Petteri Orpon hallitus

[JZZ]

Mutta seuraan hyvin tiiviisti pian 86-vuotta täyttävää appiukkoa.

Hän jäi aikanaan eläkkeelle ilman, että olisi joutunut työssään käyttämään tietokonetta. Matkapuhelimena on senioripuhelin, jolla soittaa ja käyttää tekstiviestiä.

Nyt täytyy kyllä ihmetellä. Kotitietokoneet ovat olleet arkipäivää jo 40 vuotta. Internet 25 vuotta. Älypuhelimetkin jo 15 vuotta. Appiukkosi on ollut minun ikäiseni kun kotitietokoneet on tullut, eikä koskaan mieleen ole tullut että niitä voisi opetella käyttämään? Kuinka kauan ihmiset voi änkyröidä että "ei halua" elää nykypäivässä ja vaatia palveluita vain siten kuin he itse niitä haluavat käyttää? Kai sitä ihminen itsekin jo haluaisi hiukan ottaa taakkaa pois omilta jälkeläisiltään, kun nykyaikana ei käytännössä mikään enää onnistu ilman digipalveluita. On ihan turha syyttää kehittyvää maailmaa kuitenkaan sitä, että heillä ei ole osaamista - sitä on kyllä ollut tarjolla ihan jokaiselle sekä yhteiskunnan puolelta että varmastikin ihan normaaliarjessakin.

 

[SherwoodinHartsa]

Nyt täytyy kyllä ihmetellä. Kotitietokoneet ovat olleet arkipäivää jo 40 vuotta. Internet 25 vuotta. Älypuhelimetkin jo 15 vuotta. Appiukkosi on ollut minun ikäiseni kun kotitietokoneet on tullut, eikä koskaan mieleen ole tullut että niitä voisi opetella käyttämään? Kuinka kauan ihmiset voi änkyröidä että "ei halua" elää nykypäivässä ja vaatia palveluita vain siten kuin he itse niitä haluavat käyttää? Kai sitä ihminen itsekin jo haluaisi hiukan ottaa taakkaa pois omilta jälkeläisiltään, kun nykyaikana ei käytännössä mikään enää onnistu ilman digipalveluita. On ihan turha syyttää kehittyvää maailmaa kuitenkaan sitä, että heillä ei ole osaamista - sitä on kyllä ollut tarjolla ihan jokaiselle sekä yhteiskunnan puolelta että varmastikin ihan normaaliarjessakin.

En ole appiukon osaamista tai osaamattomuutta sen enempää ihmetellyt. Kukin taaplaa tyylillään. Kiva jos itse osaat.

 

[Styge]

Nyt täytyy kyllä ihmetellä. Kotitietokoneet ovat olleet arkipäivää jo 40 vuotta. Internet 25 vuotta. Älypuhelimetkin jo 15 vuotta. Appiukkosi on ollut minun ikäiseni kun kotitietokoneet on tullut, eikä koskaan mieleen ole tullut että niitä voisi opetella käyttämään? Kuinka kauan ihmiset voi änkyröidä että "ei halua" elää nykypäivässä ja vaatia palveluita vain siten kuin he itse niitä haluavat käyttää? Kai sitä ihminen itsekin jo haluaisi hiukan ottaa taakkaa pois omilta jälkeläisiltään, kun nykyaikana ei käytännössä mikään enää onnistu ilman digipalveluita. On ihan turha syyttää kehittyvää maailmaa kuitenkaan sitä, että heillä ei ole osaamista - sitä on kyllä ollut tarjolla ihan jokaiselle sekä yhteiskunnan puolelta että varmastikin ihan normaaliarjessakin.

No, riippuu aika paljon, mitä töitä sitä on tehty. Ennen intenetiä sen kotitietokoneen tarpeet olivat kuitenkin kovin rajallisia. Ja internetinkin tultua vei aikansa ennen kuin digipalvelut isossa mittakaavassa löi läpi.

 

[Styge]

Olen henkilökohtaisesti aika kyllästynyt lukemaan tämänkaltaisia uhriutumisia eläkeläisiltä. Se on ihan sama mitä joku yksilö on tehnyt, tilastot eivät valitettavasti valehtele. Meillä ei vaan ole varaa jatkaa nykyisellä linjalla, vaan sen tien päässä on hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, mahdollisesti jonkun muun kuin kansan valitsemien päättäjien toimesta. Painotan että tämä ei ole akuutti ongelma, aikaa on vielä hyvin, mutta vaadittavat toimet ovat niin merkittäviä että parempi olisi tehdä ne vähitellen, kuin kertarysäyksellä. Joka tapauksessa vinoutunut ikärakenne yhdessä Euroopan heikon talouskehityksen kanssa johtaa siihen että talouskasvusta on turha odottaa pelastajaa.


