Minä en voi usko sitä, että vuonna 2001 Suomen jääkiekon 15-18vuotiaiden kansallisen että kansainvälisen tason ikäkausihuiput harjoittelivat vain 2.6 kertaa viikossa.
Minun on todella vaikea uskoa tuota "tilastoa".
Viimeksi muokattu:
Jääkiekossa harrastuskertojen intensiteetin muutos on 11-14 vuotiailla kilpaurheilijoilla 2001 - 2012 137 krt/v => 257 krt/v.
Minä en voi usko sitä, että vuonna 2001 Suomen jääkiekon 15-18vuotiaiden ikäkausihuiput harjoittelivat vain 2-3 kertaa viikossa.
Minun on todella vaikea uskoa tuota "tilastoa".
Minä en voi usko sitä, että vuonna 2001 Suomen jääkiekon 15-18vuotiaiden ikäkausihuiput harjoittelivat vain 2-3 kertaa viikossa.
Osaatko nyt varmasti oikein lukea tuota tilastoa? Minun tulkintani mukaan 2001 15-18-vuotiaat treenasivat 216 kertaa. Tuo on kaiketi enemmän kuin 2-3 kertaa viikossa.
Jääkiekossa harrastuskertojen intensiteetin muutos on 11-14 vuotiailla kilpaurheilijoilla 2001 - 2012 137 krt/v => 257 krt/v.
Kyseessä on varmasti keskimääräinen tilasto.
Vastaukseni oli tähän viestiin:
Niin, siffa kirjoittaa 11-14-vuotiaista, sinä 15-18-vuotiaista. Mitähän järkeä tuossa on?
Tämä herätti kiinnostukseni. Halusin nähdä, miltä näyttää nykypäivänä 12-vuotiaiden joukkueen ohjelma, joten suuntasin joukkueenne kotisivuille, jonka alalaidasta löysin tapahtumakalenterin. Päädyinkö väärän joukkueen sivuille, eikö kalenteriin ole jostain syystä merkitty kaikkea vai mistä on kyse? Tuollaisenaan ohjelma näyttää suunnilleen samalta kuin AA-tason joukkueella oli kymmenen vuotta sitten.Minä en ole valevalmentaja. Valmennan D2-ikäluokassa eli 12-vuotiaita. Meillä ylittyi aika reippaasti tuo lukema 257. Samoin Hämeen ja Keskimaan alueiden päävastustajillamme.
E: Jaahas, tuo lieneekin tosiaan AA-jengin blogi. Noh, ei ole niiden harjoitusmäärät kasvaneet kymmenessä vuodessa mihinkään tuon perusteella, vaan Nuori Suomi -meininki elää.
Urheilusanomista löytyy ote Vantaan IceHeartsia käsittelevästä kirjasta. Siitä voi halutessaan lukaista, minkä tason ja kapasiteetin "arkiajattelulla ja motiiveilla" jäähallilla pyörivät isukit, toppatakkimiehet ja muut wannabevalmentajat noin keskimäärin ovat liikkeellä.
Näin päättelin sen jälkeen, kun ymmärsin googletuserheeni. Pahoittelen. Olisin kyllä yhä kiinnostunut, miten vaikka 300 harjoituskertaa saadaan sopimaan kalenteriin. Täytyy tutkia joskus, josko löytäisin jonkun nykypäivän AAA-joukkueen harjoituskalenterin netistä.Hyvä että olit tarkkana. Minun joukkueeni harjoitus- ja pelimäärät ovat aivan eri luokassa.
Pitkä matikkani sanoo, että jos AAA-joukkueita olisi yhtä paljon kuin 137 kertaa treenaavia AA-joukkueita, täytyisi sellaisen treenata keskimäärin 377 kertaa vuodessa. Oikeastihan AA-joukkueita on enemmän, jolloin AAA-joukkueiden harjoituskertojen määrä täytyisi olla paljon yli neljänsadan. Tuohon kun lisää vielä omatoimisen harjoittelun ulkojäillä, olisihan siinä seiskaluokkalaiselle jääkiekkoa kerrakseen.Joo, ja lyhyt matikkani sanoo, että jos ja kun AA-joukkueet ovat jatkaneet niillä määrillä, jotka ovat ihan luontevia AA-tasolle, on AAA-joukkueiden pitänyt pompsauttaa sitäkin enemmän määriään ylös, että keskiarvot ovat tulleet surkeasta vuoden 2001 lukemasta 137 krt/vuosi vuoden 2012 257 krt/vuosi tasolle.
Me lätkäjätkät voimme olla tosi onnellisia tapahtuneesta suunnanmuutoksesta.
Siitä ollaan kuitenkin samaa mieltä, että nuo HPK:n AA-junnujen harjoitusmäärät ovat varsin sopivat. Kuten myös siitä, että 257 kertaa olisi huomattavan paljon lähempänä oikeaa lukua huipulle tähtäävälle pojalle. Mutta 257 joukkueharjoitusta vuodessa keskimääräisellä 12-vuotiaalla kiekkojunnulla ei kuulosta oikealta, ja siitä tässä vänkään.
Ja sitten on oma juttunsa, kun lähdetään paloittelemaan tuota ihan hyvää keskimääräistä lukemaa 257. Paljonko siihen sisältyy pelejä, paljonko jäätreenejä, paljonko kilpailukauden fysiikkatreenejä ja alku- ja loppuverryttelyjä - vai lasketaanko vain niin kutsuttuja "kotoa lähtöjä", mikä tarkoittaisi, että joukkuetoimintaa on ollut vain 257 päivänä ja jääkiekosta on oltu lomalla peräti 108 päivää? Vai tuleeko till vielä kesätreenit? Vai miten lasketaan?
Tutkimuksesta selviävät täällä esitetyt kysymykset. Harrastuskerta on liikuntaseurassa tapahtunut liikuntasuorite.
....Mutta se on kai nyt kaikille tullut selväksi, että suomalaisessa jääkiekkoilussa puuhasteltiin kamalalla tavalla 2001, kun joukkueiden treeni- ja pelikerroiksi saatiin Nuori Suomi -hengessä, Nuori Suomi -päällikkö Eero Lehden paimentamana ainoastaan keskimäärin surkeat 137 krt/vuosi? Tuossa keskiarvossa olivat siis mukana myös ne pojat, jotka yrittivät jääkiekkoilua harrastaa ihan tosissaan. Aikuiset estivät sen. Se oli verinen vääryys. Ja seuraus oli laatupelaajatuotannon romahtaminen, kun asiaa tarkastellaan vaikkapa sillä mittarilla, miten moni suomalainen jääkiekkoilija 1985-1994-syntyneistä on pelannut NHL:ää merkittävässä roolissa.
Varmaan jotain olen itsestäni paljastanut aiemmin, tongi viestihistoriaa jos niin kiinnostaa. Tässä yhteydessä kerron itsestäni sen verran, että omistan Jatkoajan keskustelupalstalle tunnukset. Tykkään kiekosta ja olen sitä joskus pelannut itsekin, kun ulkojääpelit lasketaan niin menneenäkin talvena. Sun tekstejäsi olen lukenut melko älyttömän määrän pääasiassa Urheilulehdestä ja täältä. Enempää sinun ei varsinaisesti minusta tarvitse tietää. Mikäli tämä on este ajatusten vaihdolle, ole hyvä ja jatka yksinpuheluasi.Millä asialla sinä täällä olet, kun pohdit ja kyselet ja olet menossa mukana? Et ainakaan valmentaja taida olla? Etkä juniorin isä tai sukulainen? Sivullinen? Lätkäfani? Mietin, kun pitkällä matikallasi huidot, etkä ollenkaan ota huomioon pelejä. Jos olisit valmentaja, et unohtaisi, että määrättyihin lukuihin kuuluvat myös pelit.
Kyselyyn vastanneista osa on saattanut laskea ja osa ei. Mahdotonta mun on tietää, kun en ole nykyään tuon ikäisten kiekkojunnujen kanssa tekemisissä lainkaan, kuten on voinut lukea rivien välistä aiemmista viesteistä. Jonkinlaista keskustelua edistävää haarukointia voin tehdä esimerkiksi matematiikan keinoin, mutta pääasiassa tällaiseen keskusteluun osaa ottaessani varon ottamasta vahvaa kantaa mihinkään. Tyydyn lähinnä viskomaan kysymyksiä, jotka kuuluvat keskustelun ytimeen mutta jotka ovat minulle ja ehkä muille epäselviä, ja jotka ehkä saattaisivat herättää ajatuksia vastaajissakin.Ja sitten on oma juttunsa, kun lähdetään paloittelemaan tuota ihan hyvää keskimääräistä lukemaa 257. Paljonko siihen sisältyy pelejä, paljonko jäätreenejä, paljonko kilpailukauden fysiikkatreenejä ja alku- ja loppuverryttelyjä - vai lasketaanko vain niin kutsuttuja "kotoa lähtöjä", mikä tarkoittaisi, että joukkuetoimintaa on ollut vain 257 päivänä ja jääkiekosta on oltu lomalla peräti 108 päivää? Vai tuleeko till vielä kesätreenit? Vai miten lasketaan? Mahtavatko AAA-pelaajat saada vaikkapa 12-vuotiaissa kasaan helposti lukeman, joka on yli 300...? Varmaankin, koska ei kai kahta kuukautta huilata, kai...? Ja niin edelleen.
En kaipaa muita epiteettejä kuin jatkoaikalainen sinulta, ja tuskin kukaan muukaan täällä kaipaa. Juniorijääkiekkoilu puhuttaa, ja yritän samaa, mitä moni muu on yrittänyt aiemmin: oppia kysymällä sinulta asioista, jotka askarruttavat. Okei, teen sen "puskasta", kun taas sinä toimit omalla nimelläsi, mutta asetelman ei voi katsoa johtuvan minun valinnoistani vaan sinun.Kaikella tuolla sekamelskalla ja noilla kysymyksillä tarkoitan tuossa edellä sitä, että tässä keskusteluketjussa soppaa hämmentävät kummallisen asiantuntemuksen varjolla monet, joilla ei ole hölkäsen pöläystäkään hajua siitä, missä mennään. No, onhan se hienoa, että (juniori)jääkiekkoilu puhuttaa keskustelupalstalla. Mutta sitä en ymmärrä, kun niin monet jauhavat lähes valevalmentajan itsevarmuudella, kun eivät ansaitse edes valevalmentajan epiteettiä.
Ihan oikeasti tuskin kukaan kiistää, etteikö joko Nuori Suomi -järjestelmässä tai sen olisi ollut vakavia valuvikoja, jotka osaltaan vaikuttivat ammattikiekkoilijoiden laatuun. Voitaisiinko siirtyä seuraavaan lukuun, vai pitääkö sitä ennen saada kaikki uskomaan, että syy oli yksin Nuori Suomi -järjestelmän? Jos se on tavoite, sinulla on vielä tekemistä.Mutta se on kai nyt kaikille tullut selväksi, että suomalaisessa jääkiekkoilussa puuhasteltiin kamalalla tavalla 2001, kun joukkueiden treeni- ja pelikerroiksi saatiin Nuori Suomi -hengessä, Nuori Suomi -päällikkö Eero Lehden paimentamana ainoastaan keskimäärin surkeat 137 krt/vuosi? Tuossa keskiarvossa olivat siis mukana myös ne pojat, jotka yrittivät jääkiekkoilua harrastaa ihan tosissaan. Aikuiset estivät sen. Se oli verinen vääryys. Ja seuraus oli laatupelaajatuotannon romahtaminen, kun asiaa tarkastellaan vaikkapa sillä mittarilla, miten moni suomalainen jääkiekkoilija 1985-1994-syntyneistä on pelannut NHL:ää merkittävässä roolissa.
Ihan oikeasti tuskin kukaan kiistää, etteikö joko Nuori Suomi -järjestelmässä tai sen olisi ollut vakavia valuvikoja, jotka osaltaan vaikuttivat ammattikiekkoilijoiden laatuun.
Saatoitkin huomata, että lainaamassasi virkkeessä oli jotain mätää: siitä oli leikkautunut yksi merkittävä sana pois varmaan siinä kohdin, kun sen siirsin muualta tuonne viestin loppuun. Perkeleen petollista tuo leikkailu, mutta en sitä pysty välttämään: minun kirjoitustaidoillani ei yleensä tulee kertakirjoittamalla hyvää pitkää tekstiä, ellen jäsentele asioita huolella ennen kirjoittamisen aloittamista, mitä en yleensä jaksa tehdä. Pitäisi varmaan, pahoittelen joka tapauksessa. Tässä tuo virke alkuperäisessä muodossaan.Sinänsä hassua tuo Nuori Suomen syyttäminen, kun tänä päivänäkin noudatetaan Nuori Suomi arvoja: ...Ihan oikeasti tuskin kukaan kiistää, etteikö joko Nuori Suomi -järjestelmässä tai sen olisi ollut vakavia valuvikoja, jotka osaltaan vaikuttivat ammattikiekkoilijoiden laatuun.
Ihan oikeasti tuskin kukaan kiistää, etteikö joko Nuori Suomi -järjestelmässä tai sen tulkinnassa olisi ollut vakavia valuvikoja, jotka osaltaan vaikuttivat ammattikiekkoilijoiden laatuun.
Saatoitkin huomata, että lainaamassasi virkkeessä oli jotain mätää...
... niin meillä lukema on huomattavasti yli tuon 257.
...Siksipä noihin lukuihin kannattaa suhtautua varauksella. Tai niin minä teen.
Tai oikeastaan suhtaudun niihin jopa huvittuneesti. Hah.
On ihan pakko epäillä joidenkin nimimerkkien sisälukutaitoa, arkiajattelun kykyä ja motiiveja.
Tuskin opetus- ja kulttuuriministeriö on ihan väärin laskenut tilastojaan. Ei siinä, perkele, auta, että päästää suustaan, ettei uskon tuohon tilastoon.
... Nuori Suomi -kulta-aikana 1995-2007 ongelma oli siinä, että harjoittelun ja pelaamisen suositusten ENIMMÄISMÄÄRÄT (sic!) koskivat KAIKKIA lajin harrastajia...