Raipe, Joppe, Pulu ja Mikke Kanadassa 2011 eli Suomen otteet nuorten MM-kisoissa.

  • 139 143
  • 457

Misi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga-Jokerit, St. Louis Blues, Teemu Pulkkinen
Näkyviä jätkiä tuleekin arvostella kovemmalla kädellä mutta onhan tuo hitusen överiksi mennyt. Armia ansaitsi kaiken paskan mitä sai alkupeleistään mutta lopputurnaus pelasti paljon, on se ihme mitä yksi puolituurimaali saa miehessä aikaan, jääääätävää viimeistelyä vähistä paikoista. Muu peli hassua seisovinjaloin kikkailua ja ulkojäähöntsää, lihaa ja ammattimaisuutta jätkään niin on täysin pitelemätön.

Pulkkinen taas täysin toisesta päästä, oli koko turnauksen näkyvin pelaaja Suomelta mutta olisi tosiaan tuosta valtavasta paikkamäärästä pitänyt enemmän rankaista, etenkin kovissa matseissa/paikoissa. Silti antaisin suht puhtaat paperit, täytti roolinsa ja oli joka vaihdossa vaarallinen hyökkäyspäässä ja Ruotsimatsi oli jotain täysin ennennäkemätöntä Teemua, SM-liigassa ei ole näkemissäni peleissä taklannut i-ki-nä mutta hurria lenteli Pulun toimesta joka puolella kenttää oikein kunnolla. Omaa Iljaa ja Ovechkiniä ollaan huudeltu vuosikaudet ja kun sellainen saadaan niin eikun paskaa niskaan, olkoonkin viimeistelyprosentti tässä vaiheessa mitä oli. Puhti kuitenkin riitti alusta loppuun vähän liiankin hyvin.

Ilmaveivi täytti paikkansa ykkössentterinä mutta toivottua dominointia ei nähty kuin Slovakiamatsin tehohetkenä, ratkaisupeleissä taas oli valitettavan väsynyt. Haki alussa liikaa turhakkeena ykkösessä pyörinyttä broidiaan ja muutenkin syöttöjä omista avopaikoistaan joka todennäköisesti söi pistesaalista.

Valmennus: oliko sitä?

Hyvää tekstiä! Allekirjoitan täysin. En tuosta tiedä mitä menee valmennuksen piikkiin, mutta se on turha pohtia tuollaisia. Ennen turnausta pessimistinä tai realistina ajattelin että välierät olisi hyvä saavutus ja nyt kun finaalit oli niin lähellä niin tottakai vituttaa. Kuitenkin ihan hyvät kisat ja ihan hyvä tulos. Kirkkain jäi puuttumaan, mutta ei mikään joukkue pärjää noinkaan hyvin täysin valmentajastaan riippumatta! :) Harmi että kruunu jäi puuttumaan, mutta pojat voi olla ylpeitä siitä että palautti Suomen edes mitalipeleihin. Huonolla tuurilla saatiin pronsseissa sitten vastaan Kanada ja kaikkihan sen arvaa kun pistetään Suomen nuoret kanukkien kanssa samaan kaukaloon että mitä käy. Samoin kun nyt 12 viimeistäkin kertaa, eli tappiohan sieltä tulee, se peli menee ihan liian seisomiseksi, katseluksi ja kunnioittamiseksi. Yksi rankkari sinne tänne niin oltaisiin finaaleissa ja Venäjä voisi kaatua todellakin!

+ Aittokallio, Barkov, Salomäki, Aaltonen, Ruuttu, Mäkinen (pl. pronssipeli)

+/- suurin osa joukkueesta

-Pulkkinen, MaG, Donskoi, Armia(pl. Ruotsi-ottelu ja muutama väläys), MiG

Jos arviointikriteerinä on nimenomaan se oma taso niin muokkaisin tätä listausta noiden boldauksien verran. Eli itse boldatut lisäyksinä.

Tosin tuo Donskoi tuolla hieman kyseenalainen, koska kaveri pelasi tämän kauden tasollaan. Samoin Armia ehkä hieman kyseenalainen ja aiemmin pelkkä fleguilu muuttui jo ajottaiseksi varsin hyväksi yrittämiseksi ja pelaamiseksi. Paikoistakin maalit teki kovalla prosentilla. Pulu tsemppasi kovasti läpi turnauksen ja oli luova, yritteliäs ja pirteä koko ajan, mutta silti enemmän maaleja ja nimenomaan tärkeissä peleissä niitä maaleja odotettiin. Näissä pronssi- ja Ruotsi-peleissä ei tsemppi riitä jos on Teemu Pulkkinen.
 
