan sanoneen Porosenkolle, joka puolestaan kertoi asiasta Barrosolle" on ehkä vähän siinä ja siinä uskottavuuden suhteen. Varmaan Putinin mielessä tuollaista liikkuu, mutta voi olla, että Porosenko on myös pyrkinyt noin sanomalla vähän herättelemään Barrosoa kriisin suhteen. Tiedä häntä. Jotenkin huvittaa ajatus Putinista luettelemassa huolellisesti jokaisen entisen Neuvostoliiton alusmaan pääkaupungit läpi.

Olisi muuten hienoa joskus kuulla näitä valtionpäämiesten välisiä puhelinkeskusteluja. Huonoa englantia ja jotain pikkumaisia verbaalisia voimannäyttöjä.

 

[Sako]

Barroso kertoi aikaisemmasta puhelusta, jossa Putin kertoi valtaavansa Kiovan 2 viikossa. Tätä taustaa pidän väitettä uskottavana.

 

[sampio]

Kekkonen ei kuitenkaan ollut mikään maanpetturi ja onnistui myös aika totaalisesti neutraloimaan suomalaisen kommunismin sekä integroimaan Suomen talouden lujasti länteen.

Pakko nyt puuttua tähän vielä, mutta Kekkosen ansioksi Suomen talouden länsi-integraatiota ei ole syytä lukea muuta kuin NL:n pehmittämisen osalta, mikä ei tietysti kovin pieni ansio ole. Silti, UKK:n henkilökohtainen panos ei ole läheskään yhtä merkittävä kuin teollisuuden eri toimijoiden. En epäile, että tässä sulla olisi jotain epäselvää, mutta koska tämä toistuvasti tulee esille varsin epämääräisesti, niin puutunpa edelleen. En jaksa kaivella luentomateriaaleja esille, mutta jos Suomen taloushistoriaan perehtyneet Kuisma ja Jensen-Eriksen voivat toimia jonkinmoisina auktoriteetteina niin mainitaan nyt heidät tässä yhteydessä.

 

[mjr]

Pakko nyt puuttua tähän vielä, mutta Kekkosen ansioksi Suomen talouden länsi-integraatiota ei ole syytä lukea muuta kuin NL:n pehmittämisen osalta, mikä ei tietysti kovin pieni ansio ole. Silti, UKK:n henkilökohtainen panos ei ole läheskään yhtä merkittävä kuin teollisuuden eri toimijoiden. En epäile, että tässä sulla olisi jotain epäselvää, mutta koska tämä toistuvasti tulee esille varsin epämääräisesti, niin puutunpa edelleen. En jaksa kaivella luentomateriaaleja esille, mutta jos Suomen taloushistoriaan perehtyneet Kuisma ja Jensen-Eriksen voivat toimia jonkinmoisina auktoriteetteina niin mainitaan nyt heidät tässä yhteydessä.

No, voisiko sanoa, että silloisessa Suomessa etenkin EEC-päätös olisi ollut sangen pitkälti Kekkosen estettävissä (Eftan liitännäisyys tapahtui vielä hieman eri oloissa). Nordekin hän estikin. Suomi olisi silti voinut käydä kauppaa länsi-Euroopan kanssa, mutta ilman noin näkyvää ja luottamusta herättävää signaalia. Kaikki kunnia teollisuudelle, ja teollisuushistorioitsijoille, mutta väittäisin silti että 70-luvun Suomessa viimeinen sana seisoi Tamminiemessä, jonne olisi saatu tilattua Kremlistä tiukkaakin noottia, johon tarvittaessa nojata.

 

[sampio]

Toki Kekkosella oli viimeinen sana, mutta näkisin kyllä käytännön tason toimijoilla aika merkittävän osan länsi-integraatiossa. Itään päin Urkki hoiti hommia henkilökohtaisesti, mutta länteen puolestaan yrityspamput ja liittojen miehet tekivät suurimman työn ja kuten aiemmin mainitsin, välillä ohi Urkin ja henkilökohtaisien suhteidensa avulla. Tietenkin UKK olisi voinut touhut lopettaa, mutta miksi olisi pitänyt, kun muut osasivat sen puolen paremmin, ja viittaan varsinkin 50-60 -lukujen integraatioon, silloin se pohja kuitenkin luotiin. Lievästi epäreilua olisi jättää mainitsematta tahot, jotka varsinaisen työn tekivät, ja lukea Kekkosen ansioksi lähinnä se, ettei hän prosessia torpannut, jos nyt kärjistetään.

 

[mjr]

Lievästi epäreilua olisi jättää mainitsematta tahot, jotka varsinaisen työn tekivät, ja lukea Kekkosen ansioksi lähinnä se, ettei hän prosessia torpannut, jos nyt kärjistetään.

No, tietysti jos me pohtisimme teollisuus- ja kauppahistoriaa, mutta puheena olikin Kekkosen ura, henkilö ja mahdollinen "maanpetturuus". Toki kommunismin tukahtumisenkin varsinaisesti suorittivat muut tekijät (he itse ensinnäkin), mutta silti Kekkosella oli avainrooli tämän mahdollistajana ja edistäjänä. Tietenkään hän ei kulkenut kauppamiehenä maailmalla (paitsi, hmm, naapurilähiössä), mutta oli kuitenkin se henkilö, johon personoitui Suomen linja Paasikiven jälkeisenä aikana.

 

[dana77]

Ilmeisesti meillä on eri näkemys. Vaikka talouden saralla oli lähentymistä länteen, niin poliittiikojen juoksu Tehtankadulla vain lisääntyi. Ja siellä juoksi kaikki puolueet. Kehitys oli menossa tasaisesti huonompaan aina NL romahdukseen asti.

Minun puolestani sinä saat olla sitä mieltä. Koska arvaan, että mitään tilastoja ei ramppaamisista ja niiden vaikutuksista ole, niin voidaan tarkastella faktoja. Faktaa esim on että 1987 oikeistoa edustanut Kokoomus nousi hallitukseen ensimmäistä kertaa ikuisuuksiin ja tämä ei neukkujen toive ollut. Samoin fakta on että Suomessa alettiin EY-jäsenyydestä keskustelemaan 90-luvun vaihteessa ennen Neuvostoliiton hajoamista. Ihan hupsua on kuvitella, että tuo olisi ollut mahdollista 70-luvulla.

On tuo sanonut TV:n vaaliväittelyssä, että YYA oli hyvää aikaa. Ei tarkentanut, että oliko seksi vai politiikka parempaa.

Tälläisia heittoja voi irroittaa asiayhteyksissä ja esittää niitä niin tarkoituksenmukaisessa valossa kuin halutaan.

Yhtä todistusvoimaista olisi nostaa esille Halosen lausunto tältä vuodelta: "Olen ennenkin verrannut Viron ja Venäjän suhdetta väkivaltaiseen avioliittoon".

 

[sampio]

No, tietysti jos me pohtisimme teollisuus- ja kauppahistoriaa, mutta puheena olikin Kekkosen ura, henkilö ja mahdollinen "maanpetturuus".

Kyllähän tuo huomioni Kekkosen henkilökuvaan istuu varsin hyvin, toki myönnän, ettei kyse ole nyt tämän maanpetturuuskeskustelun osalta siitä kaikkein oleellisimmasta pointista. Ja uran kannalta ihan mielenkiintoisia vaiheita myös.