Salibandyketju

  • 183 300
  • 1 196

Markku

Jäsen
Tulee seurattua kyllä, enemmän kylläkin samaan aikaan meneillään olevia Maahockeyn MM-kisoja (näkyy kaikki pelit Youtubesta, kuten salibandykin) jossa lähtökohtaisesti kaikki pelit ovat todella tasaisia ja mestari voi käytännössä tulla mistä maanosasta tahansa. Todella pitkä on salibandylla vielä olympiahaaveeseen matka, jos tasoerot vuodesta toiseen pysyvät tällaisina. Tuntuu, että ne vaan kasvavat TOP-4:een.

Finaali Ruotsi-Suomi sitten onkin aina todella tykitystä ja mahtavaa katseltavaa, ei mitään sieltä pois. Kokonaisvaltaisesti kisat tosiaan vaan vähän sakkaa, enkä näe muutosta tähän tulevan vuosikymmeniin/satoihin.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
"Saksa sai jopa luotua ihan maalipaikkoja". Ylekin ihan tosissaan. Älkää nyt viitsikö.
 

Aatelinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Glen Metropolit, New England Patriots
Sama homma itsellänikin ollut jo vuosia. Norjaa vastaan katsoin alusta ja ajattelin, että niin kauan katson kun on jotain jännitystä. Tilanteessa 3-0 poistuin salille. Onkohan muita urheilulajeja, joissa finalistit tiedetään 99% varmuudella ennen ensimmäistä peliäkään.

Eikös naisten jääkiekossa ole finaaleissa aina USA ja Kanada vastakkain?

Mutta on kyllä tylsiä pelejä ollut Ruotsi-peliä lukuunottamatta. Eilenkin Saksaa vastaan mentiin ihan puolivaloilla ja veikkaan, että jos otettaisiin Salibandyliigasta mikä tahansa joukkue edustamaan Suomea, niin sillä mentäisiin välieriin suht rennosti. Tänään onneksi vastassa kisäisäntä Tsekki ja vähän jopa toivoisi heille voittoa, jotta tuo löysäily kostautuisi pahimmalla mahdollisella tavalla. Lisäksi suht outoa että kovimpien pelien alkaessa pelataan 3 peliä 3 päivässä, kun höpöhöpö otteluiden välillä saattoi olla jopa kaksi lepopäivää.
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Flyers
Vaikka tulee pelailtua alasarjoissa, treenailtua monta kertaa viikossa ja valmennettua junnujakin, eivät nämä MM-kisat tosiaan kiinnosta kuin finaalin osalta. Jos parempaa tekemistä ei ilmene niin ehkä puolittain katson tänään välierää. Tasoerot täälläkin syynä, ei noissa höntsäilyissä tosiaan mitään mieltä ole. Esim. Salibandyliigassa kaikki matsit ovat viihdyttävämpiä.
 

Woofer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Barca
Näkyykös tuo Ruotsi-Sveitsi jostain?
 

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ruotsi-Sveitsi ottelu tällä hetkellä uskomatonta tykitystä.

En viitsinyt alusta saakka katsoa kun ajattelin, että svenskit kuitenkin ajelevat puolivaloilla finaaliin, mutta mitä vielä. Jännäksi menee!
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Siirretään liveseurannasta, kun samaa aina miettii:

Voitti se Ruotsi sen lopulta.

Noin yleisesti ihan järkyttävää pelleilyä nämä sählyn rankkarit.

Voisiko sekoilulle tehdä jotain sääntömuutoksilla tai jollain.
--

Toinen sääntöasia mistä kuulin vasta nyt, että ihan todella ollaan puskemassa läpi 3 x 15min -peliaikaa. Eihän tuossa ole taas mitään tolkkua. Tavallaan joitain kohtuullisiakin perusteluja näin, mutta olen ollut lukuisia kertoja säbän ottelutapahtumissa ja se ei ole liian pitkä ainakaan.

Pitääkö kaiken olla nykyään ohi alle tunnissa, niin päästään taas räpläämään älyluuria. Vaikka sitä tehdään pelin aikana tietenkin muutenkin.

Finaali pelataan juuri sopivasti ennen jalkapallon kärkiottelua eli katsotaan sitten hyvänä lämmittelynä.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Toinen sääntöasia mistä kuulin vasta nyt, että ihan todella ollaan puskemassa läpi 3 x 15min -peliaikaa. Eihän tuossa ole taas mitään tolkkua. Tavallaan joitain kohtuullisiakin perusteluja näin, mutta olen ollut lukuisia kertoja säbän ottelutapahtumissa ja se ei ole liian pitkä ainakaan.

Vituttaa se, että yhden rankkarin aikana ehtii keittämään kahvit. Lisäksi se hiipiminen näyttää tyhmältä.

Eikö nykyään Salibandyliigassakin vedetä rankkarit, jos peli on jatkoajan jälkeen tasan? Jos ottelutapahtumaa siis pitää lyhentää, niin varmistetaan nyt ainakin se, ettei yhden rankkarin vetäminen kestä kuutta minuuttia.
 

Jykke1978

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC/FC TPS, Turku Dockers, Adelaide Crows
Yli puolet maajoukkueista taitaa olla suomalaisvalmentajien alla ja pelaajistostakin Kanadaa ja Singaporea myöten Mähösiä, Möttösiä ja Mikkosia.

Suomalainen päävalmentaja oli seuraavilla mailla: Suomi, Australia, Tsekki, Latvia, Kanada, Singapore ja näiden lisäksi Sveitsin apuvalmentaja on suomalainen eli yhteensä 6+1 eli vähän alle puolet, ruotsalaisia on sitten Ruotsilla ja Tanskalla jolloin päästään siihen, että näistä kahdesta maasta on yli puolella valmentaja.

Japanin Kaj Rasmussen näyttää olevan syntynyt Japanissa, pelaa Sveitsissä.
Kanadan Valtteri Viitakoski syntynyt Kanadassa, mutta pelaa Suomessa.
Thaimaan Jimmy Holmstrom on syntynyt Suomessa ja pelaa Suomessa ja Kevin Hoglenius ja Alexander Rinefalk ovat syntyneet Ruotsissa ja pelaavat myös Ruotsissa kuin myös Chusak Narkprasert ja suurin osa pelaajista on syntynyt Thaimaassa, mutta pelaavat Ruotsissa ja muut sitten pelaavat IPE Chonburissa.
Puolalla näyttää olevan yksi Ruotsissa syntynyt ja hän on Alexander Dahlstrom ja hän myös pelaa Ruotsissa..
Australialla on yksi Ruotsissa syntynyt eli Carl Hammarlund ja toinen jonka voisi pohjoismaihin sijoittaa eli Kade Ebeling, mutta hän on Etelä-Afrikassa syntynyt.

Ei noissa nyt niin hirveästi Mähösiä, Möttösiä ja Mikkosia ole vaan ihan edustamassaan maassa syntyneitä.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Hiukan yllättäen Ruotsi taitaa olla yksi suurimpia takapakin ottajia(ei sillai homosti) arvokisoissa. Sveitsillä ja jopa Tsekillä on edellytykset haastaa kahden vuoden kuluttua. Taitaa tuo ylimielisyys olla jo mennyttä maailmaa ja jännä nähdä tajuaako länsinaapuri pukea työhaalarit päälle. Itse kuvittelin tosiaan että siellä olisi otettu kehityssteppi Suomen edelle, mutta eivät ole lähelläkään. Ilmeisesti Ruotsi kuvittelee höntsäturnausten määrittävän tason kun tullaan mömmömmeihin.

Absoluuttisesti parhaat yksilöt ja absoluuttisesti paras joukkue. Hienosti on lajin entinen kuningas häpäissyt itsensä. Luulisi että kovimmassa paikassa se ero näkyisi. Legenda Jihde taatusti kiroaa tuota "kultaista sukupolvea".

Suomen kannalta vaikuttaa hyvältä kun puhutaan jo vuodesta 2028. Ilmeisesti se 2012 toimi loistavana opetuksena ja nyt halutaan itse olla kehityksen kärjessä.
 

Salt

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Taistelevat Irlantilaiset & Golden Boys
Itseltä jäänyt sellainen kuva, että salibandypelaajat on kuin pikkupentuja hiekkalaatikolla verrattuna lätkänpelaajiin. Jotenkin media yrittää väkisin luoda tuosta urheilulajista suurempaa kuin mitä se itse asiassa on. Sählyä on kiva pelata mutta salibandya on tyhmä katsoa. Mutta onneksi olkoon mestaruudesta.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Itseltä jäänyt sellainen kuva, että salibandypelaajat on kuin pikkupentuja hiekkalaatikolla verrattuna lätkänpelaajiin. Jotenkin media yrittää väkisin luoda tuosta urheilulajista suurempaa kuin mitä se itse asiassa on. Sählyä on kiva pelata mutta salibandya on tyhmä katsoa. Mutta onneksi olkoon mestaruudesta.

En halua itsemoderointia tämän enempää harrastaa, mutta voisiko tällaiset viestit suunnata tuonne aikanaan lajille erikseen perustettuun vittuiluketjuun?
 

Salt

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Taistelevat Irlantilaiset & Golden Boys
En halua itsemoderointia tämän enempää harrastaa, mutta voisiko tällaiset viestit suunnata tuonne aikanaan lajille erikseen perustettuun vittuiluketjuun?

Pahoittelut. Ensinnäkin tämä ei ollut vittuilua ja toiseksi tämä ketju pisti silmään ainoana salibandya käsittelevänä ketjuna. Itsekin salibandyn ja sählyn sekoitusta pelanneena mielipiteeni vain on se mikä se on.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Pahoittelut. Ensinnäkin tämä ei ollut vittuilua ja toiseksi tämä ketju pisti silmään ainoana salibandya käsittelevänä ketjuna. Itsekin salibandyn ja sählyn sekoitusta pelanneena mielipiteeni vain on se mikä se on.

Onko salibandy huippu-urheilua?

Tuolta löytyy ja hyvin tasaisesti nostellaan ylös arvokisojen nurkilla. Linkki vie jatkoajan keskustelupalstan keskusteluun.

Edit. Eikä näköjään tämän päivän tiimoilta taida vielä ihan kolmeakymmentä viestiä löytyä tuolta.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Lastikka melkoinen pakkaus: syöttää, maalaa, liikkuu...maailmanluokan tasolla. Ei pelannut ykkösylivoimassa - ymmärrettävää toki koska seuraketju ja vanhat meriitit, mutta ensi kisoissa se rakennetaan Lastikan ympärille.

Kaksi vuotta sitten ihmettelin, miksi Kivilehto oli kisoissa, liike oli sen verran paskaa. Nyt liike ja energia olivat toisella tasolla.

Pakistoon pitäisi olla alamitta: Savonen ja Väänänen vaikeuksissa erityisesti silloin, kun kaksi hyökkääjää karvaa. Huippukavereita tietysti molemmat, mutta pituus on tietyllä tapaa itseisarvo nykysalibandyssä.

Suomelta ehkä puuttuu aivan huippuluokan pelintekijä/hyökkäysuhka mallia Rudd, mutta Lastikan lisäksi Kotilainen ja omalla tavallaan Salin takaavat sen, että hyökkäyssuunnan huippupotentiaalia oli riittävästi.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Lastikka-Kotilainen on tutkapari vuosiksi. Peter kun vielä monipuolistuu. Classicin porukkaa en itse rikkoisi Lammista lukuunottamatta. On tärkeää kehityksen kannalta että on valmiita palapelin paloja. Itse pidän Savosta maailman parhaana puolustajana. Kertoo paljon että jopa vähän vihkoon menneissä kisoissa oli kullan arvoinen. Potentiaalia on vielä laukaisutaidon kehittymisen verran. Edellytykset olla liki täydellinen pakki.

Kaikkinensa Suomella on edellytykset dominoida lajia pidemmän tovin.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Täytyy vielä jatkaa ajatusta sen verran että Suomi vaikuttaisi Nykyn puheiden mukaan olevan terveemmällä pohjalla kuin 2012. Tuolloinhan Suomi luuli poimivansa kolmannen mestaruuden putkeen kun oli jo kaksi tullut. Tulikin rumasti turpaan ja tuo näyttäisi olleen iso käännekohta. 2014 oltiin murroksessa, mutta sen jälkeen länsinaapuri on pudonnut kyydistä pahasti. Parasta on se että Suomi näyttäisi nyt itse ottavan kehityskuninkuuden haltuun. Ei kytätä ja ihmetellä muita vaan pyritään kehittämään lujalla työllä sekä kunnianhimolla omaa peliä/pelaajistoa.

Ja länsinaapurin kyydistä putoamisella viittaan arvokisoihin. Suomi on kyennyt luomaan pienen marginaalin sisään yllättävän isoja eroja. 2016 yksilötaito meni 150-0 Suomelle. Ruotsi sai kiittää onneaan että selvisi finaalissa pilkuille. Sitten nähtiinkin se suurin ero. Suomen joka jätkä kävi laittamassa hymyillen pallon maaliin ja Ruotsi laski kovimmassa paikassa lahkeeseen.

Näissä 2018 kisoissa Ruotsi oli ottanut takapakkia entisestään. Kirjoitinkin siitä että tuo höntsädominointi on sokaissut svedut. Sveitsi meinasi jo upottaa Ruotsin, mutta Suomi sen taas teki. Ja millä tavalla? Naapuri taistelee kahden maalin takaa tasoihin ja sen jälkeen Suomi iskee välittömästi kolmesti. Game over.

Tunnustan sen että odotin Ruotsilta ässää hihasta. Odotin että he olisivat olleet kehityksen ykkösiä taas ylpeyden kärsittyä. En kuitenkaan uskonut että he olisivat pudonneet kyydistä entisestään. Rystylämärinkö ne saivat keksittyä käyttökelpoiseksi tällä kaikella ajalla?

Mutta edelleen: suurin kunnia Suomelle.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Ja länsinaapurin kyydistä putoamisella viittaan arvokisoihin. Suomi on kyennyt luomaan pienen marginaalin sisään yllättävän isoja eroja. 2016 yksilötaito meni 150-0 Suomelle. Ruotsi sai kiittää onneaan että selvisi finaalissa pilkuille.

Itse muistan vuoden 2016 finaalin hieman toisin. Ruotsi hallitsi, ainakin pallolla, selvästi ja Suomen oli pakko laittaa päälle "desperate hockey" -moodi, jonka myötä päästiin tasoihin.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Itse muistan vuoden 2016 finaalin hieman toisin. Ruotsi hallitsi, ainakin pallolla, selvästi ja Suomen oli pakko laittaa päälle "desperate hockey" -moodi, jonka myötä päästiin tasoihin.
Ei se ihan mikään koivulyösuomenfinaaliin tason ryöstö ollut, muistaakseni jatkoilla paikkoja oli kummallakin ja jotenkin Suomi vaikutti vaarallisemmalta? Tasoitus tuli jo kolmannen erän alkupuoliskolla.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Itse muistan vuoden 2016 finaalin hieman toisin. Ruotsi hallitsi, ainakin pallolla, selvästi ja Suomen oli pakko laittaa päälle "desperate hockey" -moodi, jonka myötä päästiin tasoihin.

Suomi toteutti omaa itsevarmaa suunnitelmaa tuolloin. 2-0 tappioasema ei nakertanut Suomea eikä kaverin 3-2 johtokaan. Itseäni ei Ruotsi tuolloin vakuuttanut. Puuttui selvästi se ns. tappohenki. Kaikki kulminoitui siihen kun oltiin kovimmassa paikassa. Ei Ruotsi mikään paskaporukka yhtäkkiä ole ja siksi puhuinkin siitä miten Suomi on saanut luotua pienten marginaalien sisään isoja eroja.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Suomi toteutti omaa itsevarmaa suunnitelmaa tuolloin

Minulle tuli hieman samanlainen fiilis Suomen naisten 2017 ja Suomen miesten 2016 esityksistä. Ruotsi oli molemmissa parempi ja Suomi laittoi lopussa "desperate hockey" -moodin päälle.

Yleisempänä pointtina molemmista: yksittäisissä finaaleissa Suomi voi löydä epätoivon vimmalla kaiken tiskiin ja päästä tasoihin tai lähelle. Jos pelattaisiin vaikkapa paras seitsemästä, Ruotsin naiset 2017 ja Ruotsin miehet 2016 olisivat vieneet kannun tyyliin 4-1/2.

Tänä vuonna Suomen miehet olivat hyviä, mutta jotain samankaltaisuutta isossa kuvassa osoittaa se, että Ruotsi oli vienyt 6 edellistä peliä. Yksittäisessä pelissä asetelmat ovat tasaisemmat kuin pudotuspelisarjassa, joka paremmin mittaa todellista tasoa.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Juuri moisella asenteella Ruotsin miehet ovat kahdet viimeiset kisat pelanneet. Sattuvat vain unohtamaan että Suomi voi höntsädominointien sijaan rakentaa palapeliä arvokisoihin. Meiningin Ruotsissa on muututtava kun kuitenkin mm-kullat sielläkin ylivoimainen ykkösjuttu on. Lajin suurimmat kisat kun ovat.

Luulisi että absoluuttisesti paras joukkue ja absoluuttisesti parhaat yksilöt todistaisivat tasonsa absoluuttisesti kovimmassa tilanteessa. Nyt kompuroivat jo välierissä ja konttasivat finaalissa.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Juuri moisella asenteella Ruotsin miehet ovat kahdet viimeiset kisat pelanneet. Sattuvat vain unohtamaan että Suomi voi höntsädominointien sijaan rakentaa palapeliä arvokisoihin.

Kylläkyllä - hieman epäsuomalaiseen tapaan salibandyjengi on pystynyt kaivamaan parhaan tasonsa ja erityisesti parhaan henkisen tasonsa juuri oikeaan paikkaan. Siis anti-mäkäräiset sanoisin.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Vielä itse lajiin liittyen on jännä nähdä pyrkiikö Suomi viemään pelinopeuden(ja maksimoimaan yksittäisten tilanteiden voittamisen) äärimmilleen kun Nykky jutteli 2028 -kuviosta. Olisihan se unelma pelata neljällä riittävän tasokkaalla kentällisellä ja tuottaa riittävä määrä uusia saloja, savosia, lastikoita ja kotilaisia. Unohtamatta salineita ja hautaniemiä pelaajaprofiileista.

Ruotsihan olisi voinut peliään kehittää tuohon suuntaan 2012 finaalin myötä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös