Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 281 493
  • 2 609

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Eli kyseessä lienee tämä: Blogi: Valtion velkalaiva on ollut kustannustehokas - Valtiokonttori

Eli aiemmin valtio ei korkosuojannut omia kiinteäkorkoisia bondejaan, sittemmin niin on alettu tekemään ja se on tuonut jonkin verran kustannushyötyä, mutta nyt ennuste seuraavalle parille-kolmelle vuodelle on toisinpäin, eli korkosuojista aiheutuu hieman kustannuksia (mutta näyttäisi pidemmällä aikavälillä jäävän kuitenkin voitolle).

Näillä tiedoilla sanoisin, että Hesarin toimittaja ei ymmärtänyt asiaa tai sitten halusi pahemman kerran jälkitreidata klikkiotsikko mielessään ja pureutua asiaan hetkellä, jolloin korkosuojista tulee nyt pientä turskaa ensimmäisen kerran tässä asiayhteydessä.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En pääse juttua lukemaan koska tilaajille, mutta onko siinä mitenkään perusteltu asiaa? Oletettiinko, että korot voisi painua vielä enemmän pakkaselle, ja tällä peliliikkeellä haettiin siitä hyötyä?

Ei vaan nimenomaan ei oletettu mitään korkotasosta. Taustalla on ajatus, että valtio ei ota näkemystä korkotason kehittymisestä, mikä lienee sinällään ihan järkevää. Nouseva korkokäyrä on taustana ajatuksessa, että vaihdetaan pitkiä korkoja lyhyisiin.

Kyllä tässä voi yhtyä nimimerkin @mjr tuskailuun joskin asiaa tarkastellaan vähän yksioikoisesti. Jännä, että hesarikin heräsi tähän toden teolla vasta nyt. Juttuun olisi myös kaivannut hieman parempaa taustoitusta korkomarkkinasta ja toimintatavoista ylipäätään.


Niin, ja parjatut pankkiekonomistithan ovat tästä kyllä kirjoittaneet mm. alla lähinnä maallikoille suunnattuna:


Valtion strategia ei perustu lähtökohtaisesti korkonäkemykseen, vaan siihen, että pitkäaikaisemmat korot tyypillisesti ovat lyhyempiä korkeammat. Tuottokäyrä on nouseva. Tuottokäyrän nouseva muoto korko-odotusten ollessa vakaat perustuu siihen, että sijoittajat haluavat pitkäaikaisista lainoista korkeamman koron, koska pidempään sijoitukseen sisältyy suurempi riski. Lainan liikkeeseenlaskija, velallinen, puolestaan saa varmuuden maksamastaan korosta.

Valtiot harvemmin varsinaisesti lyhentävät velkaansa, vaan ne uusivat lainojaan. Velanmaksajana valtiolle ei ehkä ole olennaista, miten suuria joidenkin vuosien korkomenot ovat, enemmänkin se, millaiset kulut tulevat olemaan pitkällä aikaa. Tällaisessa tilanteessa valtio voi katsoa perustelluksi hyväksyä sen, että sen maksamat korot vaihtelevat paljon, jos strategia tuottaa pitkällä aikaa hyvän tuloksen.

Itse olen toki sitä mieltä, että poikkeus vahvistaa säännön, ja viime vuosien miinuskoron aikaan olisi ollut perusteltua poiketa strategiasta. Tämä voidaan toki kokea vaaralliseksi tieksi.