Syntyvyys laski jyrkästi 60-luvulta lähtien saavuttaen 70-luvun alusta tason joka pysyi suhteellisen vakaana aina viime vuosikymmenelle asti. Meidän nykyiset ongelmat johtuvat juurikin tuosta 1970-luvulla vakiintuneesta tasosta, ei siitä että "nykynuoret hankkii koiria lasten sijaan". Sekin tulee olemaan ongelma, tosin vasta 30 vuoden päästä. On kuitenkin huomattavasti akuutimpi ongelma, miten korjataan tuo "aiempi" väestöpyramidin vinouma.

Olisi sen talouden hyvä kasvaa edes inflaation vauhdissa, ellei sitten haluta jatkuvaa kurjistumista.

Vaikka periaatteessa voisin lapsia haluta lisääkin, on se ainakin Helsingissä tehty niin helvetin kalliiksi keskiluokkaiselle, että saanee jäädä tähän. Kovin paljoa ei jaksa omaa elämäänsä kurjistaa sen takia, että tulipa tehtyä lapsia.

 

[JZZ]

No, riippuu aika paljon, mitä töitä sitä on tehty. Ennen intenetiä sen kotitietokoneen tarpeet olivat kuitenkin kovin rajallisia. Ja internetinkin tultua vei aikansa ennen kuin digipalvelut isossa mittakaavassa löi läpi.

Nimenomaan puhuin nyt halusta. Ei se ole ollut mistään muusta kiinni kuin halusta opetella uusia asioita. Omat vanhempani (isä lähestyy jo kahdeksaakymppiä) ovat ihan siksikin ottaneet asiat haltuun, että normaalielämä on jo reilut kymmenen vuotta ollut huomattavan hankalaa ilman digitaalisia palveluita, ihan pankkiasioista virastokäynteihin, varsinkin jos asuu jossain yhtään kasvukeskuksen ulkopuolella. Rahastakaan ei voi olla kyse kun senioripuhelin maksaa enemmän kuin halvimmat älypuhelimet. Mutta siis tosiaan hieno juttu jos jälkikasvu jaksaa näiden kanssa auttaa, niinhän se pitääkin.

 

[Satunnainen]

Suomen työllisyysaste on korkeimmillaan vuosikymmeniin. Miten sitä kasvua saataisiin niin paljon vielä tuosta, että velkaantuminenkin taittuisi? Muuta kuin työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä, mikä sekin on hankala rasti.

Luonnollisesti lisäämällä tuottavuutta. Ja siihen toki päälle tuota mainitsemaasi väestörakenteen korjausta. Ei Suomen ero vaikkapa Tanskaan selity niinkään työllisyysasteen vaan työn tuottavuuden erolla. Siis väestörakenteen lisäksi.

 

[SherwoodinHartsa]

Tuottavuuden lisääminen lisää samalla kasvua. Mutta tuntuu, että kaikki eivät yhteiskunnassamme ole valmiita tekemään töitä ja nostamaan tuottavuutta, YLE:n netissä hyvä esimerkki asiasta : ”Miksi tekisit superraskasta työtä pienellä palkalla?” kysyy tukien varaan heittäytynyt Alma Tuuva.

Yksi asia mitä olen ihmetellyt jo pitempään ovat nuoret, jotka uupuvat ja masentuvat niin kovasti jo lukiosssa opiskellessaan. Tai jos selviävät lukiosta niin sitten jatko-opinnoissaan, kun ensin kokeilevat useampaa eri oppilaitosta ja oppisuuntaa.

Onko peruskoulu tehnyt viimeisten 20 vuoden aikana jotain rakenteellisesti väärin osaa oppilaista koskien? Vai eivätkä oppilaat kestä sitä, että vaaditaan asioita? Tiedän, että yksi iso virhe on tehty, kun perusopetuksesta ja yleensä koulutuksesta on leikattu ja leikattu. Mutta mutta....

