Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[moelsky]

Eihän Suomessa olekaan palkat nousseet, koska korot ja inflaatiot ovat olleet alhaalla käytännössä katsoen koko 2000-luvun. Velat ja varallisuusarvot ovat nousseet. Ja nyttemmin myös hinnat ja korot.

Suomi on todella säälittävä palkanmaksaja ja vieläkin halvemmalla pitäisi päästä, koska kuka muuten puolustaisi osakkeenomistajan osinkoa.

5000€ kuukaudessa ja olet Top 10%:ssa.

Loppujen lopuksi se on aika säälittävää.

Ja sitten tulee tällaista settiä A-Studiossa.

Linkki: https://twitter.com/SimoGronroos/status/1783059614163988497

Mitä tapahtuu, kun meillä on kilpailu osaajista: sehän tarkoittaa sitä, että tulee palkkapaineita, palkat nousee. Osa niistä tutkimus- ja kehitysrahoista – tutkimuksesta ja kehityksestä suurin osa on palkkamenoja – se tarkoittaa sitä, että osa niistä lisääntyvistä T&K panostuksista menee palkkoihin eikä suinkaan siihen, että lisättäisiin innovaatiotoimintaa ja tämähän ei ole tuottavuuskasvun kannalta paras. Me välttämättä tarvitaan lisää niitä ulkomaalaisia maahanmuuttajia

 

[tommy36]

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että valtaosan mielestä velkaantuminen pitää saada kuriin, mutta se ei saa näkyä minun eikä muidenkaan elämässä. Paitsi rikkailta saa ottaa.

Eikös se kanta nyt ole, että vain köyhiltä saa leikata. Heillähän siihen on eniten varaa kuitenkin. Ainakin niinhän tämän toiminnan ydin on, joten ei kai ainakaan sinulla tai edes niillä rikkailla nyt niin huonosti ole asiat. Toiset haluaa köyhää kurnuutettavan, ja toiset ei.

Itse en elä uskossa, että köyhyys olisi valinta, jonka ihminen on tehnyt tarkoituksenmukaisesti. Osalla toki voi olla, mutta uskoisin sen olevan vähemmistönä kuitenkin. Ja ainakaan itsellä ei ole kyllä sellaista valtaa ja kykyä, että voisin oikeasti osoitella ihmistä sormella, ja sanoa hänelle, että kaikki paska on omaa syytäsi ja laiskuuttasi, ja miksi et tee niin, näin tai noin. Niin erilaisia ovat elämäntilanteet ihmissuhteineen kaikkineen, että en suin surmikaan koe olevani oikeutettu arvostelemaan ihmistä siitä, että on köyhä omaa syytään.

Kuten myöskään rikkaita olla äärimmäisen harvoin vain sillä omalla työllään, ylivertaisella älyllään tai edes ahkeruudellaan, sillä täältä kyllä löytyy ihan hitosti kovempaa duunia tehneitä ihmisiä, jotka eivät todellakaan sillä työllään rikastu, ja osa ei edes vaurastu, koska palkanmaksajan käyrtä hänen kohdallaan osoittavat aina tilannetta, jossa palkanmaksaja on jo hengityskoneessa sillä hetkellä.

Mielenkiintoista kuitenkin tosiaankin nähdä, kuinka joku edellen uskottelee itselleen ja muille, että kaikenlainen rikastuminen on vain sen oman rankan duunin seurausta. No ei ole.

Yksikään ei ole rikastunut vain sillä omalla työllään, vaan ihan aina on tarvittu hitosti onnea, kontakteja sekä ennen kaikkea monen muun todella kovaa duunia sen eteen, että joku on voinut rikastua.

Ja tietenkin pitää mainita sellaiset henkilökohtaiset riskit -joissakin tapauksissa- joissa oma hyvä idea tai juurikin ne kontaktit auttavat luomaan liiketoiminnan joka kantaa sinne rikkauksiin, mutta sittenkin taas tarvitaan muita ihmisiä tekemään se työkin, joka sille rikastumislle luo jatkuvuutta. Joten aina on hyvä tunnustaa se muiden, sattuman sekä sen onnekin osuus siinä, että on rikastumaan päässyt, joten ei kai se hirveän epäoikeudenmukaista voi olla, että sitten vaikeana aikana siellä uhrataan omasta, kun ei kuitenkaan vaaraa ole, että sinne leipäjonoon joutuisi.

Näen sisi enemmänkin nolona senkitinän, jossa ihminen ajautuu kuvittelemaan olevansa nin ylivertainen muihin nähden, että hän sitten jossakin piilossa muiden kaltaistensa kanssa kiukuttelee, kun joutuu elättelemän muita, joista moni on ihan ilman muuta kuitenkin olleet sen taustalla, että hän voi nyt siellä kavereidien kanssa kikkeleitä mittailla; tai no mitä vaan elimiä, ettei kukaan nyt loukkaannu.

