Viime kesästä oli kehitys kehittynyt Berliinissä, kun nyt monessa paikassa tuntui olevan meikäläisittäin normaalit maksukorttipäätteet ja peräti lähimaksuominaisuudella. Tai ainakin isoimmissa lafkoissa, kuten Tegelin Starbucksissa ja Mall of Berlinin kaupoissa sekä muutamassa nuoremman sukupolven pitämissä vaatekaupoissa. Toki edelleen pitää muidenkin kuin torimyyjien kanssa pelata käteisellä.
Mutta, hienoahan tuolla oli jälleen piipahtaa, tällä kertaa yhden yön verran. Aikaisin lento lauantaina mestoille ja viimeisellä sunnuntaina takaisin. Voisin tehdä uudelleenkin vastaavan pyrähdyksen, koska peliaikaa jäi mukavasti ja majapaikan kustannukset jäivät siihen yhteen yöhön. Tällä kertaa toki se yksi yö nielaisi aika reilusti rahaa, kun teemana oli hiukanjuhlistaa yhteistä taivalta vaimon kanssa, mutta olihan tuokin oma kokemuksensa, kun en vastaavassa lukaalissa ole ennen majoittunut. Ihan kohtuullinen aamupalatarjoilu ainakin.
Friedrichscheinin alueella pyörähdettiin uutena alueena, ja kylläpä tykkäsin! Boxhagener Platzilla on myyjiä sunnuntaisin, sellainen puolessatunnissa kierretty versio Mauerparkista, ja ympäriinsä noin miljoona ravintolaa, kahvilaa jne juottolaa. Arkisin myös paljon pikkupuoteja olisi vaatteista sisustukseen ja bongasin myös yhden olut- ja siiderikaupan, siis sellaisen hipsteri-premium-craft beer -meiningillä olevan. Sitten siinä aukion laidassa lähellä Pirate Eis -jäätelöbaaria oli mamujen pitämä kioski, jossa oli myös Drink Drunk Berlinin tapaan hyvä valikoima laatuoluita. Yhden siinä torilla ihmetellessäni raapaisin naamaani.
Em. DDB:tä otin yhden oluen hotellille ja toisen join kaupungilla seikkaillessani, joku oikein maukas jenkki-ipa oli se. Overkillissä oli seinät täynnä tossuja vähän jokaiselta brändiltä, hyvä kauppa, jos tuollapäin liikkuu ja sporttimuoti kiinnostaa. Harmittavasti unohtui täällä mainittu Depot vierailla, mutta muuten kannoimme puolenkymmentä paria laatulenkkareita Suomeen, vaimo vähän muutakin vaatetta. Mä tyydyin ostamaan tällä kertaa vain Stonen panimosta muistoksi t-paidan. Mistä tulikin mieleeni, että ko. panimolle etsiskellessämme tuntui eka kertaa, ettei edes Berliinissä julkiset yllä kaikkialle. Keissiä alleviivasi vielä se, että menomatkalla taksikaan ei löytänyt perille ilman mun Google Mapsiani. Itse mesta oli ok, vaikka en nyt mitään valaistumista kokenutkaan. Ok oluita, kiva maistella 1,5 desin annoksia ja siitä sitten lähdimmekin kentälle.
Pian taas uudelleen!