Hyvin niputit myös minun tuntemuksia. Venäläiset sotaseikkailut Ukrainassa tuli pahaan saumaan Jokerien kannalta. Tästä syystä olen käynyt hallilla vain kerran tämän kauden aikana.
Koko teksti
Ei liiga-Jokerien yhteisöllisyydessä ollut mitään vikaa kuin aivan Areenan ensimmäisinä kausina, jolloin kannattajatoimintaa ei käytännössä ollut. Virmasen tj-aikana syntyi päätyyn kannattajakatsomo, joka myöhemmin ristittiin Eteläpäädyksi. Kannattajat ja heidän näkemyksensä otettiin kyllä huomioon. Saapuipa Masa jopa muutamia kertoja Eteläpäädyn vuosikokoukseenkin. Oli Jokerien järkkäämiä stogereissuja Turkuun ja Lahteen etc. Lisäksi Virmasen aikana tuli paikaton Eteläpääty, kannattajien toivomuksesta. Ristiriitoja toki oli, mm. nuoremman polven kannattajien ja vanhojen partojen kesken, mutta Virmasen aikana ei kannattajien päälle juuri "kustu". Nyt tuntuu siltä, että hoomma menee rahan ja show:n ehdoilla.
Rahahan se on mikä ratkaisee. Tuskimpa Jokereita hirveästi kiinnostaa Eteläpäädyn mielensäpahoittajat, jotka eivät oikeasti seuran kassaan edes isoa lovea tee. Tämä on tietysti valitettavaa, mutta se nyt vaan sattuu olemaan nykypäivää. Tuskin niitä rahaa tuovia peruskatsojia edes kiinnostaa oikeinkannattamiset ja väärinkannattamiset tai jotkin perseestä olevat läpsyttimet.
Kauankin kannattanut HIFK:ta fudiksen puolella? :o)Tämä on yksi syy, miksi KHL ei sytytä. Raha määrää kaiken, yhteisöllisyys puuttuu. "Minä, me, Jokerit" alkaa olla pelkkä korulause pikku hiljaa.
Onneksi on jalkapallo ja oma kotimainen suosikkijoukkueeni. Siellä ei ole rahaa, mutta rakkautta lajiin ja yhteisöllisyyttä senkin edestä.
Kauankin kannattanut HIFK:ta fudiksen puolella? :o)
Vaikka fanipääty on erittäin tärkeä osa kannattamista niin vähän tuntuu, että joillakin on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Totta kai fanien mielipiteitä tulee kuunnella, mutta se ei tarkoita sitä, että fanit sanelevat ehdot. Näitä ohjeita on nyt annettu niin rosterin, taukomusiikin kuin läpsyttimien suhteen. Vähän hymyilyttää, että jotkut aikuiset miehet (?) oikeasti pahoittaa mielensä siinä määrin, että uhkailee parisuhteen päättymistä vaikka monilla vuosikymmenien tausta. Toki jos tunne menee niin se menee, mutta tarvitseeko siitä tehdä niin isoa numeroa. Yhtä säälittävän näköistä ja kuuloista kuin se läpsyttimillä vihtominen.
Täsmälleen samaa mieltä. En minäkään esim. varsinaisesti niitä läpsyttimiä toivo, mutta jos ne tulee niin tulkoon. En jaksa kiinnittää epäolennaisuuksiin huomiota, vaan itse peli on keskiössä
Mutta kun probleema alkaa olla se, että yhä useampi siirtyy pikku hiljaa sivustakatsojaksi ja yhtäkkiä kohta koko paikaton onkin ihan tyhjä. Ja Areenalla laimea meininki. Ja sitten taas sivustakatsojat kiroavat kun onpa huonoja faneja.
Ja sitten kun katsoo tuota jengiä joka paikattomassa nykyisin on, niin tulee mieleen enemmän lastentarha kuin kannattajakatsomo. Sen verran nuorta porukkaa siellä on ja tulevat vaan lippuja heiluttelemaan. Ei voikaan olettaa että näistä 10v taaperoista jotain ääntä oikeasti lähtis.
Sitäkään en ihan tajua, että miksi oletetaan että kaikkia ylipäätään kiinnostais laulaa jotain futiksesta apinoituja värssyjä? Ei oikeesti kiinnosta. Ilmeisesti kannatan väärin. Nautin taas suunnattomasti pelin seuraamisesta ja tilanteiden analysoinnista. Itsellä pelitilanteista ja suoritutumisesta kumpuaa ne ilon tunteet ja armoton vitutus.
Ei todellakaan ole, tästä voi käydä katsomassa mallia vaikka Berliinissä. Itse näkisin tämän niin, että fanipäädyn pitäisi nyt vastata huutoon jos tavan katsojia kerran ollaan jollakin tavalla saatu aktivoitua. Fanikatsomo ja läpsyttimet toimivat parhaimmillaan todella hyvin yhdessä. Ei se tietenkään yhdessä yössä tapahdu mutta pikku hiljaa löytyy oikeat kombinaatiot. Tärkeää on myös, että esim. otteluiden alut pysyy vakioina jotta niiden yhteyteen muodostuu yhtenäisiä toimintamalleja.Onko läpsyttimien ja fanikatsomon pakko olla toistensa poissulkevia asioita?
Istuin joitain pelejä sitten eri katsomossa kuin yleensä, ja edessäni oli perhe: isä, äiti ja kaksi kymmenen korvilla ollutta poikaa. Pojat katsoivat Eteläpäätyä herkeämättä, enemmän kuin itse peliä. Kädet tapailivat taputuksia. Ihailu oli käsinkosketeltavaa. Siinä teille kaksi meuhkaajaa viiden-seitsämän vuoden päästä, kunhan alkavat itse käydä matseissa. Kunhan vain saamme pojat käymään hallilla siihen asti, vaikka lärpyttelemässä lärpyttimiä.
No problem. Ben-Amor pelaa tänään sittenkin. Aaltonen on kuumeessa ja Semir nousee kokoonpanoon, toivottavasti suoraan Aaltosen paikalle ykkösketjuun.
Itse asiassa tämähän olisi melkein positiivisuusketjun asiaa.
Yläkatsomoon ei ole jaettu eikä tänne kuulu mitään läpsyttelyä.Taas on jaettu läpsyttimiä ja ilta pilalla. Pitää varmaan lähteä takaisin kotiin. Ehkä katson vielä sisääntulon ja teen sen jälkeen päätöksen vitutuksen tasosta riippuen.