Pelitapakeskustelu

[Everton]

Olipas mahtavaa dataa kerrassaan. Veikkaan, että mikään ns. virallinen tahokaan ei ole tuollaista kasannut koko liigan osalta. Eli nyt myymään joukkuekohtaiset tiedot parhaiten tarjoavalle taholle :-)

Yllättävän pieni lukema tuossa "rebound suoran hyökkäyksen päätteeksi" -kohdassa. Eikö nopeisiin hyökkäyksiin enää mennä mukaan toisessa aallossa, vai osaako puolustava joukkue pelata takamiehet paikoista pois? Musta ainakin tuntuu, että tuo on ollut perinteisesti yleisempi maalinsyntytapa.

 

[Fordél]

Tämä on ollut ihan selvästi havaittavissa katsomostakin käsin. Ei ole ihan yhden käden sormilla laskettavissa ne ottelut, joissa olen tätä asiaa harmitellut. Ylipäänsä HIFK on saanut aikaan todella vähän laukaukseen tai maalipaikkaan päättyneitä kontrolloituja hyökkäyksiä. Saadut maalipaikat ovat todella usein olleet jotain muuta kuin organisoidun hyökkäyspelin tulosta.

Kuten Tarinankertoja tilastoineen tämän vahvisti niin sama havainto tuli tehtyä tänään Blues - HIFK -pelissä. Tilastoin tänään joukkueiden maalipaikkoja ja HIFK:n maalipaikat syntyivät järjestään kulmapelien voiton kautta. Varsinkin ensimmäisessä erässä HIFK sai aikaan paljon hyviä kolmen kaistan suoria hyökkäyksiä, mutta ne eivät päättyneet maalipaikkaan vaan ajautuivat kulmaukseen, josta oli aloitettava kulmapeli. No sieltä kiekkoa saatiin monesti toimitettu painottomalle puolelle maalipaikkaan, mutta silti HIFK:n tulisi saada hyödynnettyä paremmin suorien hyökkäyksien vauhti ja syöttöpaikat.

 

[Tarinankertoja]

Yllättävän pieni lukema tuossa "rebound suoran hyökkäyksen päätteeksi" kohdassa.

Rebound maalit jotka tulee ekasta laukauksesta on suorissa hyökkäyksissä.

kohta "Suoran hyökkäyksen rebound/2nd"
On maali, joka syntyy jos eka laukaus menee ohi, blokataan, torjutaan kulmaan ja kiekko jää hyökkäävälle joukkueelle josta 0-2 syötön jälkeen tulee maali. Eli siis ei heti reboundista maali (sellaset on suorissa hyökkäyksissä), vaan kiekko haltuun, kuljetus/syöttö tai pari ja maali.



tekotapana rebound maalit on tilastoitu erikseen maalin syntytapana, jossa on siis myös YV/AV maalit mukana

näiden osuus on siis
rebound maalivahdista 125 maalia / 757 maalista (16,5 %)

 

[Everton]

Luin kyllä koko viestin, mutta en näköjään riittävän ajatuksella sitten kuitenkaan. Eli pahoitteluni - ja kiitokset selvennyksestä.

 

[kananlento]

Propsit täältä kanssa Tarinankertojalle, aikaa on varmasti mennyt. Hienoa aktiivisuutta!

Joukkuekohtaiset erot olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä.

 

[dana77]

Kiitokset myös minulta vaivannäöstä!
Joukkueillahan on omat tilastomiehet, joten heille tämän ei pitäisi uutinen olla, mutta meille katsojille sitten sitäkin kiinnostavampaa luettavaa. Tai mistä minä tiedän, että tilastoivatko tilastomiehet Pekka Jalostyyppisesti asioita, jotka ovat reaaliaikaisesti saatavissa muutenkin vai nimenomaan muita pelillisiä asioita.

 

[Tarinankertoja]

Poimin jotain joukkuekohtaisesti, vaikkakin joukkuekohtaisesti maaleja on vielä aika vähän eri tyyppisissä kategorioissa. Tilaston kasvaessa nääkin varmaan tulee paremmin esiin tai tasaantuu pois (palataan vaikka joulutauolla näihin). Käytän prosentteja, kun maalimäärät muuttuu tilaston kasvaessa. JA osuus on siis syntyneistä maaleista koti/vieras/yhteensä vs Liigan keskiarvot. Ei siis tehokuutta mittaava paikat/syntyneet maalit.

Tilastoanalyysiä:

Blues tekee poikkeuksellisen paljon maaleistaan ” kulmapelin/painostuksen jälkeen” 31,1% kun Liigan keskiarvo on 19,9%. Tätä tukee myös maalinsyntytapana suuri osuus poikittaisliikkeestä tehdyistä laukauksista tulleet maalit (20,8% / 8,3%). Eli kun tullaan kulmasta maalille tai ajetaan maalin takaa eteen jne.

HIFK tekee tosiaan vähiten maaleja suorista hyökkäyksistä, ainoana alle 20% (18,6% / 27,6%) ja paljon vastaavasti riistosta vastustajan alueella (18% / 10,3%). Yllättävää on rebound maalien vähäisyys (8,2% / 16,5%)

HPK:n maaleista suorista hyökkäyksistä tulee keskiarvon mukainen määrä, mutta ero koti ja vieraspeleissä on erittäin suuri (k 38,5%, v11,1 % yht 27,3% / Liiga 26,6%). Samasta johtuen ilmeisesti ero kulmapelin jälkeissä maaleissa on iso (k 15,4%, v 38,9%, yht 25 / Liiga 19,9%). Kertooko se häntäpään porukasta, jotta HPK ja Ilves ovat tehneet ison osan maaleistaan YV:llä (34,1% / 27,2% …ainoat yli 30% Ipa, Kerho ja Tappara).


Ilves tekee maaleja aika lähellä Liigan keskiarvoja, mutta tosiaan aika ison osan, yli kolmanneksen YV:llä (35,1% / 27,2%). Kotimaaleista lähes puolet on YV maaleja (47,1%). Vaikka suorista hyökkäyksistä maaleja onkin keskimääräinen määrä, on vierasmaaleista niitä peräti 40%, eli Ilves pelaa näjemmä vastaiskupeliä vieraissa (toki häntäpään joukkueiden maalimäärät on aika pieniä vielä tilastolliseen katsontaan).

Jokereiden maaleissa on myös suorien hyökkäysten osalta iso ero koti ja vieraspeleissä (k 19%, v 60%, yht 32,3% / Liiga 27,6%). Samoin YV maalien osuudessa koti ja vieraskentällä on valtava ero (k 38,1%, v 15%, yht 30,6% / Liiga 27,2%).


JYP suorittaa tasaisesti kaikilla osa-alueilla. Riistomaalien osuus on IFK:n jälkeen toiseksi suurin (yhdessä Bluesin kanssa), mutta se että niitä tehdään lähinnä vieraskentällä pistää uskomaan JYP fanien selityksiä erilaisesta koti ja vieraspelaamisesta (k 6,7%, v 19,2%, yht 12,5% / Liiga 10,3%).

KalPa tekee selkeästi keskiarvon alle maaleja suorista hyökkäyksistä (21,7% / 27,6%), mutta on selkeästi paras pistään tämän ekan laukauksen epäonnistuessa kiekon reppuun ”2nd changesta”, eli kun kiekko jää suoran hyökkäyksen jälkeen hyökkäävälle joukkueelle, niin siitä uus yritys heti tai 1-2 syötöllä (7,2% / 3,8%). Tasasta suorittamista sekä kotona että vieraissa.

 

[Tarinankertoja]

Kärppien maaleista syntyy eniten maaleja Liigassa suorista hyökkäyksistä (35,3% / 27,6%), kotona enemmän, vieraissa vähemmän. Riistomaaleja tehdään lähinnä vieraissa ja YV:llä on syntynyt enemmän maaleja kotona, mutta YV:llä selkeästi keskiarvoa vähemmän (toisix vähiten 17,6% / 27,2%)

Lukko painii tehokkaasti kulmissa kotonaan (k 28,6%, v 12,5%, yht 22,7% / Liiga 19,9%). Suorista hyökkäyksistä maaleja tulee yhtä vähän kuin Bluesilla. Riistoista tehtyjä maaleja selkeästi alle keskiarvon (4,5% / 10,3%). Silmiin pistävästi ei yhtään ”one timeria” poikittaissyötöstä tehtyä maalia vieraissa.

Pelicansin maaleista syntyy suorista hyökkäyksistä tasaisesti sekä vieraissa että kotona (k 32,4%, v 33,3%, yht 32,9% / Liiga 27,6%). Suorat hyökkäykset lienevät peruja järjestelmällisistä hyökkäyksistä, koska riistoista tehtyjä maaleja on vähiten Liigassa (4,3% / 10,3%)… tai riistot tapahtuu keskialueella, joa ei maalikoosteissa näy. Muutoin erittäin tasaista suorittamista joka osa-alueella.

SaiPa on kotona mitä ilmeisemmin suoraan maalille pyrkivä joukkue ja painii vieraissa kulmissa. Suorista hyökkäyksistä (k 52%, v 18,5%, yht 34,6% / Liiga 27,6%) ja kulmapelin jälkeen (k 8%, v 18,5%, yht 13,5% / Liiga 19,9%). Saipa häntäpään joukkueena tekee ison osan maaleistaan YV:llä joka on vieraissa tuottoisampaa kuin kotona (k 28%, v 37%, yht 32,7% / Liiga 27,2%).

Tapparalla koti ja vieraspelaaminen eroaa aika paljon toisistaan. Kulmapelistä maaleja tulee vieraissa, kotona suorista ja YV:llä. Kulmapelistä (k 20%, v 54,5%, yht 29,3% / Liiga 19,9%), suorista (k 30%, v 18,2%, yht 26,8% / Liiga 27,6%) ja YV:llä (k 33,3%, v 18,2%, yht 29,3% / Liiga 27,2%). Tapparallakaan ei yhtä ainoata ”one timeriä” vieraissa. Tappara ei myöskään kertakaan ole saanut tehtyä maalia suoran hyökkäyksen epäonnistuttua tulleesta 2nd changesta.

TPS maalaa myös täysin erilailla kotona kuin vieraissa. Suorat (k 30,8%, v 12,5%, yht 22 / Liiga 27,6%). Riistot (k 3,8%, v 16,7%, yht 10 / Liiga 10,3%). YV:t (k 19,2%, v 45,8%, yht 32% / Liiga 27,2%).

Ässät on tasaisin porukka Pelikansin ohella. Maaleja ilmeisesti mätetään niin paljon, että YV:n merkitys vähenee, sillä maaleistaan YV:llä Ässät on suhteessa tehnyt selvästi vähiten maaleistaan YV:llä (12,5% / 27,2%). suorista, kulmapeleistä, riistoista kaikista tehdään enemmän kuin keskiarvo. Tasaisuuden ainoa poikkeama on riistosta tehdyn maalit, joita vieraissa tehdään paljon enemmän kuin kotona (k 3,1%, v 17,5%, yht 11,1% / Liiga 10,3%).


Mutta joukkuekohtainen tilasto varmaan elää, kun maalimäärät lisääntyy. Nythän saattaa yhdelläkin maalilla olla iso merkitys eri kategorioissa.

 

[Fordél]

KalPa tekee selkeästi keskiarvon alle maaleja suorista hyökkäyksistä (21,7% / 27,6%), mutta on selkeästi paras pistään tämän ekan laukauksen epäonnistuessa kiekon reppuun ”2nd changesta”, eli kun kiekko jää suoran hyökkäyksen jälkeen hyökkäävälle joukkueelle, niin siitä uus yritys heti tai 1-2 syötöllä (7,2% / 3,8%). Tasasta suorittamista sekä kotona että vieraissa.

Mites KalPan kulmapeliprosentti? Luulisi, että niistä syntyy KalPalla muihin jengeihin verrattuna enemmän maaleja.

 

[Tarinankertoja]

Mites KalPan kulmapeliprosentti? Luulisi, että niistä syntyy KalPalla muihin jengeihin verrattuna enemmän maaleja.

keskiarvoa vähemmän

eli "kulmapelin/painostuksen jälkeen"

k 13,2% v 22,6% yht. 17,4% Liigan keskiarvo 19,9%

Mutta siis selvästi enemmän tulee näitä 2nd change, eli kun suoran hyökkäyksen laukasu ei mene maaliin, mutta päätyy Kalpalle, niin Kalpa tekee tästä maalin kaks kertaa useammin kuin muut.

Maalimäärät on vaan viä aika pieniä, jos ajattelee että maalimäärinä nää menee niin, että Kalpalla suorista hyökkäyksistä 15 maalia, 2nd 5 maalia, riistosta 8 maalia, aloitusvoitosta 2 maalia, kulmapeli/painostus 12 maalia, YV:llä 18 maalia, AV:lla 2 maalia, tyhjiin peräti 6 ja yx rankkarikin on pistetty sisään.

Esim TM:t vaikuttaa aika paljon viä tässä vaiheessa prosentteihin, kun niitä on noin paljon.

Joulutauolla koitan laittaa uusia tuloksia (tosin koko ajan täytän taulukkoo, ettei tuu tämmösiä kertaistumalta kattomisia. Meinaan soi päässä toi Nelosen clipin biisi aika pahasti...)

 

[Everton]

Joukkueillahan on omat tilastomiehet, joten heille tämän ei pitäisi uutinen olla, mutta meille katsojille sitten sitäkin kiinnostavampaa luettavaa.

En usko, että seurojen tilastomiehet pystyvät seuraamaan kaikkia liigaseuroja ja -otteluita. Keskittyvät varmasti pitkälti oman joukkueen tekemisiin ja vastustajien tekemisiin sitten tapauskohtaisesti.

Kerttulan totalscouting-systeemi on siis enemmänkin yksilötason tarkkailuun ja arviointiin keskittynyt, joten arvelen edelleen, ettei tällaista keskitettyä dataa kerää kukaan.

 

[Tarinankertoja]

arvelen edelleen, ettei tällaista keskitettyä dataa kerää kukaan.

Kunnolisen datan saamiseksi pitäisi katsoa koko pelit. Pitäs tietää miten se maaliin johtanut hyökkäys lähti (silloin kun se on suora), kuinka pitkään kentällinen oli ollut kentällä vs. vastustaja JA maalipaikat, joista maalia ei tullut pitäs saada ylös myös, jolloin voitaisiin analysoida tehoja.


joo, ei, kukaan ei varmasti harrastuksenaan tota lähde tekeen, vaikka se ois URHO Total aikana mahollistakin (kattoa kaikki pelit).


Mutta, joo, mielenkiintostahan dataa näinkin saa, ja pidän tätä kyllä yllä koko kauden, ehkä vois jatkaa enskaudellakin, jos alusta asti muistas...

 

[janbo]

Mahtavaa dataa Tarinankertojalta, kiitos siitä. Nyt kun jotenkin saisit houkuteltua jokaiselta joukkueelta yhden aktiivin, joka tilastoisi kaikki joukkueensa hyökkäystyyppimäärät ja niistä syntyneet maalintekotilanteet, niin saataisiin tähän pelitapakeskusteluunkin uutta tilastollista vipuvartta.

Pystyisitkö/jaksaisitko vertailla Tapparan tilastoja valmentajanvaihdoksen jälkeen?

 

[Tarinankertoja]

Pystyisitkö/jaksaisitko vertailla Tapparan tilastoja valmentajanvaihdoksen jälkeen?

