Jumalauta ja muut ukkoskerrat
Ensin täytyy myöntää etten ole palstalle kirjoittanut hyvin pitkään aikaan ja gloryhuntausta tässä sumeilematta harrastan. Mutta rehellisesti kertoen olen elänyt nämä tuskaiset vuodet, olen elänyt ne hunajaiset vuodet täysin mukana. Olen katsonut vierestä kun muut vieneet mestaruuden joko meiltä tai meidän siihen puuttumatta. Nyt vuonna 2010 olen saavuttanut melkein miehen iän ja 40 vuotta on mittarissa niin tätä saavutusta on vain niin vaikea käsittää.
Perheeni on ollut jopa ihmeissään kuinka olen elänyt tämän 2010 mestaruuden ja play-off sarjan "jäätävän viileästi". Ilman kiukkua, ilman huutoa ja iloa. Kai se on kuvastanut kuinka Suikkanen on joukkueensa vienyt eteenpäin. Kuinka TPS on "jäätävän viileästi" mennyt päätyyn asti ja mestaruuteen asti. Olen helvetin ylpeä tästä joukkueesta ja olen aivan käsittämättömän iloinen The Pojan saapumisesta Turkuun.
Haluan kiittää kuin olisin tämän TPS joukkueen tehnyt ja luonut kaikkia vastustajien kannattajia hyvästä sarjasta. Ilman Lukkoa ei TPS olisi saanut hyvää itseluottamusta jatkoa ajatellen. Jos voidaan voittaa Lukko, joka hallitsi runkosarjaa miten halusi loppua lukuunottamatta miten halusi. Niin antoi hienon piristysruiskeen eteenpäin.
Jyp, joka oli hallitseva mestari ja jonka rosteri kuhisi maajoukkuemiehiä. Halusi voittaa taas TPS:n ja menevän finaaliin kuten arvolleen kuului. Joukkueen ajatus hukkui jossain välissä ja piskuinen TPS pääsi iskemään. Kiitos Jyp:lle arvokkaasta opetuksesta viime vuodelta, kuinka näitä pelejä pitää pelata. Kiitos tämän kauden parista lipsahduksesta, joista annoitte siimaa ja mahdollisuuden voittoon koko sarjasta. Olitte ehdottomasti kovin vastustaja matkalla mestaruuteen. Elän siinä uskossa edelleen, että TPS oli vuosi sitten kovin kivi käännettävänä matkalla Jyp:in mestaruuteen.
HPK, kiitos hyvästä finaalista. Kuten monet mediat on suoltaneet että olimme molemmat joukkueet voittajia päästyämme finaaliin niin minusta näytimme kuitenkin kuinka runkosarjan viides ja kuudes voi mennä finaaleihin, jos vain haluamme. Olen iloinen Teidän hopeasta ja matka jatkuu Teilläkin ensi vuonna parempaan suuntaan. Kiitos hyvästä vastuksesta, tällä kertaa olimme parempia. Okei, olimme myös parempia -93, mutta kuka niitä muistelee kuin minä..
Loppuun vielä, olen maailman onnellisin mies kun kannatan TPS:ää tällä hetkellä. Tämä ilo ei lopu edes syyskuun vesisateessa. Kiitos TPS, kiitos samanhenkiset kannattajat. Ilman teitä ei olisi minuakaan.