Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[TosiFani]

Niin tai Rautakorpihan tuossa esittää että se että koko pelikirja/tapakeskustelua käydään vie lajin väärille urille, tai metsään kuten hän toteaa. Pidän tätä vähintään ihmeellisenä ajatuksena, tarkoittaako sitten sitä että pelikirjasta ei saisi keskustella ollenkaan, tai missä yhteydessä edes tämän keskustelu on pahasta, tarkoittaako hän mediaa, vai sitä että lajin sisällä ei saisi käydä pelikirjakeskustelua...

Eiköhän tässä ole kysymys Sihvosen luomasta pelikirjahysteriasta, jollaista käydään mediassa ja fanien parissa. Totta kai pelikirjasta pitää keskustella, mutta jos PS kertoo totuutena esimerkiksi sen, että HPK:n nousun syy oli muutettu pelitapa ja unohtaa kaiken muun työn mitä pelaajat tekevät, ollaan hakoteillä. Tällöin unohdetaan pelaajien tekemä työ kokonaan ja väitetään, että muutaman syötön muutoksella jääkiekkojoukkue nousee tai laskee.

Tämä ilmiö näkyy täällä esim. Jalosen haukkumisessa eli hänen pelikirjastaan on tehty vaikea ja mahdoton opittava, vaikka käytännössä kyseessä on Westerlundin käyttämä pelitapa. Eli pelikirjakeskustelusta on tullut liian hallitseva kun puhutaan jääkiekosta.

 

[siffa]

Tämä ilmiö näkyy täällä esim. Jalosen haukkumisessa eli hänen pelikirjastaan on tehty vaikea ja mahdoton opittava, vaikka käytännössä kyseessä on Westerlundin käyttämä pelitapa. Eli pelikirjakeskustelusta on tullut liian hallitseva kun puhutaan jääkiekosta.

Eihän pelikirjakeskustelu ole jääkiekon osalta Suomessa vasta kuin alkutekijöissään. Sitä käydään vielä niin pienen piirin toimesta, että siitä on turha vetää mitään hysterianimitystä. Olen lukenut iltapäivälehtien, Hesarin ja silloin tällöin Aamulehden, Hämeen Sanomien ja Kalevan kirjoituksia jääkiekosta. Ne keskittyvät lähes poikkeuksetta kertaamaan pelien tapahtumat ja tekevät pelaaja- ja valmentajahaastatteluja ottelujen jälkeen. Suomalaisen jääkiekkomedian keskiössä ovat edelleen pelaajat ja valmentajat, eivät pelikirjat. Jukka Rautakorven tyyppiset ammattivalmentajat, jotka tekevät kauden aikana pelitapamuutoksia joukkueelleen, ovat pelikirjakeskustelun avaajia niille, jotka pystyvät noista muutoksista näkemään heti, että valmentaja on ollut innovatiivinen pelin kehittäjä. Erkka Westerlund on viime vuosina käynnistyneen pelikirjakeskustelun alkuunpanija. Tosin kovin hitaasti valtamediaan pelikirjakeskustelu etenee. Rönkä tajusi tämän ja UL on ensimmäinen ja lähes ainut urheilulehti Suomessa, jossa jääkiekon pelikirjakeskustelulle on avattu foorumi.

Netissä pelikirjakeskustelu on laajentunut tämän JA:n ansiosta. Täällä on käyty jääkiekon pelikirjakeskustelua noin viiden vuoden ajan ja ymmärrys pelikirjojen suhteen on noussut alkuaikojen jyrkän vastustuksen jälkeen jo hyvälle tasolle. Täältä löytyisi iltapäivä- ja valtalehtiin asiantuntevia jääkiekkotoimittajia, jotka tuntisivat lajia riittävän hyvin.

 

[Fordél]

Niin tai Rautakorpihan tuossa esittää että se että koko pelikirja/tapakeskustelua käydään vie lajin väärille urille, tai metsään kuten hän toteaa. Pidän tätä vähintään ihmeellisenä ajatuksena, tarkoittaako sitten sitä että pelikirjasta ei saisi keskustella ollenkaan, tai missä yhteydessä edes tämän keskustelu on pahasta, tarkoittaako hän mediaa, vai sitä että lajin sisällä ei saisi käydä pelikirjakeskustelua.

TosiFani tuossa jo hyvin vastasikin. Eiköhän kyseessä ollut aika pitkälle Sihvoselle osoitettu kuitti siitä, kuinka lajissa nimeltä jääkiekko on muitakin ratkaisevia asioita kuin pelitapa. Sen merkitys on nykyisessä kiekkokeskustelussa korostunut jo liiaksi; tämän ovat tehneet selväksi hyvin moni suomalainen huippuvalmentaja.

No, tuo lausunto on sinänsä niin suppea että perjaatteessa on täysin merkityksetön. Tuota voi tulkita monella tavalla ja vaatisi hieman suurempaa selvitystä mitä hän tarkoittaa, koska syytös tai johtopäätös jonka hän tekee, on aika merkittävä, että peräti koko laji kärsii, tai menee metsään, tästä keskustelusta. Tätä väitettä vastaan se että todetaan vain että tämän aiheuttaa pelikirjakeskustelu, ilman tarkempaa selvitystä millaista, keiden välistä, millä tavalla ilmenevää ja lajiin vaikuttavaa, keskustelua tarkoitetaan, on kohtuullisen suppea.

Rautakorven lausunto ei ole todellakaan merkityksetön eikä se ole suppea kun ymmärtää keskustelun johon se liittyi (esim. Veikkaajan taannoinen juttu). Tuolla selkeällä lausunnolla Rautakorpi liittyi niiden huippuvalmentajien joukkoon, joiden mielestä pelitapakeskustelu on saanut liian korostuneen merkityksen suomalaisessa kiekkokeskustelussa.

Tämä ei poissulje sitä, etteikö pelitavalla olisi merkitystä. Varmasti Rautakorvenkin HPK hioi pelitapaansa läpi kauden ja kun roolistukset ja pelitapa alkoi löytää toisensa, tuli tulosta. Ja tämän lisäksi hopeaan vaikuttavia tekijöitä on varmasti vielä lukuisia eli ei vain roolitusten ja pelitavan terävöityminen.

Jos kerran pelikirjalla on merkitystä, niin miksi siitä keskusteleminen on haitallista kuten Rautakorpi esittää, en ymmärrä tälläistä logiikkaa. Mitä merkitystä sillä on että se on vain yksi alue pelistä, siis eikö pelin eri osaalueista saisi keskustella erillisinä? Keneen, tai mihin tahoon, tässä viittaat sillä että on syytä muita alueita tuoda esille? Tulkitsetko että on olemassa joku tietty määrä kiekkokeskustelua joka saa olla olemassa ja tämä pitää jakaa johonkin prosenttiosuuksiin että miten paljon mistäkin kukakin saa keskustella?

Eikait Rautakorpi tai kukaan mukaan ole esittänyt, ettei pelitavasta saisi keskustella? Oikeasti, kannattaa olla tarkkana näiden heittojen kanssa. Kyllähän siitä saa keskustella, mutta se saa nykyisessä keskustelussa liian suuren painoarvon, koska jääkiekossa on muitakin pelin osa-alueita. Kaiken lisäksi ne ovat niitä alueita, joissa suomalaisen kiekkoilun ongelmat ovat (ei niinkään pelitavoissa), joten niistä olisi syytä keskustella. En viittaa tällä erityisesti keneenkään vaan ylipäänsä keskusteluun. Hienoa kuitenkin, että hyvin moni arvostettava valmentaja on nyt tullut esiin tämän saman ajatuksen kanssa, joten eiköhän nämä ulostulot ohjaa keskustelua laajemmille vesille.

 

[Sateentekijä]

Sitä en Petterissä ymmärrä, että miksi hän ei seuraa maailman parasta kiekkosarjaa NHL:ää, kun kuitenkin aina toistelee, että hän seuraa ainoastaan jääkiekkoa.

NHL:stä puheen ollen, pelikirjapeliksi ei voi änärin pelailua kutsua juurikaan. Kun katko tulee, lähdetään heti päätyyn ja tämä on luonnollista. Viivelähtöjä viljellään aina silloin tällöin. Joukkueiden pelitavoissa on aika minimaalisia eroja. Toki, Devilsin trapin ja Capsin lennokkuuden nyt erottaa selkeästi, mutta noin muuten, erot ovat harmonisia ja minimaaleja.

Kukapa ei haluaisi katsoa maailman parhaiden pelaajien yksilösuorituksia? Vastaus: Petteri Sihvonen!

 

[Kersakovi]

Hienoa kuitenkin, että hyvin moni arvostettava valmentaja on nyt tullut esiin tämän saman ajatuksen kanssa, joten eiköhän nämä ulostulot ohjaa keskustelua laajemmille vesille.

Toivottavasti niin tekevät, koska sinällään jääkiekko on pelillisesti erittäin yksinkertainen peli johtuen lajin nopeudesta ja runsaasta fyysisestä kontaktista.

Urheilulehden trollina vaikuttavan Sihvosen kardinaalimunaus oli ylipäätään käydä puhumaan mistään pelikirjasta, koska sellaista ei jääkiekossa yksinkertaisesti ole olemassa. Koko typerä (jääkiekon yhteydessä) termi on ryöstetty amerikkalaisen jalkapallon ja koripallon puolelta, joissa sana pelikirja (playbook) on järkyttävän paljon konkreettisempi kuin jääkiekossa. Vai onko siinä helvetin pelikirjassa piirretty useita kymmeniä tai jopa satoja erilaisia kuvioita hyökkäystä ja puolustusta varten?

Kuten Fordél on useaan kertaan tässäkin ketjussa todennut, olisi jääkiekon kohdalla mielekkäintä keskustella pelitavasta pelikirjan sijaan. Ns. pelikirjakeskustelussa törmää niin erilaisiin määritelmiin pelikirjasta, että ylipäätään järkevään keskusteluun on lähes mahdotonta päästä.

Sitten täällä sanotaan, että pelikirjakeskustelu on Suomessa vasta alkutekijöissään. Toivottavasti se jääkin näihin alkutekijöihinsä, kun kaksi suomalaisen jääkiekon suurinta visionääriä on jo tullut esiin mielipiteillä, jotka korostavat yksilöä pelikirjan sijaan. Siinä vaiheessa ainakin minulla loppuu täysin ymmärrys pelikirjauskovaisia kohtaan, kun Rautakorven ja Westerlundin lausuntojen kohdalla käydään vääntämään mustaa valkoisesta, mutta toki kyseinen menettelytapa taitaa olla suhteellisen yleinen kaikkien lahkolaisten keskuudessa.

Toivottavasti sellaiset suomalaiset kiekkovaikuttajat, joilla todella on valtaa, ymmärtävät jättää nämä pelikirjahölynpölyt omaan arvoonsa ja keskittävät voimavaransa pääasiassa Suomen juniorituotannon kohentamiseen tulevaisuudessa. Tästähän jopa Sihvonenkin on puhunut ja taitaakin olla lähes ainoa järkevä asia, mitä mies on moneen vuoteen saanut kirjoitettua.

 

[Sateentekijä]

Kersakovilta hyvää tekstiä ja itse asiassa kirjoitin tolkuttoman pitkän tekstin tässä muutama sivu sitten, että pelikirja on harhaanjohtava termi.