 

[Tadu]

Pääkirjoitus: Sairaalasäästöt törmäsivät heti siltarumpupolitiikkaan

Asiantuntijat tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta politiikot eivät tiedä, miten sen jälkeen enää pärjäisi vaaleissa, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.

www.iltalehti.fi

Suomalaista terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa jo vuosikausia ja jotakuinkin yhtä pitkään asiantuntijat ovat suositelleet sairaalaverkoston karsimista roimalla kädellä. Poliitikot ovat kuitenkin roikkuneet kiinni kotiseutujensa synnytyssairaaloissa, leikkauksissa ja päivystyksissä.

Jep.

 

[Hermes#41]

Onko peruskoulu tehnyt viimeisten 20 vuoden aikana jotain rakenteellisesti väärin osaa oppilaista koskien? Vai eivätkä oppilaat kestä sitä, että vaaditaan asioita? Tiedän, että yksi iso virhe on tehty, kun perusopetuksesta ja yleensä koulutuksesta on leikattu ja leikattu. Mutta mutta....

On tehty virheitä. Liikaa oppimista on jätetty nuoren omalle kontolle vs. lähiopetus. Ammatillisessa sama homma.

Nykynuorilla on täysin erilainen maailma, paineet, somet ja muut. Liian läheltä joutuu tätä seuraamaan. Ei ne nuoret ole huonompia kuin me niiden vanhemmat, mutta jotenkin tämä maailma on mennyt vaikeaksi ja ahdistavaksi verrattuna siihen mitä se oli kun itse olin nuori. Liekö tietoa ja "tietoa" liikaa.

 

[BitterX]

Pääkirjoitus: Sairaalasäästöt törmäsivät heti siltarumpupolitiikkaan

Asiantuntijat tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta politiikot eivät tiedä, miten sen jälkeen enää pärjäisi vaaleissa, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.

www.iltalehti.fi

Jep.

Tätä se tiedossa ollut "hyvinvointialueiden" (naurettava jo sananakin) valuvika aiheuttaa.

Kun ollaan tähän tultu ja tämmöinen systeemi saatu kyhätyksi kasaan, niin eihän sen nähdäkseni pitäisi olla valtion tehtävä päättää alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Vaan ei sen siten pitäisi sitä tietysti myöskään rahoittaa.

Ainoa järkevä tapa edetä asiassa olisi seuraava:

- "hyvinvointialueiden" ja maakuntien tehtävien yhdistäminen

- joidenkin muiden oleellisten aluehallinnollisten tehtävien siirtäminen nyt olemassa olevilta aluehallinnollisilta virastoilta maakunnille (oleellisimmin elinkeinotoimi ja muut aluekehitykselliset tehtävät, jotta alueilla olisi välineet alueelliseen elinvoimatyöhön)

- verotusoikeus maakunnille

Tällä tavoin maakunnat (sis. nykyiset "hyvinvointialueet") voisivat järjestää erikoissairaanhoitonsa parhaaksi katsomallaan tavalla niiden resurssien puitteissa, mitkä ne ovat omalla toiminnallaan itse keränneet. Sen pohjalta nähtäisiin ikään kuin markkinalogiikan määrittelemänä, että missä kannattaa ylläpitää minkäkin laajuista erikoissairaanhoitoa ja mistä niitä kannattaa ulkoistaa maksusta muille alueille.

Ei tän niin vaikeeta pitäisi olla.

 

[Tadu]

Tätä se tiedossa ollut "hyvinvointialueiden" (naurettava jo sananakin) valuvika aiheuttaa.

Kun ollaan tähän tultu ja tämmöinen systeemi saatu kyhätyksi kasaan, niin eihän sen nähdäkseni pitäisi olla valtion tehtävä päättää alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Vaan ei sen siten pitäisi sitä tietysti myöskään rahoittaa.

Ainoa järkevä tapa edetä asiassa olisi seuraava:

- "hyvinvointialueiden" ja maakuntien tehtävien yhdistäminen

- joidenkin muiden oleellisten aluehallinnollisten tehtävien siirtäminen nyt olemassa olevilta aluehallinnollisilta virastoilta maakunnille (oleellisimmin elinkeinotoimi ja muut aluekehitykselliset tehtävät, jotta alueilla olisi välineet alueelliseen elinvoimatyöhön)

- verotusoikeus maakunnille

Tällä tavoin maakunnat (sis. nykyiset "hyvinvointialueet") voisivat järjestää erikoissairaanhoitonsa parhaaksi katsomallaan tavalla niiden resurssien puitteissa, mitkä ne ovat omalla toiminnallaan itse keränneet. Sen pohjalta nähtäisiin ikään kuin markkinalogiikan määrittelemänä, että missä kannattaa ylläpitää minkäkin laajuista erikoissairaanhoitoa ja mistä niitä kannattaa ulkoistaa maksusta muille alueille.