Aikamme ongelma onkin siis itseasiassa se kyvyttömyys tunnustaa muiden ihmisten merkitys oman elämänsä fasiliteettien suhteen, sekä kiitollisuus siitä, että on käynyt omalla kohdalla hyvin. Heti kun päästää sinne "olen rikas" moodiin, heitetään kaikki muutovista ja ikkunoista, ja sairastutaan luulotautiin, jossa ajatellaan olevansa elämää suurempia, ja että hänen -ja siis vain hänen- kovalla työllään kaikki muut elelevät hänen rahoillaan, hyi hittolainen sentään.

 

[Tadu]

Eikös se kanta nyt ole, että vain köyhiltä saa leikata. Heillähän siihen on eniten varaa kuitenkin. Ainakin niinhän tämän toiminnan ydin on, joten ei kai ainakaan sinulla tai edes niillä rikkailla nyt niin huonosti ole asiat. Toiset haluaa köyhää kurnuutettavan, ja toiset ei.

Itse en elä uskossa, että köyhyys olisi valinta, jonka ihminen on tehnyt tarkoituksenmukaisesti. Osalla toki voi olla, mutta uskoisin sen olevan vähemmistönä kuitenkin. Ja ainakaan itsellä ei ole kyllä sellaista valtaa ja kykyä, että voisin oikeasti osoitella ihmistä sormella, ja sanoa hänelle, että kaikki paska on omaa syytäsi ja laiskuuttasi, ja miksi et tee niin, näin tai noin. Niin erilaisia ovat elämäntilanteet ihmissuhteineen kaikkineen, että en suin surmikaan koe olevani oikeutettu arvostelemaan ihmistä siitä, että on köyhä omaa syytään.

Kuten myöskään rikkaita olla äärimmäisen harvoin vain sillä omalla työllään, ylivertaisella älyllään tai edes ahkeruudellaan, sillä täältä kyllä löytyy ihan hitosti kovempaa duunia tehneitä ihmisiä, jotka eivät todellakaan sillä työllään rikastu, ja osa ei edes vaurastu, koska palkanmaksajan käyrtä hänen kohdallaan osoittavat aina tilannetta, jossa palkanmaksaja on jo hengityskoneessa sillä hetkellä.

Mielenkiintoista kuitenkin tosiaankin nähdä, kuinka joku edellen uskottelee itselleen ja muille, että kaikenlainen rikastuminen on vain sen oman rankan duunin seurausta. No ei ole.

Yksikään ei ole rikastunut vain sillä omalla työllään, vaan ihan aina on tarvittu hitosti onnea, kontakteja sekä ennen kaikkea monen muun todella kovaa duunia sen eteen, että joku on voinut rikastua.

Ja tietenkin pitää mainita sellaiset henkilökohtaiset riskit -joissakin tapauksissa- joissa oma hyvä idea tai juurikin ne kontaktit auttavat luomaan liiketoiminnan joka kantaa sinne rikkauksiin, mutta sittenkin taas tarvitaan muita ihmisiä tekemään se työkin, joka sille rikastumislle luo jatkuvuutta. Joten aina on hyvä tunnustaa se muiden, sattuman sekä sen onnekin osuus siinä, että on rikastumaan päässyt, joten ei kai se hirveän epäoikeudenmukaista voi olla, että sitten vaikeana aikana siellä uhrataan omasta, kun ei kuitenkaan vaaraa ole, että sinne leipäjonoon joutuisi.

Näen sisi enemmänkin nolona senkitinän, jossa ihminen ajautuu kuvittelemaan olevansa nin ylivertainen muihin nähden, että hän sitten jossakin piilossa muiden kaltaistensa kanssa kiukuttelee, kun joutuu elättelemän muita, joista moni on ihan ilman muuta kuitenkin olleet sen taustalla, että hän voi nyt siellä kavereidien kanssa kikkeleitä mittailla; tai no mitä vaan elimiä, ettei kukaan nyt loukkaannu.

Aikamme ongelma onkin siis itseasiassa se kyvyttömyys tunnustaa muiden ihmisten merkitys oman elämänsä fasiliteettien suhteen, sekä kiitollisuus siitä, että on käynyt omalla kohdalla hyvin. Heti kun päästää sinne "olen rikas" moodiin, heitetään kaikki muutovista ja ikkunoista, ja sairastutaan luulotautiin, jossa ajatellaan olevansa elämää suurempia, ja että hänen -ja siis vain hänen- kovalla työllään kaikki muut elelevät hänen rahoillaan, hyi hittolainen sentään.

Pitkä viesti, mutta ei millään tavalla liity minun viestiini eikä kyllä mielestäni Suomen talouteenkaan. Ei pahalla tämä. Jos köyhiltä leikataan, ei sitä tehdä sen takia, että köyhiä halutaan kurnuutettavan tai köyhät jotenkin ansaitsisivat sen. Tai, että rikkaat pitäisivät itseään jotenkin parempina. Tuo on ihmeellinen olkiukko.