Strategiaa ei toki tule arvioida vain sen aiheuttamien tappioiden perusteella, vaan pitkässä juoksussa pitäisi huomioida myös ne vuosien varrella saavutetut hyödyt.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Strategiaa ei toki tule arvioida vain sen aiheuttamien tappioiden perusteella, vaan pitkässä juoksussa pitäisi huomioida myös ne vuosien varrella saavutetut hyödyt.
Siis en mitenkään epäile, etteikö normaaleissa korko-olosuhteissa tämä olisi järkevä strategia. Mutta meillä oli siis äärimmäisen poikkeuksellisesti kiinteitä negatiivisia korkoja lainoillemme, joita sitten strategian nimissä vaihdettiin vaihtuvakorkoisiin, jotka täysin pakosta sisältävät pelkästään korkojen nousumahdollisuuden. Tämä siis ainakin on Hesarin tulkinta asiasta. Olisiko tämä strategiamme vieläkin parempi ja rationaalisempi, jos siihen sisältyisi sellainen ihmeellinen lisäys, että negatiivisen koron lainoja emme vaihtaisikaan? Vai meneekö jotenkin kaikki logiikka sekaisin, jos tässä olisi tälläinen jousto? Ja jos puolestaan HS oli ymmärtänyt asian väärin niin huomattava skandaali sekin - toistaiseksi ei ainakaan ole mitään oikaisua tullut.
 
Viimeksi muokattu:

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Siis en mitenkään epäile, etteikö normaaleissa korko-olosuhteissa tämä olisi järkevä strategia. Mutta meillä oli siis äärimmäisen poikkeuksellisesti kiinteitä negatiivisia korkoja lainoillemme, joita sitten strategian nimissä vaihdettiin vaihtuvakorkoisiin, jotka täysin pakosta sisältävät pelkästään korkojen nousumahdollisuuden. Tämä siis ainakin on Hesarin tulkinta asiasta. Olisiko tämä strategiamme vieläkin parempi ja rationaalisempi, jos siihen sisältyisi sellainen ihmeellinen lisäys, että negatiivisen koron lainoja emme vaihtaisikaan? Vai meneekö jotenkin kaikki logiikka sekaisin, jos tässä olisi tälläinen jousto? Ja jos puolestaan HS oli ymmärtänyt asian väärin niin huomattava skandaali sekin - toistaiseksi ei ainakaan ole mitään oikaisua tullut.

Eikä siis ollut tarkoitus antaa kuvaa että itse pitäisin toimintaa järkevänä. Muut Euroopan valtiot ovat ottaneet ilon irti historiallisen matalista koroista pitkän maturiteetin kautta mutta Suomi on uinut vastavirtaan. Noista valtiokonttorin mainostamista aiemmista voitoistakin suuri osa taitaa johtua ihan muusta kuin strategiasta.

Tässä oli sitä yllä kaipailemaani taustoitustakin: Valtionvelka | Asiantuntija: Suomi teki velanhoidossaan nollakorkoaikoina ison virheen

Pari nostoa:

”Markkinoilla ei riitä, että tekee vain tuottoa. Pitää ymmärtää syvällisesti, mistä poikkeukselliset tuotot johtuvat. Jos takana olevia syitä ei ymmärrä, saattaa ottaa huomaamattaan isoja riskejä”, Suhonen sanoo.

Suhonen korostaa, että hän ei ehdota valtion velanhoitoon äkkinäisiä, spekulatiivisia suunnanmuutoksia kulloisenkin markkinatilanteen mukaan.
”Ei ole kuitenkaan markkinaspekulointia kysyä, jatkuuko korkojen lasku ikuisuuteen ja onko vuosikymmen tai kaksi sitten luotu strategia edelleen sopiva. Markkinatilanteen analyysi on ihan tavanomaista riskienhallintaa.”
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Eikä siis ollut tarkoitus antaa kuvaa että itse pitäisin toimintaa järkevänä. Muut Euroopan valtiot ovat ottaneet ilon irti historiallisen matalista koroista pitkän maturiteetin kautta mutta Suomi on uinut vastavirtaan. Noista valtiokonttorin mainostamista aiemmista voitoistakin suuri osa taitaa johtua ihan muusta kuin strategiasta.

Tässä oli sitä yllä kaipailemaani taustoitustakin: Valtionvelka | Asiantuntija: Suomi teki velanhoidossaan nollakorkoaikoina ison virheen

Pari nostoa:

”Markkinoilla ei riitä, että tekee vain tuottoa. Pitää ymmärtää syvällisesti, mistä poikkeukselliset tuotot johtuvat. Jos takana olevia syitä ei ymmärrä, saattaa ottaa huomaamattaan isoja riskejä”, Suhonen sanoo.

Suhonen korostaa, että hän ei ehdota valtion velanhoitoon äkkinäisiä, spekulatiivisia suunnanmuutoksia kulloisenkin markkinatilanteen mukaan.
”Ei ole kuitenkaan markkinaspekulointia kysyä, jatkuuko korkojen lasku ikuisuuteen ja onko vuosikymmen tai kaksi sitten luotu strategia edelleen sopiva. Markkinatilanteen analyysi on ihan tavanomaista riskienhallintaa.”

Eli asia sanottu vähän asiallissemmin mitä tässä ketjussa aiemmin. Kenellekään ei valtiokonttorilla sitten tullut mieleen kyseenalaistaa tätätoimintatapaa miinuskorkomaailmassa, koska näin on aina tehty. Kohtuu kalliita puuhastelijoita nämä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Atte Harjanteen erinomainen avaus ei yllättäen saa eläkeläisiltä ymmärrystä. 5,8 % korotuksen myötä ei ole varaa maksaa 0,52 prosenttiyksikköä enemmän veroja. Tässä vielä paras:

Esitys kertoo Kempin mielestä solidaarisuuden ja ikäystävällisyyden puutteesta. Hän muistuttaa, että kaikki vanhenevat.

– Joillain eläkeläisyys koittaa 10, toisilla 20 vuoden kuluttua. Atte Harjannekin on tuleva eläkeläinen.

Eläkkeisiin ei voi ehdottaa leikkausta jos on itsekin tuleva eläkeläinen. Vittu mitä logiikkaa ja argumentointia! Jatkoajan palstallakaan harva on noin huono perustelemaan näkemyksiään.

Ehdotan Harjanteen avausta viisin- tai kymmenkertaisena. Tuo 0,52 % on nysväystä.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät

Atte Harjanteen erinomainen avaus ei yllättäen saa eläkeläisiltä ymmärrystä. 5,8 % korotuksen myötä ei ole varaa maksaa 0,52 prosenttiyksikköä enemmän veroja. Tässä vielä paras:



Eläkkeisiin ei voi ehdottaa leikkausta jos on itsekin tuleva eläkeläinen. Vittu mitä logiikkaa ja argumentointia! Jatkoajan palstallakaan harva on noin huono perustelemaan näkemyksiään.

Ehdotan Harjanteen avausta viisin- tai kymmenkertaisena. Tuo 0,52 % on nysväystä.
Kemppi ei taida ymmärtää, että kaikki eivät edes usko koskaan pääsevänsä eläkkeelle.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Aika pysäyttävä uutinen. Ei kun talous nousuun. Onneksi inflaatio vähän helpottamassa ja korkonostopaineet EKP:lla loppuneet.

Suomen suurimpiin vientialoihin kuuluvan teknologiateollisuuden näkymät ensi vuodelle ovat synkentyneet selvästi.

Teknologiateollisuus ry:n tuoreen tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun mukaan alan yritysten uusien tilausten ja tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt ”rajusti” ja alan suurimmalla toimialalla eli kone- ja metallituoteteollisuudessa jopa ”pysäyttävästi”, etujärjestö kuvailee tiedotteessaan.

”Jäsenyritysten tilanne ennakoi talvelle ja alkukeväälle merkittäviä haasteita. Jollei kysyntä ala osoittaa piristymisen merkkejä, uhkaa vientiyritysten tilanne heikentyä ensi vuoden puolella selvästi”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras tiedotteessa.

Rautaporras sanoo ainakin toistaiseksi taloustilanteen heikkeneminen saattaa olla osa normaalia suhdannekiertoa.