Pitäisi puhua pelitavasta. Pelitapa on sellainen, jossa ei ole piirretty jokaista luistimen piirtoa jäähän, vaan, että pelaaminen noudattaa tiettyä tyyliä.

Pelitapa (=taktiikka), pelaajien yksilötaito ja valmentaja ovat jääkiekon kulmakivet, joihin menestyminen perustuu, hyvää organisaatiota unohtamatta (Red Wings)

 

[mirasane]

Suomalaisen jääkiekkomedian keskiössä ovat edelleen pelaajat ja valmentajat, eivät pelikirjat.

Eikö se ole ihan hyvä asia? Olet itsekin korostanut Tammisen 65+20+15 -mantraa, jonka mukaan kenttäpelaajien ja maalivahdin osuus suorituksesta on 85 prosenttia. Eikö siis ole luonnollista, että tämä aihe on median keskiössä?

Tätä samaa rautalankaa olen vääntänyt kaikissa keskusteluissa, missä on otettu esille pelikirjan merkitys lopputulokseen. Olen käyttänyt vääntämisen apuna erilaisia määritelmiä. Yksi on Tamin 65+20+15. Eli pelaajien osuus on Tamin mielestä 85% ja valmentajien, sisältäen pelikirja-asiat, vaatimattomat 15%. Valmentajien johtamistaidoilla on minun mielestäni kuitenkin enemmän kuin jonkin 10%:n vaikutus pelien lopputuloksiin. Mikäli johtamistaidot puuttuvat, niin eihän hommasta tule mitään, oli pelikirja sitten miten hyvä tahansa.

Itsekin tuossa myönnät, että pelikirjan vaikutus kuuluu tuohon viimeiseen 15 prosenttiin, josta siitäkin yli kaksi kolmasosaa koskee valmentajan johtamistaitoja. Eli tämän mahtavan pelikirjan osuus onkin alle 5 prosenttia?

Miksi siitä siis pitäisi tehdä joku punainen lanka, jonka ympärillä median ja valmentajien on juostava?

 

[siffa]

Sitten täällä sanotaan, että pelikirjakeskustelu on Suomessa vasta alkutekijöissään. Toivottavasti se jääkin näihin alkutekijöihinsä, kun kaksi suomalaisen jääkiekon suurinta visionääriä on jo tullut esiin mielipiteillä, jotka korostavat yksilöä pelikirjan sijaan. Siinä vaiheessa ainakin minulla loppuu täysin ymmärrys pelikirjauskovaisia kohtaan, kun Rautakorven ja Westerlundin lausuntojen kohdalla käydään vääntämään mustaa valkoisesta, mutta toki kyseinen menettelytapa taitaa olla suhteellisen yleinen kaikkien lahkolaisten keskuudessa.

Käynnissä olevan pelikirjakeskustelun suomalainen isä on Erkka Westerlund. Erkka Westerlundia on pidetty etevimpänä pelikirjojen rustaajana. Erkka on kouluttanut valmentajia tekemään pelikirjoja. Ennen Erkkaakin Jääkiekkoliitto jo 1980-luvulla teki mm. eri maajoukkueisiin valituille pelaajille omat pelikirjansa. Niitä on suomalaisissa jääkiekkoperheissä tuhansia hyllyköissä. Minullakin on tuossa niitä muutama. Yhden kansilehden otsikko on:

PELIKIRJA
16 v.
86-87

Alpo Suhonen kirjoitti HS:ssa 14.1.2007:"NHL:n ensimmäisiä pelikirjamiehiä oli Philadelphia Flyersin valmentaja Fred Shero. Minulla oli tilaisuus tutustua hänen pelikirjaansa vuonna 1974, jolloin vierailin Philadelphiassa. Joukkue oli sinä keväänä voittanut Stanley Cupin".

Ei jääkiekko ole Suomessa ainut joukkuelaji, jossa pelikirjat ovat olleet käytössä jo pitkään. Hankin Kouvolassa asuessani MyPa:n kauden 2001 pelikirjan:

MyPa-47
Pelikirja kaudelle 2001

Pelikirjoista keskustellaan jääkiekon osalta erittäin vähän mediassa. Sitä pitäisi lisätä sen takia, että lajin tuntemus lisääntyisi niiden osalta, jotka haluavat paneutua lajiin tarkemmin. Rönkä näki tämän tarpeen aivan oikein ja Urheilulehti on avannut näitä pelikirjoihin liittyviä kysymyksiä noin viiden vuoden ajan.

 

[Fordél]

Kuten Fordél on useaan kertaan tässäkin ketjussa todennut, olisi jääkiekon kohdalla mielekkäintä keskustella pelitavasta pelikirjan sijaan. Ns. pelikirjakeskustelussa törmää niin erilaisiin määritelmiin pelikirjasta, että ylipäätään järkevään keskusteluun on lähes mahdotonta päästä.

Juuri näin. Moni ihmettelee miksi tuo termi pelikirja on joillekin kuin punainen vaate, mutta tosiaan kun sen määritelmä vaihtelee valmentajakohtaisesti, ei sen käyttämiselle ole mitään tarvetta. Parempi puhua asioista niiden oikeilla nimillä eikä verhota asioita pelikirja-termin alle. Kun käyttää termiä pelitapa, kaikki tietävät mistä on öpaut kyse. Kun taas käytetään termiä pelikirja, ei kukaan tiedä tarkoitetaanko vain taktisia asioita vai esim. myös muita valmennuksellisia asioita.

Keskustelu siis jatkukoot, mutta mielellään pelitavasta. Siihen Sihvosella on varmasti oma osansa annettavanaan vaikkakin tietyn varauksin niihinkin pitää suhtautua, sillä kyse on tarkkaan rakennetusta mediahahmosta eikä täysin todellisesta toimittajasta, joka vain puolueettomasti analyisoisi kiekkoa.

Toivottavasti muista pelin osa-alueista saataisiin lukea myös yhtä intohimoisia analyysejä jatkossa ja niistäkin heräisi samalla tavalla keskustelua kuin näistä Sihvosen teksteistä. Se veisi eittämättä suomalaista kiekkoilua eteenpäin jos esim. pelin henkinen puoli otettaisiin yhtä kovaan syyniin kuin mitä pelitavalle on tehty viimeisten vuosien aikana.

 

[LaTe_Show]

Alpo Suhonen kirjoitti HS:ssa 14.1.2007:"NHL:n ensimmäisiä pelikirjamiehiä oli Philadelphia Flyersin valmentaja Fred Shero. Minulla oli tilaisuus tutustua hänen pelikirjaansa vuonna 1974, jolloin vierailin Philadelphiassa. Joukkue oli sinä keväänä voittanut Stanley Cupin".

Varmasti näin on käynyt, mutta edelleenkään et näe mikä tässä on se ongelmia ydin. Suurin ongelma on siinä, että ei ole olemassa universaalia määritelmää termille pelikirja. Sinäkin olet muuttanut käsitystäsi tuosta termistä näiden kuukausien aikana.

Itse puhut termistä pelikirja tarpeeksi abstaktitasolla, jotta sieltä voi aina kääntää ja vääntää niitä asioita jotkut parhaiten palvelevat sitä omaa agendaa.

 

[Wäinö#16]

Sitä käydään vielä niin pienen piirin toimesta, että siitä on turha vetää mitään hysterianimitystä.

Pieni piiri ja hysteria = Petteri Sihvonen, siinähän se. Sihvonen on provosoivalla tyylillään ja välillä huonoilla, virheellisillä ja henkilöön käyvillä analyyseillään tätä hysteriaa luonut yhdessä Röngän kanssa. Toki sinne on silloin tällöin ihan asiaakin mahtunut mukaan. Valitettavan harvoin tosin ja erityisesti mitä tulee maajoukkuevalmentajiin Sihvonen on ollut pihalla kuin lumiukko ja pahasti sotkeutunut kabinettipeliin, jolloin itse jääkiekko on valitettavasti jäänyt taka-alalle. Puolueetonta näkemystä maajoukkueen pelistä ei ole näkynyt Sihvoselta koskaan. Pro Jalonen & Summanen, anti-Kummola, -Shedden ja -Westerlund. Tältä pohjalta voi jo ennustaa mitä Sihvonen kulloinkin sattuu näppäimistöltään suoltamaan.

Mitä tulee pelikirjaan, niin itse olen ollut alusta asti sitä mieltä, että pelikirja on huono termi jääkiekkoon. Jenkkifutikseen se sopii, jossa voidaan piirtää ja harjoitella lukemattomia kuvioita, jotka voidaan sitten toteuttaa prikulleen suunnitellulla tavalla. En edelleenkään ymmärrä miksi termi pelitapa, pitää korvata pelikirjalla.

 

[TosiFani]

...Pelikirjoista keskustellaan jääkiekon osalta erittäin vähän mediassa. Sitä pitäisi lisätä sen takia, että lajin tuntemus lisääntyisi niiden osalta, jotka haluavat paneutua lajiin tarkemmin. Rönkä näki tämän tarpeen aivan oikein ja Urheilulehti on avannut näitä pelikirjoihin liittyviä kysymyksiä noin viiden vuoden ajan.

Edelleen tärkeintä tässä keskustelussa olisi käsitteenmäärittely eli mikä on pelikirja. Sinä olet nyt viime viikkoina runtannut kaikki valmennukseen kuuluvan pelikirjan sisään ja silti olet puhunut suurimman osan pelikirja viesteistäsi viivelähtöjen määrästä.

Mielestäni pelikirja pitäisi käsittää Sihvosen tarkoittamassa merkityksessä eli se on jääkiekon taktinen puoli. Tällöin se olisi lähellä sitä mitä se on esim. amerikkalaisessa futiksessa ja koripallossa, playbook.

Tässä käsitteenmäärittelyssä on nyt vaan se ongelma, että se kääntyy mediassa Sihvosta vastaan ja täällä Sihvosen agitaattoria, Siffaa, vastaan, eihän jääkiekko olekaan pelikirja peli.

 

[siffa]

Keskustelu siis jatkukoot, mutta mielellään pelitavasta. Siihen Sihvosella on varmasti oma osansa annettavanaan vaikkakin tietyn varauksin niihinkin pitää suhtautua, sillä kyse on tarkkaan rakennetusta mediahahmosta eikä täysin todellisesta toimittajasta, joka vain puolueettomasti analyisoisi kiekkoa.

Pääosin on keskusteltu pelikirjaan kirjatuista pelitavoista. Tämän kevään pelitapakeskustelua on käyty SM-liigan osalta kiekkokontrolliin perustuvista ja nopeista pystysuunnan pelitavoista. Tätä keskustelua on käyty Urheilulehden ja JA:n lisäksi mm. SM-liigapelien tv-studioissa. Nopeaa pystysuunnan kiekkoa kannattaneet asiantuntijat huomasivat välittömästi KalPa:n ylikiekottelusta johtuneet räikeät oman pään virheet ja toivat ne voimakkaasti esille. Lukon ja JYP:n nopeaa pystysuunnan kiekoilua kehuttiin varsinkin, kun joukkueet menestyivät erinomaisesti runkosarjassa. Loppujen lopuksi jättipotin veivät kiekkokontrolliin ja viivelähtöihin perustaneet, pelaajabudjeteiltaan halvat, joukkueet TPS ja HPK.

Toivottavasti muista pelin osa-alueista saataisiin lukea myös yhtä intohimoisia analyysejä jatkossa ja niistäkin heräisi samalla tavalla keskustelua kuin näistä Sihvosen teksteistä. Se veisi eittämättä suomalaista kiekkoilua eteenpäin jos esim. pelin henkinen puoli otettaisiin yhtä kovaan syyniin kuin mitä pelitavalle on tehty viimeisten vuosien aikana.

Tästä olen muistuttanut sinua ennenkin. Ei mikään estä ketään käynnistämästä keskustelua muistakin pelikirjan sisällöistä kuin pelitavoista. Henkisen puolen kehittäminen on mielenkiintoinen, mutta väitän, vaikein valmennettava asia. Monelle pelaajalle parhaan henkisen tuen antaa toimiva pelitapa, jossa pelaaja tietää, miten toimia kussakin tilanteessa ja tietää sen, mihin oman joukkueen muut pelaajat ovat kussakin pelitilanteessa sijoittuneet. Valmentaja antaa pelin aikaiset ohjeet kulloinkin käyttöön otettavasta hyökkäys- ja puolustuspelitavasta. Toisille pelaajille on tärkeää saada pelata omaa peliään, kuten Jokereiden Michael Nylanderille oli. Jokeri-pakka meni sekaisin, kun valmentaja ei pystynyt ohjeistamaan maailman huippukiekkoilijaa pelaamaan joukkueen pelitavan mukaan. Huippupelaajia vilisevä Jokerit jäi mitalien ulkopuolelle samalla, kun TPS:n 4. kenttä Erkinjuntti-Marko Virtala-Jarkko Hattunen pelasi SM-liigan parasta jääkiekkoa.

 

[LaTe_Show]

Ei mikään estä ketään käynnistämästä keskustelua muistakin pelikirjan sisällöistä kuin pelitavoista.

Eli kun puhutaan esimerkiksi Hannu Jortikan pelikirjasta, niin tarkoitat konkreettisesti kirjatun materiaalin sijaan, että puhutaan yleisesti Hannu Jortikan valmennuksesta/valmennusfilosofiasta.

Tietääkseni tätä keskustelua harrastetaan tällä palstalla kiitettävän paljon...

 

[steepler]

TosiFani tuossa jo hyvin vastasikin. Eiköhän kyseessä ollut aika pitkälle Sihvoselle osoitettu kuitti siitä, kuinka lajissa nimeltä jääkiekko on muitakin ratkaisevia asioita kuin pelitapa. Sen merkitys on nykyisessä kiekkokeskustelussa korostunut jo liiaksi; tämän ovat tehneet selväksi hyvin moni suomalainen huippuvalmentaja.

Niin no Sihvonen on yksi toimija koko alalla, joka vielä kirjoittaa lehdessä joka ei ole edes pelkästään jääkiekkoon keskittynyt lehti, tälläinenkin lehti on olemassa, tai ainakin oli kuin Kiekkolehti. Voisi kuvitellä että tämä lehti, kun kirjoittaa pelkästään kiekosta voisi huomattavasti merkittävämmin määritellä yleistä kiekkokeskustelua kuin pelkästään Sihvonen. Plus tietenkin muutakin kiekkomediaa on kuin PS ja vaikka Kiekkolehti, joten siinä mielessä on aika outoa että Rautakorpi tässä tarkoittaisi vain Sihvosta, tai miksei sitten sano niin jos tarkoittaa.

Tavallaan täälläkin vähän turhan suuria odotuksia ja vaatimuksia pistetään Sihvoselle, vaikea yhden toimijan on kirjoittaa kaikista mahdollisista aiheista jotka kiekkoon liittyvät, aika on kuitenkin rajallinen. Muutenkin kun Rautakorpi viittaa tuossa että esimerkiksi pelaajien elämiseen liittyviä eroja ei oteta "asiantuntijoiden" toimesta huomioon, no en edelleenkään tiedä ketä nämä "asiantuntijat" ovat, mutta jos tarkoittaa mediaa niin kohtuullisen vaikeaa on kuitenkaan median alkaa arvioimaan pelaajien yksityiselämän vaikutusta kiekkoiluun. Eli voisi jopa kuvitella että hän tarkoittaa toimijoita jotka ovat lähemmin tekemisissä pelaajien kanssa.

Eikait Rautakorpi tai kukaan mukaan ole esittänyt, ettei pelitavasta saisi keskustella? Oikeasti, kannattaa olla tarkkana näiden heittojen kanssa.

Niin olenkin ollut tarkkana, voi olla että liiankin tarkkaan tulkinnut, mutta tämä toteamus on sen verran epämäääräinen että sitä on pakko tulkita. Rautakorpihan sanoo että:

"Toinen, ehkä tärkeä pohdiskelun paikka on tämä pelikirja / pelitapakeskustelu. Se vie tämän pelin metsään ihan totaalisesti koska siinä ei yksilölle anneta paljoakaan arvoa enää, aivan kuin pelaajat olisivat joitakin kauko-ohjattavia tunteettomia pelin osia."

Eli hän toteaa että ylipäätään pelikirja/tapa keskustelu vie lajin metsään, eli miten tuo on sitten tulkittava, keskustelua saa käydä, mutta se keskustelu vie lajin metsään. Ei nyt ihan kaukaa ole haettu sellainen tulkinta että hänen mielestään keskustelua ei saisi käydä, tosin sanan, tämä, merkitys jää hieman epäselväksi, tai tarkoittaako sitten sellaista pelikirja/tapa keskustelua jossa pelaajat huomioitaisiin peremmin. Että pelaajat huomioiva pelitapa/kirja keskustelu olisi ok, toki jos puhutaan laajemmin pelitavasta ja taktiikasta niin keskustelua voi olla vaikea käydä, tai se puuroutuu liikaa, jos joka kohdassa ruvetaan esimerkiksi pohtimaan pelaajan yksityiselämään liittyviä asioita ja niiden merkitystä kyseiseen tilanteeseen. Tavallaan jo lähtökohtaisesti pelitapakeskustelu ei ole niinkään yksilölähtöistä.

Onko se esimerkiksi haitallista pelitapakeskustelua jos Pasi Nurminen YLE:n studioissa toteaa että Suomen pitäisi pelata enemmän nopeita lähtöjä ja taklata. Eli onko Pasi Nurminen osaltaa viemässä lajia metsään näillä kommenteillaan.

 

[olle****]

Eli hän toteaa että ylipäätään pelikirja/tapa keskustelu vie lajin metsään, eli miten tuo on sitten tulkittava, keskustelua saa käydä, mutta se keskustelu vie lajin metsään. Ei nyt ihan kaukaa ole haettu sellainen tulkinta että hänen mielestään keskustelua ei saisi käydä, tosin sanan, tämä, merkitys jää hieman epäselväksi, tai tarkoittaako sitten sellaista pelikirja/tapa keskustelua jossa pelaajat huomioitaisiin peremmin.

Se että kritisoi jotain tai esittää mielipiteen, että jokin asia on turha, on hyvin kaukana siitä että kieltää asian tai asiasta keskustelun. Sinun hakuusi liittyy paljon olettamuksia joita vedät Rautakorven ulostulosta. Hän ei ole esittänyt mitään kieltoa.

 

[TosiFani]

...Eli hän toteaa että ylipäätään pelikirja/tapa keskustelu vie lajin metsään, eli miten tuo on sitten tulkittava, keskustelua saa käydä, mutta se keskustelu vie lajin metsään. Ei nyt ihan kaukaa ole haettu sellainen tulkinta että hänen mielestään keskustelua ei saisi käydä, tosin sanan, tämä, merkitys jää hieman epäselväksi, tai tarkoittaako sitten sellaista pelikirja/tapa keskustelua jossa pelaajat huomioitaisiin peremmin. Että pelaajat huomioiva pelitapa/kirja keskustelu olisi ok, toki jos puhutaan laajemmin pelitavasta ja taktiikasta niin keskustelua voi olla vaikea käydä, tai se puuroutuu liikaa, jos joka kohdassa ruvetaan esimerkiksi pohtimaan pelaajan yksityiselämään liittyviä asioita ja niiden merkitystä kyseiseen tilanteeseen. Tavallaan jo lähtökohtaisesti pelitapakeskustelu ei ole niinkään yksilölähtöistä.

Onko se esimerkiksi haitallista pelitapakeskustelua jos Pasi Nurminen YLE:n studioissa toteaa että Suomen pitäisi pelata enemmän nopeita lähtöjä ja taklata. Eli onko Pasi Nurminen osaltaa viemässä lajia metsään näillä kommenteillaan.

Sihvonen aloitti muutama vuosi sitten oman agendan rummuttamisen eli jääkiekkojoukkueen tärkein asia on toimiva pelikirja. Hän tarkoitti tällä pelikirjalla joukkueen taktisia kuvioita. Sihvonen kirjoitti provosoivasti ja kieltämättä toi jääkiekkomediaan uutta tuulta, mitä sitten muut mediat ovat ottaneet omakseen. Nykyään jokainen Jalonen ja Nyholm mainitsevat kaikissa jutuissa vähintään kerran pelikirjan. Tämä pelikirja eli pelitapa on noussut jääkiekkokeskustelun tärkeimmäksi asiaksi.

Ongelmaksi tämä koetaan valmennuksen taholla varmasti siinä kohtaa, kun puhutaan vain pelikirjasta, eikä materiaalista ja sen ominaisuuksista. Täällä yksi laskee viivelähtöjä, kertomatta lainkaan miten ne vaikuttavat peliin. Sihvonen kertoo kerta kerran jälkeen miten joukkue X hävisi huonon pelikirjan takia, ottamatta huomioon pelaaja Y:n loukkaantumista. Minusta pelikirjasta on muodostunut huono termi, se on syönyt itse itsensä.

Rautakorpi, kuten Westerlundkin, haluaa luultavasti että pelitavan merkitystä voitoissa ei ylikorosteta vaan analysoidaan voittoja vähän syvemminkin. Sihvonen ja Siffa poistavat muiden osatekijöiden merkityksen HPK:n menestyksessä, väittäessään HPK:n muuttaneen pelitapaansa joulutaolla. Eli joukkueen muulla harjoittelulla, terveystilanteella tai parantuneella fiiliksellä ei ole mitään merkitystä? Mitä, jos Rautakorpi etenikin suunnitelman mukaan, eikä muuttanut pelitapaa vaan joukkueen tila mahdollisti pelin kehityksen??

Mielestäni tässä ei kielletä keskustelemasta pelitavasta vaan yritetään laittaa se oikeaan mittakaavaan. Ja halutaan samalla näpäyttää jääkiekkokentän egoisitia, Sihvosta.

 

[steepler]

Mielestäni pelikirja pitäisi käsittää Sihvosen tarkoittamassa merkityksessä eli se on jääkiekon taktinen puoli. Tällöin se olisi lähellä sitä mitä se on esim. amerikkalaisessa futiksessa ja koripallossa, playbook.

En tiedä mitä tarkoitat tällä jenkkifutis referenssillä, siis että jankkifutiksessa esimerkiksi pelikirja viittaa pelkästään taktiikkaan ja muuta ei kuuluisi siihen. En tiedä mistä tämän olet keksinyt, mutta ei se ihan noin yksinkertaista ole, kyllä pelikirjatermin sisään voi yksilöidenkin valmennusta sisällyttää jenkkifutiksessa.

Siis jos esimerkiksi ajatellaan pelikirjan muodostamista niin jenkkifutiksessahan yksilöiden taidot ovat selkeästi merkityksellisempiä sen suhteen että millaisella pelikirjalla voi ylipäätään pelata, esimerkiksi pelinrakentaja ja hänen henkilökohtainen taitotasonsa on aivan keskeinen asia sen suhteen että millaista hyökkäyspelikirjaa voi edes lähteä ajattelemaan. Muitakin erittäin merkityksellisä pelipaikkoja, joiden pelaajien ominaisuudet vaikuttavat valittavaan pelikirjaa, jääkiekossa ei sillä tavalla ole jotain yhtä pelipaikkaa, tai joukkueessa yhtä, tai muutamaa, yksilöä, jonka taitotaso on niin suoraan yhteydessä pelikirjaan, tai siihen että millaiseksi pelikirja muodostuu.

 

[TosiFani]

...Muitakin erittäin merkityksellisä pelipaikkoja on, jääkiekossa ei sillä tavalla ole jotain yhtä pelipaikkaa, tai joukkueessa yhtä yksilöä, jonka taitotaso on niin suoraan yhteydessä pelikirjaan, tai siihen että millaiseksi pelikirja muodostuu.

Tämä nyt on täyttä tuubaa, kyllä jääkiekossa materiaali ratkaisee aivan samanlailla miten voit pelata.

 

[steepler]

Tämä nyt on täyttä tuubaa, kyllä jääkiekossa materiaali ratkaisee aivan samanlailla miten voit pelata.

Jääkiekossa, jos nyt ajatellaan kenttäpelaajia, ei ole yhtään niin merkityksellistä pelaajaa, pelikirjan valinnan suhteen, kuin jenkkifutiksessa pelinrakentaja. Tottakai noin yleisesti materiaali ratkaisee myös pelikirjan suhteen jääkiekossa, mutta jenkkifutiksessa hyvällä ja huonolla pelirakentajalle voi olla hyvin suuri ero ja pelivalinnat, jota voi edes ajatella toteutettavan, saattavat huonolla olla huomattavasti suppeampia. Jääkiekossa ei kuitenkaan ihan näin ole, ei pelikirjaa tarvitse niin merkittävästi muuttaa riippuen yhden yksilön taidoista kuin jekkifutiksessa. Joudun tässä näin yleisesti tämän toteamaan koska nyt ei ole aikaan tarkemmalle selvitykselle.

Edelleen oletko kuitenkin sitä mieltä että esimerkiksi valmentajan vastuualueeseen ei jenkkifutiksessa kuuluisi yksilöiden kehittäminen ja heidän integroimisensa pelikirjaa, tai että siinä lajissa jotenkin selkeämmin voitaisiin määritellä pelikirja, mikä on perustelu tälle väitteelle.

 

[Fordél]

Niin no Sihvonen on yksi toimija koko alalla, joka vielä kirjoittaa lehdessä joka ei ole edes pelkästään jääkiekkoon keskittynyt lehti, tälläinenkin lehti on olemassa, tai ainakin oli kuin Kiekkolehti. Voisi kuvitellä että tämä lehti, kun kirjoittaa pelkästään kiekosta voisi huomattavasti merkittävämmin määritellä yleistä kiekkokeskustelua kuin pelkästään Sihvonen.

Sihvonen on myös ollut mukana televisiossa Mestisotteluiden analysoijana ja onpa hänellä ollut myös oma ohjelmansa Kaksi sormea pelikirjalla, joten hänen toimintansa ei ole rajoittunut ihan pelkkään lehtikirjoitteluun.

Ja sen mitä olen tätä yleistä keskustelua viime aikoina seurannut, veikkaan, että tuo Rautakorven kuitti oli lähinnä osoitettu Sihvoselle, joka on tämän koko pelikirjakeskustelun suurin puolestapuhuja. Tai no hänhän on enemmänkin ylituomari määritellen kenellä on kompetenssia niistä puhua ja kenellä ei.

Tavallaan täälläkin vähän turhan suuria odotuksia ja vaatimuksia pistetään Sihvoselle, vaikea yhden toimijan on kirjoittaa kaikista mahdollisista aiheista jotka kiekkoon liittyvät, aika on kuitenkin rajallinen.

Vai olisko ajan sijasta tietotaito rajallista?

Ja kyse ei ole pelkästään siitä, että yhden toimijan pitäisi analysoida kaikkea mahdollisia osa-alueita pelistä. Ongelma on vain siinä, että hän antaa pelikirjalle (joka on tässä kohdin ymmärrettävä vain taktisten asioiden koosteena) liian suuren painoarvon analysoidessaan joukkueiden tai valmentajien onnistumista. Esim. Shedden on joutunut kovan ajojahdin kohteeksi kun ilmeisesti pelikirja ei ollut tarpeeksi moderni. No Shedden oli hyvä osoitus siitä kuin lätkässä myös muut asiat ratkaisee, joten menestystä tuli maajoukkueessa vaikka pelikirja ei ollut Sihvosen mieleen. Jos Sihvonen olisi analysoinut Sheddenin kohdalla muitakin osa-alueita, olisiko ollut syytä ajojahtiin?

Onko se esimerkiksi haitallista pelitapakeskustelua jos Pasi Nurminen YLE:n studioissa toteaa että Suomen pitäisi pelata enemmän nopeita lähtöjä ja taklata. Eli onko Pasi Nurminen osaltaa viemässä lajia metsään näillä kommenteillaan.

Ei ole, koska Pasi Nurminen ymmärtää keskustella myös muista pelin osa-alueista ja hahmottaa kokonaisuuden eikä anna pelikirjoille mielestäni liian suurta merkitystä. Lajia viedään silloin metsään, jos pelitavalle annetaan liian korostunut rooli. Ei keskustelussa mitään vikaa ole kunhan se ei ole liian yksipuolista.

 

[LaTe_Show]

Ja sen mitä olen tätä yleistä keskustelua viime aikoina seurannut, veikkaan, että tuo Rautakorven kuitti oli lähinnä osoitettu Sihvoselle, joka on tämän koko pelikirjakeskustelun suurin puolestapuhuja.

Eikös tämä Rautakorpi ja Sihvonen kuulu "samaan (HPK) organisaatioon"?

 

[Fordél]

Eikös tämä Rautakorpi ja Sihvonen kuulu "samaan (HPK) organisaatioon"?

Kyllä kuuluivat, mutta Rautakorpi lienee jo siirtynyt Jääkiekkoliiton palkkalistoille, joten enää eivät kuulu samaan organisaatioon.

 

[Fordél]

Loppujen lopuksi jättipotin veivät kiekkokontrolliin ja viivelähtöihin perustaneet, pelaajabudjeteiltaan halvat, joukkueet TPS ja HPK.

Niin veivät, mutta veivätkö siksi, että pelitapa oli kiekkokontrolliin ja viivelähtöihin perustuva vai sisälsikö jättipotin vieminen myös muita elementtejä. Ja jotta analyysisi pääsisi syvemmälle, mikä oli näiden kahden pelitavan osuus voitossa? Onko osuus se mainitsemasi 5% vai mikä se pelitavan osuus nyt olikaan.

Tästä olen muistuttanut sinua ennenkin. Ei mikään estä ketään käynnistämästä keskustelua muistakin pelikirjan sisällöistä kuin pelitavoista.

Ja sitten kun sitä keskustelua aloitetaan, kiellät, että ei Jalonen tai Westerlund ole voinut näin sanoa. Jep, siitä se keskustelu alkaa!

Henkisen puolen kehittäminen on mielenkiintoinen, mutta väitän, vaikein valmennettava asia. Monelle pelaajalle parhaan henkisen tuen antaa toimiva pelitapa, jossa pelaaja tietää, miten toimia kussakin tilanteessa ja tietää sen, mihin oman joukkueen muut pelaajat ovat kussakin pelitilanteessa sijoittuneet.

Parhaan henkisen tuen antaa vanha fraasi: kotiasioiden pitää olla kunnossa. Jos pelaajan taustat on kunnossa, ollaan jo aika hyvällä mallilla. Henkisen puolen asiat lähtevät ihan muualta kuin jostain pelitavasta. Toinen tärkeä tuki henkiselle puolelle on valmentajan johtamistaidot ja joukkuehenki. Nämäkin tulevat ennen pelitapaa.

 

[Jyrla]

Hyvä ulostulo Rautakorvelta. Nyt ovat monet suomalaiset huippuvalmentajat tuoneet esiin sen kuinka tämä pelitapa-keskustelu on mennyt liian pitkälle ja saanut liian korostuneen aseman keskustelussa. Tätähän on täälläkin moni kirjoittaja toitottanut jo pitkään.

Toivottavasti Sihvonenkin osaa laajentaa analyysiensa repertuaaria, koska nykyisellä menolla hän uhkaa jäädä pahasti junasta.

Kerrotko mihin jääkiekkoa pelinä koskevaan keskusteluun Rautakorpi on ottanut osaa julkisesti? Siis niihin asioihin joista keskustelemista hän peräänkuuluttaa? Minun nähdäkseni ei mihinkään. Jos taas Rautakorvella menee syyskausi vihkoon, koska hän peluuttaa joukkueettaan väärällä tavalla, niin ei kai sitä mikään julkinen keskustelu voi aiheuttaa? Vai voiko?
Ei kai Jukan tarvitse seurata sitä metsään menevää julkista keskustelua? Päinvastoin, ottaisi siitä hyödyn irti ja valmentaisi joukkuettaan ilman pelikirjaa ja sen pohtimista, tekisi vain niitä asioita joita itse pitää tärkeinä. Kyllä matkijat tulisivat perässä kun pelikirjaton yksilöä syvästi ymmärtävä Jukka veisi HPK:n voitosta voittoon.

Eikun tässähän kävikin niin, että vasta muutetuaan joukkueensa pelitavan kohti nyt haukkumansa analyytikon ihailemaa peliatapaa, tapahtui HPK:ssa muutos kohti parempaa.

Miten pelikirjasta keskusteleminen voi viedä koko lajin metsään? Jos oletetaan ettei Rautakorpi halua jääkiekon lajina menevän metsään, voidaan olettaa ettei hän pidä hyvänä keskustelua pelikirjoista.

Silti juuri keskustelu pelikirjoista on ollut se tekijä, joka on avannut kentän tapahtumia uudella tavalla hyvin monelle jääkiekkoa aktiivisesti seuraavalle penkkiurheilijalle. Se mitä valmentajat keskenään puhuvat on ammattipuhetta, eikä se juurikaan kantaudu julkisuuteen.

Toivot Sihvosen laajentavan laajentavan analyysiensä repertuaaria, koska hän uhkaa pahasti jäädä junasta?

Kuka muu tässä maassa tekee julkista analyysiä pelin sisällöstä?
Kuka on ottanut asiakseen tehdä analyysiä niistä asioista joiden perään sinä (ja Rautakorpi aiemmin mainitussa haastattelussa)olet huudellut pelikirjakeskusteluissa?
Mistä junasta? Jos yksi analysoi jotakin ja muut eivät mitään, niin mistä junasta Sihvonen voisi edes jäädä ja miten?