Tätä pyydettiin Ilveksenkin osalta, mutta maalimäärät on niin pieniä eri tavoissa eri valmentajilla, että tilastollinen virhe kasvaa merkitsevämmäksi kuin itse tulokset... puhtaat maalimäärät saa helposti tuloksista, ja Ilveksen kohdalta löyty maalimäärien pieneneminen joka vaihdoksessa (Tapparapelin 8 maalin vääristymä poistettuna ja tein sen ennen SAipapeliä)

Mutta siis tossa tarvittas kokopelien kattomista ja etsiä tehotilastoa, eli kuinka monesta tietyn tyyppisestä hyökkäyksestä maali tulee jotta noin vähistä peleistä saa tilstollisest pätevää dataa


Enskaudeks voisi tosiaan kerätä joka joukkueesta jonkun, joka kattois kaikki matsit tallenteilta hyökkäyksiinlähdöistä alkaen. Ja jos se on liian rankkaa, niin edes maalit (koosteessa kun jää epäselväksi miten lähetään omasta päästä). Saatas hieno "jatkoaikadata" ketju

 

[Fordél]

Enskaudeks voisi tosiaan kerätä joka joukkueesta jonkun, joka kattois kaikki matsit tallenteilta hyökkäyksiinlähdöistä alkaen. Ja jos se on liian rankkaa, niin edes maalit (koosteessa kun jää epäselväksi miten lähetään omasta päästä). Saatas hieno "jatkoaikadata" ketju

Tämä olisi hyvä ajatus. En tiedä voiko kaikkia matseja tsekkailla ja ihan kaikkia juttuja, mutta joku minimipaketti olisi hyvä saada joka jengistä. Olen ehdottomasti käytettävissä tässä asiassa jonkun jengin osalta.

 

[Tarinankertoja]

Joulutauolla lupasin palata maalinsyntytilastoon.

Tässäpä tätä
Maaleja on tehty 1113 (ei sisällä VL maaleja), näistä joukkueiden kotiotteluissa 608 ja vieras 505. Eli kotijoukkue tekee enemmän maaleja kuin vieras.

Maali suorasta hyökkäyksestä 27% (300kpl)
Suora hyökkäys on siis se, kun hyökkäävä joukkue ylittää siniviivan ja maali tullee 0-2 syötöstä suoraan tämän ylityksen jälkeen (3 syöttöäkin on mahdollista laskea tähän kategoriaan, jos kyse on klap-klap-klpa maalista). Mutta siis aina ensimmäinen laukaus kohti maalia hetikohta siniviivan ylityksen jälkeen.

Suoran hyökkäyksen rebound/2nd 4,3% (48kpl)
On maali, joka syntyy jos eka laukaus menee ohi, blokataan, torjutaan kulmaan ja kiekko jää hyökkäävälle joukkueelle josta 0-2 syötön jälkeen tulee maali (tai 3 kuten edellä tai rebound, kuitenkin siis välittömästi muutaman sekunnin ja syötön jälkeen ensimmäisestä laukauksesta)

Riisto vastustajan alueella 10,3% (115kpl)
On maali, joka syntyy 0 - 2 syötön jälkeen siitä kun kiekko on riistetty vastustajalta hyökkäysalueella tai vastustaja on antanut harhasyötön omalla alueella. Vastustaja on siis nostamassa omaa hyökkäystään, tähän ei lasketa kulmapelien jälkeisiä kiekonhalutunottoja (materiaalissa on toki joissain maaleissa epäselvää onko pitkään olut vastustajan alueella, juuri vastustaja saanut kiekon ja se ristetään taksin. Pääsääntöisesti epäselvät ovat tilastoitu ”kulmapelin jälkeisinä” maaleina).

Aloitusvoitto 3% (33kpl)
On maali, joka syntyy heti aloitusvoiton jälkeen 1 -2 syötön jälkeen.

Kulmapelin/painostuksen jälkeen 20,7 % (230kpl)
On maali, joka ei synny millään edeltävällä tavalla, tai maalikosteesta ei selviä edeltävää tilannetta. Tyypillisesti kulmapainista kiekonriisto ja syöttö maalille tai painostusta ja härdelliä vastustajan maalilla ilman suoraa hyökkäystä.

YV –maali 27% (301kpl)
YV maaliksi on laskettu myös ne, joissa jäähy on loppunut, mutta viidettä pelaaja ei vielä ole puolustusalueella puolustuskuviossa mukana. Näitä ei ole tilastoitu mihinkään hyökkäystyyppiin. tilastoimatta jäi se, montako YV maalista tuli aloitusvoitoista (niitäkin oli, vaan niin myöhään tajusin että en enää eritellyt)

AV –maali 2,5% (28kpl)
No alivoimamaali. Tyypillisesti suora hyökkäys 12 tai yksinläpi, mutta näitä ei ole tilastoitu sellaisina vain AV maaleina.

TM –maali 4,3% (48kpl)
tyhjiin

RL –maali 0,9% (10kpl)


Miten maali sit tehään?

poikittaisyötöstä 212 (19 %)
pystysyötöstä eteen 14 (1,3 %)
laukaus pystyvauhdista kiekkoa kuljettaen/harhautus 241 (21,7 %)
laukaus sivuttaisvauhdista 88 (7,9 %)
maalintakaa/taaksepäin pystysyöttö/jättö 129 (11,6 %)
laukaus paikalta (esim pakki siniseltä) 155 (13,9 %)
rebound maalivahdista 197 (17,7 %)
ohjaus kauempaa tulevaan laukaukseen 67 (6 %)


joukkuekohtasia huomioita myöhemmin…

 

[Tarinankertoja]

joukkuekohtasia huomioita myöhemmin…

Suorista hyökkäyksistä (Liigan kesiarvo 27%) eniten maaleja mättävät Kärpät (34,2%)ja Saipa (34,7%). Keskiarvon yläpuolella myös Ässät (30,6%), Pelicans (30,5%) ja Jokerit (30,8%). Vähiten tekee Lukko (16,4%), ja IFK (20,2%). Jokereilla maalit jakautuu todella voimakkaasti koti ja vieraspeleihin ( 20,3%/ 55,6%) kuten myös Saipalla (47,2%/22,2%), tosin toiste päin koti/vieras.

Nopeita kääntöjä lienevät olleet yksinläpi tilanteet, 1:1, 2:1 ja 3:1 tilanteet joita on 38%, loput on 62% tasavoimaisia, eli lienevät organisoituja puolustuksia vastaan hyökkäyksiä.
(tätä tilastoa kerätessäni en oikein kyennyt olemaan ihan exati, kun esim 1:1 haastoja oli järjestänyttäkin vastaan tehdyt, jos laituri esim haastoi. Huonoilla kriteereillä siis tein tätä erottelua, mutta maalimäärän ollessa jo 300 tässä kategoriassa, kertoo se jo jotain tilastollisesta virheestä huolimatta)


Kulmapelin jälkeen (Liigan kesiarvo 20,7%) maaleistaan punnertaa eniten Blues (28,4%) ja Tappara (28,8%). Keskiarvon päällä keikkuvat myös Lukko (26%)HIFK (23,6%), HPK (22,2%) ja Ässät (22,2%). Näistä ero vieras ja kotimaaleissa kulmapelimaaleissa on iso HPK:lla (16,2%/30,8%) ja Tapparalla (23,1%/40%). Ässilläkin eri on selvä vieraspelien suhteen (18,5%/25,9%). Vähiten näitä tekee JYP (15,1%) ja SaiPa (15,3%).

Riistoissa vastustajan päässä (Liigan kesiarvo 10,3%) kärjen muodostavat Ässät (14,8%), HIFK (14,6%) ja Blues (13,5%), kun Lukko ei tee näitä juuri lainkaan (4,1%).

YV maalien (Liigan kesiarvo 27%) merkitys on suurin HPK:lla (34,9%) ja JYP:llä (34,2%). Ässille näillä on selvästi vähiten merkitystä (14,8%), ainoana alle 20%

Poikkeuksellisen paljon tyhjään maaliin on saanut läiskiä Ässät ja KalPa (8 maalia).
(Maalimäärät niin pieniä, ettei prosentit oikein kerro mitään)

 

[Fordél]

Keskushyökkääjän rooli nykykiekossa?

Haluisin herätellä keskustelua keskushyökkääjän roolista nykykiekossa. Olin kirjoittamassa asiasta jo joku päivä sitten, mutta nyt kun HIFK:n puolella on muutamassa viestissä tuotu esille kuinka keskeisessä roolissa keskushyökkääjät nykyisin ovat, päätin nostaa asian viimeistään keskusteluun.

Eli näettekö keskushyökkääjän roolin nykyisessä kiekkokontrollin "valtakautena" kasvaneen vai kenties jopa pienentyneen?

Paljon puhutaan edelleen siitä kuuluisasta peliätekevästä sentteristä. Moni liigaseura ei kuitenkaan hyödynnä hyökkäyksiinlähdöissä kovin paljoa keskushyökkääjiä niin kuin ennen vanhaa vaan pakit ovat ottaneet pelinavauksessa yhä enemmän roolia. Keskustaa ei monesti avaussyötön jälkeenkään hyödynnetä vaan kiekkoa pelataan paljon laitaan. Keskialuekin pyritään nykyään ylittämään kiihdyttäen, jolloin kiekko saattaa käydä keskustassa, mutta se pelataan sieltä nopeasti esim. yhdellä kosketuksella pois.

Voipi siis olla, että hyökkäysalueelle ollaan ilman, että tätä peliätekevää sentteriä ei olle hyödynnetty ollenkaan. Onko se rooli sitten siirtynyt sinne viimeiseen kolmanneekseen eli hyökkäysalueelle vai mitä tässä on tapahtunut? Vai onko tapahtunut mitään?

 

[Lisäalueen mies]

Haluisin herätellä keskustelua keskushyökkääjän roolista nykykiekossa. Olin kirjoittamassa asiasta jo joku päivä sitten, mutta nyt kun HIFK:n puolella on muutamassa viestissä tuotu esille kuinka keskeisessä roolissa keskushyökkääjät nykyisin ovat, päätin nostaa asian viimeistään keskusteluun.

Eli näettekö keskushyökkääjän roolin nykyisessä kiekkokontrollin "valtakautena" kasvaneen vai kenties jopa pienentyneen? Vai onko tapahtunut mitään?