”Vielä ei sentään kannata julistaa talouden kriisiä tai vakavaa lamaa. Nyt havaittua erittäin heikkoa tilauskertymää neljänneksen aikana voi kuitenkin pitää vähintäänkin varoituksena siitä, että jotain vakavampaakin voi olla edessämme”, Rautaporras sanoo.

 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Kaikenlaisia huonoja signaaleja tässä on nyt viime aikoina tullut. Taantuma tässä häämöttää, kysymys lienee vain siitä, että miten paha.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että meillä on tuossa erittäin huonot ajat. Taantumassa ollaan ja näyttää siltä kuin taantuman kesto on erittäin pitkä.

Ei riitä, että täällä pystytään valmistamaan halpaa sähköä ja vetyä vaan sen lisäksi täällä on pystyttävä eri teollisuuden alojen jatkojalostus saamaman riittävän hyvälle tasolle. Kemian- ja teknologiateollisuuden toimintaedellytykset on oltava kunnossa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Vain hyvin toimivat vientiyritykset luovat hyvät edellytykset hyvinvointivaltion jatkumiselle.

Koulutukseen ja oppimistason nostoon tulee keskittyä todella paljon.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Koulutukseen ja oppimistason nostoon tulee keskittyä todella paljon.

Suomessa finanssikriisin jälkeen tehdyt koulutusleikkaukset tulevat näyttäytymään merkittävänä historiallisena virheenä - tai ovat sitä jo itse asiassa nyt. Koulutuksen mahtimaa on enää OECD-maiden keskikastia. Jos joku kuvitteli, että "samalla rahalla voidaan saada enemmän" tai edes saman verran, ei alasta paljon ymmärrystä ole voinut olla. Talouskuripolitiikan varmasti typerimpiä ilmentymiä on lakata satsaamasta kansakunnan tulevaan osaamiseen.
 

Hukkakaato

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна / Jokerit 1992-2013 / Jokerit 2023-

Sieltä on tullut komissiolta noottia julkisten menojen ja talouden alijäämän kasvun takia.

Suomi vetoaa tilanteen väliaikaisuuteen ja hallitusohjelmassa linjattuun kuuden miljardin euron sopeutusohjelmaan.

Itsellä luotto on tasan nolla sen suhteen, että Suomen tilannetta saataisiin mitenkään korjattua, millä tahansa kokoonpanolla. Ei taida olla viimeinen kerta kun Brysselistä tulee myllykirje. Mikä saattaakin olla hyvä juttu. Taitavat hillotolpissa kiinni olevat, 4 vuoden aikajänteellä operoivat oman edun tavoittelijat tarvita hiukan korkeampaa ohjausta että saadaan mitään oikeasti merkittäviä järkeviä päätöksiä aikaan.
 

Mauri-Antero

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kohta ei tarvitse leikkauksia itse miettiä, kun ollaan EKP:n holhouksen alaisia.

Ei tätä kelkkaa taida kukaan kääntää.
Mä oikeasti toivon, että sieltä alkaa tulla seuraavaksi jo suoraa sanelua siitä, kuinka suomen pitäisi talouttaan hoitaa. Ihan vaan mielenkiinnosta nähdäkseni, minne vasemmistolaiset sitten kohdistavat määkimisensä, onko se EKP:n suuntaan vai hallituksen suuntaan, vaiko molempiin yhtäaikaa?
 

Byvajet

Jäsen
Mä oikeasti toivon, että sieltä alkaa tulla seuraavaksi jo suoraa sanelua siitä, kuinka suomen pitäisi talouttaan hoitaa. Ihan vaan mielenkiinnosta nähdäkseni, minne vasemmistolaiset sitten kohdistavat määkimisensä, onko se EKP:n suuntaan vai hallituksen suuntaan, vaiko molempiin yhtäaikaa?

