No ei siellä kaljateltta-alueella kai päässyt keikkaa muilta pilaamaan?Onnittelut tuoreesta rakkaudesta! Toivon kuitenkin että ette pilanneet muiden keikkoja tuolla pulinallanne. On ihan hiton ärsyttäviä kaikki koko keikan ajan juttelijat.
No ei siellä kaljateltta-alueella kai päässyt keikkaa muilta pilaamaan?Onnittelut tuoreesta rakkaudesta! Toivon kuitenkin että ette pilanneet muiden keikkoja tuolla pulinallanne. On ihan hiton ärsyttäviä kaikki koko keikan ajan juttelijat.
@Birchman sulla on kertakaikkisen ihailtava asenne elämää kohtaan. Moni muu olis sun tilanteessa toimeton ja hajalla. Eksäsi kuulostaa täällä lukemieni kertomustesi perusteella melko ongelmaiselta tapaukselta. Kyllä se valitettavasti kertoo paljon ihmisen omasta itsetunnosta, jos on jatkuva tarve satuttaa ja loukata toista, nimimerkillä kokemusta on.
Mielenterveytesikin kannalta tärkeää että erositte. Tsemppipeukut täältä tulevaisuuden tuuliin!
Tämä ei ole mitenkään sukupuoliriippuvainen ominaisuus, samalla tavalla löytyy miehiä, jotka suhteen jossakin vaiheessa alkavat sättimään naistaan.Olen miettinyt näitä naisia, jotka jossain vaiheessa suhdettaan alkavat sättiä miestään.
Tämä ei ole mitenkään sukupuoliriippuvainen ominaisuus, samalla tavalla löytyy miehiä, jotka suhteen jossakin vaiheessa alkavat sättimään naistaan.
Joidenkin naisten kanssa käy niin, että naiset alkavat tylyttää aina vaan pienemmistä asioista, suorastaan halveksia.
Syy on se, että tuollaiset naiset haluavat selkeän johtajan roolin. Se malli on voinut tulla kotoa, myös perusluonne voi olla sellaiseen taipuisa. Tasapuolisuus ei onnistu heidänlaisiltaan. Siis jos mies on tietyllä tapaa joojoomies, niin tuollaisen miehen ja johtajuuteen aina pyrkivän naisen suhde voi olla varsin rauhallinen. Sen sijaan jos mies ei alistu, niin nainen yrittää aina vaan kovemmin keinoin saada miehen alistumaan ja uskomaan, että nainen osaa ja tietää tässä suhteessa asiat paremmin. Mies on alamainen, joka saa olla rauhassa, kunhan ymmärtää alistetun asemansa. Jos ei alistu, niin nainen etsii miehen muka vikoja ja tuo ne dramaattisesti esille. Mies alkaa usein uskoa surkeuteensa ja alistuu.
Ja näin he elävät valtasuhteessa, rakkaudeksi saattavat sitä luulla, vaikka nainen ei pohjimmiltaan edes osaa parisuhderakastaa. Valtaansa ja asemaansa hän alitajuisesti rakastaa, ja sitä että toinen on alistunut, mutta ei silti taistele asemansa kohentamiseksi.
Jos mies taistelee vastaan, niin nainen toteaa, että heidän luonteensa eivät sovi yhteen. Se kannattaa ottaa suurena kehuna.
Tällaisia analyysejä kun luen, mietin että minkälaisten ihmisten kanssa te oikein olette seurustelleet? Olenko vain onnekas vai mitä, koska en pysty käsittämään tuollaisia valtakamppailuja? Kun parisuhde on vakiintunut ei siinä ole mitään taistelua herruudesta. Vain kaksi ihmistä jotka tukevat toinen toisiaan. Ei ole voittajia ja häviäjiä.
No juuri mm. tuollaisten kanssa. Tosin, korostan, he eivät ole enemmistö, saati kaikki. Nuo ihmiset ovat usein hyvällä tuulella ollessaan oikein hyviä tyyppejä. Mutta eihän se riitä.Tällaisia analyysejä kun luen, mietin että minkälaisten ihmisten kanssa te oikein olette seurustelleet?
Kyllä tuollaisia kamppailuja on.
Kävihän se tuuri tälle pässillekin sitten, mutta pitkähkösti sai hakea.
No juuri mm. tuollaisten kanssa. Tosin, korostan, he eivät ole enemmistö, saati kaikki. Nuo ihmiset ovat usein hyvällä tuulella ollessaan oikein hyviä tyyppejä. Mutta eihän se riitä.
En usko, että se valtapeli ja alistaminen on läheskään aina tahallista. Ihmiset vaan ovat rikkinäisiä.Olisin kyllä aivan puulla päähän lyöty jos avovaimo joskus tahallaan tekisi jotain mikä satuttaisi minua
En usko, että se valtapeli ja alistaminen on läheskään aina tahallista. Ihmiset vaan ovat rikkinäisiä.
Joidenkin naisten kanssa käy niin, että naiset alkavat tylyttää aina vaan pienemmistä asioista, suorastaan halveksia.
Syy on se, että tuollaiset naiset haluavat selkeän johtajan roolin. Se malli on voinut tulla kotoa, myös perusluonne voi olla sellaiseen taipuisa. Tasapuolisuus ei onnistu heidänlaisiltaan. Siis jos mies on tietyllä tapaa joojoomies, niin tuollaisen miehen ja johtajuuteen aina pyrkivän naisen suhde voi olla varsin rauhallinen. Sen sijaan jos mies ei alistu, niin nainen yrittää aina vaan kovemmin keinoin saada miehen alistumaan ja uskomaan, että nainen osaa ja tietää tässä suhteessa asiat paremmin. Mies on alamainen, joka saa olla rauhassa, kunhan ymmärtää alistetun asemansa. Jos ei alistu, niin nainen etsii miehen muka vikoja ja tuo ne dramaattisesti esille. Mies alkaa usein uskoa surkeuteensa ja alistuu.
Ja näin he elävät valtasuhteessa, rakkaudeksi saattavat sitä luulla, vaikka nainen ei pohjimmiltaan edes osaa parisuhderakastaa. Valtaansa ja asemaansa hän alitajuisesti rakastaa, ja sitä että toinen on alistunut, mutta ei silti taistele asemansa kohentamiseksi.
Jos mies taistelee vastaan, niin nainen toteaa, että heidän luonteensa eivät sovi yhteen. Se kannattaa ottaa suurena kehuna.
Tällaisia analyysejä kun luen, mietin että minkälaisten ihmisten kanssa te oikein olette seurustelleet? Olenko vain onnekas vai mitä, koska en pysty käsittämään tuollaisia valtakamppailuja? Kun parisuhde on vakiintunut ei siinä ole mitään taistelua herruudesta. Vain kaksi ihmistä jotka tukevat toinen toisiaan. Ei ole voittajia ja häviäjiä.
Mutta tuleeko sitä ihmisestä sitten myös naiivi?
Ihan sillee fiksusti näytät. "Hei, kun maalasit tuosta, niin huomaatko itse et ihan tasaista pintaa ei tullut?" Ja sitten opetat, miten se kuuluu tehdä, että pinnasta tulee haluttu. Pääset helpommalla jatkossa, ja rouva oppii samalla maalaamaan.Nyt kaivataan hopeakettujen tukea.
Olemme tekemässä kotona pintaremonttia ja vaimoni haluaa osallistua. Olen nyt maalaassa toista kierrosta ja huomasin, että vaimokulta ei ole kovin huolellinen maalari.
Kuinka annan palautteen asiasta niin, että sopu säilyy mökissä?
Ihan sillee fiksusti näytät. "Hei, kun maalasit tuosta, niin huomaatko itse et ihan tasaista pintaa ei tullut?" Ja sitten opetat, miten se kuuluu tehdä, että pinnasta tulee haluttu. Pääset helpommalla jatkossa, ja rouva oppii samalla maalaamaan.
Aattelin vaan, kun tuolla oon ite pärjännyt kohta 12 vuotta. Mutta, toki tuo "kill it with fire"- tyyppinen ratkaisu on ihan yhtä toimiva.Veli hyvä! Miksi annat tuollaisen "neuvon"? Kyseessähän on klassinen lose-lose situation, jossa parasta on että odottaa kesäistä ukkosilmaa, jonka aikana evakuoi talonsa elävästä materiaalista ja tuikkaa nurkasta mökin tuleen. Ellei sitten tahdo elää huonosti maalatussa talossa.
Mitään ei ole tehtävissä.
Aattelin vaan, kun tuolla oon ite pärjännyt kohta 12 vuotta. Mutta, toki tuo "kill it with fire"- tyyppinen ratkaisu on ihan yhtä toimiva.
Josset pysty antamaan vaimollesi palautetta jostain mitä hän on tehnyt väärin tai huonosti ilman että hän siitä suuttuu tai joudut miettimään suuttuuko... ei kyseinen suhde ole terve.Nyt kaivataan hopeakettujen tukea.
Olemme tekemässä kotona pintaremonttia ja vaimoni haluaa osallistua. Olen nyt maalaassa toista kierrosta ja huomasin, että vaimokulta ei ole kovin huolellinen maalari.
Kuinka annan palautteen asiasta niin, että sopu säilyy mökissä?
@Beagle Boy ymmärtääkseni kysyi, kuinka asia tulisi ilmaista mahdollisimman hienovaraisesti loukkaamatta, eikä suinkaan pitäisikö olla sanomatta mitään.Josset pysty antamaan vaimollesi palautetta jostain mitä hän on tehnyt väärin tai huonosti ilman että hän siitä suuttuu tai joudut miettimään suuttuuko... ei kyseinen suhde ole terve.
Josset pysty antamaan vaimollesi palautetta jostain mitä hän on tehnyt väärin tai huonosti ilman että hän siitä suuttuu tai joudut miettimään suuttuuko... ei kyseinen suhde ole terve.
Voi nyt perkele. Ihan oma mutsi tuli mieleen kuvauksestasi, etenkin kun vasta tänään viimeksi oli pieni sota hänen kanssaan... Palaute menee tosiaan jatkuvasti kuuroille korville ja tuloksena turhaudumme yleensä toisiimme vuoronperään. On nää läheissuhteet välillä kyl yhtä taistelua.Vaimokultani on vain hieman sellainen, että läheiseltä palautteen vastaanottaminen on hieman haastavaa. Hän tietää sen myös itse.
Voin vakuuttaa sinulle, että parisuhteemme on erittäin tasa-arvoinen ja terve. Älä huoli. Vaimokultani on vain hieman sellainen, että läheiseltä palautteen vastaanottaminen on hieman haastavaa. Hän tietää sen myös itse.
Alkuperäinen kysymykseni olikin kieli poskessa heitetty, koska tiedän tuloksena olevan ensin mökötys ja se jälkeen asiaa käydään läpi.
Tuota noin, koska täällä on joskus vähän totisempia poikia, niin kerron minäkin, että en tosissani ehdottanut tuhopolttoa. Vakuutuspetoksesta en sano mitään.