Naisasiat

[Tadu]

Elämällesi voit tehdä tasan tarkalleen yhden asian, joka on sinulle hyväksi. Nauti elämästä, tapaa kavereita, ole aktiivinen ja tapaile ihmisiä.

Paras neuvo yllä. Kunpa itsekin olisin tämän tajunnut eroni jälkeen vaan ehkäpä noin vuoden ajan vietin paljon aikaa yksin. Lopulta tajusin, että kun on paska fiilis, tekee asioita ja teeskentelee olevan hauskaa, johtaa se siihen, että kohta on oikeasti hauskaa.

 

[Kantapäätorjunta]

Kiitoksia tuesta ja vastauksista. Oli kyllä erikoinen fiilis herätä aamulla, jotenkin ensin ei edes muistanut koko asiaa, mutta muutama sekunti myöhemmin sitten rysähti takaisin mieleen. Onneksi tänne tosiaan oli yön aikana tullut oikein kiitettävästi vastauksia, niin sai aamuterapiat siinä samalla :)

Oli ihan asiaakin, eli mitä mieltä olette siitä, että nähdään ihan muuten vaan, vaikka erossa ollaan? Eilen juteltiin alustavasti, että viimeistään lauantaina nähtäisiin ja ihan vaan istuttaisiin iltaa kahdestaan. Juteltaisiin, katottais ehkä joku leffa tms. Mimmosia fiiliksiä herättää? Rikkooko tämä nyt sen oman tilan antamisen kuvitelman kokonaan vai onko ihan vaan terveellistä istua alas ja chillata keskenään välillä?

 

[Snakster]

Oli ihan asiaakin, eli mitä mieltä olette siitä, että nähdään ihan muuten vaan, vaikka erossa ollaan? Eilen juteltiin alustavasti, että viimeistään lauantaina nähtäisiin ja ihan vaan istuttaisiin iltaa kahdestaan. Juteltaisiin, katottais ehkä joku leffa tms. Mimmosia fiiliksiä herättää? Rikkooko tämä nyt sen oman tilan antamisen kuvitelman kokonaan vai onko ihan vaan terveellistä istua alas ja chillata keskenään välillä?

No tuo nyt on juuri sitä ovimatoksi ryhtymistä, johon minä en ainakaa lähtisi. Käytännössä kyse on siitä, että naisen ei tarvitse sitoutua mihinkään, mutta sinä suostut olemaan käytettävissä aina kun hänellä on seurasta puutetta tai muuten tarvetta miehiselle ystävälle.

Jos nyt välttämättä kuitenkin haluat tuonne mennä pompoteltavaksi, niin sano nyt ainakin alkuun, että tuo on mahdollisuuksien rajoissa, ellei nyt mitään ihmeempää tekemistä siihen mennessä ilmaannu.

Mutta noin yleisesti ei näin. Joko sitä ollaan tai sitten ei.

 

[Kantapäätorjunta]

No tuo nyt on juuri sitä ovimatoksi ryhtymistä, johon minä en ainakaa lähtisi. Käytännössä kyse on siitä, että naisen ei tarvitse sitoutua mihinkään, mutta sinä suostut olemaan käytettävissä aina kun hänellä on seurasta puutetta tai muuten tarvetta miehiselle ystävälle.

Jos nyt välttämättä kuitenkin haluat tuonne mennä pompoteltavaksi, niin sano nyt ainakin alkuun, että tuo on mahdollisuuksien rajoissa, ellei nyt mitään ihmeempää tekemistä siihen mennessä ilmaannu.

Mutta noin yleisesti ei näin. Joko sitä ollaan tai sitten ei.

Tajuan pointin kyllä, mutta just nyt vaan tuntuu siltä, että ainoo asia, joka pitää pään jotenkin kasassa on ajatus siitä, että näkee vielä tällä viikolla. Huohhoi, saa nähdä. Kiitoksia kuitenki vastauksesta. Mitä muut on mieltä, onko kokemuksia?

 

[Tadu]

Tajuan pointin kyllä, mutta just nyt vaan tuntuu siltä, että ainoo asia, joka pitää pään jotenkin kasassa on ajatus siitä, että näkee vielä tällä viikolla. Huohhoi, saa nähdä. Kiitoksia kuitenki vastauksesta. Mitä muut on mieltä, onko kokemuksia?