Juurihan oikeistopuolueet vihreiden ulostulon jälkeen ilmoittivat, ettei sieltä voi leikata, missä leikattavaa on. Nyt on päätetty ottaa köyhiltä ja ongelmaisilta, mikä tulevaisuudessa räjäyttää kulut.

Samaan aikaan ei leikata sieltä, missä leikattavaa on.

Miten tasapainotat Suomen talouden ilman veronkorotuksia, jos vanhusten- ja terveydenhuolto aiotaan toteuttaa? Tämä ei ole mikään oikeisto- ja vasemmistokysymys, koska terveys ja vanhuus koskee kaikkia ihmisiä.

Vilkaise tuo, niin näet, mihin raha kuluu.



 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mä oikeasti toivon, että sieltä alkaa tulla seuraavaksi jo suoraa sanelua siitä, kuinka suomen pitäisi talouttaan hoitaa. Ihan vaan mielenkiinnosta nähdäkseni, minne vasemmistolaiset sitten kohdistavat määkimisensä, onko se EKP:n suuntaan vai hallituksen suuntaan, vaiko molempiin yhtäaikaa?
Kukahan siellä -jos hallituksesta puhelet- omaa sellaiset lahjat, että kannattaa alkaa sanelemaan, Tossa on naapurissa maa, jossa sanellaan, jos siellä on paratiisi niin sinne vaan sitten. Siellä on saneltavana ihmisen oikein hyvä olla, ja johto joka tietää kaikesta kaiken ja on todella osaavaa. Onnea matkaan vaan sitten Mauri anterolle.
 

Mauri-Antero

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kukahan siellä -jos hallituksesta puhelet- omaa sellaiset lahjat, että kannattaa alkaa sanelemaan, Tossa on naapurissa maa, jossa sanellaan, jos siellä on paratiisi niin sinne vaan sitten. Siellä on saneltavana ihmisen oikein hyvä olla, ja johto joka tietää kaikesta kaiken ja on todella osaavaa. Onnea matkaan vaan sitten Mauri anterolle.
Anteeksi sekava muotoilu. Tarkoitin, että EKP alkaa sanelemaan, kuinka taloutta pitää hoitaa. Toivottavasti sieltä lopulta myös löytyy sellainenkin mekanismi. Kiitos onnentoivotuksesta, mutta olen ollut valmis talkoisiin jo monta vuotta.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Juurihan oikeistopuolueet vihreiden ulostulon jälkeen ilmoittivat, ettei sieltä voi leikata, missä leikattavaa on. Nyt on päätetty ottaa köyhiltä ja ongelmaisilta, mikä tulevaisuudessa räjäyttää kulut.

Samaan aikaan ei leikata sieltä, missä leikattavaa on.

Miten tasapainotat Suomen talouden ilman veronkorotuksia, jos vanhusten- ja terveydenhuolto aiotaan toteuttaa? Tämä ei ole mikään oikeisto- ja vasemmistokysymys, koska terveys ja vanhuus koskee kaikkia ihmisiä.

Vilkaise tuo, niin näet, mihin raha kuluu.



Hyvä taulukko. Ja tällä demografialla tuo vihreä käyrä sen kun jatkaa stondistaan. Eli eipä Suomella oikeen vaihtoehtoja ole muuta, kun ottaa jotenkin vaan koittaa niitäkin kuluja järkevöittää, ja tehdä sitten muutoksia myös muihin sosiaaliturviin. Kalliiksi käy kansan vanheneminen täällä, kun painopiste sinne siirtyy. Toisaalta sodan jälkeen syntyvyyssuhde Suomessa ei ollut ns. ihan täysin terve ylisuurine perheineen ja adoptioineen, joten tämähän oli tiedossa että näillä vuosikymmenillä homma hyppää käsiin.
 
