Voin muistaa väärin, mutta muistaakseni
@Pisin Kääpiö 186cm omaa aivan huikeita nimiä lemmikeilleen. Ei toki perheen hyväksymiä ja voin muistaa toki väärin ja kyseessä olikin joku muu. Noiden muistaakseni pupujen kuolema oli traagista, mutta minä en ikinä enää yritä keksiä itse nimiä lemmikeilleni, minulla on nyt joku minua parempi nimeäjä olemassa, olkoonkin sen elukan nimi vaikka Pekka muille. Kvartaalikapitalisti on sellainen nimitys, että minun lahjani eivät vain riitä. Tai no rehellisyyden nimissä en voi sanoa omaavani ko. nimimerkkiä, mutta voinhan toivoa aina tipsiä, kun tulee tarvetta uudelle nimelle.
Muistit mitä ilmeisimmin oikein. Asujaimistossani on ollut viisi kania, joista viimeinenkin menetti henkensä äskettäin. Lisää näitä ryökäleitä en aio ottaa, joten edesmenneet Kapitalisti, Salasosialisti ja Kvartaalikapitalisti eivät saa seuraajia rikastuttamaan talouteni jänestönimistöä.
Kaksi muuta kania olivat kutsumanimiltään muuten Luppa ja Laku (lasten antamia nimiä, joka on ehkä pääteltävissä). Tosin Luppaa kutsuin myös nimellä Pelsepuubi, koska otus oli helvetin epäsiisti ja vittumaisen oloinen, joskin yllättävän älykäs. Pelsepuubin persettä sai alvariinsa siivota ripulipaskasta, koska se ei ihmeemmin viitsinyt huolehtia hygieniastaan. Tarpeitaan se teki mihin sattui, jopa häkissään melkeinpä kaikkialle paitsi paskalaatikkoonsa. Pelsepuubi tykkäsi leikkiä ihmisen kanssa siten, että se hyökkäsi kynnet ojossa kohti ojennettua kättä ja pyrki raapimaan ja hammastelemaan niin saatanan tavalla. Sellainen oli Pelsepuubi. Sittemmin annoin otuksen naapurissa asuneelle tytölle, jonka vanhemmat olivat eronneet, siis vähän kuin lohdutukseksi. Veemäinen tyttö kyllä, teki kaikenlaista kiusaa mm. minun tyttärelle. Ajattelin, että olisivat sitten jonkinlaiset paita ja perse nuo kaksi, häijy naapurin flikka ja Pelsepuubi.
Laku heitti veivinsä muutama vuosi takaperin. Kanit oli jätetty yksin muutamaksi päiväksi, kuitenkin siten, että ruokaa oli heille mainiosti tarjolla ja veden saanti oli varmistettu useammalla eri tavalla. No eikös jäneksensaakeli maannut kodinhoitohuoneen klinkkerilattialla pää kenossa ja kuolonkankeana, kun saavuimme kotiin. Otus oli luultavasti saanut jonkin hengen päälle käyneen suolitukoksen tai minkä lie paskahalvauksen. Lapsia lohdutettiin jäätelön lisäksi väitteellä, ettei kanin exitusta olisi voitu välttää, vaikka kotiväki olisi ollut paikalla. Miten lienee, todennäköisesti juuri noin. Yhtä kaikki, Lakulla ei ollut elinaikanaan muita lempinimiä. Tosin kuolemansa jälkeen viittasin Lakuun nimityksellä Veljemme Herrassa, ikään kuin jonkinmoisena kunnianosoituksena Veikko Ennalalle.