Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 281 434
  • 2 608

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Suomennettuna se tarkoitaa että suomalaiset ovat paskoja johtajia. Paskaan johtamiseen ja esimiestyöhön Suomessa törmää kaikkialla. Pörssilistaltakin löytyy useampia yrityksiä, jotka aiheuttavat johtamisellaan paljon enemmän kysymyksiä kuin luottamusta.
Tai sitten se tarkoittaa että suomalaiset ovat niitä helpommin johdettavia. Suomalainen emoyhtiö oli menestynyt hyvin johtonsa kanssa. Ruotsalainen oli myös alan johtavia firmoja. Yhdessä ei pärjätty lainkaan, ruotsalainen alkoi sakata pahasti ja suomalainen lääke ei tehonnut. Eli käskeminen, kulukuuri, vuoro- ja henkilökohtaiset tuotantotavoitteet. Ruotsalaiset lamaantuivat ja lakkasivat tekemästä. Siis ne ketkä jäivät.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Tai sitten se tarkoittaa että suomalaiset ovat niitä helpommin johdettavia. Suomalainen emoyhtiö oli menestynyt hyvin johtonsa kanssa. Ruotsalainen oli myös alan johtavia firmoja. Yhdessä ei pärjätty lainkaan, ruotsalainen alkoi sakata pahasti ja suomalainen lääke ei tehonnut. Eli käskeminen, kulukuuri, vuoro- ja henkilökohtaiset tuotantotavoitteet. Ruotsalaiset lamaantuivat ja lakkasivat tekemästä. Siis ne ketkä jäivät.

Jep. Vanha 80-lukulainen käskyttäminen ei ruotsalaisille maistunut ja tulos oli paskaa. Yllätys.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Kaiken kaikkiaanhan ns. tekemisen meininki on Ruotsissa voimakkaasti läsnä, mitä tulee moniin asioihin

Tähän liittyen tuli mieleen kun ruotsissa aina "diskuteerataan". Se on käännetty suomessa myös negatiiviseksi asiaksi ja tavallaan välillisesti tekemättömyydeksi, "kun vaan puhutaan ja puhutaan".

Sit siinä sivussa unohtuu se, että taustalla on avoimempi keskustelukulttuuri. Vaikeistakin asioista keskustellaan ja uskoisin saman heijastuvan myös yrityskulttuurien kautta toimintaan.

Suomessa taitaa vallalla olla edelleen hierarkinen käskytys/epäluottamusmalli. Johto tekee päätökset ja kertoo sitten. Yt kautta käydään nimellinen neuvottelukierros mutta tavoitetila tulee sinne monesti melkein jo naulattuna. Laatikkoleikkejä toistellaan sit tietyllä frekvenssillä kun homma ei toiminutkaan niinkuin odotettiin.

Avoimmuus päätöksenteossa ja muutoksiin liittyvien asioiden vuorovaikutteinen keskustelu työntekijöiden kanssa voisi kummasti parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Useassa firmassa näin varmasti myös tehdäänkin.
 

hege

Jäsen
Ruotsalainen keskustelukulttuuri onnistuu usein löytämään hyvän konsensuksen asioista ja toisaalta auttaa esimiehiä löytämään ratkaisuita asioihin paremmin kun useampi näkökohta tulee paremmin esiin (erityisesti kun puhutaan pehmeistä asioista tai monimutkaisista teknisistä asioista mihin ei esihenkilöillä useinkaan ole osaamista tarjota ratkaisuita). Siellä ei esimies ehkä edes oleta, että hänen pitäisi sanella joku ratkaisu vaan konsensuksen hakeminen on hänen tehtävä kun taas meillä joskus saatetaan nähdä esimiehen heikkoutena jos hän ei itse ja yksin keksi ratkaisua -> keksitään ratkaisuita jotka kuitenkaan eivät parhaita mahdollisia.
 

Heitinga

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Pelkän sähköenergian siirtäminen riippuu siirtoyhteyksistä, joten olisi parempi että tähän maahan yritetään houkutella energiaa kuluttavia investointeja. Se toisi parempi-palkkaisia työpaikkoja ja verotulot jäisi maahan.
Siirtoyhteyksienkin luominen tulee todennäköisesti olemaan huomattavan haastavaa Energiaviraston ehdottaman (=runnoman) uuden valvontamallin vuoksi.

Tuossa alkuvuonna käyttöönotettavassa mallissa tullaan viemään Suomen verkkoyhtiöiltä koko porkkana investoida sähköverkkoon euroakaan seuraavaan kahdeksaan vuoteen. Lisäksi tuolla, suoraan sanoen poliittisella, päätöksellä tulee olemaan valtavat vaikutukset vihreän siirtymän toteutumiseen ja pahimmassa tapauksessa sähköverkkoalalle tulee vielä syntymään huomattava määrä työttömyyttäkin.

 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Linkki jota persut ja kepulaiset eivät ymmärrä. Tai eivät ideologisista syistä halua ymmärtää.
Koko Suomi ei elä metsässä.

Lainaus: Tilastokeskuksen mukaan Suomen luovat alat työllistävät moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi metsä- tai kemianteollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella. Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa.

 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Linkki jota persut ja kepulaiset eivät ymmärrä. Tai eivät ideologisista syistä halua ymmärtää.
Koko Suomi ei elä metsässä.

Lainaus: Tilastokeskuksen mukaan Suomen luovat alat työllistävät moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi metsä- tai kemianteollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella. Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa.


Yritetäänkö tässä nyt taas selittää kaiken maailman elämäntapahippien käsityöharrastuksia kannattaviksi tukikohteiksi, sillä että tehdään näin järjettömiä vertauksia kuten ”Luovat alat” vs ”Kemianteollisuus”. Oikeastaan tälläisen vertailun jos tekee, niin ymmärrystä ei hirveästi ole oikeastaan mistään. Toki sivusto on luovat.org, joten ymmärrän sen propagandaluonteen. Luovat alathan pitää käsittääkseni tietysti sisällään hyvin kannattavaa liiketoimintaa pelialasta verkkosivujen suunnitteluun ja vastaavaan, ja näissä keskusteluissa elämäntapahipit yleensä käyttävätkin näiden alojen tuottoisuutta keppihevosena sille, että heidän oma puutyö tai valoinistallaatio olisi jotenkin äärimmäisen kannattava investointikohde veronmaksajien rahalle.
 

ipaz

Jäsen
Ruotsalainen keskustelukulttuuri onnistuu usein löytämään hyvän konsensuksen asioista ja toisaalta auttaa esimiehiä löytämään ratkaisuita asioihin paremmin kun useampi näkökohta tulee paremmin esiin (erityisesti kun puhutaan pehmeistä asioista tai monimutkaisista teknisistä asioista mihin ei esihenkilöillä useinkaan ole osaamista tarjota ratkaisuita). Siellä ei esimies ehkä edes oleta, että hänen pitäisi sanella joku ratkaisu vaan konsensuksen hakeminen on hänen tehtävä kun taas meillä joskus saatetaan nähdä esimiehen heikkoutena jos hän ei itse ja yksin keksi ratkaisua -> keksitään ratkaisuita jotka kuitenkaan eivät parhaita mahdollisia.
Suomessa ikävän usein työntekijä odottaa että työantaja / pomo kertoo mitä ja miten toimitaan. Itse olen istunut palavereissa, joissa yksikön johdon ja valittujen työntekijöiden kanssa ollaan pohdittu parempia toimintatapoja ja monesti pallo on heitetty johdolle, ”keksikää te, tehän tätä puljua johdatte ja siitä teille maksetaan”.

