Siitä on jo aikaa - uutta jatkotarinaa?

[Ruutiveijari]

Tähän sen verran päivitystä, että theLock nimimerkkinä aikaisemmin tunnettu nurkkavieru Raumalainen rynnistää nykyään tämän nimimerkin alla.

 

[Paitselo]

Sorry, olen ollut hiukan lomailemassa ja sen takia en ole koko palstaa lukenut pauttiarallaa kolmeen päivään.

Koska minulta on pyydetty tarinan aloittamista, niin minä sitten alan. Tällä stoorilla ei ole nimeä, vielä, kun ei oikein tiedä mihin suuntaan juttu lähtee rönsyileen.

Ja karu tarina alkaa:

Nyt on kulunut jo 114 vuotta siitä, kun ruskeat, Estudiantes de la Platan fanipaitoja vaippoinaan käyttävät Xenosmurffit valloittivat Helsingin.
Xenosmurffit saapuivat Tellukselle Siriuksen takana ovelasti piilossa lymynneeltä planeetalta jonka nimi on Anus. Nuo paskalta haisevat ja kesken ulostusaktin suolesta repäistyiltä näyttävät alienit hallitsevat nyt koko Helsinkiä... paitsi että Nordenskiödinkadulla on eräs pikku kylä, joka itsepintaisesti pitää puoliaan xenosmurffeja vastaan.
Kylän päällikkö on nimeltään JHag. Hän on ilman stereoita kasvattanut lihaksensa sellaisiin mittoihin, että hänelle ei heimosta (tai mistään muustakaan) löydy vastusta.
Muita Nordiksen kylän avainhenkilöitä ovat seuraavat:
- Senior, kylän arvostettu vanhus ja naapurikylän pukki
- Johannes, kylän arvostettu mietiskelijä... kun Johannes sivaltaa, niin se SATTUU!
- Brewer, mies joka halittsee historian ja pitää huolta kylän kirjastoista ja nuorista naisista
- Korak, kylän ylivoimainen DVD- ja VHS-guru
- reds 1897, kylän sotavoimien General Mahdottomus
- Predator, kylän tietäjä ja bardi. Saa laulullaan jopa Frederikin kalpenemaan. Ja se on paljon se.

Xenosmurffit ovat viime tietojen mukaan ryhmittätyneet ns. lopulliseen hyökkäykseen Helsingin rautatieaseman vessassa.
Onneksi meillä on soluttautuneita agentteja xenosmurfffien joukoissa, joten odotankin nyt riemulla ja kauhun hiessä kylpien agenttien raportteja tilanteesta.

Teidän

Predator... niiiiisk, tässä ihan herkistyi...

EDIT: D-kirjaimien esiintyminen on tarinassa salliittu, koska allekirjoittaneen nimimerkissä on DEE. Rebigää siidä!

 

[hörkkö]

Seuraavaksi on vuorossa sitten ilmeisesti Acidjam, Mazza ja sitten minä,

Joten eikun tarinoimaan!

 

[hörkkö]

Ylös

Nyt kun arvon jatkoaikalaiset ovat palanneet viikonlopun vietosta, niin jospa jatkaisimme Predatorin aloittamaa tarinaa?

Seuraavaksi on ilmoittautumisjärjestyksessä ensimmäiseksi vuorossa Acidjam, sitten Mazza, ja sen jälkeen minä.

Eli laittakaas näppäimistöt sauhuamaan!

 

[Ruutiveijari]

Uusi yritys

James Bondage, eli Jaakko Höyrylampi, oli 80-luvulla jokaisen teinitytön ainoa ajatus. Geeliset hiukset, kiiltoa paidassa ja tiukkaakin tiukemmat housut kehystivät miehen matkaa maineeseen tämän ainoalla listahitillä, tupla-platinaa myyneellä "Beibi, mä oon sun haarakiila" singlellä. Suosikki 7/83 julkisti James Bondagen olevan ehkä koko vuosikymmenen seksikkäin mies Suomessa ja kansikuvassa Jaakko esiintyi virnistäen.

Kuvassa. Jaakko vilkaisi lähes puhkituijotettua kantta ja asetteli sen takaisin muovitaskuunsa. Vierestä hän nappasi syliinsä lehtiön, johon oli Ranskalaisilla viivoilla vedetty tietoja otsikolla "7 Päivää". Ensimmäiset neljä oli yliviivattu, seuraavana listalla majaili "keksi uusi suhde". Viimeisin, "feikkaa kolari" oli tuottanut 200 euroa, joka oli palanut kaljamahan pulleana pitämiseen samana iltana.

42 vuotiaana Jaakko oli vain Jaakko. James Bondage ei elänyt kuin muutaman kestotilaajan ajatuksissa ja Jaakon omassa leikekirjassa. Tukka ei ollut geelinen vaan kiilsi pesemättömyyden rasvasta ja valui takatukkana punertuneelle niskalle. Liian monen kaljan kanssa ystävystynyt maha nojasi polviin ja kuin vittuillakseen sydämen kitumiselle se ärjähti.

"Nälkä, perkele...". Puoliääneen lausuen Jaakko raahautui kämpästä ulos, ihmetellen jo viikkoja jatkunutta päänsärkyään. Avaimet taskuun, risa FILA-toppatakki päälle ja porraskäytävään. Samassa musteni. Polvet notkahtivat eteenpäin, valtava yläruumis lähti kuin laiskasti kaatuva puu kellahtamaan kohti lattiaa.

Jos nyt olisi ollut tarpeeksi lähellä olisi voinut kuulla pientä rapinaa. Rapinaa läheltä Jaakon korvaa, sisäpuolelta. Pääkipu ei ollut vain krapulaa. Ja nyt sen aiheuttaja oli valmis kaivautumaan ulos.

---

Acidjam, taitaa vastuu jatkosta olla sinun.

---

Vähän provoa loppuun, saa ketju huomiota:

Pentin viikset on peruukki!



Ruutiveijari, aka theLock.

 

[Ruutiveijari]

Acidjam näyttää majoittuneen tietokoneen ulottumattomiin, joten voisitko sinä kunnianarvoisa Preda nostaa tarinan tason JatkoajanJatkoTarinan vaatimalle tasolle?

Jokainen kirjoituksensa jälkeen voisi aina nimetä tarinalle jatkajan ja katsotaan miten se siitä sotkeentuu.

Ruutiveijari, aka theLock.

 

[Paitselo]

Ensinnäkin, Penan viikset EIVÄT ole peruukki! Tom Selleckin viiksistä en mene vannomaan, mutta se ei kuulu tähän.

Asiaan:

Jaakko makasi porrastasanteella koko kroppa nytkähdellen ja täristen. Hänen suustaan kuului rutisevaa ääntä... ääni kuulosti lähinnä murskaantuneilta hampailta tai ranskalta. Äkkiä Jaakon korvasta näkyi häilyvän kirkas valonsäde joka heijastui porraskäytävän harmaseen seinään. Korvakäytävästä alkoi myös kuulua omituista ääntä, ikäänkuin puhetta. Kyllä, puhetta se oli ja kaikenlisäksi kiivasta puhetta. Kuulosti siltä niinkuin joku kiistelisi jonkun toisen kanssa. Jos kumartuisimme aivan lattian rajaan, siihen Jaakon korvan juureen, niin kuulisimme korvakäytävästä seuraavanlaista keskustelua:
- Sammuta nyt se perkeleen fikkari! Tuo valokiilahan näkyy jo ulkopuolelle, eikä meillä ole tarvetta herättää enää yhtään enmpää huomiota.
- Mitä sinä valitat? Itse menit räpeltämään sen verisuonen kanssa niin että se katkesi. Nyt ollaan molemmat yltä päältä veressä ja meidän isäntä makaa turvallaan lattialla. Se taitaa olla kuollut.
- No totta Mooses se on kuollut! Minähän sanoin sulle jo silloin 1972, että mennään mieluumin Ilkan päähän... koskan Ilkka on niin kovapäisen näköinen että sen suonet kestää tätä meidän säätelyä repeämättä jonnekin pauttiarallaa 2030-vuoteen asti ainakin.
- Mikä vitun Ilkka?
- No Ilkka... öööh, siis tämä Sysimetsän Ile eli Frederik.
- Ai Reetu. Niin mutta eikös Reetun pää ollut varattu jo silloin 1972? Sinne muistaakseni meni ne kaksi edellisen vuosikurssin kadettia Siriukselta. Eikö?
- No oli miten oli, mutta nyt meidän täytyy lähteä etsimään uusi isäntä... ja sammuta nyt se fikkari taikka minä tirvasen!


Kuka jatkaa?