Viimeksi muokattu:

tapparammies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tämä nyt oli aika "sopimaton" viesti tuonne otteluseurantaketjuun, joten toistettakoon tähän relevantit osuudet:

Suomen joukkueesta on helppo löytää paljon positiivista.

Aittokallio oli mies paikallaan. Luotan siihen, että seuraaviin kisoihin löytyy toinen "Aittokallio", kunhan puolustus toimii kuten se toimi kaikissa muissa peleissä paitsi 1. Kanada-pelissä ja Slovakia-pelissä.

Puolustuksessa oli yllättävänkin kovia kavereita, kuten Ristolainen, Pokka ja Hackenbach. Ristolainen ja Pokka tulevat pelaamaan U20-kisoja vielä kaksi kertaa, kuten myös Määttä, jos pysyvät terveinä, joten tältä osin näyttää erittäin hyvältä.

Hyökkäyksessä oli monta ihan positiivista ilmestystä. Pidin kovasti 4-ketjun pörräämisestä aina kun kentälle sattuivat pääsemään.

Joel Armia. Tarkoitan että Armian Joppe. Siinä Suomen kovin. Ja mikä parasta, Suomen kovin myös seuraavissa U20-kisoissa.

1-ketju pelasi ihan mukavasti yhteen (tai no, ainakin MiG ja Pulu), mutta tulospuolella pieni pettymys kahdessa viimeisessä pelissä. Ainoastaan selvästi heikompi Granlund jatkaa tästä ketjusta, mutta kuka tietää vaikka MaG olisi vuoden päästä rautaa? Jotenkin tuntui, että Markukselta puuttui ennen kaikkea uskallusta. Taitoa periaatteessa löytyy ihan hyvin, ja laukauskin parhaimmillaan onnistuu ihan mukavasti.

2-ketju oli hauska. Ei mitään tolkkua yhteispelistä, mutta jotenkin pojat vain saivat maaleja ja tilanteita aikaiseksi. Salomäki oli varsin positiivinen ilmestys, ja lienee sitä myös seuraavissa kisoissa.

3-ketju toimi ihan mukavasti. Aaltonen pelasi hienosti ja Ruuttu energisesti ja järkevästi.
Barkov ei vielä pysynyt vauhdissa mukana, mutta korvasi vauhdin ja voiman puutteen loistavalla peliälyllä, myös Kanadaa vastaan. Ruuttu valitettavasti on yli-ikäinen ensi vuonna, mutta Aaltonen pelaa vielä kertaalleen ja Barkov kolme!

Jos Barkov on kuten isänsä, hänellä ei nouse menestys hattuun, eikä kaveria saada myöskään sen paremmin hermoilemaan kuin hermostumaankaan. Ja juuri tältä Barkov näyttää. Tästä syystä (ja puusilmäisestä fanituksestani johtuen) olisin laittanut Barkovin vetämään rankkareita. Ei epäilystäkään, että joukkueessa oli parempiakin vetäjiä, mutta Joel Armian lisäksi tuskin ketään, jolla olisi yhtä vähän paineita kuin Sasha Juniorilla. Vaikea ennustaa, mitä tästä kaverista vielä tulee. Kovan luokan SM-Liigapeluri, KHL-pistelinko tai NHL-jyrä vaiko peräti NHL-stara?
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Ne(eli ainakin Kalervo Kummola) jotka vetävät johtopäätöksen että hyvä pelaaja=hyvä valmentaja eivät tiedä valmennuksesta mitään. Toki hyvällä pelaajauralla on apua valmennukseen. Raipen kohdalla esim. auktoriteetin ja omien kokemusten kautta. Kuitenkin jokainen joka on oikeasti valmentanut tietää kuinka eri maailma se on suhteessa pelaamiseen. Siinä pitää hallita niin paljon laajempia kokonaisuuksia ja monimutkaisempia asioita, että ei sitä "noin vain" nopeasti oteta. Itse esim. juttelin n. vuosi sitten erään suomalaisen entisen jalkapalloammattilaisen(uraa mm. Euroopan aivan huippusarjassa huippuseurassa) kanssa. Hän totesi hyvin kuinka valmentajana todellakin aloittaa hyvin läheltä nollaa, vaikka pelaajana olisi ollut kuinka hyvä.

Näin vaikka esim. huippupelaajille on eri lajeissa suoraan ns. huippupelaajien valmentajakursseja, niin silti siihen itse valmennukseen pitää opiskella paljon, niin käytännön kuin teorian kautta. Nytkin kun katsoo liigaa niin Raipe on valmentaja todella nuori. Siis jos puhutaan ns. nuorista valmentajista fyysiseltä iältä, niin nämä kaikki ovatkin sitten lähes järjestään aloittaneet valmennuksen tyyliin ~20vuotiaina. Eli silti valmennusuraa ja kokemusta on se 10+ vuotta takana.

Mielestäni on sinänsä Raipelle itselleenkin huono paikka lähteä opiskelemaan asioita, kun juuri parasta oppia olisi imeä tietoa ja vaikutteita pienemmässä roolissa kokeneemmilta kavereilta. Eikä joutua heti "pölkylle".
 

maukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontulan Jokerit
Mielestäni on sinänsä Raipelle itselleenkin huono paikka lähteä opiskelemaan asioita, kun juuri parasta oppia olisi imeä tietoa ja vaikutteita pienemmässä roolissa kokeneemmilta kavereilta. Eikä joutua heti "pölkylle".

Raipe toimi Jortikan ja Marjamäen apureina kahdet kisat. Tämä oli ihan selvä jatkumo, eli valmennusryhmässä kahdet kisat ja kolmannella päävalmentajaksi. Raipe oli reilun minuutin päässä finaalipaikasta ja finaalissa ilman veskarin lapsusta.
 

Timppa25

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Raipe toimi Jortikan ja Marjamäen apureina kahdet kisat. Tämä oli ihan selvä jatkumo, eli valmennusryhmässä kahdet kisat ja kolmannella päävalmentajaksi. Raipe oli reilun minuutin päässä finaalipaikasta ja finaalissa ilman veskarin lapsusta.

Raipe parin kisojen kokemuksella varmasti ajatteli, että totta kai hän lähtee ykköskoutsiksi kun pyydetään. Olen samaa mieltä Helmisen ongelmista, kuin suurin osa tämän foorumin kirjoittelijoista, mutta osoittaisin syyttävää sormea niitä kohti, ketkä Raipen valitsivat tehtäväänsä. Eli Kummola!!
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Raipe toimi Jortikan ja Marjamäen apureina kahdet kisat. Tämä oli ihan selvä jatkumo, eli valmennusryhmässä kahdet kisat ja kolmannella päävalmentajaksi. Raipe oli reilun minuutin päässä finaalipaikasta ja finaalissa ilman veskarin lapsusta.

Niin kahdet kisat eivät ole vielä juuri mitään tai kaksi kautta, valmentajalle. Varsinkaan jos tahtoo oikeasti pystyä hallitsemaan kunnolla asiat mitä kaikkea vaaditaan hyvältä päävalmentajalta. Varsinkin kun Suomessa päävalmentajan rooli on isompi kuin esim. jossain P-Amerikassa missä valmennus on usein sellaista että päävalmentaja kantaa vastuun kyllä, mutta on enemmän usein "tiiminvetäjä", kuin mitä Suomessa.

Tämä oli varmasti jatkumo, mutta täysin absurdi ja osoitti vain Kummolan ymmärtämättömyyttä mitä valmennus vaatii.

Raipelta se osoitti ehkä itsekritiikin puutetta vähän, mutta toisaalta varmaan olisin itsekkin lähtenyt, jos Kummola ois saunassa ehdottanut löylyjen lomassa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niin kahdet kisat eivät ole vielä juuri mitään tai kaksi kautta, valmentajalle. Varsinkaan jos tahtoo oikeasti pystyä hallitsemaan kunnolla asiat mitä kaikkea vaaditaan hyvältä päävalmentajalta. Varsinkin kun Suomessa päävalmentajan rooli on isompi kuin esim. jossain P-Amerikassa missä valmennus on usein sellaista että päävalmentaja kantaa vastuun kyllä, mutta on enemmän usein "tiiminvetäjä", kuin mitä Suomessa.