Ei tän niin vaikeeta pitäisi olla.

Ei tuo oikein onnistu noin, koska Suomessa on vain viisi yliopistollista sairaalaa, jossa tarjotaan ainoina kaikista vaativinta erikoissairaanhoitoa. Eli pahoinvointialueiden määrä pitäisi supistaa viiteen, jolloin alueet voisivat edes leikkiä itsenäisiä.

 

[Normandia]

STM:n raportista A-studiossa torstaina pieniä poimintoja. Onneksi pelkkä raportti eikä hallituksen esitys, jonka vastuu ministeri Laiho ja opetusministeri Henriksson tyrmänny. Mielenkiintoinen studio. Virolainen ja Seppälä tuntuivat asiallisilta ja asiansa tuntevilta. Saa nähdä mitä sieltä tulee! Vähän sekava kirjoitus, sori siitä.

Virolainen, raportin vetäjä: Ajuri uudistukselle henkilöstöpula. Hänen mielestä hyvä että raportti aiheuttaa paljon julkista keskustelua. Toivoo että päätökset tehtäisiin datapohjaisesti. Raportti ei pysty arvioimaan aluepoliittiisia vaikutuksia, elinkeinopuolen vaikutuksia. Korostaa suuresti sitä, että henkilöstöä saadaan riittämään. Hänenkään mielestään hoitohenkilöstö ei tule suurissa määrin siirtymään ja tämä on iso ongelma. Pitäisi yrittää vähentää päivystystarvetta esim. perusterveydenhuoltoa parantamalla. Korostaa myös digitalisaation merkitystä.

Kiuru: Kiurukin perää vaikutusarviointeja. Korostaa että sote ollut voimassa vain 1v. Korostaa työnjaon kehittämistä, eikä siitä tunnu tulevan mitään tässä maassa. Hänkin miettii miten saadaan ihmiset muuttamaan, on jo havaintoja ettei ihmiset muuta.

Laiho: Tarvitaan taustatietoa enemmän raportin pohjaksi. Enemmän tietoa miten vaikuttaa alueellisesti, elinkeinollisesti. Pitää huomioida kotihoito, vanhusten palvelut, kehitysvammaiset. Pitää miettiä miten henkilöstöä allokoidaan eri paikkoihin.

Ylilääkäri Seppälä: jotain pitäisi tehdä tulevaisuudessa. Puuttuu kaikki vaikutusarvioinnit miten se vaikuttaa rahoitukseen, väestöön. Selvitys siitä, että viekö sairaaloiden karsiminen rahan perusterveydenhuollolta. Digitaalisaatiota pitäisi korostaa, regulaatiota keventää - hänen mielestään nämä parantaa henkilöstön saatavuutta. Alueiden yhteistyötä pitäisi lisätä. Kunnon selvityksiä ylipäätään penää. Ihmettelee miten henkilöstö saadaan siirtymään, jos karsitaan sairaaloita, eivät ole tähän saakkakaan siirtyneet. Miettii kuinka suuria investointeja tulisi uusien alueiden sairaaloiden rakentamisesta ja kuinka paljon tulisi alaskirjauksia vanhojen sairaaloiden alaskirjaamisesta - valtion talous hänen mielestä ei tulisi kestämään tätä. Ylipäätään korostaa hyvien osien täytäänpanoa raportista. Ambulanssiralli tulee olee melkoinen jos liikaa sairaaloita leikataan. Sanoo jos yöpäivystyksiä leikataan, niin todennäköisesti vaikuttaa päiväaikaiseenkin toimintaan.

A-Talk: Kenen keskussairaala karsitaan? | A-studio

STM:n työryhmän ehdotus karsisi merkittävästi Suomen keskussairaaloiden määrää. Miltä alueilta lähtee keskussairaala, jos hallitus perkaa sairaalaverkkoa? A-Talkissa kansanedustajat Krista Kiuru (sd.) ja Mia Laiho (kok.) sekä Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä ja Päijät-Hämeen...

areena.yle.fi

 

[Hermes#41]

Olis yleisesti aika hyvä, jos poliittinen johto asettaisi raamit ja tavoitteet, mutta ei lähtisi "mikromanageroimaan" asioita vaan antaisi asiantuntijoiden hoitaa asian ja ratkaista nuo ongelmat.

Koskee sotea, työmarkkinoita melkein kaikkia asioita, joissa kyse on muusta kuin lainsäädännöstä.

 

[San Jose Shark #50]

Riikkahan on oppinut nopeasti talon tavoille. Eipä niihin edeltäjänsäkään vaivautunut vastaamaan ajallaan, joten ihan loogista jatkumoahan tämä on.

Kyllä ne leikkaukset varmasti vaikuttavat kaikkiin, myös niihin köyhiin lapsiperheisiin. Ne nyt vaan on pakko tehdä jollakin lailla, että meillä edes tulevaisuudessa olisi varaa auttaa niitä köyhiä lapsiperheitä. Viime vuonna "rahaa oli", nyt sitä ei ole.

Rahaa kyllä olisi mut ongelma on Kokkareiden ja PSn ideologiset valinnat. ETLAn ja EKn mielestä kansantaloutta hyödyttää leikata pienituloisilta ja alentaa rikkaiden verotaakkaa. Kokkareiden märkä päiväuni on minimoida veroprogressio ja siirtyä tasaveroon.

 

[BitterX]

Ei tuo oikein onnistu noin, koska Suomessa on vain viisi yliopistollista sairaalaa, jossa tarjotaan ainoina kaikista vaativinta erikoissairaanhoitoa. Eli pahoinvointialueiden määrä pitäisi supistaa viiteen, jolloin alueet voisivat edes leikkiä itsenäisiä.

Tämäkin totta. Toisaalta alueille esim. poikkeuksellisen vaativat neurokirurgiset toimenpiteet (jotka koskevat esimerkiksi yhtä ihmistä kahdesta tuhannesta elämänsä aikana) eivät muutenkaan ole vetovoimaan vaikuttava tekijä, mutta "arkipäiväisemmät" erikoissairaanhoidon palvelut ovat (vaikkapa päivystykset, synnärit, jne). Siksi näkisin ihan markkinanäkökulmastakin perusteltuna, että alueet hoitaisivat nämä elintärkeinä katsomansa asiat parhaallaan katsomallaan tavalla, mutta itse hankkimillaan resursseilla (verorahat, työvoima). Siinä sitten tulee realiteetit vastaan, jolloin joutuvat hankkimaan itse päättämänsä sairaanhoidon palvelunsa muualta tai lyödä hynttyyt yhteen naapurin kanssa. Tai sitten homma säilyy elinkelpoisena, kun markkinat ohjaavat tehokkaampaan resurssien käyttöön ja tehokkaampaan resurssien hankintaan (itse järjestämänsä elinkeinotoimen kautta).

Tällä hetkellä kuitenkin ongelmana on tuo, että eduskunnan pitäisi olla se kaikki tietävä ja kaukaa viisas toimija, joka päättää, että missä mitäkin. Se ei ole mielestäni oikein tehokkuusnäkökulman mukaista, eikä se edes pysty siihen varsinkaan siksi, koska edustajat valitaan alueellisesti ja niillä on siksi kannustin tehdä aluepolitiikkaa siellä, missä sitä itse asiassa ei kuuluisi tehdä.

Jos meillä olisi jollakin lailla järkevästi toteutettu aluehallinto, niin silloin aluepolitiikkaa tehtäisiin alueilla ja valtakunnanpolitiikkaa eduskunnassa. Pekkarointi vähenisi ja haittaisi vähemmän tärkeitä valtiontalouteen liittyviä päätöksiä.

Tai sitten yhdistetään koko Suomi yhdeksi eduskuntavaalipiiriksi ;-). Ei varmaankaan sovi ihan kaikille.

 

[MustaHaukka]

Yksi asia mitä olen ihmetellyt jo pitempään ovat nuoret, jotka uupuvat ja masentuvat niin kovasti jo lukiosssa opiskellessaan. Tai jos selviävät lukiosta niin sitten jatko-opinnoissaan, kun ensin kokeilevat useampaa eri oppilaitosta ja oppisuuntaa.

Onko peruskoulu tehnyt viimeisten 20 vuoden aikana jotain rakenteellisesti väärin osaa oppilaista koskien? Vai eivätkä oppilaat kestä sitä, että vaaditaan asioita? Tiedän, että yksi iso virhe on tehty, kun perusopetuksesta ja yleensä koulutuksesta on leikattu ja leikattu. Mutta mutta....

No en kyllä ihmettele, että jo lukiossa masennutaan. Nuorten pitää jo käytännössä yläasteella tietää mitä heistä tulee isona. Tuo toisen alan opiskelu yliopistossa tehty sen verran vaikeaksi nykyään. Ei opintotukea kuin yhteen tutkintoon, joka minusta kyllä ohan ok. Nuo kiintiöt ensikertalaisille vain nakertavat ainakin itseä. Esim. itse en olisi päässyt opiskelemaan nykyistä työtä/unelma-ammattiani pelkällä lukio todistuksella.

Tuntuu myös ettei nykyään saa yhtään pettyä/epäonnistua. Se onkin sitten kiva, kun ensimmäinen epäonnistuminen tulee unelma-ammattiin hakiessa. Tai kun tajuaa, että lähes tulkoon 5v opiskeltu ala ei sovikaan itselle.

 

[Patarouva]

On tehty virheitä. Liikaa oppimista on jätetty nuorten miesten Malle kontolle vs. lähiopetus. Ammatillisessa sama homma.

Nykynuorilla on täysin erilainen maailma, paineet, somet ja muut. Liian läheltä joutuu tätä seuraamaan. Ei ne nuoret ole huonompia kuin me niiden vanhemmat, mutta jotenkin tämä maailma on mennyt vaikeaksi ja ahdistavaksi verrattuna siihen mitä se oli kun itse olin nuori. Liekö tietoa ja "tietoa" liikaa.

Kun oli 80-luvulla nuori niin vertailit itseäsi muihin ja rankkaa sekin oli. Silloin jos vertailussa mielestäsi sijoitut lähes vertailun yläpäähän niin nyt tajuat somesta, että et ole oikeastaan yhtään mitään. Myönnän että jos some olisi ollut nuoruudessani niin saatanasti onnettomampi ja ahdistuneempi olisin ollut.

 

[tommy36]

Kyllä. Ratkaistaan henkilökuntapula tiputtamalla keskussairaaloiden määrä viidestätoista 5-8... järjettömintä paskaa mitä olen hetkeen saanut lukea.

Ensinnäkin, ei tule toimimaan, eikä tuohon hulluuteen toivottavasti yksikään poliittinen taho sitoudu. Meillä kuollaan jo nyt jonoihin, henkilökunnan vajaukseen ja matkalla. Kuka noihin kiirehelveteihin edes haluaa töihin? Erikoisairaanhoitoon on vaikea rekrytä porukkaa ja jonkin verran meiltäkin on pakoa perustasolle.

Kuvitellaanko, että kun keskussairaalatasoinen hoito tuupataan kauemmas, sen tarve vähenee. En tiedä mitä sanoa. Onnea vaan, Suomi on hyvinvointivaltio, hyvinvoiville.

Erikoislääkärit: Päivystysten keskittäminen pahentaa ruuhkia, syventää henkilöstöpulaa ja heikentää hoitoa

Suomen Erikoislääkäriyhdistyksessä pelätään, että valtio on keskittämässä päivystystä aiempaakin enemmän ja se lääkäreiden mukaan kasvattaisi päivystävien yksiköiden ruuhkia yhä pahemmiksi, vaikeuttaisi henkilöstöpulaa entisestään sekä heikentäisi hoidon laatua.

www.mtvuutiset.fi

Mutta ei, päätetään taas norsunluutornista kenttää kuuntelematta. Niinhän aina.

Vaikuttaa kyllä sille, että tulevaisuudessa pitää ambulanssikin tilata niin, että soitat heti aamulla seitsemältä, ja pääset jonoon, josta sitten soittavat takaisin, kun satut listalla kohdalle. Jos et vastaa (enää), niin et kai sää sitten tarttenutkaan ambulanssia, ja jos vastaat, niin tarjotaan kuljetusta kolmen päivän tai kuukauden päähän. Onnea vaan.

 

[tommy36]

Tämä on niin totta! Jossain oli vertailua miten monta potilasta yksityisen puolen lääkäri hoitaa vs. julkinen. Toki siellä vaivatkin on erilaisia, mutta varmasti paljon olisi tehtävissä jo sillä että ammattilaiset tekisivät niitä töitä minkä parhaiten osaavat ja erilaisia toimistotöitä tekisivät matalammin palkattu porukka.

