Sosialismikiekon huipentuma
Ei kaikki ole aivan niin huonosti. Valoa pimeyteen tuo se toivonkipinä, että tämän Pohjanoteerauksen huipentuman myötä mertaranta ja kaksi miljoonaa idioottia (copyright Mike, itse sanoisin kaksi miljoonaa muuta idioottia) saattavat kiinnostua jostain toisesta kansanhuvista, ja "jääkiekkoa" käsittelevät artikkelit ja huolestuneet yleisönosastokirjoitukset katoaisivat puutarha- ja iltapäivälehtien sivuilta.
5-1 johtoaseman ryssiminen oli kenties legendaarisinta mitä olen nähnyt. Eikös se eräs entinen stasilainen valtionvirkamiehemme analysoinut, että Suomi meni liian nopeasti 5-1 johtoon? Tämä on loistava analyysi, itse laajentaisin sitä vielä: Suomi oli siinä vaiheessa pahasti matkalla voittamaan ottelun liian suurinumeroisesti, eli nöyryyttämään vastustajan. Ei kai nyt kunniallinen suomalainen puoluekirjan haltija voi sitä hyväksyä, että joku saa paljon ja joku vähän. Sitä paitsi, joku enklantia puhuva olisi voinut paheksua jossain ulukolaisessa aviisissa, että miten Suomi tuolla lailla kehtasi. Ei todellakaan yya-hengessä, ei. Tässä tilanteessa aran iki-huolestunut ilme oli koko valmentajan uransa mukaanlukien kaikkein huolestunein. Siis aivan karmeaa! Suomen piti tässä vaiheessa voittaa sopivilla lukemilla, mitä Ruotsin ensimmäinen kavennusmaali palvelikin hienosti. Olen aina sanonut, että aravirta on keskinkertaisuuden maksimoinnin maailmanmestari, enkä jaksa sitä enää tässä korostaa. Kun strategian minimoija ja pronssiin tähtäävä patsasvalmentaja lähtee varmistelemaan sopivaa voittolukemaa, niin se on sama kuin lähtisi sytyttämään märkiä puita rypsiöljyllä. Säälipoikien kuningas.
Helenius, ah, tämä takalinjojemme pelote. Kyllähän sen nyt jokainen tiesi mitä tässä käymän tulee. Peliaikaa vai? Ja paskat! Heleniuksen peluuttaminen olisi ollut riski, ja voiko keskinkertaisuutta maksimoiva patsasvalmentaja ottaa riskejä? Ei tietenkään. Parempi hävitä tiukasti kuin ottaa riskejä. Riskit ovat kauheita. Tietenkin Heleniuksen kohdalla on vielä tämä Avotakka/Kotiliesi/Päivärinta/alposuhonen -aspekti, eli riskin lisäksi Helenius olisi saattanut tehdä jotakin etäisesti väkivaltaista, mikä olisi saattanut tuoda aralle pahaa mainetta. Mammammaa Hifki, arvatkaa vaan onko "rauhoitu Jere" se mitä penkin takana hoetaan? Tietenkin se jokerilinkkikin oli Heleniuksen painolastina: lapsikin tietää, että jokerivalmentaja Summanen käskyttää pelaajiaan vahingoittamaan vastustajaa, niin tämä oli kenties se suurin syy miksi Helenius oli kokoonpanossa vain näön vuoksi.
Toivottavasti tämä ryssiminen palauttaa jääkiekon niiden ihmisten lajiksi, joita asia oikeasti kiinnostaa.