Tämä oli varmasti jatkumo, mutta täysin absurdi ja osoitti vain Kummolan ymmärtämättömyyttä mitä valmennus vaatii.

Raipelta se osoitti ehkä itsekritiikin puutetta vähän, mutta toisaalta varmaan olisin itsekkin lähtenyt, jos Kummola ois saunassa ehdottanut löylyjen lomassa.

Sinä teet jääkiekkovalmentamisesta jotain salatiedettä, johon pitää harjaantua vuosikausia ja opiskella salaisia rituaaleja. Kysymys on lajin ymmärtämisestä ja johtamisesta, ei mistään erikoisesta. Liigassa meillä on nuoria valmentajia, jotka ovat menestyneet kohtuu hyvin ensimmäisellä päävalmentajakaudellaan mm. Kivi ja Tuokkola, miten tämä on mahdollista?

Ymmärrän, että valmennusta kyseenalaistetaan, mutta puheet jostain harjoittelusta on naurettavaa populismia.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Sinä teet jääkiekkovalmentamisesta jotain salatiedettä, johon pitää harjaantua vuosikausia ja opiskella salaisia rituaaleja. Kysymys on lajin ymmärtämisestä ja johtamisesta, ei mistään erikoisesta. Liigassa meillä on nuoria valmentajia, jotka ovat menestyneet kohtuu hyvin ensimmäisellä päävalmentajakaudellaan mm. Kivi ja Tuokkola, miten tämä on mahdollista?

Ymmärrän, että valmennusta kyseenalaistetaan, mutta puheet jostain harjoittelusta on naurettavaa populismia.

Kiven ensimmäisellä päävalmentajakaudella hänen valmentamansa seura tipahti ensimmäistä kertaa 30-vuoteen sille sarjaportaalle mihin tippuivat. Mielestäni ei kovinkaan hyvä kausi siis noin ensimmäiseksi päävalmennuskaudeksi. Sinusta ilmeisesti kuitenkin oli?

Tuokkolan alaisuudessa Jypin A-junnut meinasivat tipahtaa SM-sarjasta(tosin voi olla että oli tuota ennen jo Jypin B:ssä päävalmentajana). Mielestäni tuokaan kovin hyvää toimintaa ollut. Ehkä sinusta sitten?

Ei valmentaminen ole salatiedettä, mutta kyllä se vaatii paljon oppimista. Se että ymmärrät pelaajana on täysin eri asia kuin ymmärtää valmentajana. Voit tästä kysyä keneltä vain huippupelaajalta joka nykyisin valmentaa.
 
Ymmärrän, että valmennusta kyseenalaistetaan, mutta puheet jostain harjoittelusta on naurettavaa populismia.

No mutta nähtiinkö tuolla nyt mitään mikä kielisi edes auttavasta valmennuksellisesta panoksesta eikä Helmisellä ole valmentajana yhtään mitään meriittejä. Pelkästään ykköskentän käsittämättömät ja läpi turnauksen jatkuneet järjettömän pitkät vaihdot kertovat että ei siellä mikään ammattivalmentaja ole penkin takana. Viimeistään Slovakia-matsin revettyä olisi pitänyt rauhoittaa peluutusta ja pudottaa tempoa mutta kun eiku antaa poikien hakea maaleja, lopputuloksena umpiväsynyt ratkaisuosasto hurreja vastaan ja Slovakialle pari ilmaista maalia.
 

Misi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga-Jokerit, St. Louis Blues, Teemu Pulkkinen
Analysoitko nyt minulle millä osa-alueilla tämä valmennus on kokematon.

(Pää)valmentajakokemus lähes nolla. Jos valmennuskaksikon valmennuskokemus päävalmentajana on muutamaa epäonnistunutta Sm-liiga kautta lukuunottamatta Mestiksestä (sekin kakkosvalmentajalla + Helmisen melko lyhyt valmennusura) niin kyllä U20 ympyröihin tämä valmennusporukka on melko kokematon, valmentamisessa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Ei valmentaminen ole salatiedettä, mutta kyllä se vaatii paljon oppimista. Se että ymmärrät pelaajana on täysin eri asia kuin ymmärtää valmentajana. Voit tästä kysyä keneltä vain huippupelaajalta joka nykyisin valmentaa.

