Huhhuh, tiukat väännöt on jälleen takana.
Valioliigassa lokakuun lopun ja marraskuun aikana kohtasin siis Sunderlandin kotona, Arsenalin vieraissa, Evertonin kotona ja vielä marraskuun lopussa sitten Birminghamin vieraissa. Herkkusieniliigassa tosiaan Hertha Berlin ja Malmö vieraissa, molemmat tärkeitä otteluita jatkopaikkojen kannalta. Berlinin kanssa oltiin tasapisteissä ensimmäisen kolmen kierroksen jälkeen.
Valioliigan puolella Sunderland kaatui tiukkojen vaiheiden jälkeen 3-1. Peli oli tasan aina tuonne 80 minuutille asti, mutta joukkueen kapteeni Andrey Karayka otti homman haltuun ja iski tilanteeksi 2-1, ja hieman myöhemmin Puolan kaveri Niedzielan iski 3-1. Arsenalia vastaan oli trilleri, Arsu hallitsi peliä ekat reilu puoli tuntia ja johtikin 1-0. Pääsin hieman varkain peliin mukaan kun Javier Mascherano iski tasatilanteeksi 1-1, ja hetkeä myöhemmin Thierry Henry perseili itsensä kahdella keltaisella kortilla ulos. Hallinta siirtyi minulle, ja menin sitten toisella jaksolla Puolan ihmemiehen maalilla johtoon, peliä 80 minuuttia takana. Mutta niin vain Arsenal punnersi vielä tasoihin, ja pisteet jakautui 2-2. Ihan ok tuo yksikin piste oli ennakkoasetelmiin nähden, vaikka vähän harmi kun ylivoimalla sain pelata ja voitto oli jo vähän kuin näpeissä.
Muissa marraskuun liigapeleissä Everton kaatui rutiinisuorituksella 3-0, ja Birmingham sitten tärkeiden europelien jälkeen vieraissa 2-0. Tuosta meinasi tulla tiukka matsi, mutta voitto ratkesi 19-vuotiaan Callum Woodsin maalilla 10 minuuttia ennen loppua, ja Daniel Fredheim Holm iski loppulukemat 2-0 hetkeä myöhemmin.
UCL:n vieraspelit Berliniä ja Malmöa vastaan olikin sitten tykitystä. Berliniä vastaan sain lentävän lähdön kun ekaan puoleen tuntiin Mascherano ja Niko Kranjcar iski maalit mieheen, ja toisella puoliajalla Holm ja Crespo iskivät vartissa lukemiksi 4-0. Tämän jälkeen pistin sitten vähän puolustavampaa taktiikkaa peliin, ja ottelu päättyi lopulta 4-1 minulle. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että seuraavalla kierroksella jatkopaikka käytännössä varmistuisi jos ottaisin vähintään saman verran pisteitä kuin Berlin. Maaliero oli minulla +4 ja Berlinillä -4, joten tuon kurominen oli käytännössä mahdotonta Berlinille. Pisteissä olin siis kolme pinnaa edellä.
Malmön vierasreissu olikin sitten melkoinen. Eka puoliaika meni tasaisissa merkeissä, ja varsinkin pelin alussa Malmöllä oli paljon paremmat paikat kuin minulla. Samalla Milanon suunnalta kuului kummia, Berlin oli siirtynyt pelin alussa 1-0 vierasjohtoon! Tässä vaiheessa tilanne oli se, että minun jäädessä tasuriin ja Berlinin voittaessa ero olisi minulle enää yksi piste, ja molemmilla oli jäljellä siis enää yksi peli kotona. Minulla siis Milan kotona ja Berlinillä "läpijuoksu" Malmöä vastaan viimeisenä.
Eka puoliaika oli maaliton, ja Malmö oli jopa lähempänä maalia. Milanosta tuli onneksi vähän apuja, siellä oli peli myös tasan ekan puoliajan jälkeen. Oma peli säilyi silti vähän puskemisena, millään ei meinattu kunnon paikkoja saada luotua. Ei ennen kuin 60 minuuttia oli mittarissa, silloin sain vastahyökkäyksen jonka päätteeksi Hernan Crespo iskee Wiganin 1-0 johtoon! Ja vain pari minuuttia tästä, Niko Kranjcar iskee lukemiksi 2-0. Wiganin seurahistorian kenties tärkeimmät maalit tulivat Malmön 25 000 katsojan edessä, sillä nämä lukemat pysyivät myös loppuun saakka ja pudotuspelipaikka Mestareiden Liigassa oli varmistunut! Milan ja Berlin väänsivät 1-1 tasurin, joten ei tarvitse miettiä edes maalieroja tässä vaan pisteetkin riittävät jatkopaikkaan. Tosin sen verran jää vielä panosta tuonne viimeiselle kierrokselle, että jos jollain ihmeellä pystyn raapimaan kolmen maalin voiton Milanista niin voittaisin myös paremmalla maalierolla koko lohkon, ero on siis tällä hetkellä kolme pistettä Milanin eduksi ja maaliero heillä on +10 ja minulla +6. Tosin nyt en ihan varmaksi sano miten menisi kahden maalin voiton kanssa, tällä hetkellä maaliero on minulla 9-3 ja Milanilla 13-3 eli meneekö tuo nyt tehtyjen vai päästettyjen maalien perusteella tasatilanteessa?
No anyway, syyskauden tärkein tavoite eli Mestareiden liigan jatkopaikka on varmistettu. Ekan kolmen kierroksen jälkeen meinasi tehdä tiukkaa, mutta vieraspelit kyllä menivät niin loistavasti että ei voi muuta sanoa ku hattua nostaa joukkueelle. Valioliigassa tilanne on sellainen että 15 kierroksen jälkeen Manchester United johtaa sarjaa 36 pisteellä, Liverpool on toisena 35 pisteellä ja minä kolmantena 33 pisteellä. 33 pistettä on myös Chelsealla joka on neljäntenä ja Tottenhamilla viidentenä, mutta niillä on huonompi maaliero. Kauden suurin mestarisuosikki Arsenal on hieman kompuroinut, ja on jäänyt nyt meistä kolmesta neljä pistettä.
Näin tähän mennessä, onhan tuota kautta vielä reilusti jäljellä kun edes puoliväliä ei ole saavutettu. Silti on ollut isoja otteluita jo edessä ja viime kauteen verrattuna luonnollisesti paljon haastavampi ohjelma ollut, kyllä ne europelit vaan vaikuttaa tekemiseen. Onneksi ei ole ihan samaa käynyt kuin Leicesterille tosielämässä, vaan hyvissä asetelmissa ollaan Valioliigassa mitä nyt tulee mestaruustaisteluun puhumattakaan sitten neljän joukkoon pääsystä.
Joulukuu alkaa liigacupin kotipelillä ManU:a vastaan ja sitten muutama päivä tästä UCL:n lohkovaiheen päätöskierroksen peli Milania vastaan kotona. Valioliigassa otteluohjelma on joulukuun osalta seuraava:
9.12 Blackburn vieraissa
16.12 WBA kotona
20.12 Portsmouth vieraissa
23.12 Fulham kotona
26.12 Newcastle vieraissa
30.12 Tottenham kotona
18 pistettä jaossa, kotipelit nyt pitää ainakin hoitaa ja liigan kokonaistilannetta ajatellen Tottenham varsinkin pitää kyllä kotona voittaa. Blacburn, Portsmouth ja Newcastle pyörii keskikastissa ja WBA ja Fulham on sijoilla 15-16.
Mutjoo, hyvässä vauhdissa ollaan! Seuran infoa vielä sen verran, että stadionilla on ollut remontti koko syksyn käynnissä ja 22.12 stadionille tulee 12 500 lisäpaikkaa, kapasiteetti nousee siis lukemaan 36 000.