Vaikka ei asiaan varsinaisesti kuulukaan, niin suin surminkaan en haluaisi yksityisen puolen hoitoon. se se vasta on kallista, ja tehoakin mitataan vain sillä, että montako potilasta saa tuntiin mahtumaan. ei siinä perehdytä yhtään mihinkään, ja ongelmat kaadetaan aina jokatapauksessa kunnan piikkiin, jos vähääkään vaikeampi tapaus. Se jos mikä on ihan silkkaa rahastusta.

 

[Hermes#41]

Vaikka ei asiaan varsinaisesti kuulukaan, niin suin surminkaan en haluaisi yksityisen puolen hoitoon. se se vasta on kallista, ja tehoakin mitataan vain sillä, että montako potilasta saa tuntiin mahtumaan. ei siinä perehdytä yhtään mihinkään, ja ongelmat kaadetaan aina jokatapauksessa kunnan piikkiin, jos vähääkään vaikeampi tapaus. Se jos mikä on ihan silkkaa rahastusta.

Oma kokemus yksityiseltä on kyllä hyvä. Yleensätosin vaivat ovat olleet melko selkeitä. Tapaturma tai akuutti sairaus, joka on hoidettu kuntoon tehokkaasti. Työterveyden/ vakuutuksen kautta olen asioinut, Julkisella kokemus enemmän erikoissairaanhoidosta. Ei kyllä valittamista siitäkään.

Epämiellyttävintä on ollut päivystyksessä odottaminen tai lasten vaivojen kanssa pompottelu terveyskeskuksessa.

 

[MustaHaukka]

Tämä on niin totta! Jossain oli vertailua miten monta potilasta yksityisen puolen lääkäri hoitaa vs. julkinen. Toki siellä vaivatkin on erilaisia, mutta varmasti paljon olisi tehtävissä jo sillä että ammattilaiset tekisivät niitä töitä minkä parhaiten osaavat ja erilaisia toimistotöitä tekisivät matalammin palkattu porukka.

Sanotaanko niin, että tuo ero johtuu nimenomaan potilaiden vaivoista sekä ihan siitä materiaalista. Yksityiselle tulevat ne joilla hieman enemmän rahaa ja vaivat myös yleensä helpompia. Poikkeuksia toki löytyy. Ja kuten myöhemmin tulikin ilmi, että yksityisellä tehdyt moat sitten lopulta kaatuvat julkisen puolen piikkiin.

 

[olkikuukkeli]

Yksi asia mitä olen ihmetellyt jo pitempään ovat nuoret, jotka uupuvat ja masentuvat niin kovasti jo lukiosssa opiskellessaan. Tai jos selviävät lukiosta niin sitten jatko-opinnoissaan, kun ensin kokeilevat useampaa eri oppilaitosta ja oppisuuntaa.

Onko peruskoulu tehnyt viimeisten 20 vuoden aikana jotain rakenteellisesti väärin osaa oppilaista koskien? Vai eivätkä oppilaat kestä sitä, että vaaditaan asioita? Tiedän, että yksi iso virhe on tehty, kun perusopetuksesta ja yleensä koulutuksesta on leikattu ja leikattu. Mutta mutta....

Nykynuorilla on täysin erilainen maailma, paineet, somet ja muut. Liian läheltä joutuu tätä seuraamaan. Ei ne nuoret ole huonompia kuin me niiden vanhemmat, mutta jotenkin tämä maailma on mennyt vaikeaksi ja ahdistavaksi verrattuna siihen mitä se oli kun itse olin nuori. Liekö tietoa ja "tietoa" liikaa.

Ylhäällä osoitettiinkin jo somen ihmeellinen voima ja sen tuoma jatkuva vertailu ja paine. Tulevaisuuden liian varhaisesta suunnittelusta sanottiin myös jo ja opettajana korostaisin sen vaikutusta parista eri syystä. Eli mikä nuoria oikein vaivaa?

Mitä ns. boomer-ikäluokka ja äxät, eli heidän vanhempansa, eivät pysty käsittämään, on ankean tulevaisuuden langettama varjo ja sen vaikutukset. Maailma muuttuu tällä hetkellä vauhdilla ja ihan objektiivisestikin katsottuna erilaiset uhkatekijät lisääntyvät niin nopeasti, että nyt lukiota ja korkeakoulujaan käyvät, työelämään vielä suuntaamattomat ikäluokat ovat perustellustikin peloissaan tulevaisuutensa suhteen. On realistinen riski siitä, että uudelleen pingottuvat luokkajännitteet, vaaniva ympäristökatastrofi ja ehkä niiden yhteisvaikutuksesta seuraava uusi tuhoisien konfliktien aikakausi tulee katkaisemaan monen elämän kesken kaiken.