Kyllä, mutta nyt on kysymys Helmisen ja Haapakosken väitetystä kokemattomuudesta. Molemmat ovat toimineet useamman vuoden valmentajana, ei ole kyse heidän ensimmäisestä kaudesta. Haapakoski on toiminut liiga- ja mestistasolla päävalmentajana, Helmiselle nämä olivat kolmannet 20-v. kisat ja hänen kokemus kansainvälisistä turnauksista on ainutlaatuinen jääkiekkomaailmassa, ei huimaa kun lähdetään Helsinki-Vantaalta Amerikanmaalle.
 
Kyllä, mutta nyt on kysymys Helmisen ja Haapakosken väitetystä kokemattomuudesta. Molemmat ovat toimineet useamman vuoden valmentajana, ei ole kyse heidän ensimmäisestä kaudesta. Haapakoski on toiminut liiga- ja mestistasolla päävalmentajana, Helmiselle nämä olivat kolmannet 20-v. kisat ja hänen kokemus kansainvälisistä turnauksista on ainutlaatuinen jääkiekkomaailmassa, ei huimaa kun lähdetään Helsinki-Vantaalta Amerikanmaalle.

Raipe päävalmentajana on täysin kokematon ja muutenkaan kaverin kyvykkyydestä valmentajana ei ole mitään näyttöjä. Haapakoskella vähän sama, paitsi päävalmentajana Kärpissä jätkä oli täysin perseestä. Kokemus ei korvaa kyvykkyyttä ja toisinpäinkin on vähän niin ja näin ainakin valmennuksessa. Junnumaajoukkueiden valmennuksenkin uskoisin olevan vähän herkempää puuhaa kuin ammattilaisten koutsaamisen, eihän Jortsullakaan mainittavan hyvin mennyt U20 peräsimessä.
 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Noin neljäs sija on jo loistava saavutus suomalaiselle kiekkoilulle! Jotkut tyypit eivät vain ymmärrä täällä faktoja. Suomen kaksikymppiset leijonat tarvitsevat 16-17-vuotiaita pelaajia joukkueeseen, jotta he menestyvät edes näin hyvin? Kai se jo kertoo jotain Suomen "kaikki pelaa" mentaliteetista? Jumalauta, jotain rajaa kuitenkin?

Esimerkiksi ruotsalaiset pääsivät siitä eroon jo 2000-luvun alkupuolella. Mikä on tulos? Nuoria lupauksia jo monta vuotta. Melkein jo joka NHL-joukkueessa on nuori ruotsalainen. Ja aivan huikeita yksilöitä, hyökkäyksestä puolustukseen. Ja Suomessa? Samaa pelleilyä vuodesta toiseen...... nyt pitää toimia!
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Vähän omituinen turnaus Suomelta, kerrankin tuntui taitoa olevan enemmän kuin pelin yhtenäisyyttä - jotenkin jatkuvasti hajanaista pelaamista. Kyllä tässä olisi voinut olla ainekset vieläkin parempaan. Ylivoimapeli oli jotensakin surkeata materiaaliin nähden, ymmärrän ettei ketjuruletti ole valmentajista yhtä hauskaa kuin takapenkkiajajista, mutta ehkä nyt jotakin olisi voinut välillä kokeillakin.

No, kuten sanottu niin parin ikäluokan turnaus on luotu Kanadan ja Venäjän voitettavaksi. Nyt kun Ruotsikin on tunkenut huipulle niin meille on tullut optinen harha, että oltaisiin jäämässä kaikista huippumaista jälkeen. Ensinnäkin koska Suomi on materiaaliltaan ollut kolmen huipun joukossa? Toiseksi meidän trendimme on nyt nouseva, ei laskeva. Tämän suhteen tilanne on hyvä, itse turnaus jätti vähän jossiteltavaa, ei sijoituksen vaan pelin tason suhteen. Ja valmennuksen.
 

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
Tuloshan ei ollut materiaaliin nähden mikään floppi, mutta minun on vaikea nähdä Raimo Helmistä muuna kuin jatkumona Kalervo Kummolan keksimille Kurri-Jutila-T.Numminen-J.Lehtinen pesteille. Eli palkitaan hienot pelaajat, jotka ovat helppoja ja mukavia käskyläsiä, maajoukkueen johtopaikoilla tai "konsultointitehtävillä". Nuo kaikki ovat sellaisia henkilöitä, joilta en verbaalisessa ja analyyttisessa mielessä odottaisi mitään lisäarvoa mihinkään. Ihan sama kuinka paljon ovat kokeneet peliä kaukaloissa. (Onhan Wayne Gretzkykin kuulemma surkea valmentaja, vaikka on ok supliikkimies ja jonkinlaisen pelaajaurankin tehnyt.)

Raimo Helminen on persoonana muistuttanut Jari Kurrin tavoin aina minua siitä, että huippuluokankaan peliäly jäällä ei välttämättä korreloi mitenkään siviiliälyn kanssa. On lisäksi vaikea kuvitella sellaisen olevan uskottava koutsi junnuille, joka mutisee haastatteluissa vielä yli nelikymppisenäkin itsestäänselvyyksiä kuin pelästynyt pikkupoika. Se, että suuttuessa osaa olla vihainen(kuten Raipekin "osaa"), ei ole sinänsä mikään osoitus auktoriteetista.

No ehkä julkisuuskuva on sitten vain vääristynyt ja kyseessä on kulissien takana kova tekijämies. Toivossa on hyvä elää jne.
 

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
Ymmärrän, että valmennusta kyseenalaistetaan, mutta puheet jostain harjoittelusta on naurettavaa populismia.

Tästä samaa mieltä sikäli, että osa ihmisistä ei vain yksinkertaisesti sovi valmentajiksi tai johtajiksi. Eikä sitä pelikirjaopiskelut tai johtajakurssit juuri miksikään muuta.

Potentiaalisille koutsilahjakkuuksille onkin hyötyä opettaa asioita, sen sijaan lahjattomille on parempi keksiä kokonaan muita hommia. Sama pätee tietysti yleisestikin oppimismyytin kanssa, mutta se on toinen juttu.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
No, Suomi näytti siltä, kerrankin, että osien summa oli suurempi kuin kokonaisuus - nyt pysyttiin vauhdissa mukana sillä, että maalivahtipeli enimmäkseen toimi (perinteistä) ja että käytettiin paikkoja hyväksi melkoisen tehokkaasti (sangen epäperinteistä), ja tämä teho johtui poikkeuksellisista yksilölahjoista. Jotenkin tuntui siltä, että ainekset olisivat olleet koossa paljon vaarallisempaankin Suomeen, jossa perinteinen suuri vahvuus, tiukka ja järjestelmällinen joukkuepeli olisi yhdistynyt muutamaan poikkeuslahjakkuuteen. Esimerkiksi ylivoimapeliin olisi nyt pitänyt olla loistavat ainekset - ja miten kävi? Helminen ei oikein antanut itsestään mitään dynaamisen ja modernin valmentajan kuvaa, ei oikein ollut mitään reagointia mihinkään - ja kai siinä nyt oli niitä oikeita reagoinnin paikkojakin. Henkinen kantti osoittautui hyväksi ja varmasti aineksia on erinomaiseen uraan, mutta vähän jähmeätä oli tämä turnausjohtaminen tällä kertaa.
 

rpeez

Jäsen
Toisaalta itse Mikkeä enemmän rankkareita ampuneena tiedän ettei kiekko vaan huku tuollein kun Mikellä hukkui. Jotenkin käsittämätöntä ajatella, että ammatikseen kiekkoa hierova ihminen ei saa edes laukausta aikaiseksi. Se ei vaan mene omaan jakeluun edes 24h tapahtuman jälkeen. Itse voisin ampua satabiljoonaa rankkaria ja ei se kiekko vaan häviäis lavasta, ei vaikka oltais huonohkolla ulkojäällä. Toki maalejakaan ei tulis kuin sormilla laskettava määrä mutta se tuskin on tässä se pointti. Melkein sama kuin jalkapallossa ampuis rankkaria mutta ei osu ollenkaan palloon.

Hidastuksesta kun katsoin niin mielestäni kiekko siirtyi "laahausvaiheessa" oudosti yhtäkkiä Miken lavassa n10cm kohti kantaa. Mikellä oli silloin jo katse kohti maalia ja ei huomannut sitä, siispä kiekko karkasi lavan kannan kautta kun piti ampua. Olisikohan jäässä ollut joku rupu?
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Ylen toimittaja Ilkka Palomäki kommentoi valmennusta näin: Helmisen valitseminen kostautui

Tästä lukemaan juttu.

linkki vie Yle urheilun sivulle.