Hyvä kysymys ja pisti miettimään. Ensimmäisenä aloin pohtimaan, että millä aikajanalla asiaa pitäisi lähestyä? Itselläni tuo jääkiekon seuraaminen alkoi joskus 60-luvun puolivälissä, tosin silloin ei noista taktiikoista kovin paljon ymmärtänyt mutta ehkä jonkinlainen kuva pelitemmosta on niiltäkin ajoilta.

Ennen ne joukkueen taitavimmat pelaajat saivat aina sentterin paikan taktiikasta riippumatta, he toivat kiekon hyökkäysalueelle pelkän henkilökohtaisen taidon avulla. Silloin kun pelin yleinen vauhti oli hiljaisempaa, sentteri oli mielestäni suuremmassa roolissa kiekon tuonnissa hyökkäysalueelle kuin nykyään.

Toisaalta nykykiekossa ei pidä väheksyä sentterin taitoa olla pelattavissa hyökkäyksiin lähdöissä, oikea aikainen liike, kiekon haltuunotto ja syöttö laitaan saa useasti aikaa hyvän ja tasapainoisen hyökkäyksen. Keskialueen ylitys nykykiekossa tapahtuu parhaimmillaan nopeasti ja siinä ei tarvitse "Hieroa" kiekkoa tarpeettomasti.

Katselin tuossa tämän kauden tilastoja ja jotenkin suhde on "Oikea", 20:n parhaan maalintekijän joukossa on kolme sentteriä kun 20:n parhaan syöttäjän joukossa on 10 sentteriä.

Itse näkisin asian niin, että kiekon tuonnissa hyökkäysalueelle sentterin rooli on tasapainottunut muihin pelaajiin verrattuna mutta hyökkäysalueella rooli on edelleen suuri ja usein ratkaiseva potentiaalisen maalitilanteen luomisessa.

 

[J.Grönvall]

Eli näettekö keskushyökkääjän roolin nykyisessä kiekkokontrollin "valtakautena" kasvaneen vai kenties jopa pienentyneen?

Paljon puhutaan edelleen siitä kuuluisasta peliätekevästä sentteristä. Moni liigaseura ei kuitenkaan hyödynnä hyökkäyksiinlähdöissä kovin paljoa keskushyökkääjiä niin kuin ennen vanhaa vaan pakit ovat ottaneet pelinavauksessa yhä enemmän roolia. Keskustaa ei monesti avaussyötön jälkeenkään hyödynnetä vaan kiekkoa pelataan paljon laitaan. Keskialuekin pyritään nykyään ylittämään kiihdyttäen, jolloin kiekko saattaa käydä keskustassa, mutta se pelataan sieltä nopeasti esim. yhdellä kosketuksella pois.

En tiedä onko se kasvanut mutta itse näen ykkössentterin joukkueen tärkeimpänä pelaajana. Menestyvässä joukkueessa on aina oltava aivan huippuluokan ykkössentteri joka monesti on joukkueen paras pelaaja. Sentterin rooli on kevyesti vaikein kaikista kentällä olevista, vaatimukset ovat kovat hyökkäys- ja puolustuspelissä sekä lisäksi fyysisen kunnon on oltava erinomaisen hyvä, koska käytännössä pitäisi olla alhaalla hakemassa kiekkoa, ylhäältä päin taas ensimmäisenä puolustamassa ja sen päälle vielä tehdä peliä ja vastaavasti omassa päässä auttaa pakkeja.

Mitä pelin tekemiseen tulee, niin jos joukkueen ykkösvaihtoehto on käynnistää hyökkäys keskeltä on aivan selvää, että sentterin rooli on valtavan iso. Ilman peliälykästä ja käsistään taitavaa sentteriä ei pelin tekemisestä yksinkertaisesti tule mitään. Toki on poikkeuksia, eli joissain tilanteissa laituri voikin olla se pelintekijä mutta itse lähtisin aina siitä, että sentterin on pystyttävä tekemään peliä, tai sitten pyritään saamaan se laituri keskikaistalle.

Sentterin pelaamisessa yleensäkin näen tärkeänä sen halun saada kiekkoa ja taidon auttaa pakkeja hakemalla kiekkoa oikea-aikaisesti ja oikeassa rytmissä. Vaikka pelattaisiin keskeltä ykkösellä niin sekin vaatii pelisilmää ja oikeaa ajoitusta, ei se kaikilta onnistu sekään. Hyökkäyspäässä (hyökkäyskolmanneksella) sentteri on jos mahdollista vieläkin isommassa roolissa pelin tekemisessä ja kaksinkamppailuiden voittamisessa, eli hänen pitää pystyä pelaamaan kiekkoa tiukoistakin paikoista, niissä se ero tehdään hyvien ja keskinkertaisten pelaajien välillä.

Tietenkin on sitten eroa ns. hyökkäävällä ja puolustavalla sentterillä mutta pelipaikan vaatimuksena näkisin aina, roolista riippumatta, kiekkovarmuuden sekä erinomaisen peliälyn ja mailankäsittelytaidon, unohtamatta tietenkään hyvää luistelutekniikkaa. Peliälyä ei voi liikaa korostaa sillä sekä puolustaminen, että hyökkääminen vaatii veitsenterävää älyä ja kykyä hahmottaa tilanteet nopeasti, sekä lukea peliä eteenpäin. Laiturin homma on lastenleikkiä siihen verrattuna.

Kiekkokontrolliajatteluun pelinsä perustava joukkue on täysin riippuvainen senttereistään ja käytännössä niiden mukana mennään taivaaseen tai helvettiin. Yksistään hyvät puolustajat eivät riitä, vaan tarvitaan "linkkipelaaja" viemään hyökkäys eteenpäin avaussyötön jälkeen.

Uskallan väittää tässä ja nyt, että jääkiekon SM-Liigaa ei voi koskaan voittaa ilman huippuluokan ykkössentteriä (ja melkein vielä kakkostakin) sekä vähintään yhtä kovan luokan puolustavaa sentteriä. Ja sama pätee oikeastaan jokaiseen sarjaan maailmassa. Jopa pystysuunnan jääkiekossa sentterillä on suuri rooli ja jos löytyykin vielä joukkue joka heittää aina vain ronkuilla keskialueen yli niin se jengi ei tule koskaan pelaamaan edes pudotuspelejä.

 

[Fordél]

Tänään oli mielenkiintoinen peli SM-liigassa TPS:n ja KalPan kohdatessa. Vastassa oli kaksi hyvin samantyyppistä kiekkokontrollijoukkuetta. URHO:n studiossa näiden kahden pelaaminen synnytti mielenkiintoisen ajatuksen, jota itsekin olen ajoittain miettinyt katsellessani KalPan pelaamista: onko jääkiekko menossa tulevaisuudessa suuntaan, jossa pelipaikoilla (hyökkääjä ja puolustaja) ei ole enää yhtä suurta merkitystä? Eli tulevaisuudessa ei ole enää yhtä lailla hyökkääjiä ja puolustajia vaan yhä nykyistäkin enemmän viisikko. Lähinnä tämä korostuu hyökkäyspelaamisessa, jossa tulevaisuus voisi olla koripallomainen: ei puolustajia ja hyökkääjiä vaan viisi pelaajaa, jotka kaikki rakentavat hyökkäyksiä ja osallistuvat hyökkäysalueella pelaamiseen.

Tämä näkyi tänään hyökkäyksiin lähdöissä ja kulmapelaamisessa, joissa molempien joukkueiden pakit kantoivat isoa vastuuta. Omalta alueelta lähtiessä pakit osallistuvat syöttöketjuihin siinä missä hyökkääjätkin ja kantavat suurta vastuuta kiekon pelaamisessa hyökkäysalueelle. Kulmapeleissä pekit osallistuivat hanakasti hyökkäyspelaamiseen eivätkä vain seisoneet viivalla varmistamassa pelaamista. Siellä oli mm. Riikola ja Mojzis useasti aktiivisena hyökkäyksen kärjessä. Toki pakit ovat ennenkin osallistuneet kulmapeleihin, mutta kun esim. KalPan pelaamista katsoo niin kyllä siinä koko viisikon yhteispeli on viety vielä pidemmälle ilman, että tuijotetaan pelipaikkoja.

Mitä ajatuksia tämä pelipaikkojen sekoittuminen herättää muissa?

 

[choose_life]

URHO:n studiossa näiden kahden pelaaminen synnytti mielenkiintoisen ajatuksen, jota itsekin olen ajoittain miettinyt katsellessani KalPan pelaamista: onko jääkiekko menossa tulevaisuudessa suuntaan, jossa pelipaikoilla (hyökkääjä ja puolustaja) ei ole enää yhtä suurta merkitystä? Eli tulevaisuudessa ei ole enää yhtä lailla hyökkääjiä ja puolustajia vaan yhä nykyistäkin enemmän viisikko. Lähinnä tämä korostuu hyökkäyspelaamisessa: viisi pelaajaa, jotka kaikki rakentavat hyökkäyksiä ja osallistuvat hyökkäysalueella pelaamiseen.

Tämä näkyi tänään hyökkäyksiin lähdöissä ja kulmapelaamisessa, joissa molempien joukkueiden pakit kantoivat isoa vastuuta. Omalta alueelta lähtiessä pakit osallistuvat syöttöketjuihin siinä missä hyökkääjätkin ja kantavat suurta vastuuta kiekon pelaamisessa hyökkäysalueelle. Kulmapeleissä pakit osallistuivat hanakasti hyökkäyspelaamiseen eivätkä vain seisoneet viivalla varmistamassa pelaamista. Siellä oli mm. Riikola ja Mojzis useasti aktiivisena hyökkäyksen kärjessä. Toki pakit ovat ennenkin osallistuneet kulmapeleihin, mutta kun esim. KalPan pelaamista katsoo niin kyllä siinä koko viisikon yhteispeli on viety vielä pidemmälle ilman, että tuijotetaan pelipaikkoja.

Ihan hyvää tekstiä, mutta sivuhuomautus: sitä historiaperspektiiviä lisää kehiin silti. Nimittäin KalPa on pelannut tuollaista peliä neljällä vuosikymmenellä (pl. katastrofivuodet, jolloin siihen ei yksinkertaisesti ollut sen kummemmin tilaa, aikaa, osaavia pelaajia kuin valmentajiakaan, ja koko seura oli sekaisin kuin seinäkello).
Pelin tempo, pelaajien koko, pelitahti jne. ovat tietty muuttuneet moneen kertaan, mutta sama periaate on aina ollut seurassa olemassa; tartte kuin katsoa, millaisia pelaajia junioripuoli on koko ajan tuottanut. Jos konkreettisia esimerkkejä haluat, 90-luvun alun ykköspakkipari Tuohimaa-Slanina riittänee (tai Tuohimaa ihan kenen kanssa tahansa:).

 

[Fordél]

Etenkin tässä loppukaudesta kun on seurannut liigapelejä niin näyttää moni seura nopeuttaneen peliä. Ilmeisesti nyt se juttu on nopea pelin kääntäminen, joka on tottakai ollut ennenkin tärkeää. Hitaat ja viivelähdöt on mun havaintojen mukaan vähentyneet. Nyt pyritään kyllä edelleen kontrolloimaan kiekkoa, mutta viisikon pelaaminen pyritään kääntämään entistä nopeammin. Liekö sitten pudotuspelit jo mielessä vai mitä?

Tänään tämä nähtiin HIFK:n ja Kärppien välillä. HIFK pelasi 5vs5 lähes poikkeuksetta heti ensimmäisen syötön ylöspäin. Viivelähtöjä ei ollut montaakaan ja pakki-pakki -levityksetkin olivat vähissä. Kuitenkin mieleen muistuu alkukauden HIFK, joka pelasi paljon viivelähdöillä ja kiekottelikin enemmän omassa päässä. Nyt sieltä halutaan mahdollisimman nopeasti pois. Hyökkäyspäässä tämä tuntuu hieman hajoittavan viisikon pelaamista, mutta toisaalta edessä ei ole yhtä organisoitu vastustajan puolustus.

Kärpillä avauspelaaminen oli monipuolisempaa kuin HIFK:lla. Se käytti enemmän viivelähtöjä ja pakki-pakkeja, mutta pääasiassa Kärpätkin yritti kääntää nopeasti peliä.

 

[siffa]

Tänään tämä nähtiin HIFK:n ja Kärppien välillä. HIFK pelasi 5vs5 lähes poikkeuksetta heti ensimmäisen syötön ylöspäin. Viivelähtöjä ei ollut montaakaan ja pakki-pakki -levityksetkin olivat vähissä. Kuitenkin mieleen muistuu alkukauden HIFK, joka pelasi paljon viivelähdöillä ja kiekottelikin enemmän omassa päässä. Nyt sieltä halutaan mahdollisimman nopeasti pois. Hyökkäyspäässä tämä tuntuu hieman hajoittavan viisikon pelaamista, mutta toisaalta edessä ei ole yhtä organisoitu vastustajan puolustus.
Kärpillä avauspelaaminen oli monipuolisempaa kuin HIFK:lla. Se käytti enemmän viivelähtöjä ja pakki-pakkeja, mutta pääasiassa Kärpätkin yritti kääntää nopeasti peliä.

Oikeat huomiot illan ottelusta. HIFK pelasi nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa, jossa ei ollut kuin yksi viivelähtö (V) ja vain neljä pakki-pakki-pakki (H) hidastusta ja viisi palautusta (P). Matikainen oli valinnut omista nopean hyökkäyksiinlähtö pelitavan ja tänään se toi voiton HIFK:lle. Kärpät pelasi omalta puolustusalueelta hyökkäyksiinlähtöjä enemmän Meidän Pelin määriä. Kärppienkin HVP-lukemat olivat suhteellisen pieniä, joten nopeasti Kärpätkin lähti omista pääosin. Viivelähtöjä (V) oli Kärpillä viisi, hidastuksia (H) oli kahdeksan ja palautuksia (P) 20. Tämän illan pelistä voi sanoa, että enemmän nopeasti hyökännyt HIFK vei voiton.

Matikaisen HIFK on mielenkiintoinen seurattava, kun muistetaan, että Matikaisen Blues siirtyi viime kauden keväällä nopeasta pystysuunnan kiekosta Meidän Pelin pelitapaan ja eteni aina finaaliotteluihin saakka. Esim. neljännessä finaaliottelussa, jonka HIFK voitti tm-maalilla 2-4, Blues pelasi jukkajalosmaista HVP-peliä. Erittäin HVP-lukemat olivat silloin Bluesilla 9+8+6=23, 6+4+5=15 ja 7+5+3=15. Matikaisen HIFK pelasi tänään viime kevään yllättäjäjoukkueeseen, Matikaisen Bluesiin, nähden täysi erilaisella pelitavalla. Kevään pelit näyttävät sen, mihin pelitapaan Matikainen päätyy pudotuspeleihin mentäessä.

 

[Axbor Nocturne]

HIFK:n oikeasti vähän muuttuneeseen pelitapaan saattoi vaikuttaa se, että eilisestä Kärpät-pelistä oli pois 3 kokenutta puolustajaa; Kurvinen, Kousa ja Kankaanperä, joiden tilalla pelasivat Tuohilampi, Silfver ja ehkä Melart.

Nyt faktat kuntoon, kyllä siellä oli Kousa pelaamassa, kellotti 25min. peliaikaa. Mutta tarkoitit varmaankin Jokelaa? HIFK:lta puuttui kyllä kolme vakio kokoonpanon kaveria, joten eipä tuo nyt hirveästi vaikuta pelaamiseen. Itseasiassa Silvfer-Fernholm tekivät aika paljon pakki-pakki syöttöjä omalla alueella, osaksi pakotettuina.