Tällainen eksistentiaalinen uhka kun yhdistetään yhteiskuntarakenteeseen, jossa ns. tavallisen hyvän elämän elämisen edellytykset vaikeutuvat koko ajan, niin kyllä se ahdistaa. Koulutuksen merkitys on noussut valtavasti ja opinnoistaan on "pakko" olla huolissaan paljon aikaisemmin kuin ennen, eikä valintaprosessien pakottaminen esim. lukio-opintoja paineistamalla ainakaan helpota olotilaa. Teknologinen kehitys ja työelämän rakennemuutokset ovat lisäksi tuoneet epävarmuutta niillekin, jotka ovat korkeakoulukelpoisia - tulevaisuudessa sekään ei välttämättä ole leivän syrjässä pysymisen tae.

Korostan vielä tähän loppuun tuota masentavan tulevaisuushorisontin merkitystä. Raskastahan on ollut aina, mutta esim. sotien jälkeen eläneet sukupolvet kuitenkin odottivat tulevaisuudelta jotain nykyistä parempaa ja pystyivät suunnilleen luottamaan siihen, että tekemällä oikein pärjäät ja myöhäänkin on mahdollista yrittää uudestaan jos epäonnistuu. Tämä lohduttava ajatusmaailma useimmilta lukiolaisilta puuttuu ja näkisin sen aika merkittävänäkin syynä erilaisten ahdistuneisuusoireyhtymien yleistymiselle. Sitten kun tämä kärsivä nuori pakenee virtuaalimaailmaansa ja jää sängyn pohjalle makaamaan, joutuu hän pahimmassa tapauksessa kuulemaan, kuinka hänellä on kaikki helpompaa kuin muilla aikaisemmin ja sietäisi ottaa itseään vain niskasta kiinni... Moni on myös aika vihainen.

 

[Hermes#41]

Sitten kun tämä kärsivä nuori pakenee virtuaalimaailmaansa ja jää pahimmassa tapauksessa sängyn pohjalle makaamaan, joutuu hän pahimmassa tapauksessa vain kuulemaan, kuinka hänellä on kaikki helpompaa kuin muilla aikaisemmin ja sietäisi ottaa itseään vain niskasta kiinni... Moni on myös aika vihainen.

Tämä on kyllä niin totta ja reaktio luonnollinen, mutta väärä. Kunpa nuo nuoret tajuaisivat, että maailma on avoin ja mahdollisuuksia riittää, vaikka koulu ei aina täydellisesti menisikään.

Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa.

 

[Ramchester]

Mitä helvettiä on tehty Petteri Orpolle? Aivan järkyttävän kova puhe ja esitys Petteriltä - äijä ihan liekeissä. Pisteenä iin päälle resilienssi-sanan korvaaminen sanalla sitko.

Orpolta tiukka ryöpytys ay-liikkeelle

Seuraa suorana kello 12.00, kun pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoo, onko edessä lisää leikkauksia ja verojen korotuksia.

www.iltalehti.fi

 

[oiler99]

Sisäministeriö on ehdottanut, että tapahtumista kiellettäisiin väliaikaisten järjestyksenvalvojien käyttö. Kieltoehdotuksen taustalla on tuoreet tapahtumat joissa järjestyksenvalvojat ovat käyttäneet valtaansa vähän väärin. Nämä järjestyksenvalvojat tosin olivat koulutuksen saaneita eivätkä väliaikaisia joilla ei mitään koulutusta ole. Ja nämä väärinkäytöksethän eivät tapahtumiin millään tavalla liittyneet.

Työryhmän mukaan kaikilla järjestyksenvalvojilla pitäisi olla pidempi koulutus kuin nykyinen 40 tunnin peruskoulutus. Perusteluna on, että järjestyksenvalvojat voivat joutua puuttumaan ihmisten perusoikeuksiin.

Jyväskylän MM-ralli on vaarassa, jos ehdotettu lakimuutos toteutuu – myös moni muu tapahtuma pulassa

Sisäministeriössä on ehdotettu tilapäisten järjestyksenvalvojien käytön kieltämistä. Tapahtumajärjestäjien mukaan kielto vaarantaisi alan tulevaisuuden.

yle.fi