My friends, as you can see MM-kisat ovat siirtyneet Maikkarille !! Ja vihdoinkin YLE:n osaavat toimittajat voivat kritisoida maajoukkueen tekemisiä...

Raipe hyvä, olit niiiiin väärässä paikassa kuin ikinä! Suomi tarvitsee huippumenestykseen huippu-pelitavan ja sitä osaamista ei Raipella ole.

Isoin kunnia tästä töpeksimisestä menee tietenkin sinne missä tämä "valinta" tehtiin, mutta ei meikäläinen osaa Raipeakaan syyntakeettomana vapauttaa vastuusta => aikuisen ihmisen pitää itsekin edes vähän tajuta oman osaamisensa rajoitteita ettei ota vastaan tuollaista pestiä tuolla kompetenssilla.

Palomäki mieleistäni kiteyttää asian erinomaisesti:"Helminen on aina ollut haastatteluissa aina varsin vaivaantunut ja vähäsanainen. Siitä huolimatta jo pelkästään lukuisat tekemäni haastattelut ”Raipen” kanssa ovat paljastaneet, että hänen taktinen ymmärryksensä ei ole - ainakaan vielä - kovin kummoinen. On ennenkuulumatonta, että alle 20-vuotiaiden pelaajat pystyvät analysoimaan pelitapahtumia haastattelussa paremmin kuin päävalmentajansa."

Kiitos Kalervo, saas näkee koska Suomella seuraavan kerran on yhtä kova nippu junnuissa jollekin koutsille käsiin annettavaksi... Keitäs niitä saunakavereita vielä on jäljellä?
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Ylen toimittaja Ilkka Palomäki kommentoi valmennusta näin: Helmisen valitseminen kostautui

Tästä lukemaan juttu.

linkki vie Yle urheilun sivulle.

Mielestäni erinomainen artikkeli, johon yhdyn (kuvaannollisesti) lähes sanatarkasti. Myös tuohon, että en ole koskaan pitänyt Helmistä mitenkään valmentaja-aineksena muutenkaan, saati sitten maajoukkueen päävalmentajaksi tässä vaiheessa uraa.

Tulos tästä turnauksesta ei ollut katastrofaalinen, mutta sen takia harmittaakin, että valmennus sitä oli. Siis nimenomaan kaikenlainen taktinen valmennus, kyllähän joukkue henkisesti kokosi itsensä hienosti hirveän alun jälkeen. Mutta pelisysteemi, kokoonpanomuutokset, vaihtojen rytmittäminen ja peliajan järkevä jakaminen... Missä pelaa?
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Junnumaajoukkueiden valmennuksenkin uskoisin olevan vähän herkempää puuhaa kuin ammattilaisten koutsaamisen, eihän Jortsullakaan mainittavan hyvin mennyt U20 peräsimessä.

Mikä se täällä Suomessa menestykseksi U20:ssä lasketaan? Viimeisestä mitalista taitaa olla jo aikaa ja edellisestä mestaruudesta ei viitsi edes puhua. Jortsulla taisi mennä yhtä sijaa paremmin(5.), kuin Marjamäellä(6.). Raipe sitten sai joukkueensa välieriin.

Jos ajatellaan, kuka tai ketkä olisi voinneet tämän projektin hoitaakseen, oliko varteenotettavia vaihtoehtoja edes olemassa? Kukaan liigassa päävalmentajana toimiva tuskin haluaa kontolleen toista vastuullista pestiä yhden kauden aikana. Tokihan niitä nimiä voi alkaa pudotella, mutta Raipehan oli oikeastaan luonnollinen valinta(ei välttämättä paras), kun on ollut jo kahden edellisen päävalmentajan tiimissä apukoutsina.
 
Heh. Vaikka Granlund vakuutti, että kirjoittaa sopimuksen ennen heinäkuuta Wildin kanssa, niin hauska pitää pientä ajatusleikkiä, jos hän ei sitä tekisi. Silloinhan hän menisi uudestaan draftattavaksi ja luonnollisesti olisi ykkösvaraus.

Tällä hetkellä ennen lottoja ja muita, niin joukkuelistalla olisi tarjolla mm: Carolina, Anaheim, Columbus, NY Islanders, Montreal ja Edmonton. Voi kuitenkin todeta, että hänellä on aika hyvät avaimet kädessä, mutta harmi, ettei pääse "penniä venyttämään", koska entry level dealeissa on säännöt.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös