Suomalainen talousjohtaja ei osaa ajatella kuten kapitalisti. Suomalainen talousjohtaja osaa saneerata muttei uskalla investoida. Suomen yrityskenttä tarvitsee investointeja sekä innovaatioita korkean jalostusasteen vientituotteisiin. Työvoimakustannukset eivät ole kilpailukykyisiä, joo, mutta horisontissa siintää yksi pohjoismainen valtti, ja se on halpa energia. Edellyttäen tietysti, että tuulivoimaprojektit etenevät suunnitellusti ja että saamme myös lisää säätelykapasiteettia mm. vedyn ja muiden energiavarastointikapasiteettien muodossa.
Enemmän toivoisi uskoa tulevaisuuteen pönkittämään tervettä riskinottoa, mitä menestystarinat usein vaativat. Näennäisälykkäällä kriittisyydellä ja pessimismillä suunnan kääntäminen on ainakin osoittautunut vaikeaksi.
Nopealla katsannolla ei ne Suomen työvoimakustannukset nyt niin kovia ole, kun vuonna 2019 ollut vasta yhdeksännellä sijalla vertailussa. Tuskin ne nyt tässä ajassa ovat mainittavsti vertailumaihin nähden muuttuneet, paitsi että täällä on ollut pienemmät palkankorotukset.
Täällä tuntuu tosiaankin johto olevan sen verran ideaköyhää, että pelaavat varman päälle, ja itkevät vain työntekijöistä sen sijaan, että tosiaankin pyrittäisiin investoimaan. Odotelaan vaan ja toivotaan, että ulkomailta tulisi joku massikeisari sijoittamaan ja taas alkaisi bileet. eihän esim näissä datakeskussijoituksissa juurikaan synny sellaista tuottoa mitä voisi, sillä taitaa olla melko suhteellista se työllistäminen kyllä, mutta en jaksa selvittää nyt tarkemmin, mutta voisi sittenkin olla parempi, että tänne sijoitettaisiin ihan muuta toimintaa kuin datakeskuksia. Tietenkin tuossa kohtaa vertailuksi etsitään kustannuksissa jokin suunnilleen kehitysmaa tasolla vetelevä valtio, niin tietenkin näyttää, että Suomessa se sikamainen työntekijä käärii kaikki liiveihinsä, ja tekee kaiken toiminnan mahdottomaksi.
Kun nyt vielä koulutuksesta kuitenkin leikataan (poislukien se peruskoulu), ja aikas huonosti muutenkin hallitukset tuntuvat uskaltavan sillä velalla sijoittamista harrastaa, niin ei liene ihme jos tässä jäädään jälkijunaan.
Tuntuu kuin tarkoitushakuisesti haluttaisiin Suomen muuttuvan joksikin halpatyön paratiisiksi tässä lähivuosina.
Kovasti toki puhellaan, kuinka ollaan siellä etulinjassa vähän siellä sun täällä tulevaisuuden bisneksessä, mutta sitten kuitenkin ei yhtäkkiä ollakaan, vaan kaikki on ainoastaan synkkää ja menossa päin sitä itseään, ja jälleen saamme kiittää kaikesta sitä saatanallisen kallista työntekijää.
Suomen pitäisi myös osata markkinoida paremmin sitä, mitä kaikkea sillä verotuksella myös saa, sillä kuitenkin maailmalla on ihan osaajiakin, jotka ymmärtävät myös sen eteen, että on ihan kiva kun ja jos ei tarvitse kaikkea itse olla maksamassa. Tuntuu että mielummin mainostetaan juuri päinvastaista, että onhan täällä ihan perseestä elää ja toimia, saati sitten yrittää. Ei tänne kannata tulla ja tehdä mitään.
