Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[ipaz]

Mitenköhän ne Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Kanadassa pärjää kun niissä ei ole perintöveroa lainkaan? Suomessa perintöveron tuotto kaikista veroista on 0,8% ja sen olemassa ole aiheuttaa melkoisia kikkailuja omaisuuden kanssa. Ruotsissa katsoivat että tuo kikkailu ja veronkerron hallintokulut verrattuna kerättyihin veroihin olivat hyvä peruste luopua koko verosta. Ja ketkä sen hallituksessa tekivätkään? Demarit.

1970-80-luvulla Ruotsista muutti pois paljon superrikkaista ihmisiä, mutta 2004 perintöveron poiston jälkeen muuttovirta on kääntynyt takaisin Ruotsia kohti.

”Ruotsista tuli melkein uusi Piilaakso. On vaikea todistaa, että se olisi johtunut näiden verojen poistumisesta. Mutta jossain määrin ne ovat voineet edesauttaa.”
Höllentynyt verotusympäristö osaltaan mahdollisti, että talouskasvua tuki runsaampi yksityinen pääoma, Henrekson sanoo.
”Se on yksi syy, miksi Tukholma on ollut EU:n tärkein startup -keskittymä”, Henrekson sanoo.

Verotus | ”Perintövero oli epämoderni, ja se piti poistaa.” HS Visio soitti Ruotsiin ja kysyi, pitääkö meidän seurata naapurin mallia.

Orpon hallitus selvittää Ruotsin mallin seuraamista perintöverotuksessa. HS Visio soitti ruotsalaisille talousasiantuntijoille ja kysyi, mitä perintöverosta Ruotsissa ajatellaan.

www.hs.fi

Perintövero pois vaan ja luovutusvoittovero tilalle. Sekä yksityiselle että julkiselle taloudelle järkevämpi ratkaisu.

 

[olkikuukkeli]

Pienituloisia ei suinkaan kuristeta. Päinvastoin. Ansiotuloveroja alennetaan, pieniä(kin) eläkkeitä korotetaan 5.9 prosenttia ja jopa toimeentulotukea korotetaan luokkaa 5.7 prosenttia. Kun polttoaineiden veroa kevennetään, kotitalousvähennystä laajennetaan, perintöveron maksuaikaa pidennetään, ei pienituloisen työssäkäyvän/eläkeläisen tilanne nykyiseen verrattuna todellakaan huonone.

Luettelemasi ihmiset eivät ole Suomen pienituloisimpia. Alimpien desiilien tulot koostuvat pääasiassa erilaisista tulonsiirroista ja pätkätöistä saaduista tuloista. Heidän asemaa tullaan merkittävälläkin tavalla kurjistamaan, jos nyt ei kuristamaan, seuraavan 3 vuoden aikana. Epäilen, ettei tällä ole juurikaan Suomen velkaantumistahtia hidastavaa vaikutusta.

 

[Cobol]

Luettelemasi ihmiset eivät ole Suomen pienituloisimpia. Alimpien desiilien tulot koostuvat pääasiassa erilaisista tulonsiirroista ja pätkätöistä saaduista tuloista. Heidän asemaa tullaan merkittävälläkin tavalla kurjistamaan, jos nyt ei kuristamaan, seuraavan 3 vuoden aikana. Epäilen, ettei tällä ole juurikaan Suomen velkaantumistahtia hidastavaa vaikutusta.

Kyllä heistä monet ovat paitsi pienituloisia, myös haavoittuvassa asemassa olevia. Kansaneläkkeen saajia, toimeentulotuen varassa eläviä jne. Ei heidän asemaansa kuristeta vasemmiston väitteistä huolimatta. Mutta totta on sekin, että mm. työttömiin ja opiskelijoihin leikkuri osuu. Hallituksen mukaan siksi, että menisivät töihin kun töitä on ja erityisesti opiskelijoilla on hyvät työmahdollisuudet.

 

[hooceebruins]

Kyllä heistä monet ovat paitsi pienituloisia, myös haavoittuvassa asemassa olevia. Kansaneläkkeen saajia, toimeentulotuen varassa eläviä jne. Ei heidän asemaansa kuristeta vasemmiston väitteistä huolimatta. Mutta totta on sekin, että mm. työttömiin ja opiskelijoihin leikkuri osuu. Hallituksen mukaan siksi, että menisivät töihin kun töitä on ja erityisesti opiskelijoilla on hyvät työmahdollisuudet.

Leikkuri osuu aika rajusti pätkätyöläisiin ja osa-aikatyöläisiin. He ovat myös niitä pienituloisia. Mitä heidän pitää tehdä, mennä töihin?

 

[Jeffrey]

Ikävähän se on jos leikkurit osuu kohdalle, tai edes lähelle.

Omassa lähipiirissä leikkurit osuu koviten henkilöön jolla on työpaikka jossa hän ihan viihtyy, ja jossa olisi töitä tarjolla, mutta työt ei oikein nappaa kun henkilö on tottunut siihen, että useista eri sosiaalituista saa elämiseen tarpeeksi rahaa. On tämä henkilö myös kokopäivätöitä kokeillut, mutta tähän sitten lopullinen kypsähtäminen tapahtui kun huomasi kuinka paljon siitä perus kauppaduunin kuukausipalkasta lisineen (n. 3000) meni veroja. Asumistuesta ei mene. Vaikka yksilötasolla hänen ainakin toistaiseksi kokema kärsimyksensä on toki harmillista, mutta kyllähän ainakin tässä tapauksessa muutokset osuvat juuri oikeaan paikkaan.

Työnteosta on saatava kannattavampaa ja näillä muutoksilla on ainakin tässä tapauksessa tämänkaltainen vaikutus. Toki kun ihminen on opetettu nelikymppiseksi asti siihen, että muita voi syyttää ongelmistaan ja yhteiskunta kannattelee - pelkään että ainakin tässä omassa tapauksessa muutos tulee liian myöhään ja vaatii rutkasti omia henkisiä resursseja muutokseen tarttuakseen.

Toki ainakin tässä omassa esimerkissä on myös yksi kulma johon yhteiskunta voisi tarjota parempaa tukea. Tämä kyseinen henkilö maksoi aikanaan liikaakin veroja, koska ei osannut eikä ymmärtänyt ja kypsähti työntekoon osin sen vuoksi. Ehkä verottaja voisi targetoida tällaisen työntekijäryhmän jonka työnteko on nippanappa sosiaalitukia kannattavampaa, ja käydä proaktiivisemmin heidän kanssaan läpi verotusta ja esimerkiksi miten veroilmoitus tehdään - olisiko sieltä saatavissa aiheellisia säästöjä. Esimerkiksi tämä voisi olla yhteiskunnalle varsin kannattava investointi motivoidessa ihmisiä työntekoon. Tätä työtä voisi rekrytoida tekemään esimerkiksi korkeakouluharjoittelijoita, jolloin myös kustannuspuoli olisi varsin alhainen.

 

[Cobol]

Leikkuri osuu aika rajusti pätkätyöläisiin ja osa-aikatyöläisiin. He ovat myös niitä pienituloisia. Mitä heidän pitää tehdä, mennä töihin?

Hallituksen mielestä mennä tietenkin kokoaikatyöhön.

 

[hooceebruins]

Hallituksen mielestä mennä tietenkin kokoaikatyöhön.

Helppoa kuin numeroiden laittaminen alekkain.

 

[Cobol]

Helppoa kuin numeroiden laittaminen alekkain.

Näin on. Entinen osapäivätyöläinen saa enemmän liksaa, vähemmän tukia ja maksaa enemmän veroja. En nyt ulkoa muista millainen työllisyysvaikutus tälle arvioitiin, mutta joku pieni taisi kuitenkin olla + 2 000 kieppeillä tms.

 

[hooceebruins]

Näin on. Entinen osapäivätyöläinen saa enemmän liksaa, vähemmän tukia ja maksaa enemmän veroja. En nyt ulkoa muista millainen työllisyysvaikutus tälle arvioitiin, mutta joku pieni taisi kuitenkin olla + 2 000 kieppeillä tms.

Sitten taas todellisuus kutsuu ja oikea elämä on jotain muuta kuin sitä, että esim. se henkilökohtainen avustaja ilmoittaa, että aion tästä eteenpäin tehdä vain kokoaikaisena tätä työtä. Tai kaupan kassa, tai ravintolatyöntekijä, tai autonkuljettaja, tai postinjakaja, tai vaikka media-alan työntekijä. Todellisuudessahan tässä ajetaan pätkä- ja osa-aikatyöläisiä tekemään useampaa työtä.

 

[Cobol]

Sitten taas todellisuus kutsuu ja oikea elämä on jotain muuta kuin sitä, että esim. se henkilökohtainen avustaja ilmoittaa, että aion tästä eteenpäin tehdä vain kokoaikaisena tätä työtä. Tai kaupan kassa, tai ravintolatyöntekijä, tai autonkuljettaja, tai postinjakaja, tai vaikka media-alan työntekijä. Todellisuudessahan tässä ajetaan pätkä- ja osa-aikatyöläisiä tekemään useampaa työtä.

Jos nyt oman näkemyksen sanoisin, osalle käy juuri näin.

 

[olkikuukkeli]

Omassa lähipiirissä leikkurit osuu koviten henkilöön jolla on työpaikka jossa hän ihan viihtyy, ja jossa olisi töitä tarjolla, mutta työt ei oikein nappaa kun henkilö on tottunut siihen, että useista eri sosiaalituista saa elämiseen tarpeeksi rahaa. On tämä henkilö myös kokopäivätöitä kokeillut, mutta tähän sitten lopullinen kypsähtäminen tapahtui kun huomasi kuinka paljon siitä perus kauppaduunin kuukausipalkasta lisineen (n. 3000) meni veroja. Asumistuesta ei mene. Vaikka yksilötasolla hänen ainakin toistaiseksi kokema kärsimyksensä on toki harmillista, mutta kyllähän ainakin tässä tapauksessa muutokset osuvat juuri oikeaan paikkaan.

Hauska anekdootti, mutta tarkoitukseni oli viitata makrotason vaikutuksiin. En usko, että kauppa jäi mainitsemassasi tapauksessa vaille työntekijää, eli ystäväsi toimien (vaikuttaa erikoiselta tyypiltä...) tilastollinen vaikutus lienee aika nettoneutraali.

Joistakin osa-aikatöistä voi aidosti syntyä pysyviä työpaikkoja, mutta niihin kannustavaa järjestelmää ei isolla paineella aja kukaan. Esim. negatiivista tuloverotusta ei tutki tämäkään hallitus. Demareillekaan ko. aito kannustinloukkujen purkaja ei kelpaa.

 

[Jeffrey]

Hauska anekdootti, mutta tarkoitukseni oli viitata makrotason vaikutuksiin. En usko, että kauppa jäi mainitsemassasi tapauksessa vaille työntekijää, eli ystäväsi toimien (vaikuttaa erikoiselta tyypiltä...) tilastollinen vaikutus lienee aika nettoneutraali.

Joistakin osa-aikatöistä voi aidosti syntyä pysyviä työpaikkoja, mutta niihin kannustavaa järjestelmää ei isolla paineella aja kukaan. Esim. negatiivista tuloverotusta ei tutki tämäkään hallitus. Demareillekaan ko. aito kannustinloukkujen purkaja ei kelpaa.

On erikoinen tyyppi, mutta niinhän meitä on koko Suomi täysi. En millään jaksa uskoa, että hän olisi lajissaan ainoa - tai edes harvinaisuus. Niiden tilastojen mukaan noin 40% asumistuen saajista on työssäkäyviä. Tähän kun lisätään muut tuet päälle niin en millään usko tämänkaltaisten henkilöiden vaikutuksen olevan nettoneutraali.

Se on ihan totta, että yksittäinen kauppa saattaa täyttää tunnit jollain muulla - tämä on kuitenkin aika nopea päätelmä ja todellisuus lienee moninaisempi. Suomessa on lisäksi jos ei työvoimapulaa niin ainakin työvoiman kohtaanto-ongelma. Eli vaikka yksi työpaikka täyttyisi niin onko sitten se seuraava tai sitä seuraava vapaana?

Kyllä meidän nyt tulisi ihan oikeasti saada mahdollisimman moni työkykyinen aidosti töihin. Tämä ongelma on ihan aito.

 

[Tadu]

Saahan sitä osa-aikaisena tehdä töitä jatkossakin, mutta muut vaan kustantavat siitä valinnasta vähemmän jatkossa.

 

[Styge]

Saahan sitä osa-aikaisena tehdä töitä jatkossakin, mutta muut vaan kustantavat siitä valinnasta vähemmän jatkossa.

Jos ennen se käteenjäävä tuntipalkka oli ennen osa-aikaisella 10€/h ja jatkossa 5€/h, niin saa nähdä miten se uusi käteenjäävä palkka motivoi. Tai siis köyhäähän se teitenkin motivoi, rikasta sitten muut asiat.

 

[Tadu]

Jos ennen se käteenjäävä tuntipalkka oli ennen osa-aikaisella 10€/h ja jatkossa 5€/h, niin saa nähdä miten se uusi käteenjäävä palkka motivoi. Tai siis köyhäähän se teitenkin motivoi, rikasta sitten muut asiat.

Selvennykseksi, että itsekin kannattaisin kansalaispalkka-tyylistö ratkaisua, jolloin työnteko olisi aina kannattavaa. Valitettavasti yhtä utopinen ajatus Suomessa kuin eläkkeiden leikkaukset.

 

[Hilperi]

Selvennykseksi, että itsekin kannattaisin kansalaispalkka-tyylistö ratkaisua, jolloin työnteko olisi aina kannattavaa. Valitettavasti yhtä utopinen ajatus Suomessa kuin eläkkeiden leikkaukset.

Valitettavasti kansalaispalkkaan, perustuloon tai miten tuota haluaakaan kutsua, on Suomessakin vielä pitkä matka, vaikka toisaalta Suomi voisi tässäkin olla edelläkävijä. Kyllähän se ilmastotoimenakin olisi varmasti tärkeämpi kuin vaikkapa sähköautoilu.

 

[Byvajet]

Kyllä meidän nyt tulisi ihan oikeasti saada mahdollisimman moni työkykyinen aidosti töihin. Tämä ongelma on ihan aito.

Työkykyisyys ei auta, koska yrittäjä arvioi kokonaisuutta. Hän ei ole valmis ottamaan riskiä ja palkkaamaan epäilyttävää.

(Aikaisemmat) mielenterveysongelmat, pitkät aukot työhistoriassa, heikko työkokemus, heikko itseluottamus puuttuvien onnistumisten ja puuttuvan kokemuksen vuoksi, koulutuksen puute ja niin edespäin eivät tarkoita samaa kuin (täydellinen) työkyvyttömyys.

Koska yrittäjät eivät ole halukkaita tarjoamaan horjuville mutta ainakin osatyökykyisille ihmisille mahdollisuutta, ratkaisuksi on muodostunut pyörittää byrokratiaa ja jakaa veronmaksajien rahoja näennäistyöllistämiseen eli käytännössä yritysten tukemiseen.

Ihmiset, jotka vaativat kaikkein voimakkaimmin työttömiä töihin, ovat usein samoja, jotka osoittavat kaikkein vähiten inhimillistä ymmärrystä heikosti pärjääviä kohtaan.

Ratkaisu on inhimillisempi ja ihmisläheisempi kulttuuri, johon mahtuvat myös heikommilla eväillä liikkeellä olevat.

Ajatus, että työttömät vain yhtäkkiä päättäisivät ryhtyä tehokkaiksi yhteiskunnan jäseniksi, on lapsellinen. Sellaista ei tule tapahtumaan.

 

[hooceebruins]

Saahan sitä osa-aikaisena tehdä töitä jatkossakin, mutta muut vaan kustantavat siitä valinnasta vähemmän jatkossa.

Niin eli sen, joka on työkykyinen juuri siihen osa-aikatöihin, niin pitää vaan tehdä enemmän osa-aikatyötä, niin kyllä sitten pärjää. Helppoa se on, siitä vaan tekee. Toinen vaihtoehto on tipahtaa toimeentulotuelle ja sieltä onkin sitten vaikeampi päästä takaisin työelämään kiinni. Nämä vaihtoehdot ne suojaosan poistot ja asumistuen leikkaukset tekee osin työkyvyttömille.

 

[Tadu]

Niin eli sen, joka on työkykyinen juuri siihen osa-aikatöihin, niin pitää vaan tehdä enemmän osa-aikatyötä, niin kyllä sitten pärjää. Helppoa se on, siitä vaan tekee. Toinen vaihtoehto on tipahtaa toimeentulotuelle ja sieltä onkin sitten vaikeampi päästä takaisin työelämään kiinni. Nämä vaihtoehdot ne suojaosan poistot ja asumistuen leikkaukset tekee osin työkyvyttömille.

Eikö silloin makseta osatyökyvyttömyyseläkettä jos on kykenevä vain osa-aikaiseen työhön?

 

[hooceebruins]

Eikö silloin makseta osatyökyvyttömyyseläkettä jos on kykenevä vain osa-aikaiseen työhön?

No ei kovin helpolla.

 

[Tadu]

No ei kovin helpolla.

Eli kyse olikin henkilöistä, jotka ovat lääketieteen ammattilaisten ja lainsäädännön mukaan kykeneviä työntekoon. Aivan.

 

[hooceebruins]

Eli kyse olikin henkilöistä, jotka ovat lääketieteen ammattilaisten ja lainsäädännön mukaan kykeneviä työntekoon. Aivan.

Kevyen ylimielinen kommentti. Teit oletuksen, jonka jälkeen en jatka tätä keskustelua.

 

[Jeffrey]

Työkykyisyys ei auta, koska yrittäjä arvioi kokonaisuutta. Hän ei ole valmis ottamaan riskiä ja palkkaamaan epäilyttävää.

(Aikaisemmat) mielenterveysongelmat, pitkät aukot työhistoriassa, heikko työkokemus, heikko itseluottamus puuttuvien onnistumisten ja puuttuvan kokemuksen vuoksi, koulutuksen puute ja niin edespäin eivät tarkoita samaa kuin (täydellinen) työkyvyttömyys.

Koska yrittäjät eivät ole halukkaita tarjoamaan horjuville mutta ainakin osatyökykyisille ihmisille mahdollisuutta, ratkaisuksi on muodostunut pyörittää byrokratiaa ja jakaa veronmaksajien rahoja näennäistyöllistämiseen eli käytännössä yritysten tukemiseen.

Ihmiset, jotka vaativat kaikkein voimakkaimmin työttömiä töihin, ovat usein samoja, jotka osoittavat kaikkein vähiten inhimillistä ymmärrystä heikosti pärjääviä kohtaan.

Ratkaisu on inhimillisempi ja ihmisläheisempi kulttuuri, johon mahtuvat myös heikommilla eväillä liikkeellä olevat.

Ajatus, että työttömät vain yhtäkkiä päättäisivät ryhtyä tehokkaiksi yhteiskunnan jäseniksi, on lapsellinen. Sellaista ei tule tapahtumaan.

Aika vahvaa whatabautismia. Tiedän esimerkiksi väitteesi siitä, ettei yrittäjät haluaisi palkata horjuvia ihmisiä täysin vääräksi.

En kuitenkaan ole kanssasi eri mielinen siitä, että työllistymiselle on vinopino erinäisiä haasteita. Silti tässä kohtaa esitettiin nyansseja strategisen suuntauksen esteeksi. Eli meillä puheissa oli täysin eri tason ideat, jolloin on ihan luonnollista ettei olla ihan samalla linjalla.

 

[Styge]

Eli kyse olikin henkilöistä, jotka ovat lääketieteen ammattilaisten ja lainsäädännön mukaan kykeneviä työntekoon. Aivan.

Ai että. Tuo on kyllä aikamoinen rumba, mihin ei itse ikinä toivottavasti joudu. Sitä voi olla täysin määrittämättömän ajan työkyvytön ja silti jonkun mielestä työkykyinen. Näitä esimerkkejä on Suomi pullollaan. Tämä olisi ensimmäisiä paikkoja, kun työttömien listaa pitäisi alkaa karsimaan. Ohjattaiisiin niitä palveluita edes niille työkykyisille.

 

[Boogey]

Hallitus jakaa Suomen talouden kohtalonrahat väärin, sanovat innovaatio- ja tuottavuusprofessorit

Hallitus yrittää ratkoa Suomen talouden kenties kaikkein suurinta ongelmaa eli hidasta tuottavuutta tutkimuksen ja kehittämisen miljardi-rahoituksella.

yle.fi

TKI panostuksissa ollaan oikealla kehityssuunnalla mutta viilattavaa toki sieltäkin löytyy. Helppo yhtyä näihin jutussa mainittuihin nostoihin. Varsinkin siihen, ettei ylhäältä päin poliitikkojen tulisi tutkimuskohteita valita.