Varmaan kymmenisen euroa. Kaveri ostaa jonkin ison padan, josta minä maksan puolet. Isoja yleisiä ilotulituksia on nähty niin monta, että pienessä piirissä saa paljon enemmän iloa pitkäkestoisesta komeasta padasta kuin yhdestä kalliista raketista.
Paukkuja on kyllä vielä vanhastaankin. Muutama vuosi sitten veljeni antoi minulle varastoistaan vähän tavaraa, eikä niitä ole vieläkään käytetty. Lisäksi omiakin taisi jäädä viime vuodesta, joten räjähteitä riittää sijoitetun rahamäärän vähäisyydestä huolimatta. Minäköhän vuonna muuten kiinalaisten myynti lopetettiin, varmaan 90-luvun puolivälissä? No, minulla on edelleen (siis veljeltä saatuja) kiinareita toistasataa. Jos en tänään innostu räjäyttämään kaikkia, voin myydä niitä jollekin nostalgikolle...
Vielä yläasteikäisenä räjähteisiin sijoitettiin todella paljon, eikä se tunnu jälkeenpäinkään hölmöltä, että monta tuntia oltiin ulkona temppuilemassa niiden kanssa. Varsinainen innostus räjähteisiin ei ole laantunut paljoakaan, mutta parina viime vuonna (kuin myös tällä kertaa) sisälläolo isossa ja hyvässä seurassa vie voiton. Ulkona käydään jossain vaiheessa räjäyttelemässä, mutta enemmän paukkujen kanssa tulee oltua tekemisissä sisätiloissa.