Suomalaisessa keskustelukulttuurissa on vielä paljon kehitettävää.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Yritetäänkö tässä nyt taas selittää kaiken maailman elämäntapahippien käsityöharrastuksia kannattaviksi tukikohteiksi, sillä että tehdään näin järjettömiä vertauksia kuten ”Luovat alat” vs ”Kemianteollisuus”. Oikeastaan tälläisen vertailun jos tekee, niin ymmärrystä ei hirveästi ole oikeastaan mistään. Toki sivusto on luovat.org, joten ymmärrän sen propagandaluonteen. Luovat alathan pitää käsittääkseni tietysti sisällään hyvin kannattavaa liiketoimintaa pelialasta verkkosivujen suunnitteluun ja vastaavaan, ja näissä keskusteluissa elämäntapahipit yleensä käyttävätkin näiden alojen tuottoisuutta keppihevosena sille, että heidän oma puutyö tai valoinistallaatio olisi jotenkin äärimmäisen kannattava investointikohde veronmaksajien rahalle.
Luin tuon jutun läpi, pitkälti tähtää juuri tuohon. Se että Supercell, Rovio ja moni muu firma tekee tulosta, on hyvä syy tukea yksisarvishoitoa ja vastaavia. Menevät kaikki saman äitisateenvarjon alle
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Suomessa ikävän usein työntekijä odottaa että työantaja / pomo kertoo mitä ja miten toimitaan.

Tässä lienee hyvä erotella minkä tason asioista keskustellaan. Liittyykö suoremmin työn sisältöön ja miten työ tehdään, vai kollektiivisemmin yhteiseen tapaan tehdä töitä.

Jälkimmäisessä pallo helposti varmasti lipsahtaakin takaisin työnantajalle, mutta ensimmäisessä keskustelua varmasti syntyy enemmän.

Näin asiantuntijatyössä törmään tuohon ilmiöön lähinnä kontekstissa jossa priorisoidaan asioita. Työnantaja ja työntekijä molemmat tiedostavat että se asiantuntijuus on tekijätasolla ja miten asia tehdään on hyvinkin vapaata. Sit kun on kysymys mitä tehdään niin pallo heitetään liiketoiminnalle / ylemmälle tasolle liiankin helposti.

Oman kokemuksen mukaan paras tulos sekä firman, työn mielekkyyden ja laadunkin kannalta tulee kun vuorovaikutus on aktiivista läpi prosessin.
 

Redimor

Jäsen
Linkki jota persut ja kepulaiset eivät ymmärrä. Tai eivät ideologisista syistä halua ymmärtää.
Koko Suomi ei elä metsässä.

Lainaus: Tilastokeskuksen mukaan Suomen luovat alat työllistävät moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi metsä- tai kemianteollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella. Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa.


"Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa."

Montako euroa ne tuottavat suomelle?

Edit:

Jos kaikki kulttuuri lasketaan tähän niin kuinka suuren siivun urheilu vie silloin tästä?
 

Vatso

Jäsen
"Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa."

Montako euroa ne tuottavat suomelle?

Edit:

Jos kaikki kulttuuri lasketaan tähän niin kuinka suuren siivun urheilu vie silloin tästä?
2,6 miljardia eli n. 16% kokonaisuudesta on tapahtuma-ala, joka sisältää "Kulttuuri / Esittävät taiteet / Musiikki / Urheilu / Yritystapahtumat", tuon tarkemmin ei ollut ainakaan siinä materiaalissa jonka minä luin näitä eroteltu.
 

Redimor

Jäsen
2,6 miljardia eli n. 16% kokonaisuudesta on tapahtuma-ala, joka sisältää "Kulttuuri / Esittävät taiteet / Musiikki / Urheilu / Yritystapahtumat", tuon tarkemmin ei ollut ainakaan siinä materiaalissa jonka minä luin näitä eroteltu.
Eli tuottaako ne 2,6 miljardia vai 18,4 miljardia?

Anteeksi kun kyselen, mutten aina ymmärrä näitä ilmaistuja arvoja.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
EKP:n mukaan vielä ei ole takeita ensivuoden koronlaskuille, eikä EKP puhunut niistä vielä joulukuun korkokokouksessa. Itävallan keskuspankin pääjohtajan mukaan 2% inflaatiotavoitteen saavuttaminen on haastavaa tulevaisuudessa.

Itävallan keskuspankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsen Robert Holzmann varoittelee, ettei ole mitään takeita siitä, että EKP aloittaisi koronlaskut ensi vuonna.

”Vaikka EKP:lla on takanaan ennennäkemätön kymmenen peräkkäisen koronnoston sarja, vuodelle 2024 ei ole takeita koronlaskuista”, Holzmann sanoi Bloombergin mukaan.

”Rahapolitiikan normalisointi osoittaa jo vaikutuksensa inflaation hidastumiseen, mutta olisi vielä ennenaikaista miettiä koronlaskuja.”

Holzmannin mukaan euroalueen inflaatio saavuttaa todennäköisesti keskuspankin kahden prosentin tavoitteen seuraavan kahden vuoden aikana, vaikkakin sen saavuttaminen tulee olemaan ”haastavaa”.

Joulukuun korkokokouksen jälkeen myös keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde sanoi, ettei EKP ole vielä tyytyväinen inflaation hidastumiseen ja että kokouksessa ei edes keskusteltu koronlaskuista. Samankaltaista viestiä toisti kokouksen jälkeen myös neuvoston jäsen, Viron keskuspankin pääjohtaja Madis Müller.

”Ei ole mitään syytä pohtia ohjauskoron korotusta tai laskua lähitulevaisuudessa”, Müller sanoi.

 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset

Ehkä tämän olisi voinut tuonne hallitusketjuunkin laittaa, mutta laitetaan nyt tänne. Paljonhan tässä esitetään hyviä ideoita ja ennen kaikkea poliittisen kentän ideologisuus sen molemmilla puolilla tehdään näkyväksi. Täällä, Hesarin kommenttiosiossa ja yleisestikin moititaan helposti vasemmistolaista talouspolitiikkaa irrationaaliseksi tai tunteelliseksi (ei täysin syyttä), mutta ei Orponkaan hallitus taloustieteilijöiden neuvoja kovinkaan orjallisesti noudata.

Eniten itseä harmittavat nuo talouskasvua tukevat toimet tai niiden olemattomuus (jopa negatiivinen vaikutus maahanmuuttopolitiikka ml.), joita samaan aikaan vielä vesitetään laskennallisesti täysin turhilla ja väärin ajoitetuilla veronalennuksilla ja hautaamalla pienituloisimmat toimeentulotuelle pysyvästi. Yleinen pahoinvoinnin kasvu ei tule talouskasvua luomaan ja asettaa aika naurettavaksi esim. PS:n tavoitteen jengiytymisen ja rikollisuuden vähentämisestä.

Ja tietenkin vielä se, että edes taloustieteilijät eivät koske Suomen todelliseen pyhään lehmään eli aluepolitiikkaan, jolla ampuu itseään jalkaan jokainen hallitus riippumatta siitä, onko keskusta mukana kepuloimassa vai ei.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko

Ehkä tämän olisi voinut tuonne hallitusketjuunkin laittaa, mutta laitetaan nyt tänne. Paljonhan tässä esitetään hyviä ideoita ja ennen kaikkea poliittisen kentän ideologisuus sen molemmilla puolilla tehdään näkyväksi. Täällä, Hesarin kommenttiosiossa ja yleisestikin moititaan helposti vasemmistolaista talouspolitiikkaa irrationaaliseksi tai tunteelliseksi (ei täysin syyttä), mutta ei Orponkaan hallitus taloustieteilijöiden neuvoja kovinkaan orjallisesti noudata.

Eniten itseä harmittavat nuo talouskasvua tukevat toimet tai niiden olemattomuus (jopa negatiivinen vaikutus maahanmuuttopolitiikka ml.), joita samaan aikaan vielä vesitetään laskennallisesti täysin turhilla ja väärin ajoitetuilla veronalennuksilla ja hautaamalla pienituloisimmat toimeentulotuelle pysyvästi. Yleinen pahoinvoinnin kasvu ei tule talouskasvua luomaan ja asettaa aika naurettavaksi esim. PS:n tavoitteen jengiytymisen ja rikollisuuden vähentämisestä.

Ja tietenkin vielä se, että edes taloustieteilijät eivät koske Suomen todelliseen pyhään lehmään eli aluepolitiikkaan, jolla ampuu itseään jalkaan jokainen hallitus riippumatta siitä, onko keskusta mukana kepuloimassa vai ei.

Pienituloisia ei suinkaan kuristeta. Päinvastoin. Ansiotuloveroja alennetaan, pieniä(kin) eläkkeitä korotetaan 5.9 prosenttia ja jopa toimeentulotukea korotetaan luokkaa 5.7 prosenttia. Kun polttoaineiden veroa kevennetään, kotitalousvähennystä laajennetaan, perintöveron maksuaikaa pidennetään, ei pienituloisen työssäkäyvän/eläkeläisen tilanne nykyiseen verrattuna todellakaan huonone.

Kuvaavaa on, että ay-liike aloitti sodan sosiaaliturvauudistusta vastaan. On järkevää, että sosiaaliturvan lisäleikkauksissa painotetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausta, kuten asiantuntijoista osa näkee. Julkisen puolen ansiosidonnaiseen sidottu raha on suhteessa suurin Suomessa Pohjoismaista.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
No ei varsinaisesti. Siis että eräpäivä olisi myöhemmin. Mutta jatkossa maksamatonta veroa aletaan perimään ulosoton kautta paljon nykyistä myöhemmin. Mutta korko toki juoksee. Vuonna 2024 se on 7.5 %.

Nykyinen perintöveron maksuaika on 2 vuotta ja uusi 10 vuotta. Korko tosin on reipas.

 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Nykyinen perintöveron maksuaika on 2 vuotta ja uusi 10 vuotta. Korko tosin on reipas.

En tosiaan puhuisi maksuajasta tuossa. Siis koska varsinainen eräpäivä pysyy käsittääkseni ennallaan. Ehkä pikemmin niin, että maksamattoman veron seuraukset muuttuvat. "Maksamatonta perintöveroa ei haeta ulosottoon tai sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä." kertoo Vuoden 2024 talousarvioesitys: näin verotus muuttuu
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En tosiaan puhuisi maksuajasta tuossa. Siis koska varsinainen eräpäivä pysyy käsittääkseni ennallaan. Ehkä pikemmin niin, että maksamattoman veron seuraukset muuttuvat. "Maksamatonta perintöveroa ei haeta ulosottoon tai sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä." kertoo Vuoden 2024 talousarvioesitys: näin verotus muuttuu

Totta. Silti mm. EK ja Yrittäjät kuten mediakin kertoo maksuajan muuttuvan 2 v -> 10 v. Miten sitten tulkitsevatkin, lopputuloksena maksuaika pitenee käytännössä reippaasti ilman mm. ulosottoa.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Totta. Silti mm. EK ja Yrittäjät kuten mediakin kertoo maksuajan muuttuvan 2 v -> 10 v. Miten sitten tulkitsevatkin, lopputuloksena maksuaika pitenee käytännössä reippaasti ilman mm. ulosottoa.
Miten sen tosiaan ajattelee. Mutta ihan halvaksi ei maksun viivytys tule. Esim. tuolla ensi vuoden 7.5 % viivästyskorolla 10 vuodessa maksettavan veron määrä yli kaksinkertaistuisi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös