Työmatkan varrella ei toisena päivänä peräkkäin kukaan pysäyttänyt kysyäkseen "kiinnostaako ihmisoikeudet" tai "olisiko teillä hetki aikaa Afrikan nälkäisten lasten vuoksi" tai jne jne jne. Viimeiset kaksi vuotta joka päivä töihin mennessä on joutunut kävelemään näiden jalkautuneiden hyväntekijöiden läpi, nyt on kahtena päivänä päässyt töihin näkemättäkään heitä. Kyllähän sitä aluksi jaksoi vähän edes kiinnittää huomiota, nykyisin vaan ärsyttää, kun on samat litaniat kuullut tuhanteen kertaan.
Työpäiväkin alkaa paljon leppoisammin, vaikka ulkona onkin sellainen sää, jolloin töissä oleminen ei olisi ykkösprioriteetti, jos saisi itse valita.
Muutenkin ilmeisimmin asiat on ihan hyvin, joten voi hyvällä omallatunnolla kirjoittaa tänne.
Työpäiväkin alkaa paljon leppoisammin, vaikka ulkona onkin sellainen sää, jolloin töissä oleminen ei olisi ykkösprioriteetti, jos saisi itse valita.
Muutenkin ilmeisimmin asiat on ihan hyvin, joten voi hyvällä omallatunnolla kirjoittaa tänne.