Snakster on oikeassa. Satutat vain itseäsi näkemällä häntä. Kun hänellä tulee myöhemmin olemaan uusi mies kainalossa yöllä, haluatko sinä pidellä häntä kainalossasi illalla kun katsotte TV:tä? Et varmasti halua. Nyt kannattaa nähdä kavereita ja viettää heidän kanssaan laatuaikaa, kuntoilla tai muuta sellaista.

 

[TQoFE]

Tajuan pointin kyllä, mutta just nyt vaan tuntuu siltä, että ainoo asia, joka pitää pään jotenkin kasassa on ajatus siitä, että näkee vielä tällä viikolla. Huohhoi, saa nähdä. Kiitoksia kuitenki vastauksesta. Mitä muut on mieltä, onko kokemuksia?

Mielestäni voit ihan hyvin mennä hänen luokseen viettämään iltaa, jos uskot, että kasetti kestää. Mitä ikinä teetkin, niin älä ainakaan kysele, utele, ehdottele, tee aloitteita, näytä mustasukkaisuutta tai painosta, sillä niillä takuuvarmasti mokaat mahdollisuutesi saada tyttö takaisin, kunhan hän on ensin vähän hengähtänyt ja kokeillut siipiään.

 

[Joe Plop]

Tajuan pointin kyllä, mutta just nyt vaan tuntuu siltä, että ainoo asia, joka pitää pään jotenkin kasassa on ajatus siitä, että näkee vielä tällä viikolla. Huohhoi, saa nähdä. Kiitoksia kuitenki vastauksesta. Mitä muut on mieltä, onko kokemuksia?

Samaa kuin muutkin eli jättäisin menemättä... Sanoisin jopa ihan suoraan että homma on nyt niin tunteissa ettei pysty näkemään ainakaan tässä vaiheessa "ihan kaverina...". Jos homma kerran on sillä mallilla ettei tunteista huolimatta hommalla ole tulevaisuutta niin turha on esittää jotain muuta. Se on vain puukon kääntämistä haavassa. Poissa silmistä, poissa mielestä...

 

[MustatKortit]

Nämä ovat niitä pieniä asioita mitä en ymmärrä. Miksi ihmeessä on pakko tulla nukkumaan, jos on kuitenkin muutaman metrin päässä, vaikka onkin hereillä?

Sen vaatimuksen ehkä ymmärtääkin, että kotona pitää olla. Mutta kai sitä nyt pitäisi saada omat nukkumaanmenoaikansa päättää?

Heh, täällä on näemmä keskusteltu asiasta, joka koskettelee hyvin likeltä myös omaa parisuhdettani.. ;)

Myös minun naiseni on sellainen, että häntä rupeaa ärsyttämään kun illalla en tulekaan heti nukkumaan, vaan olen - missäs muuallakaan - tällä forumilla viettämässä iltaa.

Tosin oma naiseni on aika ymmärtäväinen, eikä nosta isoa meteliä, välillä vaan kärttää, että "tulisit jo nukkumaan, välitätkö enemmän Jatkoajan keskustelupalstasta, kuin minusta?"

 

[Tim Callahan]

Muutaman vuoden sinkkuna olemisen jälkeen alkaa tuntumaan siltä, että ei minusta ole enää parisuhteeseen. Kauhea ajatus on, että joku sanoo milloin, kenen kanssa ja mihin saan mennä. On tämä vapaus tehdä mitä haluaa vain aika helvetin hienoa. Olen elänyt myös parisuhteissa joten kukaan ei voi sanoa, että et tiedä paremmasta vain. Tämä fiilis on kyllä erittäin vahva juuri nyt. Onko kenellekään muulla samoja tuntemuksia?

Täsmälleen samallainen fiilis, ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta ottaa mitään riippakiveä omaan elämään. Ehkä kärjistetysti sanottu, mutta kyllä ainakin tässä vaiheessa nautin tästä vapaudesta. Asiat voi järjestää oman aikataulun mukaan ja aina on saatavilla rauhaa, jos sitä haluaa. Kaverit on puhelinsoiton päässä ja yksinäinen olo ei ole ollut ikinä.

Tässä on jo viimeisen vuoden aikana tullut monet treffit peruttua, kun olen miettinyt, että ei saatana en mä halua mitää kullannuppua sohvalle kyhnöttämään - paitsi toki yhdeksi yöksi.

 

[Kantapäätorjunta]

Mielestäni voit ihan hyvin mennä hänen luokseen viettämään iltaa, jos uskot, että kasetti kestää. Mitä ikinä teetkin, niin älä ainakaan kysele, utele, ehdottele, tee aloitteita, näytä mustasukkaisuutta tai painosta, sillä niillä takuuvarmasti mokaat mahdollisuutesi saada tyttö takaisin, kunhan hän on ensin vähän hengähtänyt ja kokeillut siipiään.

Hänen ehdotuksensa se olikin, että voitaisiin vielä nähdä noin. Ihan rehellisesti sanottuna, en tiedä yhtään miltä lauantaina tulee tuntumaan. Toki tuo on selvää, ettei painostus tms. ole fiksua. Ei voi kelata aikaa eteenpäin.

 

[Charwin]

. Mitä muut on mieltä, onko kokemuksia?

Sanoisin että mikäli aiot häntä jatkossakin nähdä, niin muista tehdä se sinun ehdoilla, ei hänen. Eli jos sinulle tulee aina näkemisen jälkeen uskomattoman paska fiilis, niin älä väkisin häntä näe vain sen takia että hän haluaa. Hänellä kun saattaa olla taka-ajatuksena pitää sinut varalla ja näillä näkemisillä hän ikään kuin varmistaa sen ettet pääse elämässäsi eteenpäin ennekuin hän antaa siihen luvan, eli löytää jonkun toisen. Ja kuten muutkin ovat sanoneet, vaikka pahalta tuntuu, niin jatka elämistä ja koita nauttia siitä mahdollisuuksien mukaan.

 

[Carlos]

Hänen ehdotuksensa se olikin, että voitaisiin vielä nähdä noin. Ihan rehellisesti sanottuna, en tiedä yhtään miltä lauantaina tulee tuntumaan. Toki tuo on selvää, ettei painostus tms. ole fiksua. Ei voi kelata aikaa eteenpäin.

No fucking way! Siististi sanottuna. Nyt kun täti haluaa kokeilla siipiään, niin todellakin annat hänen kokeilla niitä siipiään ja pysyt ihan helvetin kaukana hänestä. Pahin mahdollinen ratkaisu on tämä että alat roikottamaan itseäsi löysässä hirressä, hänen "kaverinaan" sillä aikaa kun hän kokeilee siipiään kun ei jaksanut pitää sinua semmoisena kaverina jonka kanssa harrastaa seksiä. Mutta silti haluaa edelleen hengailla kanssasi. Siis WTF?

Ei, ei, eieieieieieieieieieiieieie, ei siiis IKINÄ. Ja mitä tämä nainen/tyttö oikein kuvittelee? Vaikuttaa totaalisen skitsofreeniltä tapaukselta. Seuraava vaihe on varmaan se että tyttö haluaa sinun olevan ystäviä hänen uuden poikaystävänsä kanssa. Miltäs kuulostaa?

Tämän kaiken roikottamisen pahin puoli on vielä siinä että tässä "vaan kaverina" jutussa siirryt 100% varmasti lokeroon "kaveri" naisen päässä, ja sitten kun joskus keräät tarpeeksi rohkeutta ja kyselet josko nainen olisi nyt ollut tarpeeksi vapaa, hän kertoo ettei osaa pitää sinua enää poikaystävänä, koska olet niin hyvä ihan-vaan-kaveri. Ja siinä samalla kertoo että on tapaillut yhtä toistakin tossa mutta ei ole uskaltanut kertoa kun on pelännyt että sinä poloinen siitä masennut, kun nyt olet niinkun virallisesti hänen lemmikkinallekarhusätkynukke josta hän niin kovasti välittää sillätavalla ärsyttävän platonisesti. Ja samalla toivoo että sinäkin löytäisit joku päivä jonkun kivan tytön itsellesi, niin voisitte sitten vaikka hengailla nelistään! Eiksjoo?

Nyt siis helvetti soikoon vaikka miten kipeältä tuntuukin ja miten paljon tahansa haluat ko. naisen seurassa olla, niin säästät itsesi ihan oikeasti pahimmalta kun kerrot että sulla on just lauantaiksi muuta menoa. Esim. navan kaivelua samalla kun selaat teksti-tv:tä. Pelasta miehuutesi, pelasta itsetuntosi. Sanot että törmäillään joskus jos törmäillään. Juokse vaikka sen jälkeen kotisohvalle itkemään itsesi uneen, mutta pakota se suustasi. Älä alistu tähän nöyryytykseen.

Omaan korvaan haiskahtaa sille että nainen ei oikeasti vaan pidä sinua sellaisena alfa-uroksena jonka jokainen nainen haluaa jalkojensa väliin, ja tämä on tyypillinen henkisesti alikehittyneiden puolinarsisti-akkojen juoni miten asia "kerrotaan" miehelle "hellävaraisesti", ja samalla kasvatetaan sitä miesten joukkoa joka kiemurtelee jaloissa kaihoisasti katsellen tätä kuningatarmehiläistä.

Pthyi helvetti, äkkiä kantapäät vastakkain ja ihan oikeasti. Jos alistut tämmöiseen "ollaan vaan kavereita, tuu mun luo kattomaan leffaa 5 päivää eron jälkeen", niin päädyt todennäköisesti itsariin tai elämään elämäsi totaalisen onnettomana ja varmaan vielä naisen häihin bestmaniksi, ehkä jopa kaasoksi. Kokemuksen syvällä rintaäänellä, juokse karkuun ja kovaa! Ihan oikeasti. Helvetin kovaa ja kauas. Kiität itseäsi viimeistään parin vuoden päästä.

 

[Nerozki]

Se on joko tai. Kaikki tai ei mitään. Itse tuli sanottua eksälle noin, niin nyt sitä on sinkkuna, mutta fiilikset alkaa olemaan todella hyvät! Hänellä on uusi ja voi tehä mitä ikinä tahtoo, niin minäkin teen. En ole missään tekemisissä tai yhteyksissä ja olen sitä mieltä, että parempi niin.

Jossain välissä vaan alko ottaa päähän eksän leikit. Minun piti saada tietää, että hän ei saanut jossai vaiheessa unta, kun näki jotai unia minusta. Tai se, että oli udellu monta kertaa yhdeltä läheiseltäni, että "mitä lähdenkö minä viroon". Mutta nyt nuokin vaan naurattaa. Itseä kun ei kiinnosta kuulla mitä hänelle kuuluu ja mitä tekee nykyään. Sanoinkin tälle läheiselle, että jos utelee viel jotain, sanoo "en tiiä, ei oo näkyny".

 

[Juteeni]

Muutaman vuoden sinkkuna olemisen jälkeen alkaa tuntumaan siltä, että ei minusta ole enää parisuhteeseen. Kauhea ajatus on, että joku sanoo milloin, kenen kanssa ja mihin saan mennä. On tämä vapaus tehdä mitä haluaa vain aika helvetin hienoa. Olen elänyt myös parisuhteissa joten kukaan ei voi sanoa, että et tiedä paremmasta vain. Tämä fiilis on kyllä erittäin vahva juuri nyt. Onko kenellekään muulla samoja tuntemuksia?

Ei parisuhteeseen kuulu toisen elämän rajoittaminen. Kannattaa kokeilla seurustelemista tervepäisen naisen kanssa ja jättää ne oikuttelevat naiset muiden riesaksi.

Oma suhde alkaa oleman siinä vaiheessa, että 4,5 vuotta sitten solmittu viiden vuoden try-out sopimus alkaa lähenemään loppuaan ja pikku hiljaa alkaa olemaan aika lähteä sormuskaupoille. Suosittelen erittäin lämpimästi kaikille tuota virmasmasan lanseeraamaa try-outtia. Viidessä vuodessa oppii varmasti tuntemaan toisen niin hyvin, että tietää tuleeko suhteesta mitään. Try-outilla myös välttyy niiltä mahdollisilta sormuksen vinkumisilta, kun kumpikin tietää koska asia on sitten ajankohtainen.

 

[Alamummo]

Kauhea ajatus on, että joku sanoo milloin, kenen kanssa ja mihin saan mennä.

Kuvailemasi ajatus on aika kauhea. Tuollaisten sanominen liittyy kuitenkin enemmän ihmistyyppiin kuin parisuhteeseen.

 

[Jeffrey]

Carlos sen tuossa jo hellävaraisesti tiivistikin, eli ei missään nimessä mitään kaveerauksia!

Jos haluat sen suhteen vielä joskus kantavan hedelmää, niin nyt se ero, ja ero sellaisenaan mitä sen kuuluu tarkoittaa! Se henkinen kasvu ei pääse ikinä tulemaan, jos roikutte toisissanne. Saatat tällä roikkumisella saada hänet takaisin, mutta tässä tapauksessa teillä on taas kohta sama erorumba käynnissä.

Tällainen hengailu on myös näiden puolinarsististen itsekäs tapa helpottaa omaa pahaa oloaan. On mukava hengailla ilta ja viedä se pahaolo pois, sitten sunnuntaina voikin mennä hyvillä mielin naapurin Markon kanssa illalliselle.

Pidä itsesi miehenä, ja suhteenne mahdollisuudet ylhäällä, ja jätä menemättä! Ottakaa nyt se ero ja etäisyys. Antakaa toistenne kasvaa henkisellä tasolla, ennen kuin lähdette mihinkään näkemiskuvioihin uudelleen.

 

[Kantapäätorjunta]

Tattista taas vastauksista. Pirun vaikeaa, kun tosiaan palstaveljiä kuuntelemalla tajuaa itsekin, ettei välttämättä kannattaisi nähdä, mutta samaan aikaan on helvetin vaikeeta olla päiväkin erossa. Tänään illalla ainakin ihan kaverien kanssa jotain, jos siitä vaikka pää selkenisi.

Olen perillä siitä, että ero on ero ja sen jälkeen pitäisi yrittää hakea omaa identiteettiä jälleen ja päästä naisesta yli. Ongelma vaan on siinä, että kun suhde päättyi vain, jotta hän saisi ensimmäistä kertaa elämässään kokeilla yksin elämistä, on todella vaikea asennoitua niin, että tämä tosiaan on tässä. Kokoajan takaraivossa on se kutina, että joku päivä ollaan vielä yhdessä, eikä sen takia haluaisi päästää irti, vaikka se ihan varmasti paras ratkaisu olisikin.

Aiemmin joku kommentoi, että yhdeksän kuukauden mittainen ero näissä tapauksissa on se maaginen numero. Tässä kohtaa tulee se ongelma, että ihan rehellisesti sanoen, en halua päästä hänestä yli ja jatkaa omaa elämääni, vaan haluan kelata aikaa sen verran eteenpäin, että voisimme taas yrittää. En sitten tiedä onko tuossa mitään järkeä. Joka tapauksessa tommonen ristiriita vääntää kättä meikäläisen pääkopassa ja tosiaan ihan hyvänmoiset vitutukset saa aikaan sekin, että tiedän ihan oikeasti, että irtipäästäminen varmaan loppupeleissä kannattaisi.

Eli tiivistyksenä jos joku putosi kärryiltä:

Neitiä ahdistaa, kun ei ole 22-vuotiaana vielä ollut kertaakaan kunnolla sinkku. Ero mäjähtää viikon miettimisen jälkeen. Jos joku osaa naista tulkata, vaikkapa kokemuksen aksentilla, niin sanoi suurinpiirtein näin - "tykkään susta tosi paljon ja pelkään tekeväni virheen, kun haluun erota, mutta en haluu olla sun kanssa suhteessa, jos sillä ei oo kunnon pohjaa, että pääsee etenemään. En lupaa, että palataan yhteen, koska en haluu joutua rikkomaan lupausta, mut se ei tarkota, etteikö se vois tulevaisuudessa tapahtua, ja jos tapahtuu ni sitte on ainaki vakaa pohja. Nyt ois ehkä hyvä ottaa vähän aikaa ihan vaan itelleen, mutta olis kiva, jos voitais joskus kuitenkin nähdä."

En tiedä toistanko samaa asiaa vaan sadatta viestiä putkeen, mutta tuleepahan ainakin purkauduttua. Vaikein tilanne, missä meikäläinen on ollut.

Edit: Lukasin vielä pari yllä olevaa viestiä ja vähän tulee semmone fiilis, että kohta alkaa teikäläisiäkin vituttaa, kun kaikki antaa neuvoja ottaa etäisyyttä ja meikäläinen vielä puntaroi menenkö syömään lauantaina. Pahoittelen rasittavuutta, on vaan tosi vaikeeta kuvitella olevansa tästä yhtäkkiä ties kuinka kauan erossa ihmisestä, jota on nähnyt melkein päivittäin viimeiset reilut neljä kuukautta.

 

[TQoFE]

Jos joku osaa naista tulkata, vaikkapa kokemuksen aksentilla, niin sanoi suurinpiirtein näin - "tykkään susta tosi paljon ja pelkään tekeväni virheen, kun haluun erota, mutta en haluu olla sun kanssa suhteessa, jos sillä ei oo kunnon pohjaa, että pääsee etenemään. En lupaa, että palataan yhteen, koska en haluu joutua rikkomaan lupausta, mut se ei tarkota, etteikö se vois tulevaisuudessa tapahtua, ja jos tapahtuu ni sitte on ainaki vakaa pohja. Nyt ois ehkä hyvä ottaa vähän aikaa ihan vaan itelleen, mutta olis kiva, jos voitais joskus kuitenkin nähdä."

Ainakin noin siteerattuna kuulostaa nk. kaverikortilta.

Toisaalta mikäli oikein muistan, välillänne oli joku kipinä jo aiemmin, mutta aika oli väärä, koska olitte molemmat (?) suhteissa silloin? Ja kaikki muu on ollut täydellistä, ainoa (ainakaan tiedossa oleva) ongelma on naisen tarve saada kokeilla siipiään ja nauttia omasta rauhasta edes jonkin aikaa?

Romantikko sisälläni ottaa nyt vallan inhorealistista ja sanoo, että älä päätä mitään lopullista. Odottele ja kuulostele rauhassa hetki. Jos "vuosisadan rakkaustarina" vaatii muutamien kuukausien tauon, se on sen arvoista. Hyvät ja toisilleen täydelliset ihmiset ovat nimittäin todella harvassa. Ja jos kaikki menee päin honkia ja tyttö löytää uuden tai ei enää muusta syystä halua yrittää kanssasi, ainakaan ei jää jossiteltavaa. Kynnysmatoksi ei silti kannata suostua.

Mene syömään (mutta vain syömään!) jos uskot, että pystyt pitämään kasetin kasassa. Poistu tyylikkäästi ovesta, kun saat lautasen tyhjäksi, älä jää asumaan ja odottelemaan poistumispyyntöä :)

 

[Läskisalo]

Hänen ehdotuksensa se olikin, että voitaisiin vielä nähdä noin. Ihan rehellisesti sanottuna, en tiedä yhtään miltä lauantaina tulee tuntumaan. Toki tuo on selvää, ettei painostus tms. ole fiksua. Ei voi kelata aikaa eteenpäin.

Jos on taipumusta henkiseen masokismiin, niin suosittelen lämpimästi. Kannattaa valita illanviettotavaksi elokuva ja mahdollisimman pitkä sellainen. Ja elokuvaa kannattaa katsoa samalta sohvalta tai sängyltä rakkautesi(?) kohteen kanssa.

Näin pääset nauttimaan omia tunteitasi ja mielitekojasi vastaan taistelemisesta, eli itsesi satuttamisesta, oikein pitkän kaavan mukaan. Ja jos sitten herpaannut taistelussasi hetkeksi ja annat tunteelle vallan, niin hyvin suurella todennäköisyydellä lyöt lopullinen naulan.

En voisi itse kuvitella mukavampaa lauantaita.

 

[Azteca]

Edit: Lukasin vielä pari yllä olevaa viestiä ja vähän tulee semmone fiilis, että kohta alkaa teikäläisiäkin vituttaa, kun kaikki antaa neuvoja ottaa etäisyyttä ja meikäläinen vielä puntaroi menenkö syömään lauantaina.

Tässähän onkin se juttu, että meillä on etäisyyttä tilanteeseen, sinulla ei, joten meidän on helppo sanoa kyynisesti mitä pitäisi tehdä. Kuitenkin: Pidä etäisyyttä, sillä jos tapaat niin hän ei kaipaa sinua, sillä olethan kuitenkin edelleen siinä. Kuitenkin hän saa edelleen sen vapauden. Mitä sinä saat?

Tositilanteessa varmaan astuisin itse samaan ansaan ja istuisin siellä ja käsi olisi ollut vähän tytön olkapäällä ja tulisin kotiin, ajattelisin "hei täähän meni hyvin, ollaan edelleen läheisiä". Kun taas todellisuus on tässä tapauksessa se mitä tyttö ajattelee. Hei, me ollaan edelleen kavereita, ihanaa.

Nää tilanteet on niin ikäviä. Toki toivomme täällä, että menet sinne ja hän tajuaa minkä virheen on tekemässä ja elätte elämänne loppuun asti onnnellisina :)

Jos haluaa romanttisesti ajatella että on vain yksi nainen sinua varten niin se voi olla totta, mutta se nainen on sellainen, joka myös haluaa olla sinun kanssa ja sellainen löytyy, aivan varmasti. Ikävä kyllä, jotta matka olisi mielenkiintoisempi, löytyy useita naisia joista sinä tykkäät, mutta jokin puuttuu tytön mielestä ja löytyy useita naisia, joiden mielestä olet täydellinen, mutta hänestä puuttuu se jokin, sinun mielestä. Tarvitaan nainen, joka tykkää sinusta kuten sinä hänestä - ehkä tämä on jo se nainen, ehkä ei, mutta nauti matkasta, sillä matka on hieno eikä ainoastaan kohde.

 

[Azteca]

Tosiaan kerätään parhaat ohjeet sitten, jos päätät tavata naisen, mutta TQoFE laittoi jo hyvää juttua. Ole James Bond. Mene sinne, pidä hauskaa, mutta poistu ajoissa ja jätä naiselle fiilis, että hei eikö tää jäänyt vähän kesken.. kyllä jäi, mutta sehän on valintasi.

 

[Kantapäätorjunta]

Ainakin noin siteerattuna kuulostaa nk. kaverikortilta.

Toisaalta mikäli oikein muistan, välillänne oli joku kipinä jo aiemmin, mutta aika oli väärä, koska olitte molemmat (?) suhteissa silloin? Ja kaikki muu on ollut täydellistä, ainoa (ainakaan tiedossa oleva) ongelma on naisen tarve saada kokeilla siipiään ja nauttia omasta rauhasta edes jonkin aikaa?

Romantikko sisälläni ottaa nyt vallan inhorealistista ja sanoo, että älä päätä mitään lopullista. Odottele ja kuulostele rauhassa hetki. Jos "vuosisadan rakkaustarina" vaatii muutamien kuukausien tauon, se on sen arvoista. Hyvät ja toisilleen täydelliset ihmiset ovat nimittäin todella harvassa. Ja jos kaikki menee päin honkia ja tyttö löytää uuden tai ei enää muusta syystä halua yrittää kanssasi, ainakaan ei jää jossiteltavaa. Kynnysmatoksi ei silti kannata suostua.

Mene syömään (mutta vain syömään!) jos uskot, että pystyt pitämään kasetin kasassa. Poistu tyylikkäästi ovesta, kun saat lautasen tyhjäksi, älä jää asumaan ja odottelemaan poistumispyyntöä :)

Tiivistit meikäläisen fiilikset aika hyvin. Tosiaan kesällä 2009 oli tuo alkuperäinen kesäromanssi ja kun sitten jäi eri paikkakuntien takia tuo juttu siihen, niin neiti päätyi about kolmen vuoden suhteeseen. Sen aikana oli myös kipinää puolin ja toisin, mutta mitään ei tosiaan voinut tehdä - ja sitten kun he erosivat, niin vähän turhan vikkelästi hypättiin suhteeseen.

Juuri noin olen ajatellut, että kyllä se vielä voi onnistua. Samalla näitä kommentteja lukiessa olen ajatellut, että teen lauantaista myöhemmin päätöksen, en jaksa sitä vielä ajatella, mutta muuten täytyy vetää vaihdetta pienemmälle yhteydenpidossa - se kun ilmeisesti tuntuu se ainoa lääke olevan sille, että saadaan se kolmas erä käyntiin vielä joskus tulevaisuudessa. Oli se sitten heinäkuussa tai marraskuussa.