 

[tommy36]

Ja sitten tulee tällaista settiä A-Studiossa.

Linkki: https://twitter.com/SimoGronroos/status/1783059614163988497

Juuri tähän hallituksen touhutkin ovat keskittyneet tuosta ristiriidasta siihen maahanmuuttoon huolimatta, että pitää tehdä yrityselämän avuksi touhuja, jossa palkansaajan asemaa heikennetään siten, että ei vaan seuraisi niitä palkansaajan markkinoita, jotka siis nyt tällä hetkellä olisivat nimeomaan menossa. Ja juuri tähän se EK on itkenyt vuosia apuja hallituksilta, että näin ei pääsisi käymään, koska se kilpailu on poissa omista tuotoista.
Siksi myöskään moni töitä ei kannata täällä tehdä, jos ja kun yritys laskee, että ei voi näill palkoilla saada tarpeeksi tuottoa itselleen. Tuottoa toki tulisi, mutta kun se tuotto ei kuitenkaan vaan riitä, vaan pitäisi saada enemmän, ja siksi juurikin sitä halpatyövoimaa, että ei tarvitse suorittavan työn osalta koskaan palkkoja nostella.

 

[tommy36]

Pitkä viesti, mutta ei millään tavalla liity minun viestiini eikä kyllä mielestäni Suomen talouteenkaan. Ei pahalla tämä. Jos köyhiltä leikataan, ei sitä tehdä sen takia, että köyhiä halutaan kurnuutettavan tai köyhät jotenkin ansaitsisivat sen. Tuo on ihmeellinen olkiukko.

Ei toki, lainasin sinua jonkin yksityiskohdan vuoksi, mutta siitä ajatus juoksi sitten eteenpäin. Unohdin asian mainita, kuten piti, joten pahoittelen kovin.

 

[Tadu]

Ei toki, lainasin sinua jonkin yksityiskohdan vuoksi, mutta siitä ajatus juoksi sitten eteenpäin. Unohdin asian mainita, kuten piti, mutta unohdin, joten pahoittelen kovin.

Ei mitään. Kaikki OK. Itsekin vastaavaan syyllistyn.

 

[Dynamo]

Sanoisin, että iso osa taloutemme haasteista on - nyt ja tulevaisuudessa - paitsi huoltosuhde, myös sote-sektorin hintojen nousu. Aiemmin hyvätasoinen ja edullisesti palveluita tuottanut sotesektori on ollut pitkälti sen varassa, että työnantajapuolella (julkinen hallinto) on ollut työnantajamonopoli. Tämä on johtanut siihen, että palkat eivät ole vastanneet markkinahintoja, vaan sote-alan työntekijöille on voitu maksaa vähemmän, koska kilpailevia työmarkkinoita ei ole ollut. Jatkossa asia ei ole näin, vaan vähitellen markkinavoimat ajavat sote-alan palkkoja ylös. Ammattityhdistysliikeläisille selvennys: tämä tulee tapahtumaan markkinoiden, ei lakkojen, voimalla. Seuraus on (ilmeisen välttämättömästi) se, että sote-palveluita joudutaan karsimaan, tai yhä suuremmalle osalle näistä joudutaan laittamaan kovemmat hinnat käyttäjille. Verorahoilla tällaisen elintason (käytännössä ilmaiset sote-palvelut) ylläpitäminen on iso haaste. Maksullisuudessa on sitten se ongelma, että vähävaraisilla ei ole mistä maksaa, ja varakkaidenkin pitäisi saada verorahoilleen vastinetta. Siispä epäilen, että (käytännössä ilmaisia) palveluita tai niiden tasoa (esim. hoitajamitoitus) karsitaan.

 

[Cobol]

Nämä ovat seurauksia, eivät syitä:

1. Julkisen talouden velkaantuminen oli viime vuonna Suomessa voimakkaampaa kuin yhdessäkään muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, ilmenee Eurostatin julkaisemista tiedoista. Julkinen talous | Suomi velkaantui viime vuonna eniten EU-maista – Grafiikat näyttävät vertailun

2. The Economist vertasi eri maiden inflaatiota, inflaation laaja-alaisuutta, bruttokansantuotteen kasvua, työllisyyden kasvua ja osakkeiden hinnan muutosta. Vertailussa mukana oli 35 enimmäkseen vaurasta maata Euroopasta, Aasiasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Suomi sijoittui viimeiseksi. Pääkirjoitus | Kyvyttömäksi leimattu Kreikka loistaa talousvertailun priimuksena, Suomi vajosi pohjalle

3. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat muihin eurooppalaisiin verrattuna tyytymättömiä työhönsä. Suomalaisten motivaatio ja intohimo ovat Euroopan heikoimmasta päästä: ainoastaan Serbiassa työntekijät ovat vähemmän motivoituneita työhönsä. Työelämä | Kysely: suomalaisten työmotivaatio on läntisen Euroopan heikoimpia

4. Ukomaalaisten työttömien määrä on noussut Suomessa ennätyksellisen suureksi. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli joulukuussa 2023 yli 44 000 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa. Se on mittaushistorian suurin luku. Työttömyys | Suomessa on ennätyksellisen paljon ulkomaalaisia työttömiä

Olisiko tässä syytä keskustella etujärjestöjen, opposition ja hallituksen välillä tarvittavista toimista? Siis ihan vakavissaan. Kun näitä ja monia muita tilastoja Suomen osalta katsoo, yksikään hallitus ei mahdollisesti kykene sellaisiin askelmerkkeihin omana aikanaan, että pääsisimme riittävästi eteenpäin. Kyse on useamman hallituskauden periodista, jolla tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

 

[BaronFIN]

Yksi mitä voisin vielä (sos.dem.) oikeistolaisena harkita, olisi alimpien tuloluokkien ”verovapaus”. Nythän tämä kuvitteellinen alimman veroluokan alaraja on 15000€/vuosi.

Tämä osaltaan riittää siihen ettei kukaan halua oikein tienata enempääkään ja sitten päädytään ihme tuloloukkuun 1100€/kk ja loput eri tukimuodoilla päälle.

Voi varmaan olla myös palkanmaksajien toivelistalla ettei alimmille palkkaluokille tule verojen maksun kautta palkan korotuspaineita. #pidetäänpalkatpieninä #palkaneitarvitseriittääelämiseen

Progression kun laittaisi alkamaan ensimmäisen kesätyötonnin jälkeen, niin siitä massasta olisi todennäköisesti enemmän irroitettavissa kuin jollain pienen promilleosan raippaverpoilla. Lisätuloilla tilkitsisi valtion tulovajetta tai loiventaisi progressiokäyrää.

Saa toki olla eri mieltä.

Edit: typoja

 

[Dynamo]

Yksi mitä voisin vielä (sos.dem.) oikeistolaisena harkita, olisi alimpien tuloluokkien ”verovapaus”. Nythän tämä kuvitteellinen alimman veroluokan alaraja on 15000€/vuosi.

Tämä osaltaan riittää siihen ettei kukaan halua oikein tienata enempääkään ja sitten päädytään ihme tuloloukkuun 1100€/kk ja loput eri tukimuodoilla päälle.

Voi varmaan olla myös palkanmaksajien toivelistalla ettei alimmille palkkaluokille tule verojen maksun kautta palkan korotuspaineita. #pidetäänpalkatpieninä #palkaneitarvitseriittääelämiseen

Progression kun laittaisi alkamaan ensimmäisen kesätyötonnin jälkeen, niin siitä massasta olisi todennäköisesti enemmän irroitettavissa kuin jollain pienen promilleosan raippaverpoilla. Lisätuloilla tilkitsisi valtion tulovajetta tai loiventaisi progressiokäyrää.

Saa toki olla eri mieltä.

Edit: typoja

Kansalaispalkkaa on tähän ehdoteltu. Ymmärtääkseni sen pitäisi toimia hyvin juuri kannustinloukkujen purkamiseen. En oikein ymmärrä, miksei sitä ole otettu käyttöön. Onko muutos liian massiivinen, vai onko sen käytännön toteutuksessa muita ongelmia, en tiedä, mutta ainahan sitä voi oppia. Ehkä täällä joku osaa avata kansalaispalkan implementoimisen problematiikkaa paremmin?

 

[OLLI58]

Onkohan meillä koskaan mietitty ansiotuloon tasaveroa, esimerkiksi niin että € 1000,- saisi verovapaasti ja siitä yli menevästä osasta xx% tasavero? Rajojahan voisi säätää niin että tuloverokertymä pysyisi suurinpiirtein samana, järjestelmä olisi vaan paljon yksinkertaisempi.

 

[Ollakseni]

Kansalaispalkkaa on tähän ehdoteltu. Ymmärtääkseni sen pitäisi toimia hyvin juuri kannustinloukkujen purkamiseen. En oikein ymmärrä, miksei sitä ole otettu käyttöön. Onko muutos liian massiivinen, vai onko sen käytännön toteutuksessa muita ongelmia, en tiedä, mutta ainahan sitä voi oppia. Ehkä täällä joku osaa avata kansalaispalkan implementoimisen problematiikkaa paremmin?

Yksi juttu on se, että kansalaispalkan/perustulon pitäisi selkeyttää tukiviidakkoa ja vähentää tukien määrää. Kuitenkin aina on niitä talouksia jotka tarvitsevat harkinnanvaraisia tukia. Niiden mallien rahoitus on myös vähän nihkeää. Amos Ahola on aikanaan jonkun mallin tehnyt ja se on hyvin tiivistettynä tässä:

Perustulomallini päätavoitteet Martti Hetemäelle | Uusi Suomi Puheenvuoro

Kiitos Martti Hetemäki, otit kirjoituksessasi Perustulosta pidemmälle kantaa vastineeseeni, ja esitit erittäin aiheellisen kysymyksen: Mitkä ovat perustulon päätavoitteet?

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Toki voisi sanoa, että oikeistossa esiintyvä ideologinen vastustus kaikelle vastikkeettomalle rahalle, mitä valtio antaisi kansalaisille näkyy tässä. Eli pitäisi tehdä töitä saadakseen tukia jne.

 

[BigRedCat]

Sellaisia eroja on myös, että valtioilla voi ikää olla satoja vuosia ja verotusoikeus. Mutta todellakin pitää maksaa velat takaisin, käytän usein esimerkkinä sitä, että Britanniakin maksoi viimeiset South Sea Bubblen aikaiset velkansa vajaassa 300 vuodessa ja Napoleonin sodat tuli kuitattua about 200 vuodessa. Eli mikähän tässä sitten analogia olisi yksittäiseen ihmiseen?

Kaikella kunnioituksella, tämä on "kyllä ilmasto on ennenkin muuttunut" -tason argumentti. Suomessa ja brittiläisessä imperiumissa voimansa päivänä ei ole noin mitään samaa. Vuonna 1870 brittiläisen imperiumin talous vastasi neljäsosasta koko maailman BKT:ta. Lisäksi esim. tuo toistelemasi Napoleonin sotien aikainen velka taisi maksaa briteille korkoina pahimpina vuosina yli puolet verotuloista. Sitä voi miettiä, miten liitoksissaan natiseva hyvinvointivaltio kestäisi vastaavaa...

Eli hauska anekdootti mutta relevanssia ei juuri ole. Varsinkin kun jätät esim. tällaiset Suomen kannalta relevantimmat vertailutapaukset huomiotta: Sovereign default - Wikipedia

Unohtamatta tietenkään sitä, että brittien valtionvelka BKT-suhteella mitattuna laski näistä huipuistaan todella jyrkästi: File:Dette britannique longue période.png - Wikipedia

 

[mjr]

Kaikella kunnioituksella, tämä on "kyllä ilmasto on ennenkin muuttunut" -tason argumentti.

Kansantaloustieteen peruslähtökohtia - valtionvelka on luonteeltaan eri asia kuin yksityistalouden. Tämän tosiseikan epäilemättä myönnät? Suomen ja sovereign defaultin välisistä relevanteista yhteyksistä voit tiedustella lainamarkkinoilta ja luottoarvioyhtiöiltä. Toki ilman talouskasvua ja vahvempaa demografiaa voidaan tulla tutummiksikin. Tästäkin epäilen että rationaalisena kirjoittajana olet täsmälleen samaa mieltä.

 

[Erkka Lapanen]

Kipeää tekee, mutta hallituksen tavoite ei näillä eväillä toteudu, ennustaa ministeriö – taantumasta kuitenkin noustaan

Valtiovarainiministeriö povaa Suomen talouteen nollakasvun vuotta, mutta ensi vuonna talous kääntyisi nousuun. Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu.

yle.fi

Ei varmasti toteudu kun hallitus tekee vääriä päätöksiä. Leikkaa mm ideologisista syistä tuottavuutta.

 

[Dynamo]

Toki voisi sanoa, että oikeistossa esiintyvä ideologinen vastustus kaikelle vastikkeettomalle rahalle, mitä valtio antaisi kansalaisille näkyy tässä. Eli pitäisi tehdä töitä saadakseen tukia jne.

Heh. Miten mä heti sain mieleeni tästä jonkin sortin vastakkaisjohtopäätöksen. Vasemmistossa on ideologinen kannatus kaikenlaiselle vastikkettomalle rahalle, jonka valtio voisi antaa. Eli pitäisi saada paljon tekemättä mitään, ainakaan töitä. :)

 

[Brett]

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas pisti faktoja aikanaan pöytään, kun valtion velasta puhuttiin. Ei velasta pidä olla millään tapaa huolissaan, voidaan ottaa velkaa vaikka kuinka paljon. Valtio toimii niin, että se ottaa koko ajan uutta velkaa. Uudella velalla maksetaan vanhoja velkoja pois ja otetaan aina uusi velka päälle. Ei niistä veloista pidä välittää. Ne maksetaan uusilla veloilla.

Ja kansalaispalkka pitää mennä niin, että suomalaiset vaan oleskelevat, ja saavat palkkaa siitä että ovat Suomen kansalaisia. Ja maahanmuuttajat tekevät kaikki työt. Tällaisia eväitä elämään on löytynyt.

 

[tommy36]

Yksi juttu on se, että kansalaispalkan/perustulon pitäisi selkeyttää tukiviidakkoa ja vähentää tukien määrää. Kuitenkin aina on niitä talouksia jotka tarvitsevat harkinnanvaraisia tukia. Niiden mallien rahoitus on myös vähän nihkeää. Amos Ahola on aikanaan jonkun mallin tehnyt ja se on hyvin tiivistettynä tässä:

Perustulomallini päätavoitteet Martti Hetemäelle | Uusi Suomi Puheenvuoro

Kiitos Martti Hetemäki, otit kirjoituksessasi Perustulosta pidemmälle kantaa vastineeseeni, ja esitit erittäin aiheellisen kysymyksen: Mitkä ovat perustulon päätavoitteet?

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Toki voisi sanoa, että oikeistossa esiintyvä ideologinen vastustus kaikelle vastikkeettomalle rahalle, mitä valtio antaisi kansalaisille näkyy tässä. Eli pitäisi tehdä töitä saadakseen tukia jne.

Tohon viimeiseen lauseeseen sitten pitäisi kuitenkin sisällyttää siellä oikeistossa sekin ideologia, että siitä työstä pitää sitten makasa sen mukainen palkka, että niitä saatanallisia tukia ei tarvita. Sitten taas ongelmana on se, että tämän vuoksi ne yritykset ensisijaisesti haaveilevat siitä maahanmuuton lisäämisestä, että työntekijän saisi, omien voittomarginaalien turvaamiseksi, alistumaan palkkaan jonka työnantaja haluaa maksaa, eikä siihen palkkaan johon tylntekijä olisi oikeutettu ja joka turvaisi hänen(kin) elämänsä.

Taas yksi esimerkki siitä kaksinaismoralisimista, jonka vallassa läntinen maailma vaeltaa. Eli jos jossakin on olemassa joku, jonka voi alistaa halvalla töihin, niin se hyödynnetään, mutta sitten puhellaan vaan niistä vanhuksista, että kun niiden vuoksi tarvitaan tänne väkeä, kun ei huoltosuhde ole kunnossa.

Huoltosuhdekin kummasti paranee sen liikkessä olevan rahan myötä, eikä suinkaan sen jemmarahan avulla.
Ja kyllä, ihan varmasdtikin tarvitsemme tänne tekijöitä, mutta tarvitsemme ne tänne tienaamaan oikeaa palkkaa, ja laittamaan sitä rahaa kiertoon, eikä suinkaan työnnettäväksi kasvaviin voitojakoihin yrityksissä, joiden toiminta ei kannata kuin hyväksikäyttämällä ihmistä sen heidän voittonsa tuottamiseen.

Tästä olisi siis vaan löydettävä se välimuoto, jossa osa voitoista nyt vaan katoaa sinne suorittavalle portaalle, tai sitten täytyy alkaa miettimään uusiksi, että minkälaisissa yksiköissä sitä työtä tuotetaan, ja osassa karsia siten kokonaan pois siitä välistä se "yritys". Jos ei siis yrityksen toiminta kannata kuin suorittavan portaan elintilaa ja oikeuksia rajoittamalla, niin voisiko miettiä jonkin toisen tavan toteuttamiseksi, koska kuitenkin olisi sitä työtä tehtävänä, jolla ihminen voisi kuitenkin ihan sen tarvitsemansa tienata, kun ja jos sillä ei tarvitse elättää kymmentä muuta.

 

[mjr]

Tulipa vaan taas mieleen tämä sangen yksinkertainen perustotuus: raha ja pääoma on velkaa - eipä mitenkään sinänsä kauhean radikaali asia, mutta kuvaa hyvin sitä miten kansantalous ja pääoma eivät noudata arkijärkeä ja yksityistalouden periaatteita:

Mitä raha on?

 

[Dynamo]

Tulipa vaan taas mieleen tämä sangen yksinkertainen perustotuus: raha ja pääoma on velkaa - eipä mitenkään sinänsä kauhean radikaali asia, mutta kuvaa hyvin sitä miten kansantalous ja pääoma eivät noudata arkijärkeä ja yksityistalouden periaatteita:

Mitä raha on?

Näin nykyään. Tähän liittyy kaikkien aikojen ryöstö. Aiemmin kulta oli vaihdantaväline, ja sitten raha sidottiin kullan arvoon, koska vaihdannassa raha oli kätevämpi. Rahan arvo oli sidottu kultaan. Ihmiset toivat kultaa pankkiin ja saivat vastineeksi rahaa. Rahat sai vaihtaa kiinteällä kurssilla takaisin kultaan. Sitten keskuspankit tekivät ryöstön: pitivät kullan ja ilmoittivat, etteivät liikkeellä olleet rahat enää olleetkaan kultakannassa, eivätkä enää vaihdettavissa kiinteällä kurssilla takaisin kultaan. Jenkeissä vaihto kultaan ei ollut mahdollista millään kurssilla, kun kullan hallussapito kiellettiin yksityishenkilöiltä vuosikymmeniksi. (Jos oikein muistan, kielto peruttiin vasta 1970 luvun puolivälissä.) Rahan arvon takeena ei siis enää ole kulta, vaan asema valtion virallisena maksuvälineenä ja valtion veronkanto-oikeus, sekä tietysti ihmisten luottamus siihen, että rahan arvo on vakaa. Jos luottamus menee, rahan arvo putoaa kuin lehmän häntä, Zimbabwe on vain yksi esimerkki.

Kullan asema (esim. sijoituskohteena) on jännä. Edelleen valtaosa maailman kultavarannoista on keskuspankkien holveissa. Jos ne myisivät varantojaan reippaasti, pitäisi kysynnän ja tarjonnan lain mukaan kullan arvon laskea. Toisaalta taas: tällöin rahalle voisi olla vakaa vaihtoehto (sillä kultaa on rajallinen määrä), joten kullan kysyntä voisi nousta vastaavasti, jolloin rahalle olisi suora kilpailija, (joka mahdollisesti olisi arvoltaan vakaampi). En osaa arvioida kuinka pieleen arvioni menee, jos sanon että yksi merkittävä syy keskuspankkien mahtaville kultavarannoille nykyään on se, että kilpaileva tuote pidetään poissa markkinoilta.

 

[Kampitus]

Onkohan meillä koskaan mietitty ansiotuloon tasaveroa, esimerkiksi niin että € 1000,- saisi verovapaasti ja siitä yli menevästä osasta xx% tasavero? Rajojahan voisi säätää niin että tuloverokertymä pysyisi suurinpiirtein samana, järjestelmä olisi vaan paljon yksinkertaisempi.

Poliittisella tasolla ei varmastikaan ainakaan kovin aktiivisesti ole ajettu tasaveroa, mutta onhan tuosta tutkimuksia tehty. Itse verohan olisi ainakin silloin asettunut sinne 3x% lukemiin. Eli käytännössä tasavero olisi ollut siellä, missä progressiivinen verotus on sillä mediaani keskiluokalla. Hyötyjiä olisivat olleet hyvätuloiset, kärsijöitä sitten taas nämä alle mediaanin tienaavat. Tällaista mallia olen joskus itsekin pyöritellyt, että 1000e asti verotta ja tämän jälkeen tasaverolla. Kyllä tuo kuitenkin vähän liikaa söisi sen 1000-3500e tienaavan maksukykyä. Toki se kannustin työn tekoon olisi parempi, kun progressio ei söisi lisääntyneitä tuloja. Kyllähän Suomen veromalli kuitenkin todella hyvin huomioi tulojen myötä nousevan veronmaksukyvyn, vaikka veroprosenteista voidaankin toki olla aina eri mieltä. Verotus ei kuitenkaan Suomessa luo estettä ottaa vastaan työtä, erinäiset tukimuodot sen sijaan sen tekevät.

 

[BigRedCat]

Kansantaloustieteen peruslähtökohtia - valtionvelka on luonteeltaan eri asia kuin yksityistalouden. Tämän tosiseikan epäilemättä myönnät?

Tottahan toki, valtiolla on verotusoikeus jne. Huom. myös, että velkojat odottavat valtion käyttävän oikeuksiaan niin että se kykenee veloistaan suoriutumaan.

Suomen ja sovereign defaultin välisistä relevanteista yhteyksistä voit tiedustella lainamarkkinoilta ja luottoarvioyhtiöiltä.

Muistelen, että sinusta nykyinen markkinatalous toimijoineen kykenee katsomaan vain kvartaalin päähän, hymiö. Vakavasti puhuen, markkinat pohjaavat odotuksiin. Suomen odotetaan vakauttavan taloutensa itse, ja jos Suomi ei sitä tee, odotetaan komission ja myöhemmin tarvittaessa IMF:n astuvan kehiin.

Suomessa taas haluamme välttää ajautumisen tuollaisiin tilanteisiin jos suinkin mahdollista. Missään nimessä Suomi ei ole mikään taloudellinen ja sotilaallinen supervalta a la brittiläinen imperiumi eikä sillä että brittiläinen imperiumi kykeni ottamaan hulppeita velkataakkoja 1800-luvulla ole mitään relevanssia puhuttaessa Suomesta 2020-luvulla. Huom. myös brittien velkapiikit: Napoleonin sodat, South sea bubble, ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota,... Suomessa puhutaan nyt syömävelasta jota kertyy sellaisina aikoina kun esimerkkisi tapauksessa velkasuhde laski jyrkästi.

Huom. myös, että lausahduksesi toimisi ihan yhtälailla vaikkapa Kreikkaan vuonna 2008 tms. "Sijoittajat ja luottoluokittajat ovat rauhallisia, mitäpä tässä murehtimaan." Näin kärjistettynä, toki. Mutta markkinat kyllä reagoivat nopeastikin kun aihetta on, ja sellainen aihe voi olla Suomen mahdollinen kyvyttömyys oikaista itse kurssiaan.

https://www.researchgate.net/figure/Greek-government-bond-yield-spreads-relative-to-Germany-Source-ECB-Statistical-Data_fig5_261219222

https://assets.bwbx.io/images/users/iqjWHBFdfxIU/iCzQcVim8hOE/v0/-1x-1.png

Toki ilman talouskasvua ja vahvempaa demografiaa voidaan tulla tutummiksikin. Tästäkin epäilen että rationaalisena kirjoittajana olet täsmälleen samaa mieltä.

Toki olen periaatetasolla täysin samaa mieltä. Henkilökohtaisesti en vain näe tällaista puhetta enää kovin relevanttina. Se juna meni jo kun nykyinen kurssi olisi käännetty demografian parantamisella. Toki siis meidän on tehtävä mahdollinen demografiakriisin vaikutusten pienentämiseksi, mutta ei ole realistista odottaa mitään suurta korjausta. Samaten talouskasvua on mukava haikailla, mutta eipä sitäkään nappia painamalla ole luvassa. Rakenteelliset uudistukset mm. työelämän suhteen auttaisivat jonkin verran, mutta niihin on tapana reagoida öyhöttämällä paluusta 30-luvulle ynnä muuta järjetöntä (eikä arvostamamme Oden tapaisia järkiuudistajia ole liiemmin hallituksessa eikä oppositiossa). Ylipäätään uudistusmahdollisuudet on meillä hyvinä aikoina sössitty vatulointiin ja lopulta päädytty nykyisen soten kaltaisiin sekasikiöihin joissa mitään ongelmia ei ratkaistu mutta kustannuksia lisättiin. Tässä ja nyt meidän on pakko sopeuttaa, toivottavasti talouskasvua ja vahvempaa demografiaa saadaan pidemmällä aikavälillä.

 

[Vatso]

Poliittisella tasolla ei varmastikaan ainakaan kovin aktiivisesti ole ajettu tasaveroa, mutta onhan tuosta tutkimuksia tehty. Itse verohan olisi ainakin silloin asettunut sinne 3x% lukemiin. Eli käytännössä tasavero olisi ollut siellä, missä progressiivinen verotus on sillä mediaani keskiluokalla. Hyötyjiä olisivat olleet hyvätuloiset, kärsijöitä sitten taas nämä alle mediaanin tienaavat. Tällaista mallia olen joskus itsekin pyöritellyt, että 1000e asti verotta ja tämän jälkeen tasaverolla. Kyllä tuo kuitenkin vähän liikaa söisi sen 1000-3500e tienaavan maksukykyä. Toki se kannustin työn tekoon olisi parempi, kun progressio ei söisi lisääntyneitä tuloja. Kyllähän Suomen veromalli kuitenkin todella hyvin huomioi tulojen myötä nousevan veronmaksukyvyn, vaikka veroprosenteista voidaankin toki olla aina eri mieltä. Verotus ei kuitenkaan Suomessa luo estettä ottaa vastaan työtä, erinäiset tukimuodot sen sijaan sen tekevät.

Ainakin tässä aika hyvin perustellussa laskelmassa tasavero-% asettuisi 18% kohdille, ei mihinkään 3x-lukemiin:

Linkki: https://twitter.com/VainionpaaEero/status/1620776214901424128

Jossain näin myös laskelman, että sama prosentti toimisi myös pääomatulojen kanssa, kun mukaan otettaisiin myös ne "verottomat" osingot, eli kaikesta tulosta maksettaisiin 18% ja verokertymä olisi sama kuin nykymallilla.

 

[mjr]

Toki olen periaatetasolla täysin samaa mieltä. Henkilökohtaisesti en vain näe tällaista puhetta enää kovin relevanttina. Se juna meni jo kun nykyinen kurssi olisi käännetty demografian parantamisella. Toki siis meidän on tehtävä mahdollinen demografiakriisin vaikutusten pienentämiseksi, mutta ei ole realistista odottaa mitään suurta korjausta. Samaten talouskasvua on mukava haikailla, mutta eipä sitäkään nappia painamalla ole luvassa.

Sinullapas nyt kovasti heiluvat valkoiset liput, sen kun maataan tulessa ja annetaan hyvinvointivaltiomme ja pohjoismaisuutemme vain vähitellen murentua? En nyt todellakaan olisi ihan noin pessimistiminen meidän suhteemme vaikka sangen pessimistinen olenkin.

 

[Erkka Lapanen]

On kyllä turhauttavaa tämä touhu Suomessa. Mutta sillä mennään mitä kansa haluaa. Rajat kiinni ja yritystuet pois jotta voidaan jakaa rahat IHMISILLE ja verotusta lisää ja aluepolitiikalle lisää resursseja jne. Suomi on vasta kurjistumisensa alkumetreillä ja nyt jo ihmetellään kun ei ole varaa terveydenhuoltoon eikä niihin ”perus asioihin” joihin vielä ennen oli varaa.

Sijoittaminen | Tukholman pörssi on rahasampo, Helsinki mataa pohjamudissa – asiantuntijat kertovat miksi

Tukholman pörssiin on listautunut kymmenen viime vuoden aikana yli 500 yritystä. Yksi syy ruotsalaisten vauhtiin johtuu yli kymmenkertaisesta pääomamarkkinasta, mutta taustalla on paljon muutakin, HS:n haastattelemat asiantuntijat sanovat.

www.hs.fi