Viimeksi muokattu:

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Suomen talous on suurin piirtein linjassa muunkin euroalueen kanssa. Euroalueen talous kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0.1% vuoden takaisesta. Vertailuna Yhdysvaltain talous kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä vuoden takaisesta 4.9%.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Suomen talous on suurin piirtein linjassa muunkin euroalueen kanssa. Euroalueen talous kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0.1% vuoden takaisesta. Vertailuna Yhdysvaltain talous kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä vuoden takaisesta 4.9%.
Niinpä, USA harjoittaa järjestään keynesiläisempää ja elvyttävämpää talouspolitiikkaa kuin EKP (outoa sinänsä, tai ehkä ei, Saksa...) Fed reagoi about aina nopeammin ja joustavammin kuin EKP.

Vaan onpa tämä velkaantumis-narratiivi mahtavan voimakas: avain on niin täysin talouskasvu ja demografia, ja julkisen talouden vaje on olennaisesti seuraus, ei mikään syy. Mutta vaikka miljoonaan kertaan tämän toteaisi, eikä edes saa mitään merkittäviä rationaalisia vastalauseita niin siihen kuitenkin kaikki keskustelu palautuu. Taantuma on tulossa, leikkaukset syövät itseään, eikä vaje tällä hallituskaudella katoa vaan todennäköisesti lähinnä kasvaa. Mutta se ei ole ongelmiemme syy. Kasvua, vahvempaa demografiaa, jo eilen.
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Kyllä Suomessa rahaa riittää, jos kyse on siis julkisista hankkeista. Tuo Helsingin "Wilman" kehitys on hyvä esimerkki rahan polttamisesta...

"Yleisessä tiedossa on, että julkisten hankintojen hintaa nostaa olematon kilpailu. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on jopa laskenut, että kilpailutuskäytäntöjä uudistamalla rahaa voisi säästyä helpohkosti yli miljardi euroa vuodessa."

 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä Suomessa rahaa riittää, jos kyse on siis julkisista hankkeista. Tuo Helsingin "Wilman" kehitys on hyvä esimerkki rahan polttamisesta...

"Yleisessä tiedossa on, että julkisten hankintojen hintaa nostaa olematon kilpailu. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on jopa laskenut, että kilpailutuskäytäntöjä uudistamalla rahaa voisi säästyä helpohkosti yli miljardi euroa vuodessa."

Mutta toisaaltahan nämä rahat päätyvät pääosin yksityisille yrityksille, kavereille sun muille, niin eikös tämän vain pitäisi olla hyvä juttu kun oikein törsätään. Kun tähän lisätään vielä näppärät tavat näitä palveluitaan myyneillä yrityksillä sisällyttää paljon erilaisia lisälaskutushommia nostamaan hintaa entisestään, niin eikös kansantalous voi oikein hyvin ja ne maksetut verot joista itketään tule takaisin moninkertaisena. (Tässä voi olla ironiaa mukana).
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Aika karusti avoimet työpaikat vähentynyt. Raksa-alan yt-aallon ja teknologiateollisuuden ongelmista johtuen toki vasta alkusoittoa, ja tilanne tulee pahenemaan vielä paljon.

Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä 42 400, kun vuotta aiemmin määrä oli 59 000. Tiedot kuvaavat syyskuun ensimmäisen päivän tilannetta.

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tulisiko Suomen pyrkiä voimakkaammin asemoitumaan Euroopan "kaatopaikaksi", mitä tulee talousjätteisiin? Kierrätys oletettavimmin ottaa harppauksia eteenpäin joka puolella maailmaa, mutta huomioiden miten Suomeen tälläkin hetkellä tuodaan talousjätteitä ainakin Italiasta poltettavaksi, voisi toiminnan kuvitella olevan skaalattavissa ylöspäin. Pitkässä juoksussa alan ympärille voisi muodostua kokonainen klusteri. Omissa visioissani tulevaisuuden Suomi sähköistää Euroopan, miksemme myös käsittelisi Euroopan jätteet? Logistiikka toki muodostaa oman haasteensa, mutta voisin hyvin kuvitella esimerkiksi Suomenlahden tunnelilla olevan tässä merkittävä rooli.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös