SM-liiga vai AHL, kumpi takaa paremmin pelaajan tulevaisuuden?

  • 15 504
  • 35

Dängleri

Jäsen
PAHOITTELEN OT:tä. TÄTÄ KESKUSTELUA VOISI VARMAAN KÄYDÄ IHAN OMASSA KETJUSSAAN, MIKÄLI JOKU SELLAISEN LUO.

En ymmärrä AHL-kautta oikeastaan muun kuin kulttuurin opettelun kautta ja varsin teoreettinen esilläolo Jenkkimarkkinalla. Niin ja tietysti bussimatkailun henkisesti avartavan vaikutuksen kautta.

Itse olen taas siinä uskossa, että AHL:ssä eurooppalaisten pelaajien päätavoite on oppia pelaamaan peliä pienessä kaukalossa, koska siellä ei sitä kuuluisaa tilaa ja aikaa ole. Ne jotka ovat AHL:n läpikäyneet, ja sen kautta NHL-nousseet tai jääneet nousematta, ovat kaikki nostaneet esille myös pohjois-amerikkalaisen pelin fyysisyyden, jota AHL:ssä on oiva mahdollisuus kehittää.

Esimerkiksi Ilari Filppula kertoo tässä jatkoaika.comin haastattelussa seuraavaa:

Kun jääpinta-ala on niin paljon pienempi ja pakkien keskimitta on ehkä 190 senttiä ja 100 kiloa, niin toki siinä oppii pelaamaan eri lailla. Oppii vääntämään eri tavalla, taklaukset viedään aina loppuun, eikä maalin edestä pääse lähtemään ilman mustelmia.

– Kun siellä matkustetaan kahdeksaa tuntia suuntaansa ja pelejä on hirveästi, on oppinut sopeutumaan siihenkin, että joutuu pelaamaan väsyneenä, hyökkääjä kertoo.

Myös Ville Leino on kokenut AHL:n lopulta hyödylliseksi, vaikkei sinne enää toista kertaa haluaisikaan. Leino kertoi asiasta tässä MTV:n uutisessa.

- Siellä oppi reagoimaan nopeasti ja tajusi sen, ettei siitä matkustus ja pelaaminen enää paljon raskaammaksi tule. Farmi on raskas paikka, enkä ihmettele, jos moni suomalainen on palannut takaisin kotiin, jos ei näy mitään tietä ylös.

Tänä kesänä on spekuloitu nyt paljon sillä, ovatko Granlund, Pulkkinen, Vatanen ja kumppanit valmiita siirtymään suoraan NHL:ään, vai pitäisikö heidän aloittaa amerikan valloitus AHL:stä. Paljon on ollut puhetta myös siitä, tulisiko tuon valloituksen alkaa jo nyt, vai joskus tulevaisuudessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuo mainitsemani kolmikko jäänee vielä vuodeksi SM-liigaan.

Teemu Hartikainen teki toisenlaisen ratkaisun vuosi sitten, ja lähti kokeilemaan siipiään amerikan mantereella, vaikka moni olikin sitä mieltä, että kausi SM-liigassa tekisi vielä terää. Alkukausi meni Härskillä "alhaalla" AHL:ssä, mutta loistavat otteet avasivat tien "ylös" NHL:ään, jossa Härski myös aloittanee tulevan kautensa. Hänen kohdallaan voidaan sanoa valintojen menneen täysin nappiin. Tänä kesänä härskimäiseen ratkaisuun päätyi Joonas Nättinen, joka solmi Montreal Canadiensin kanssa 3-vuotisen sopimuksen, ja lähtee kokeilemaan siipiään rapakon takana.

Mielestäni oli kuitenkin järkevää, ja myöskin kunnioitettavaa, että kaksikko Granlund & Vatanen lykkäsi lähtöään suorittaakseen koulut ja armeijan ennen lähtöä. Se että "vuosi SM-liigassa tekee hyvää" on mielestäni ainoastaan epätoivoisten seurapomojen kulunut fraasi, jolla näitä kavereita yritetään pitää seurassa, sillä miten yksi vuosi SM-liigassa muka kehittäisi pelaaja enemmän, kuin vuosi amerikassa? Varsinkin jos kyseessä on pelaaja, johon NHL-organisaatio aikoo tosissaan satsata.

Mitä sitten tulee näihin kaiken maailman Petrelleihin ja kumppaneihin, niin ei heillä ole mielestäni juurikaan muuta mahdollisuutta murtautua NHL:ään, kuin loistamalla ensiksi AHL:ssä Ville Leinon tavoin. I.Filppulan tapaus osoittaa kuitenkin sen, ettei sekään aina välttämättä riitä.
 
Viimeksi muokattu:

tumba17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit jo vuodesta 1971
Se että "vuosi SM-liigassa tekee hyvää" on mielestäni ainoastaan epätoivoisten seurapomojen kulunut fraasi, jolla näitä kavereita yritetään pitää seurassa, sillä miten yksi vuosi SM-liigassa muka kehittäisi pelaaja enemmän, kuin vuosi amerikassa?


Surkeastihan tuo "vuosi vielä SM-liigassa" toimi esim. Selänteen tapauksessa, miten paljon paremmin hän olisikaan pelannut, jos olisi tajunnut lähteä aikaisemmin.
 

Rosvoroope

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Selänne teki kahdella viimeisellä liigakaudellaan 58 ja 62 pistettä, eli kehittyi neljän pisteen verran heh.

Olisi varmasti ollut valmis pelaaja jo vuotta aiemminkin.
 

Kapo

Jäsen
Se että "vuosi SM-liigassa tekee hyvää" on mielestäni ainoastaan epätoivoisten seurapomojen kulunut fraasi, jolla näitä kavereita yritetään pitää seurassa, sillä miten yksi vuosi SM-liigassa muka kehittäisi pelaaja enemmän, kuin vuosi amerikassa? Varsinkin jos kyseessä on pelaaja, johon NHL-organisaatio aikoo tosissaan satsata.

Niinpä. Viimeaikaisista ykköskierroksen varauksista esimerkiksi Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun (21 ja 20 vuotiaina lähteneet) kehityskäyrät eivät eroa juuri millään tavalla Lauri Tukosen, Petteri Nokelaisen ja Lauri Korpikosken vastaavista (18,19,19).
 

Osvaldo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Niinpä. Viimeaikaisista ykköskierroksen varauksista esimerkiksi Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun (21 ja 20 vuotiaina lähteneet) kehityskäyrät eivät eroa juuri millään tavalla Lauri Tukosen, Petteri Nokelaisen ja Lauri Korpikosken vastaavista (18,19,19).

Korpikoski muuten totesi kauden aikana jossain haastattelussa, että teki aivan oikein kun lähti pelaamaan farmiin. Hieman vain harmitteli sitä että siirto olisi pitänyt tehdä jo vuotta aiemmin.

Huhujen mukaan Salcido ja Lintner jatkavat SaiPassa. Salcido olisi mukana heti kauden alusta ja Lintner tulisi mukaan artistisopparilla lokakuussa.
 

TSVA

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Tottenham
. Se että "vuosi SM-liigassa tekee hyvää" on mielestäni ainoastaan epätoivoisten seurapomojen kulunut fraasi, jolla näitä kavereita yritetään pitää seurassa, sillä miten yksi vuosi SM-liigassa muka kehittäisi pelaaja enemmän, kuin vuosi amerikassa? Varsinkin jos kyseessä on pelaaja, johon NHL-organisaatio aikoo tosissaan satsata.

Mielestäni tämä fraasi\uskomus pohjautuu varsin vahvasti siihen, että suurin osa suomalaisista NHL:ssä vakiokokoonpanoon vuosiksi murtautuneista pelaajista on siirtynyt rapakon taakse hieman vanhempina ja ns. valmiina paketteina. Nimet kuten Selänne, Timonen, Salo ja S.Koivu hyppäsivät NHL:ään siirryttyään lähes suoraan avauskokoonpanoon ja heitä ei varmasti kaduta jälkeenpäin SM-liigassa kerätty kokemus. Maalivahdeista ei kannata puhua tässä yhteydessä.

Onhan se henkisestikin helpompi lähteä hakemaan paikkaa ylhäältä kun on ehtinyt vakiinnuttamaan paikkansa kärkiketjuissa SM-liigassa. Itseluottamus kasvaa, kun on tottunut siihen, että sinulta odotetaan tehoja illasta toiseen.

Aiheellista on tietenkin kysyä että onko tämä fraasi aikansa elänyt, sillä viime vuosina on yhä enevämmissä määrin alkanut ilmestyä esimerkkejä pelaajista, jotka ovat farmin kautta paikkansa raivanneet NHL:n. Siis nimenomaan suomalaisia esimerkkejä. Mikko Koivu näin etunenässä.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mun mielestä noita "vuosi SM-liigassa" -perusteluja on kuultu enemmänkin pelaajilta kuin seurapomoilta yms.

Kyllähän pelaajat taustajoukkoineen tarkkaan miettivät, mikä on parasta omalle kehitykselle ja varmasti he pystyvät asiaa parhaiten arvioimaan. Jokainen tapaus on tietysti yksilöllinen ja ulkopuolisena on vaikea suuntaan tai toiseen sanoa oikeaa ratkaisua.
 
Sorry OT. Muistaakseni aikoinaan ensimmäisen kierroksen varaukset vuodelta 1995 Aki Berg (3.) ja Teemu Riihijärvi (12.) olivat samanlaisen tilanteen edessä. Lähteäkö NHL:ään vai pelata vielä vuosi SM-liigassa. Aki allekirjoitti kovapalkkaisen tulokassopimuksen mikä allekirjoituspalkkioineen turvasi talouden vuosiksi eteenpäin. Riihijärvelläkin oli muistaakseni rahakas tulokaspaperi edessä allekirjoituspalkkioineen. Teemu päätti pelata vielä SM-liigaa. Teemun kohdalla jäi sitten suuret rahat saamatta ja kymmenvuotinen ura sisälsi SM-liigaa ja Elitserieniä. Yhdellä allekirjoitusella olisi tuplattu uran ansiot. Jo varman lottovoiton voi pilata yksi loukkaantuminen.

Linkit Wikipediaan pelaajien tietoihin.
 

Welmu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kumpi kehittää esimerkiksi Granlundia (179 cm, 83 kg) ja Vatasta (175 cm, 72 kg) tulevaisuuden kannalta vuodessa enemmän? Suunnitelmallinen fyysinen valmennus + pelit Suomessa vai kovat pelit AHL:ssä + bussissa istuminen?
 

Makis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Eiköhän se ole pääasiasta pelaajan luonteesta kiinni, kumpi on parempi. Mikään ei takaa, että Riihijärvi olisi tehnyt NHL:ssä uran, jos olisi lähtenyt aiemmin tai että Bergillä olisi ollut huonompi ura jos olisi lähtenyt myöhemmin.

Granlund on sopeutunut saman tien aina uudelle tasolle, joten uskon, että hän ei tarvitse NHL:äänkään mitään sen kummempaa sopeutumista. Toisilla pelaajilla sopeutuminen uusiin olosuhteisiin on hitaampaa.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen sanonut tämän jo aiemminkin, mutta Granlundin jäämiselle on kaksi tärkeää syytä.

Ensinnäkin, Granlundin on nyt viimeistään päätettävä, että haluaako hän pelata sentterinä vai laiturina. Laitahyökkääjäksi Granlund olisi jo nyt syksyllä mahtunut Minnesotan kahteen ensimmäiseen ketjuun, mutta Mikkeä kiinnostaa sentterin tontti, jossa on vielä kehitettäviä ominaisuuksia.

Toiseksi monet tuntuvat unohtavan sen, että kuinka monta ehjää kautta Mikke on pelannut aikuisten sarjoissa? Aivan, ei yhtään. NHL on maailman kovin liiga ja on hyvin rohkeaa lähteä sinne jos on alla kausi jossa on huilattu 2,5kk loukkaantumisen takia.