 

[Tadu]

Juuri noin olen ajatellut, että kyllä se vielä voi onnistua. Samalla näitä kommentteja lukiessa olen ajatellut, että teen lauantaista myöhemmin päätöksen, en jaksa sitä vielä ajatella, mutta muuten täytyy vetää vaihdetta pienemmälle yhteydenpidossa - se kun ilmeisesti tuntuu se ainoa lääke olevan sille, että saadaan se kolmas erä käyntiin vielä joskus tulevaisuudessa. Oli se sitten heinäkuussa tai marraskuussa.

Jos ajattelet tuota kolmatta erää jatkuvasti ja näin suunnittelet, olen 99 % varma ettet pysty olemaan 'tarpeeksi cool' ja etäinen, mitä siihen kolmanteen erään tarvitaan. Keskity suosiolla kavereihin, jätä menemättä lauantaina ja olet vain harvoin yhteydessä kyseiseen naiseen.

 

[Kantapäätorjunta]

Sehän siinä vaikeeta onkin, että vaikka haluaisin enemmän kuin mitään muuta nyt vaan jatkaa suoraan seurustelua ja palata siihen missä ennen oltiin, niin tiedostan, ettei se onnistu. Ja lähimmäksi tuota tilannetta päästään tilanteessa, jossa hän on saanut rauhassa puida päänsä selväksi.

Vähän semmonen olo, että haetaan ratkasua ongelmaan, johon ei tule ratkaisua vielä pitkään aikaan olemaan.

 

[Carlos]

Olen perillä siitä, että ero on ero ja sen jälkeen pitäisi yrittää hakea omaa identiteettiä jälleen ja päästä naisesta yli. Ongelma vaan on siinä, että kun suhde päättyi vain, jotta hän saisi ensimmäistä kertaa elämässään kokeilla yksin elämistä, on todella vaikea asennoitua niin, että tämä tosiaan on tässä. Kokoajan takaraivossa on se kutina, että joku päivä ollaan vielä yhdessä, eikä sen takia haluaisi päästää irti, vaikka se ihan varmasti paras ratkaisu olisikin.

Mieti nyt tuota asiaa itse, leiki että olet joku vihreä marsilainen joka lisääntyy koeputkihedelmöityksellä, eikä omaa minkäänlaisia sukupuoli- tai perheenperustamisviettejä.

- Nainen tykkää sinusta oikein hurjasti joka suhteessa, mutta haluaa "tauon" ja "vapautta" koska mäoontavallaansilleenvähänmiettinytettätuotakunnoinniinkusilleen...

Sori nyt inhorealismini, mutta kuten nimim. vittukaikenkuningatar mainitsi, eiköhän kyseessä ole kaverikortti. Ei kukaan nainen jätä unelmiensa miestä siksi että "haluaa kokea sinkkuna olemisen", ei semmoista vaan tapahdu. Eikä varsinkaan niin että halutaan jatkaa siitä eteenpäin sitten "kaverina".

Itse olen mennyt tähän miinaan jokusen kerran, kerran mm. tuoreehko suhde päättyi siihen että nainen kertoi että oli niin pitkän aikaan sen exänsä kanssa, että olisi tyhmää olla vielä yrittämättä uudestaan, joten ollaan vaan kavereita. Sitten kun about vuoden päästä kysyin että mites nyt sitten menee/meni sen vanhan kanssa, niin ei muistanut koko juttua.

Muitakin vastaavia tapauksia on sattunut kohdalle, sen enempää erittelemättä. Ja aina, tarkoitan IHAN aina, seuraava sanonta on pitänyt paikkansa: "Jos se vaappuu kuin ankka, ääntelee kuin ankka, ja näyttää ankalta, niin todennäköisimmin kyseessä on ankka".

Eli toisin sanoen sinä tykkäät tytöstä enemmän kuin hän sinusta, joten tulos on juuri tämä. Todella kurjaa ja epäreilua, mutta elämä on. Ainoa mitä voit tehdä on todellakin täysloparit. Ja siinä samalla se on ainoa keino joka saattaa herättää naisessa vielä sen kipinän että haluaisi joskus kanssasi muutakin kuin kaveri-leffailtaa. Jos sen sijaan menet sinne kaveri-leffailtaan, tätä kipinää ei ole ikinä enää syttymään. Saa ottaa talteen.