Vähemmän tärkeitä syitä ovat lukio ja intti. NHL-kiekkoilija pärjää ilman lukiota ja sen voi käydä loppuun myöhemminkin (jos ammattilaisura kusahtaa esim jonkun vakavan loukkaantumisen takia). Inttiä Miken ei tarvitsisi käydä ollenkaan, sillä noilla lahjoilla hän ei tule Suomeen palaamaan seuraavaan 15 vuoteen. Mutta jos nämä asiat Mikke itse kokee tärkeiksi, niin silloin näilläkin on varmasti jotain painoarvoa.
 

starcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vähemmän tärkeitä syitä ovat lukio ja intti. NHL-kiekkoilija pärjää ilman lukiota ja sen voi käydä loppuun myöhemminkin (jos ammattilaisura kusahtaa esim jonkun vakavan loukkaantumisen takia). Inttiä Miken ei tarvitsisi käydä ollenkaan, sillä noilla lahjoilla hän ei tule Suomeen palaamaan seuraavaan 15 vuoteen. Mutta jos nämä asiat Mikke itse kokee tärkeiksi, niin silloin näilläkin on varmasti jotain painoarvoa.

Tuota hommahan menee niin että

"Jokainen 18 vuotta täyttänyt mies – ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta – käsketään kutsuntoihin. Kutsunnoissa asevelvollinen määrätään yleensä vuoden tai kahden päästä alkavaan palvelukseen. Asevelvollinen voi myös vapaaehtoisena astua palvelukseen heti 18:tta syntymäpäiväänsä seuraavassa saapumiserässä. Kutsuntojen kautta henkilökohtaisten syiden vuoksi varusmies- tai siviilipalveluksen suorittamisen lykkäystä voi hakea aina sen vuoden loppuun asti, jona täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Lykkäystä ei tämän jälkeen myönnetä, ja asevelvollisen on astuttava palvelukseen ellei häntä vapauteta palveluksesta. Velvollisuus ase- ja siviilipalveluksen suorittamiseen päättyy sen vuoden lopussa jolloin henkilö täyttää 30 vuotta"

Toisin sanoen Mikken on käytävä intti sen vuoden loppuun mennessä jolloin täyttää 30v. Lykkäystä voi hakea siis sen vuoden loppuun kun täyttää 28v. Asevelvollinen ei saa myöskään passia sen vuoden jälkeen kun on täyttänyt 28v ellei ole suorittanut inttiä / saanut vapautusta. Se on sitten kokonaan toinen juttu saisiko Mikke itsensä vapautettua kokonaan intistä. Ilmeisesti hän haluaa kaikesta päätellen kuitenkin käydä intin.

Eipä Koivukaan kauhean innoissaan ollut mennessään inttiin. Kun toisaalta ei halunnut siitä keplotella poiskaan.

Inttiä ei voi siis myöskään välttää sillä että oleilee ulkomailla eikä vain tule kutsuntoihin. Ilman passia ei saa myöskään työlupaa ja matkustus on hiukan hankalaa...
 

Lauri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues & Devils
Eikös OJ:n vapauttamisessa armeijasta saatu vedettyä jotkin terveyssyyt esille?

Vaikka oikeastihan se menee niin, ettei NHL-joukkue halua päästää pelaajiaan kesäksi pois ja silloin voidaan keksiä mitä erilaisimpia syitä vapautukseen.

Mutta Mikelle toki propsit jos ja kun hoitaa intin pois alta. Eipähän tarvitse sitä enää myöhemmin murehtia.
 
Eikös nämä inttihommelit ole sillä kuitattu että otetaan parit kuvat median edessä kypärä päässä. Ja mikäs siinä, win-win. Kaverit käy mukamas intin ja päin helvettiä johdettu puolustusvoimat saa myönteistä julkisuutta. Ihan naurettavaa hommaahan niitä olisi sinne pakottaa puoleksi vuodeksi roikkumaan.
 

Squit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK ja KaMa
Eikös nämä inttihommelit ole sillä kuitattu että otetaan parit kuvat median edessä kypärä päässä. Ja mikäs siinä, win-win. Kaverit käy mukamas intin ja päin helvettiä johdettu puolustusvoimat saa myönteistä julkisuutta. Ihan naurettavaa hommaahan niitä olisi sinne pakottaa puoleksi vuodeksi roikkumaan.

Itse naureskelin kun näytettiin uutisissa, kuinka Mikko Koivu käveli yliluutnantin kanssa kaksistaan naureskellen ampumaan. Siellä sitten Mikko sai yksin tämän skapparin kanssa ampua ja taisipa siinä parit olalle taputukset saada. Mieshän sai myös ekana päivänään intissä mitalin heti kättelyssä. Voi sanoa, että oli aika lepiä hommaa. :) Miksei nuo kovimmat starat voi saada vapautusta jos homma on tuollaista? Siellä alikessut ja muut jonottaa nimmaria. Yksikönpäällikkö kuuntelee tarkkaavaisena tuvan pöydällä, kun Mikko kertoo lätkä juttuja samalla sängyssä maaten maiharit jalassa. Ei tuolla ole mitään tekemistä sotilaalisenkoulutuksen kanssa. Ja vaikka sota syttyisi, en usko että nämä lätkäjätkät sinne etulinjaan pistettäisiin.
 

öRRi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Calgary Flames
Teemu Hartikainen teki toisenlaisen ratkaisun vuosi sitten, ja lähti kokeilemaan siipiään amerikan mantereella, vaikka moni olikin sitä mieltä, että kausi SM-liigassa tekisi vielä terää. Alkukausi meni Härskillä "alhaalla" AHL:ssä, mutta loistavat otteet avasivat tien "ylös" NHL:ään, jossa Härski myös aloittanee tulevan kautensa. Hänen kohdallaan voidaan sanoa valintojen menneen täysin nappiin.

Härski oli kuitenkin siitä erilaisessa tilanteessa verrattuna herroihin Granlund ja Vatanen, että on pelaajaprofiililtaan aika eri tyyppinen kaveri ja fyysiset ominaisuudet tuon pelin toteuttamiseen löytyivät jo rapakon taakse lähtiessä. Lisäksi tuollainen powerforward tyyppinen rymistelijä saa helpommin sen näytön paikan NHL:ssä alemmissa ketjuissa jos siellä tilaa on, ja sieltä voi sitten rakentaa tietään ylös päin kärkiketjuihin jos rahkeet riittävät.

MG ja Vatanen eivät välttämättä fyysisesti ole tuohon sarjaan vielä yhtä valmiita. Vatasta pienempiä pakkeja ei NHL:ssä tainnut viime kaudella vakituisesti pelata, alle 80kg pakkejakin vain 3 joista yksi ei pelannut kuin 2 peliä viime kaudella. Toki Vatasen vahvuudet ovat muualla, mutta jos päin vyöryy yli 100kg painava voimahyökkääjä niin voi siinä pienemmälle kaverille tulla kiire laittaa sitä kiekkoa eteenpäin ja äitiä ikävä. Granlundinkaan tapauksessa ei varmaan yhtään haittaisi jos muutama kilo noihin raameihin lihasta tulisi samalla kun luistelu kehittyisi, tuskin se pelisilmä ainakaan mihinkään rapistuu vuodessa. Itse olen sitä mieltä, että Granlund näistä kahdesta valmiimpi liigaan on, mutta jos pitää armeijaa ja opiskelua tärkeinä velvollisuuksia, niin on mielestäni kunnioitettava päätös hoitaa ne pois alta ennen kun lähtee änäriin.
 
öRRi yläpuolella puhuu asiaa, ei ole yhtä oikeaa vastausta kysymykseen, kumpi kehittää pelaajaa enemmän tai kumpi antaa paremmat lähtökohdat uralle. Kuitenkin pelaaja itse taitaa olla ainoa, joka tietää tilanteensa, missä hänen tulee kehittyä yms. Juuri kuten öRRi sanoo, Hartikaisella oli fyysiset ominaisuudet kunnossa ja takeita roolista KalPassa ei ollut, joten mielestäni erittäin hyvä siirto lähteä hakemaan pelipaikkaa suoraan rapakon takaa. Granlundin ja Vatasen, varsinkin Vatasen tapauksessa vuosi aikaa kehittää fysiikkaa ennen lähtöä voisi olla erittäinkin toimiva vaihtoehto. Vaikka uraa lähdettäisiin tekemään AHL:n kautta, mielestäni myös siellä pitää saada hyvä startti. Lehtivuoren Joonas toiminee esimerkkinä pelaajasta, jonka ura ei sujunutkaan sujuvasti AHL:stä NHL:ään. Entä onko täysin mahdoton ajatus pelata vuosi liigassa ja siitä sitten lähteä hakemaan paikkaa vaikkapa AHL:n kautta?
 
Toisin sanoen Mikken on käytävä intti sen vuoden loppuun mennessä jolloin täyttää 30v. Lykkäystä voi hakea siis sen vuoden loppuun kun täyttää 28v. Asevelvollinen ei saa myöskään passia sen vuoden jälkeen kun on täyttänyt 28v ellei ole suorittanut inttiä / saanut vapautusta. Se on sitten kokonaan toinen juttu saisiko Mikke itsensä vapautettua kokonaan intistä. Ilmeisesti hän haluaa kaikesta päätellen kuitenkin käydä intin.

Eipä Koivukaan kauhean innoissaan ollut mennessään inttiin. Kun toisaalta ei halunnut siitä keplotella poiskaan.

Inttiä ei voi siis myöskään välttää sillä että oleilee ulkomailla eikä vain tule kutsuntoihin. Ilman passia ei saa myöskään työlupaa ja matkustus on hiukan hankalaa...

Kyllähän sen intin saa jätettyä väliin jos ei "kansalaisvelvollisuutta" halua tai ehdi tai jaksa suorittaa. Ja puhun nyt näistä huippu-urheilijoista. Huhujen mukaanhan esimerkiksi ammattilaiskoripalloilija Hanno Möttölä sai vapautuksen intistä, koska polvensa ovat niin huonossa kunnossa. Tietenkään koripallon pelaamista ammatikseen polvivaivat eivät estä.

Aivan varmasti Granlund ja kumppanit pystyisivät halutessaan skippaamaan koko homman, mutta MG on sen verran täysjärkinen ja selväpäinen kaveri, että haluaa hoitaa tämänkin homman kunnialla.
 
Sorry OT. Muistaakseni aikoinaan ensimmäisen kierroksen varaukset vuodelta 1995 Aki Berg (3.) ja Teemu Riihijärvi (12.) olivat samanlaisen tilanteen edessä. Lähteäkö NHL:ään vai pelata vielä vuosi SM-liigassa. Aki allekirjoitti kovapalkkaisen tulokassopimuksen mikä allekirjoituspalkkioineen turvasi talouden vuosiksi eteenpäin. Riihijärvelläkin oli muistaakseni rahakas tulokaspaperi edessä allekirjoituspalkkioineen. Teemu päätti pelata vielä SM-liigaa. Teemun kohdalla jäi sitten suuret rahat saamatta ja kymmenvuotinen ura sisälsi SM-liigaa ja Elitserieniä. Yhdellä allekirjoitusella olisi tuplattu uran ansiot. Jo varman lottovoiton voi pilata yksi loukkaantuminen.

Mulla ei ole hajuakaan siitä paljonko Teemu Riihijärvi tienasi lätkäurallaan massia. Ainoastaan voidaan päätellä suuntaa siitä, että tiedetään hänen pelanneen ammatikseen 8 kokonaista kautta SM-liigassa ja 2 Elitserienissä. Mitä sitten tulee tuohon "lottovoittoon" eli NHL-sopimukseen, niin ei pelkällä allekirjoitusbonuksella nyt varsinaisesti miljönääreiksi nousta. Riihijärven kohdalla tuo NHL-sopimus olisi taloudellisesti tarkoittanut allekirjoitusbonusta ja hikistä AHL-liksaa, joka on ja oli tuohonkin aikaan heikompi kuin keskiverto SM-liigapelaajan liksa.

Eli mitä tarkoitit tuolla uran ansioiden tuplaamisella?
 
toisesta ketjusta:

En ymmärrä AHL-kautta oikeastaan muun kuin kulttuurin opettelun kautta ja varsin teoreettinen esilläolo Jenkkimarkkinalla. Niin ja tietysti bussimatkailun henkisesti avartavan vaikutuksen kautta. Tuossa sarjassa pelaaminen ei ole oikeastaan missään tapauksessa järkevää huippulahjakkuudelle. Olen myös edellisten kirjoittajien linjalla.

Ei se asia kyllä noinkaan ole. Kuten aiemmin kirjoitin, niin pelaajatyypistä on kiinni se kenelle AHL-kausi tai kaudet ovat hyviä ratkaisua uran kannalta verrattuna SM-liigaan. Otetaanpa nyt esimerkkinä maalivahdit. Moniko suomalainen NHL-maalivahti on mennyt NHL:ään käymättä AHL-polkua? No ei niitä ole kuin Bäckström, Norrena ja Markkanen. Siis Bäckströmiä luukunottamatta jokainen suomalaisista NHL:n huippumaalivahdeista on noussut NHL:ään farmisarjan kautta. Voidaan siis sanoa, että farmireissu on ollut varsin merkittävässä osassa pelaajan kehityksessä ja ennen kaikkea opettelussa sikäläiseen pelityyliin ja kapeaan kaukaloon.

Muita hyviä esimerkkejä maalivahtien lisäksi pelaajista, joille AHL-kausi tai kaudet ovat tehneet hyvää ovat mm. Teemu Hartikaiselle, Ville Leinolle ja Lauri Korpikoskelle. Enkä sano, että AHL-aika olisi tehnyt huonoa myöskään Valtteri Filppulalle tai Sean Bergenheimille.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mun mielestä Koivun veljesten (eli isän) periaate NHL:n lähdön aikataulusta on oikea. Kun olet vakiinnuttanut paikkasi maajoukkueessa, olet todennäköisesti valmis lähtöön.

MG:n ja Vatasen kohdalla ollaan siis hyvin lähellä tuota pistettä. 2000-luvulla lähteneistä vain Pitkänen on onnistunut todelliseen läpimurtoon raakilelähdön kautta, mutta hyvin moni yritys on mennyt poskelleen. Korpikosken kohdalla kehitys junnasi paikallaan TPS:ssa, joten tällekin maisemanvaihto teki hyvää. Leinohan oli jo joukkueensa avainpelaaja ja muutenkin latebloomer, vaikka tämän lahjat olivat tiedossa jo Ilves-vuosilta. Hänenkin läpimurrossa onni näytteli suurta osaa, koska maitojuna oli erittäin lähellä Detroitin valloituksen epäonnistuttua.

Ikäluokkansa tähtikaartiin Suomessa kuuluneet Lindgren, Lehtivuori, Laakso, Tukonen, Nokelainen, Lehtonen, Osala ym. sen sijaan eivät onnistuneet ja kehitys meni osin jopa takapakkia. Rajalan kova hoppu WHL:n Wheat Kingsiin oli suurimman luokan virheliike ja myös vastoin Oilersin ensisijaisia suunnitelmia.

Kyllähän parhaat edellytykset läpimurtoon on taannut Suomessa pysyminen siihen asti, että kellotat liigassa kovia minuutteja ja totut isoon vastuuseen saaden ammattitaitoista valmennusta, jonka tähtäin on sama kuin pelaajalla - saada tästä NHL-kelpoinen peluri. AHL:ssa koirankoppi kutsuu helpommin ja monelle voi iskeä kulttuurishokki, kun peliajasta kamppailee iso joukko kanukkinuoria, jotka ovat pienestä pitäen tottuneet siihen, että näytöt on annettava silloin kun se ehkä ainoa mahdollisuus siihen tarjoutuu. Jo junioriliigoissa mennään tryoutien kautta, eikä edellisen kauden onnistumiset merkitse periaatteessa mitään.
 
Mulla ei ole hajuakaan siitä paljonko Teemu Riihijärvi tienasi lätkäurallaan massia. Ainoastaan voidaan päätellä suuntaa siitä, että tiedetään hänen pelanneen ammatikseen 8 kokonaista kautta SM-liigassa ja 2 Elitserienissä. Mitä sitten tulee tuohon "lottovoittoon" eli NHL-sopimukseen, niin ei pelkällä allekirjoitusbonuksella nyt varsinaisesti miljönääreiksi nousta. Riihijärven kohdalla tuo NHL-sopimus olisi taloudellisesti tarkoittanut allekirjoitusbonusta ja hikistä AHL-liksaa, joka on ja oli tuohonkin aikaan heikompi kuin keskiverto SM-liigapelaajan liksa.

Eli mitä tarkoitit tuolla uran ansioiden tuplaamisella?

Joku muu muistanee tarkemmin, sillä tietoni perustuu 15 vuoden takaisiin muistikuviin. Muistelin, että esim. Aki Berg teki aikoinaan kolmevuotisen yksisuuntaisen tulokassopimuksen, jonka yhteisarvo oli yli 2 miljoonaa dollaria. Lisäksi muistelen, että allekirjoituspalkkion osuus oli lähemmä miljoona dollaria. Kyllä noita summia voi "lottovoitoksi" kutsua.

Teemu Riihijärvi pelasi lähes puolet ammattilaisurastaan Pelicansissa ja SaiPassa, joten arvailen uran kokonaisansioiden pyörineen lähellä miljoonaa dollaria. Eli heitin lonkalta, että jos olisi pistänyt nimensä San Josen tulokassopimukseen niin olisi varmaan saanut yhdellä allekirjoituksella enemmän rahaa kuin lopulta tienasi koko urallaan. Sitä tarkoitin tuolla uran ansioiden tuplaamisella.

Nää on kaikki omiin muistikuviin perustuvia juttuja lehtikirjoituksista 15 vuoden takaa, mutta pointti oli se, että jos et laita nimeä paperiin niin voi olla ettei uutta tilaisuutta tule. Granlundilla ja Vatasella on jo sopimukset allekirjoitettuna, joten eiköhän sukan varteen jotain ole jo jäänyt, jos esimerkiksi ura loppuisi ensi kaudella loukkaantumiseen.
 
Joku muu muistanee tarkemmin, sillä tietoni perustuu 15 vuoden takaisiin muistikuviin. Muistelin, että esim. Aki Berg teki aikoinaan kolmevuotisen yksisuuntaisen tulokassopimuksen, jonka yhteisarvo oli yli 2 miljoonaa dollaria. Lisäksi muistelen, että allekirjoituspalkkion osuus oli lähemmä miljoona dollaria. Kyllä noita summia voi "lottovoitoksi" kutsua.

Teemu Riihijärvi pelasi lähes puolet ammattilaisurastaan Pelicansissa ja SaiPassa, joten arvailen uran kokonaisansioiden pyörineen lähellä miljoonaa dollaria. Eli heitin lonkalta, että jos olisi pistänyt nimensä San Josen tulokassopimukseen niin olisi varmaan saanut yhdellä allekirjoituksella enemmän rahaa kuin lopulta tienasi koko urallaan. Sitä tarkoitin tuolla uran ansioiden tuplaamisella.

Nää on kaikki omiin muistikuviin perustuvia juttuja lehtikirjoituksista 15 vuoden takaa, mutta pointti oli se, että jos et laita nimeä paperiin niin voi olla ettei uutta tilaisuutta tule. Granlundilla ja Vatasella on jo sopimukset allekirjoitettuna, joten eiköhän sukan varteen jotain ole jo jäänyt, jos esimerkiksi ura loppuisi ensi kaudella loukkaantumiseen.

Oma muistini on kovin hatara mitä tulee 15 vuoden takaiseen NHL:n työehtosopimukseen ja siinä laadittuihin sääntöihin liigan tulokassopimuksista. Kenties silloin tulokassopimukset olivat vielä yksisuuntaisia? Nykyäänhän tulokassopimukset ovat automaattisesti kaksisuuntaisia ja allekirjoituspalkkiokin alle 100k$. Jos siihen aikaan pelkästä allekirjoituksesta kostui tuon lähemmäs miljoonan, niin sitten myönnän olleeni väärässä ja kiitän tiedosta.

PS. Granlundilla ei ole NHL-sopimusta, eihän?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös