Miten saadaan yleisömäärät nousuun?

[Värilasiton]

Näkyykö TPS ihmisten arjessa? Toreilla ja Turuilla? Muut liigaseurat laittaa pelaajia ihmisten lähelle isompiin kauppoihin ja ties mihin jakeleen pieniä määriä lippuja tai pakkaileen ostoksia.

Meillä todetaan, ettei ketään kuitenkaa kiinnosta koska surkee vastustaja. Mut annettiin fudut jollekkin markkinointipäällikölle kesällä kun just oli hyvää pöhinää "Runosmäen palloseura" "Martin palloseura" mainosten yhteydessä. Tänäänkin olis ollut parempi tunnelma himassa kun matsissa.

 

[aurajoki]

Mielestäni näissä yleisömääräkeskusteluissa pitäisi lähteä liikkeelle siitä, miten katsoja saadaan sitoutumaan tepsiin. Se ei sitoudu pelkästään lippujen hintaa alentamalla tai jonkin katsomo-osan avaamisella. Eikä myöskään voittavaan joukkueeseen voida pelkästään tukeutua sillä menestystä ei voida luvata. Tarvitaan enemmän tepsin brändin kiillottamista, jotta jokainen kuluttaja osaa sanoa heti, mitä tulee mieleen kirjaimista TPS. Se voisi olla jotain tyyliin paikallinen, taisteleva yms.. Tällä hetkellä itse en osaa ainakaan sanoa mikä tepsistä tulee mieleen, kun on ollut noita sekasortoisia vuosia muutama takana. Tarvitaan siis enemmän mielikuvamainontaa, jossa kerrotaan mitä TPS merkitsee, ja yhteiskuntavastuuta, jota muun muassa Jukurit on harjoittanut mielestäni hyvin. Tällöin jokainen katsoja voisi tuntea tepsin omaksi seurakseen, joka jakaa samat arvot. Katsojat pitäisi saada pelaajat tuntemaan omakseen ja helposti lähestyttäväksi. Näkisin, että tällöin tulee paljon helpommin lähdettyä katsomaan oman joukkueen pelejä eikä häviöputket näy niin paljon yleisömäärissä. Se on pitkä tie markkinoillisesti enkä ole ainakaan vielä tähän mennessä havainnut mitään tähän viittaavaa markkinointia. Tai sit en vain tunnista sitä. Tepsin ex-markkinointipomolla oli tämäntyyppisiä ajatuksia ja harmi, että lopetti jo kuukauden jälkeen...

Tässä kirjoitus, joka TPS-markkinoinnissa kannattaisi lukea ainakin kolmeen kertaan ja sitten ruveta tätä toteuttamaan.
Ei voi olla niin vaikeaa tajuta siellä TPS-norsunluutornissa, että jottain tarttis varmaan tehrä.

 

[Lucic]

Samalla kun parille stadilaistuneelle hitsarille on tarjottu mahdollisuus ostaa 99€ kausari neljän irtolipun asemasta, niin on saatettu alentaa 200 perusporilaisen lajitoverin kausarin hintaa esim. 300€ --> 99€. neutraalilta näyttävä kustannusvaikutus olikin ehkä -40k€. Olen täysin varma, että ceteris paribus tämä ei seuran näkökulmasta todellakaan kannata. Kaikki välilliset vaikutukset huomioiden joskus voi kannattaa, ja joskus varmasti ei.

Tilanne alkaa olla mielestäni palloseuran kohdalla se, että kannattavuutta mietiskeltäessä tulisi ottaa huomioon myös se, että arkimatsien huonot yleisömäärät ovat jo saaneet aikaan noidankehän. Yleisömäärät kyykkäävät, joka on saanut aikaan asenneilmapiirin muutoksen siihen suuntaan, että "en jaksa mennä hallille, kun ei siellä ole ketään muitakaan".

Esim edullisisista kausareista olisi aivan varmasti saanut, ja saisi edelleen buustia tätä kautta. Vaikka eurot olisi muutaman kympin pakkasella, kokonaisvaikutus voisi mahdollisesti nousta hyvinkin äkkiä positiiviseksi. Jopa euroissa, vaikka ei heti näkyisikään.

Täältä siis ehdottomasti ääni edullisen kausarikampanjan kokeilemiselle, eikä ole edes oma lehmä ojassa. Omistan jo normaalihintaisen kausikortin. Häkki täynnä > häkki tyhjä.

 

[Lucic]

Koko teksti

Lainaten itseäni:

viestintä somessa on nykyään kuin STT:n tiedotteet. Huumori ja pelisilmä loistavat poissaolollaan. Tarinaa siellä pitäisi kertoa ja luoda, pelaajien, yksilöiden ja lajin kautta. Tuntuu siltä, että sinne päivitetään vaan äkkiä jotain kun on pakko.

Ja näin. Matsipäivänä someen painettu "Tänään on pelipäivä, tuu hallil!" ei kauheita värähtelyitä saa aikaan kenessäkään. Jos luotaisi pelaajien kautta mielenkiintoista tarinaa markkinointitarkoituksessa, se olisi aivan varmasti tehokkaampaa. Mutta, näillä vissiin mennään.

 

[Hokifani25]

Väitän, että yksi suurimmista ongelmista Tepsin ja koko Liigan kannalta on Liigan tv-oikeuksien siirtyminen kokonaan maksukanaville vuonna 2009. Nyt tilanne on ollut tämä jo 8 vuotta, ja vaikutukset ovat suoraan nähtävissä liigaotteluiden yleisömäärissä.

Vaikka televisiointioikeuksista varmasti tulee rahaa Liigalle, kokonaisuudessaan vaikutus on ollut selkeästi negatiivinen liigaseurojen kannalta. Tämä vaikutus tulee kahta eri kautta:

Ensinnäkin kun jokaisen pelin voi katsoa Ruutu+ -palvelusta halvemmalla hinnalla ja useimmiten paremmasta kuvakulmasta kuin hallilla tarvitsematta vaivautua minnekään kotisohvalta, ei ole ihme, että yleisömäärät liigaotteluissa ovat vähentyneet.

Toinen ja pidemmällä aikavälillä paljon vakavampi vaikutus tulee sitä kautta, että koska TV:n ilmaiskanavilla ei nykyään näytetä edes satunnaisia pelejä ilmaiseksi kaikelle kansalle, on liigakiekkoilun tunnettavuus ja kiinnostavuus kärsinyt vakavasti ns. kansan syvien rivien joukossa. Vielä 2000-luvun alussa liigamatsit olivat yleinen kahvipöytäkeskustelujen aihe työpaikoilla ja tuttavien kesken, nähtäessä eri paikkakunnilta olevien sukulaisten kesken monesti heitettiin herjaa Liigan runkosarjasijoitusten mukaan jne...

Tätä kaikkea ei enää tänä päivänä tapahdu ainakaan läheskään samassa mittakaavassa. Väitän, että nykyään on paljon ihmisiä, joille tekee vaikeuksia nimetä edes puolta Liigassa nykyisin pelaavista seuroista. Lätkän seuraamisesta on tullut entistä enemmän lajiniilojen inside-juttu, ns. hardcore-fanit kyllä ostavat Ruutu-paketin ja käyvät säännöllisesti hallilla, mutta Liigan näkyvyys ja profiili satunnaiskatsojien silmissä on kärsinyt valtavasti. Monilta sellaisilta ihmisiltä, jotka aikoinaan katsoivat telkkarista pari peliä kuukaudessa ja kävivät silloin tällöin hallilla on jäänyt lätkän seuraaminen kokonaan, ja tämä näkyy suoraan liigaseurojen taloudessa.

Ja miksi uskon, että merkittävä osa tästä johtuu nimenomaan Liigan televisioinnin siirtymisestä kokonaan maksukanaville?

Tähän on olemassa ihan helppo vertailukohta. Jokakeväiset MM-kisat kyllä keräävät töllön ääreen edelleen lähes saman määrän ihmisiä kuin aiemminkin, ja monet jääkiekkoa satunnaisesti seuraavat aktivoituvat nimenomaan kerran vuodessa MM-kisojen aikaan. Selitystä tähän on vaikea keksiä mistään muusta kuin siitä, että lätkän MM-kisat ovat edelleen olleet suurimmalta osin koko kansan katsottavissa ilmaiskanavilta ja täten säilyttäneet suosionsa ja huomioarvonsa laajemman yleisön silmissä.

Toki Liigan pienentyneisiin yleisömääriin löytyy monta muutakin syytä ja tekijää, mutta tässä mielestäni yksi merkittävimmistä mikä jää näissä keskusteluissa monesti aivan liian vähälle huomiolle...

 

[Mänizeri]

Mielessäni olen hahmotellut kaavaa maksavalle yleisömäärälle noin keskimäärin runkosarjassa:

TPS: 3000 - 4000 katsojaa.
Vastustaja: 0-3000 katsojaa.
Viikonpäivä: 0-1500 katsojaa

Runkosarjassa 8000 taitaa olla sellainen haamuraja maksaville tällä hetkellä ilman spesiaalijuttuja. TPS vaihteluväli tulee menestyksen kautta. Vastustajan ollessa esim. HIFK se voi vaikuttaa jopa 3000 ihmisen aktivoitumiseen ja kun se on esim. Jukurit tiistaina niin murheelliseksi jää kokonaislukema. Ja kun pelipäivä on lauantai, se saanee myös väkeä liikkeelle + vieraskannattajat.

En siis ole vielä testannut tätä, mutta ajattelin jossain vaiheessa yrittää tsekata parin kolmen viime kauden yleisömääriä jos aika antaa myöden. ( Nyt on vain pahuksen kiireistä elämä, että saas nähdä. ) Että olisiko tietyillä vastustajilla sama vaikutus per kerta ja olisiko viikonlopun vaikutus tämän suuruinen per vastustaja.

Voipi olla, että tämä perstuntuma on ihan pielessäkin. Mutta heitetään nyt tällainen raakile tänne kiivaan keskustelun keskelle.

 

[Mr.Fox]

Ehkä noihin Porin yleisömäärin on hiukkasen vaikuttanut sekin, että hallia on laitettu isolla kädellä uusiksi.

Mun käsittääkseni Turkuhalliakin laitettiin kesällä 2016 melko lailla uusiksi.

Saatan olla asiassa väärässäkin, mutta melko mahdottomalta tuntuu ajatuksesi porilaisten yht'äkkisestä kiinnostuksesta rakennustaiteeseen. Meinaat siis että noin tuhat porilaista per Ässien kotiottelu päätti mennä Isomäen halliin katsomaan kuinka jostain käytäväkioskista saakin nykyään lihapiirakan kahdella nakilla sen yhden nakin sijaan?

Meillä on kuitenkin käytössämme SM-liigan uusin ja suurin halli - keskimäärin 10-20 vuotta uudempi kuin muilla paikkakunnilla. Hallia ollaan lisäksi uusittu ja ajanmukaistettu tasaisin väliajoin. Fasiliteetit pitäisi olla siis Turussa olla kunnossa. Ei nyt ainakaan mun mieleeni tule lähteä hallille katsomaan jotain uudistettua burgeribaaria. Totta kai se varmasti tulee käytyä tarkistamassa, kun olen jo paikan päällä. Se ei kuitenkaan vaikuta pätkääkään mun lähtöpäätökseeni. Ajattelevatko porilaiset mahdollisesti täysin eri tavoin?

Halpojen lippujen/kausareiden huutelussa toistuu jännä kuvio. Ensin halutaan halpoja lippuja, ja sitten kun sanotaan että niitä on jo saatavilla niin vastataan, että ne ovat väärään katsomoon ja/tai vääriin peleihin.

Mä olen ainakin koko ajan puhunut edullisista kausikorteista. Niillä kaupunkilaiset saadaan seuran taakse. Tämä sama kuvio on toiminut jo Bernissä ja Porissa - hyvin todennäköisesti useissa muissakin kaupungeissa ja monissa eri lajeissa. Nämä kaksi ovat vain sellaisia, joista mulla on käytännön kokemusta.

Väärästä katsomosta mainitsen yhden pienen yksityiskohdan! Totta helvetissä meikäläinenkin voisi käydä kesällä ostamassa sen edullisen 99EUR kausikortin Mutkaan ja lopettaa huutelun täällä. Kävisin sillä kortilla hallilla ehkä puolet kotimatseista - ja niihinkin etsisin jonkun vapaan jakkaran tai seuraisin ottelua pubin puolelta. Olisiko tämä sitten oikein näitä HC-kannattajia kohtaan? Ainakin huhujen mukaan näinhän on paljon tehty. Eikö jo pelkästään tämä viittaa siihen, että edullisille kausikorteille olisi kysyntää myös kannattajakatsomon ulkopuolelle?

Vaikuttaa aika epätodennäköiseltä, että kysynnän hintajousto olisi TPS:n ottelutapahtumassa sellainen, että lippujen hintaa laskemalla käännettäisiin seuran taloudellinen tulos nousuun.

Tämä ketju kyllä liittyy enemmän yleisömäärän nostattamiseen. TPS:n taloudelle on aivan oma ketjunsa.

Jos ette usko, niin avatkaa excel ja alkakaa simuloida kuinka paljon lisäkatsojia lippujen hintaa alennettaessa hallille pitäisi saada. Ja pitäkää samalla mielessä minkälaista porukkaa hallilla käy tai voisi käydä ja kuinka hintasensitiivisiä nämä lippujen hinnan suhteen ovat.

Kyse on tällä hetkellä yläkatsomosta - ja erityisesti niihin myytävistä kausikorteista!

Tällä hetkellä yläkertaan on myyty 0kpl kausikortteja. Tästä seura on saanut tuloja 0EUR. Mä en tarvitse edes Exceliä siihen, että osaan laskea kuinka monta lisäkatsojaa yläkertaa pitäisi saada, että tulos olisi parempi kuin 3.942 tyhjää, punaisena hohtavaa jakkaraa joka saatanan arkimatsissa.

Olen aika varma, että samaa simulointia on tehty myös TPS:n toimistolla.

Olet siis "aika varma"?

Vastaavasti mä en ole yhtään vakuuttunut siitä, että TPS:n toimistolla mietittäisiin edes hetken tällaisia asioita. Pari kautta sitten kausikorttien hintaa nostettiin parillakympillä. Asiasta keskusteltiin melko paljon mm. tässä ketjussa. Yhtään järkevää selitystä ei tullut sille, että miksi kausikorttien hintoja nostettiin. Oliko siihen mitään syytä? Edellisellä kaudella oltiin painittu pohjamudissa - sijoituksena 13. sija.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on korotetut lipunhinnat tiettyjä vastustajia (IFK, KÄR, LUK, TAP, ÄSS) vastaan. Aikoinaan tälle olikin tarvetta. Turkuhallin valmistuttua vuonna 1990 kaikki liput olivat samanhintaisia vastustajasta riippumatta. Sitten alkoi kukkotappelut Helsingin Jokereiden kanssa. JOK-matsit myytiin aina loppuun viikonpäivästä tai sarjatilanteesta huolimatta. Luonnollisesti kysynnän kasvaessa JOK-matsien lippujen hintoja korotettiin. Samaten HIFK ja Rauman Lukko vetivät paikalle hyvin väkeä. Näihinkin matseihin oli vielä olemassa selkeät perusteet korottaa yksittäisten lippujen hintoja. Vuosi vuoden jälkeen, kausi kauden jälkeen näitä korotettuja lipunhintoja alkoi olla yhä useamman vastustajan kohdalla. Pahimmillaan tämä oli muistaakseni silloin, kun SM-liigassa pelasi 13 joukkuetta, ja kuutta vastaan oli käytössä korotetut lipunhinnat. Toisin sanoen puolet oli "erikoishinnoiteltuja" matseja. Mitään sellaista perustetta tälle ei ollut - hallia ei todellakaan myyty loppuun näitä kaikkia kuutta vastustajaa vastaan. Yksinkertainen syy: ahneus iski!

Joku voisi tänä päivänä käydä kysymässä toimistolta, että miksi viittä joukkuetta vastaan käytetään kahdella eurolla korotettuja lipunhintoja. Tulisiko selkeää syytä - vai olisiko vastaus jotain luokkaa... "no näin ollaan aina tehty"?

Kun minkä tahansa tuotteen kysyntä tökkii, niin hinnan alentaminen on yleensä se ensimmäinen lääke mitä tarjotaan. Tämä siksi, että se on se näennäisesti helpoin keino eikä tuon keksiminen juuri vaadi ajatustyötä.

Mitkä ovat ne syyt, että hallilla ei käy enää väkeä?

Niitähän ollaan lueteltu tässäkin ketjussa varmaan jokaisella sivulla:
- yleinen taloudellinen tilanne
- yhden ottelulipun hinnalla näkee koko kuukauden televisiosta

Hyvin pitkälti kaikki kuitenkin kulminoituu hintaan. Potentiaaliset katsojat kokevat lippujen hinnat liian korkeiksi, vai?

Seuran ei toki pidä syyllistää katsojakadosta kannattajia, nämä kyllä tulevat paikalle jos kokevat tarjooman tarpeeksi houkuttelevaksi. Mutta yhtälailla kannattajien on melko turhaa valittaa lippujen hinnoista. Niissä saattaa seuran näkökulmasta olla yllättävän paljon järkeä, ja paikalle voi aina jättää menemättä jos hinnat eivät miellytä. Ja vaikka joukko katsojia näin tekisikin, niin seuran hinnoittelupäätökset voivat silti olla oikeita.

"Seuran hinnoittelupäätökset voivat silti olla oikeita."

Tosissaanko kirjoitit tuon?

Suosittelen tutustumaan kahteen lukusarjaan:
- ensimmäinen lukusarja: TPS:n yleisökeskiarvon kehitys
- toinen lukusarja: HC TPS Turku Oy:n tilinpäätöksen voitto/tappio

Kirjoita tämän jälkeen uudestaan tuo lauseesi: "Seuran hinnoittelupäätökset voivat silti olla oikeita.".

En ymmärrä mikä pointti tällaisen marginaalitapauksen esiinnostossa oli.

Marginaalitapauksen?

Muistaakseni Porin Ässät laski 99EUR kausikortteja liikkeelle yhteensä 1.500kpl. Ensimmäiset 500kpl myytiin loppuun parissa vuorokaudessa, toiset 500kpl parissa viikossa ja kolmannestakin 500kpl:n erästä myytiin 300+kpl ennen juhannusta. En ole varma löytyvätkö nämä uutiset vielä Porin Ässien kotisivuilta. Aikaisempina vuosina Porin Isomäen seisomakatsomoon oli myyty muistaakseni noin 300kpl kausikortteja. Toisin sanoen kausikortteja myytiin noin 1.000kpl enemmän kuin aikasempina vuosina - samalla Porin Ässien yleisökeskiarvo nousi yli 1.000 katsojalla per ottelu.

Marginaalitapaus mikä marginaalitapaus!

Lisäksi laskelmastasi puuttuu erittäin oleellinen tulovaikutustekijä. Seurahan ei hinnoittele noita lippuja asiakaskohtaisesti. Samalla kun parille stadilaistuneelle hitsarille on tarjottu mahdollisuus ostaa 99€ kausari neljän irtolipun asemasta, niin on saatettu alentaa 200 perusporilaisen lajitoverin kausarin hintaa esim. 300€ --> 99€. neutraalilta näyttävä kustannusvaikutus olikin ehkä -40k€. Olen täysin varma, että ceteris paribus tämä ei seuran näkökulmasta todellakaan kannata. Kaikki välilliset vaikutukset huomioiden joskus voi kannattaa, ja joskus varmasti ei.

Kyse ei ole tästä, että jo aiemmin 200 kausikortin ostanutta perusporilaista hitsaria olisi siirtynyt halvan kausikortin perässä seisomakatsomoon. Kyse on siitä, että Porin Ässät sai noin tuhat uutta kausikorttilaista.

Olet varmasti tälläkin palstalla nähnyt kuinka tärkeä se yläkatsomo on joillekin. Aivan vastaavasti se alakatsomo on ihan yhtä tärkeä joillekin. Nyt vetelen mutulla, mutta käsittääkseni alakerran kausikorteista suurin osa (korjatkaa, jos olen väärässä) on yritysyhteistyökumppanien paikkoja. Siirtäisivätkö yritykset asiakkaansa alakerran katkarapupaikoilta yläkerran tuulipukupaikoille, jos yläkertaan myytäisiin edullisia 99EUR kausikortteja?

 

[Taikajim]

Olisi kiva tietää, mitä muuta TPS:n markkinointi teki Jukurit-ottelun markkinoimiseksi kuin lehti-ilmoitukset ja "some-hömpät" ?

First of all: Tiistaipeli mestisjengiä vastaan. Noiden ykköspakki olis meiän 6-7 pakki...

2nd: tää on Turku eikä mikään Oulu, missä menestys vasta uusi asia kansalle. Siihen vielä turkulainen asenne päälle ni...

Kolmanneks: miten hemmettissä sä markkinoit 24.01.2017 tiistaipeliä JUKUREITA vastaan.

Neljänneks: kannattaako lopulta tiistaipeliä edes markkinoida muuten kuin lehti ja valoständimainoksin? Meinaan et low risk, low loss vs. risk, pretty certain loss...

Ja lopuksi ni olihan toi nyt karmee yleisömäärä ku 11k hallin kapasiteetti, eikä tää mikään kainuun talousalue ole.

 

[khufu]

Manttulta ja Hokifanilta erittäin ansiokkaita kannanottoja keskusteluun. Olen näistä ensin mainitun kanssa varsin paljon samaa mieltä siitä, mihin suuntaan pitäisi lähteä ja mitä yrittää tehdä. Helppoa tuo ei ole.

 

[Hokifani25]

Mitä lippujen hinnoitteluun tulee, niin totuus on se, että vaikka matseissa käymisestä maksettaisiin pari euroa per katsoja, niin hallille tuskin tulisi mitään yleisöryntäystä nykytilanteessa. Jääkiekon seuraaminen ei vaan nykyään kiinnosta ihmisiä samassa määrin kuin joskus ennen. Merkittävin tekijä tässä on varmaankin ihmisten vapaa-ajan viettotapojen monipuolistuminen, nykyään on niin paljon muitakin tapoja ihmisille viettää vapaa-aikaansa.

Se mitä hinnoittelun suhteen on mielestäni tehtävissä olisi siirtyä entistä enemmän "lentoyhtiötyyppiseen" hinnoitteluun. Tarkoitan tällä sitä, että vieläkin vahvemmin pitäisi pyrkiä siihen, että ostamalla matsilipun aikaisemmin sen saisi halvemmalla ja sitten viime hetken lippuostokset olisivat kaikkein kalliimpia.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ostaessani nyt ottelulipun jonnekin maaliskuun viimeisen runkosarjan kotipeliin TPS-Ässät minun pitäisi saada se jollain 10 eurolla parhaille katsomopaikoille. Sitten hinnat koko ajan nousisivat varsinaisen ottelupäivän lähestyessä. Samoin lipunhintoja pitäisi voimakkaammin muuttaa kysynnän mukaan ts. TPS-Tappara peliin liput maksaisivat tuplasti enemmän kuin TPS-Jukurit peliin näin esimerkkinä.

Näin saataisiin sitoutettua ihmisiä ostamaan lippunsa otteluihin jo hyvissä ajoin, saisihan lipun sitä halvemmalla mitä aikaisemmin sen ostaisi. Samalla hallin tullessa koko ajan entistä täydemmäksi pelipäivän lähestyessä myös ihmisten into tulla hallille kasvaisi samassa suhteessa kun tietäisivät hallin täyttyvän koko ajan lisää ja tunnelman näin parantuessa. Samalla kannattaisi tehdä hallilla käymiseen kannustavia lippupaketteja, esimerkiksi käydessäsi kolmessa kotipelissä saat liput neljänteen ilmaiseksi jne...

Samankaltaisella hinnoittelusysteemillähän esimerkiksi Onnibus onnistui valtamaan merkittävän osan koko Suomen bussiliikenteestä, ja samankaltaisia esimerkkejä on myös monelta muulta alalta. Pitäisi ymmärtää, että jokainen myyty lippu on kuitenkin parempi kuin ei lippua ollenkaan. Joka tapauksessa merkittävä osa liigaseurojen tuotoista tulee hallilla kulutettavista oheispalveluista pelkkien lipputulojen lisäksi. Ruotsinlaivoillekin myydään lippuja halvalla, koska laivayhtiöt tietävät ihmisten joka tapauksessa kuluttavan huomattavia summia rahaa laivalla. Pienemmässä mittakaavassa ihan sama pätee varmasti myös Tepsin osalta.

 

[Taikajim]

Tohon erikseen kysyn teiltä mahollisilta sisäpiiriläisiltä ja muuten vaan asiantuntijoilta semmosta, että jos miettii et mielummin 46 peliä kaudessa, yläkerta aina auki ja yleisökeskiarvo koko runkkarilta vaikka 5500. Niin eikö tepsi tee parempaa tulosta, kun kotipelejä 30, yleisökeskiarvo 4200(heitän näitä numeroita kyllä sitte ihan päästä), yläkerta kiinni puolet kotipeleistä... niin eikös toi oo mahollisesti tuottosampi kaava vaikka halli "tyhjänä"?

 

[khufu]

...

Täsmennetään ja avataan nyt hiukan omaa mielipidettä, vaikka ei ollut tarkoitus avata tästä aiheesta enää mitään megalomaanista foorumivääntöä.

Uusitussa Isomäen hallissa en ole käynyt, mutta olen ymmärtänyt että tehdyt muutokset olivat vielä hiukan mittavampia kuin Turussa. Jokainen voi sitten ihan henkilökohtaisesti arvioida tämän vaikutusta yleisömääriin. Tuhat katsojaa oli täysin oma keksintösi, tällaista en väittänyt.

Ja sikäli kun talous ei liity mitenkään aiheeseen, niin voidaan todeta että lipun hinnan pitäisi olla -1000€ ja lyödä tämä ketju lopullisesti säppiin. Ongelma ratkaistu.

En ole edelleenkään varma sisäistitkö sitä, että lippujen hintojen muutokset vaikuttavat paitsi niihin ylimääräisiin myytäviin lippuihin (lisätuloa) että lippuihin, jotka myytäisiin muutenkin (tulonmenetys).

Ja sikäli kun kirjoitin yleisellä tasolla seuran oikeista hinnoittelupäätöksistä, en ottanut millään tapaa kantaa minkään yksittäisen seuran mihinkään yksittäiseen hinnoittelupäätökseen. TPS:n tapauksessakaan niitä hinnoittelupäätöksiä ei tehdä yhtä kappaletta, vaan kauden aikana satoja. Hinnoittelupäätösten laadusta ei voi myöskään tehdä mitään johtopäätöksiä pelkästään seuran yleisökeskiarvon ja taloudellisen tuloksen kehitystä analysoimalla. Molempiin tekijöihin vaikuttaa moni muukin asia.

Kirjoittelemasi tarina helsinkiläistyneistä porilaisista oli nimenomaan marginaalitapaus, jonka varassa hinnoittelypäätöksiä ei tehdä.

Viimeisessä kappaleessa oli arvokas pointti. Sikäli kun voidaan luottaa siihen, että yläkatsomojen halvat kausarit eivät vie kysyntää alakatsomoiden kalliimmilta kausareilta (asiakkaina yritykset jotka ostavat joka tapauksessa parhaita paikkoja), niin noissa on erittäin paljon enemmän järkeä.

 

[Mr.Fox]

Uusitussa Isomäen hallissa en ole käynyt, mutta olen ymmärtänyt että tehdyt muutokset olivat vielä hiukan mittavampia kuin Turussa. Jokainen voi sitten ihan henkilökohtaisesti arvioida tämän vaikutusta yleisömääriin. Tuhat katsojaa oli täysin oma keksintösi, tällaista en väittänyt.

Vastaan nyt vain yhteen kohtaan.

Tuhat katsojaa ei ole oma keksintöni. Sen verran Porin Ässien yleisökeskiarvo nousi kaudesta 2014-15 kauteen 2015-16.

2014-15 - 3.988
2015-16 - 5.053
Lähde: SM-liigan kotisivut

Mistä tämä nousu sitten johtui?

10.10.2015 - MTV3: Ässät pääsee viimein kotihalliin - kausikortit revittiin käsistä

Laitan tähän nyt valittuja lainauksia tekstistä. Haastateltavana on Porin Ässien silloinen toimitusjohtaja Jukka Hirsimäki.
"- Seisomakatsomo on porilaisille tärkeä asia. Siihen ei haluttu koskea remontin yhteydessä. Seisomakatsomo on meillä keskiössä tunnelman luomisessa. Mutta koska täyttöaste oli laskemaan päin, niin jotain piti keksiä, Hirsimäki sanoo.

Niinpä Ässät lanseerasi viime keväänä kovan kampanjan. Kausikortteja myytiin 99 euron hintaan.

- Niitä meni 1300 kappaletta. Se oli todella kova määrä. Edelliskautena kausikortteja seisomakatsomoon meni vähän yli 200 kappaletta. Meidän kevään kampanja oli äärettömän aggressiivinen. Se kyllä ylitti kaikki odotukset. Toiveissa oli myydä 500 korttia, mutta ne menivät kahdessa tunnissa."

Kerrotko nyt vielä lisää satujasi, että porilaiset menivät sankoin joukoin ihmettelemään uudistunutta Isomäen jäähallia? Vai... alkaisiko jo pikkuhiljaa sinunkin kaaliisi mennä, mikä merkitys on kausikorttien hinnoittelulla? Jos Jukka Hirsimäen kommentit eivät riitä, niin yhtä hyvin voisin alkaa puhua seinille.

 

[Mr.Fox]

Viimeisessä kappaleessa oli arvokas pointti. Sikäli kun voidaan luottaa siihen, että yläkatsomojen halvat kausarit eivät vie kysyntää alakatsomoiden kalliimmilta kausareilta (asiakkaina yritykset jotka ostavat joka tapauksessa parhaita paikkoja), niin noissa on erittäin paljon enemmän järkeä.

Sikäli tähän voidaan luottaa, että eihän Porissakaan yritykset siirtäneet istumapaikkakausikorttejaan seisomakatsomoon, vaikka 99EUR kausikortti lanseerattiinkin.

Edellisessä viestissäni näytin Porin Ässien yleisökeskiarvon kehityksen kaudesta 2014-15 kauteen 2015-16. Toistan sen vielä.

2014-15 - 3.988
2015-16 - 5.053
Lähde: SM-liigan kotisivut

Mitä Porissa tehtiin tässä välissä? Lanseerattiin 99EUR kausikortit katsomonosaan, jonka täyttöaste oli laskemaan päin.

Turun Palloseuran yleisökeskiarvon kehitys kaudesta 2014-15 kauteen 2015-16.

2014-15 - 5.444
2015-16 - 5.175
Lähde: SM-liigan kotisivut

Mitä Turussa tehtiin tässä välissä? Korotettiin kausikorttien hintoja 20EUR.

11.05.2015 - JA: Kettuherran vertailu TPS:n kausikorttien hinnoista

Onneksemme TPS:n toimistolla tiedetään ratkaisu ketjun otsikon kysymykseen.

Kysymys: "Miten saadaan yleisömäärät nousuun?"
Vastaus: "Korotetaan kaikkien kausikorttien hintoja maltillisella 20 eurolla."

Hinnat 2014-15:
A- ja C-katsomot 875 €
C-katsomon alarivit (rivit 1–4) 520 €
B1- ja B2-katsomot 520 €
Gigantti Klubi 520 €
D-pääty ja yläkatsomot (E-, F- ja H-kats.) 400 €
Tyött./Eläk./inva (D-, E-, F- ja H-kats.) 290 €
Kannattajakatsomo - istuma (B3) 199 €
Kannattajakatsomo - seisoma (B4 ja C1-lohko) 129 € (loppu)
Opiskelijat (F2-katsomo) 129 € (loppu)

Hinnat 2015-16:
A- ja C-katsomot 895€
C-katsomon alarivit (rivit 1-4) 540€
B1- ja B2-katsomot 540€
Gigantti Klubi 540€
D-pääty ja yläkatsomot (E-, F- ja H-kats.) 420€
Tyött./Eläk. (D-, E-, F- ja H-kats.) 310€
Kannattajakatsomo - istuma (B3) 219€
Kannattajakatsomo - seisoma (B4 ja C1-lohko) 149€
Opiskelijat (D2-katsomo) 149€

Kausikorttien hintoja korottamalla Turussa saatiin yleisökeskiarvon laskua lähes 300 henkeä per ottelu. Porissa (tiettyjen) kausikorttien hintaa laskemalla saatiin yleisökeskiarvo nousemaan yli tuhannella hengellä per ottelu.

Onneksi joku on sentään vielä "melko varma", että "TPS:n toimistolla simuloidaan kuinka paljon lisäkatsojia lippujen hintaa alennettaessa hallille pitäisi saada".

 

[Starbuck]

Pakko sanoa, että tykkään Ketun tyylistä. Faktoja latomalla katkoo lohikäärmien päitä irti.

Paljonkohan TPS myy niitä kausareita kausittain? Löytyykö mistään tämmösiä tilastoja?

 

[Mr.Fox]

Paljonkohan TPS myy niitä kausareita kausittain? Löytyykö mistään tämmösiä tilastoja?

Tarkkaa tietoa ei saa varmaan mistään! Jotain tietoa sentään löytyy:

2013-14 - lähde: IS Urheilusanomat Kausiopas 2013-14
Kausikortit, tavoite/viime kausi: 2.500/2.100

2014-15 - lähde: IS Urheilusanomat Kausiopas 2014-15
Kausikortit, tavoite/viime kausi: 2.500/2.100

2015-16 - lähde: IS Urheilusanomat Kausiopas 2015-16
Kausikortit, tavoite/viime kausi: 2.100/2.050

Henkilökohtaisesta syystä johtuen kauden 2016-17 kausiennakko jäi ostamatta, joten sen osalta en voi sanoa juuta enkä jaata. Joka tapauksessa tästä nähtäneen, että TPS:n kausikorttimyynti liikkuu vuosittain 2.000-2.100 kappaleen välissä. Oman käsitykseni mukaan näistä 60-70% menee suoraan yhteistyökumppaneille. Esim. Radio Auran Aallot saa kausittain 14 kausikorttia irtolippuina D3-katsomosta jaettavaksi kuuntelijakilpailuidensa palkintoinaan. Pelaajien vaimot, tyttöystävät ja muut perheenjäsenet istuvat katsomonosassa A2. Jokainen pelaaja saa (tai ainakin SAI Jani Kiviharjun/Kalle Sahlstedtin aikoihin) kaksi "kausikorttia" vaimoilleen ja tyttöystävilleen. Tiedän tämän varmaksi istuttuani kerran Stounin antamalla lipulla yhdessä TPS-ILV -matsissa (11-0 - EDIT: 25.11.1999) Linda Lampeniuksen vieressä. En muuten koskaan kysynyt Stounilta, että kumpi meistä oli se "vaimo" ja kumpi "tyttöystävä"...

Olisi erittäin kiinnostavaa tietää, kuinka monta kausikorttia HC TPS Turku Oy myy vuosittain yksityishenkilöille. Henkilökohtainen arvioni on noin 500-600kpl. Arvioni saa ketä tahansa tulla todistamaan koska tahansa vääräksi. Muistaakseni kaudella 2014-15 laskin, että yläkatsomoihin oli myyty 124kpl kausikortteja + 67 opiskelijahintaista kausikorttia. Viesti löytynee tästä viestiketjusta. Tähän noin pariinsataan voitaneen huoletta lisätä kaikki kannattajakatsomo Mutkaan myydyt kausikortit eli noin... 350kpl? Hm... ovatkohan nämä kaikki vajaat parisataa yläkerran kausikortin ostajaa vaihtaneet paikkansa alakertaan vai onko HC TPS Turku Oy yksinkertaisesti menettänyt yhdellä typerällä päätöksellään noin parisataa koko kauden asiakastaan + irtolippuostajat?

Kuinka monta yksityishenkilöä on ostanut kausikortin kaudelle 2016-17 alakatsomoihin lukuun ottamatta kannattajakatsomoita? (tähän kysymykseen haluaisin oikeasti vastauksen)

Tiedän varmaksi yhden - vaikka nimeltä - katsomossa C3. Sama ukko - entinen fysiikan/kemian maikkani - on istunut samalla jakkaralla Turkuhallin valmistumisesta saakka vuodesta 1990 - ja sitä ennen 15 vuotta samalla jakkaralla Kupittaalla. Nimen jätän mainitsematta, mutta sekin on tullut esille (tässä ketjussa?), sillä TPS palkitsi hänet jollain 40-vuotisjuhlapaidalla pari kautta/puolitoista vuotta sitten.

Pienenä kuriositeettina (lue= potkuna suoraan kiveksille): Porin Ässät myy 1.300+ kausikorttia pelkästään seisomakatsomoon - käytännössä KAIKKI - siis KAIKKI - yksityishenkilöitä (+ muut kausikortit = Porin alueen hitsausyritykset)...

EDIT: lisätty ottelun päivämäärä

 

[MustaHaukka]

Tarkkaa tietoa ei saa varmaan mistään! Jotain tietoa sentään löytyy:

2013-14 - lähde: IS Urheilusanomat Kausiopas 2013-14
Kausikortit, tavoite/viime kausi: 2.500/2.100

2014-15 - lähde: IS Urheilusanomat Kausiopas 2014-15
Kausikortit, tavoite/viime kausi: 2.500/2.100

2015-16 - lähde: IS Urheilusanomat Kausiopas 2015-16
Kausikortit, tavoite/viime kausi: 2.100/2.050

Henkilökohtaisesta syystä johtuen kauden 2016-17 kausiennakko jäi ostamatta, joten sen osalta en voi sanoa juuta enkä jaata. Joka tapauksessa tästä nähtäneen, että TPS:n kausikorttimyynti liikkuu vuosittain 2.000-2.100 kappaleen välissä. Oman käsitykseni mukaan näistä 60-70% menee suoraan yhteistyökumppaneille. Esim. Radio Auran Aallot saa kausittain 14 kausikorttia irtolippuina D3-katsomosta jaettavaksi kuuntelijakilpailuidensa palkintoinaan. Pelaajien vaimot, tyttöystävät ja muut perheenjäsenet istuvat katsomonosassa A2. Jokainen pelaaja saa (tai ainakin SAI Jani Kiviharjun/Kalle Sahlstedtin aikoihin) kaksi "kausikorttia" vaimoilleen ja tyttöystävilleen. Tiedän tämän varmaksi istuttuani kerran Stounin antamalla lipulla yhdessä TPS-ILV -matsissa (11-0 - EDIT: 25.11.1999) Linda Lampeniuksen vieressä. En muuten koskaan kysynyt Stounilta, että kumpi meistä oli se "vaimo" ja kumpi "tyttöystävä"...

Kauden 2016-2017 luvut ovat 1900/1800.

 

[khufu]

Vastaan nyt vain yhteen kohtaan.

Tuhat katsojaa ei ole oma keksintöni. Sen verran Porin Ässien yleisökeskiarvo nousi kaudesta 2014-15 kauteen 2015-16.

2014-15 - 3.988
2015-16 - 5.053
Lähde: SM-liigan kotisivut

Mistä tämä nousu sitten johtui?

10.10.2015 - MTV3: Ässät pääsee viimein kotihalliin - kausikortit revittiin käsistä

Laitan tähän nyt valittuja lainauksia tekstistä. Haastateltavana on Porin Ässien silloinen toimitusjohtaja Jukka Hirsimäki.
"- Seisomakatsomo on porilaisille tärkeä asia. Siihen ei haluttu koskea remontin yhteydessä. Seisomakatsomo on meillä keskiössä tunnelman luomisessa. Mutta koska täyttöaste oli laskemaan päin, niin jotain piti keksiä, Hirsimäki sanoo.

Niinpä Ässät lanseerasi viime keväänä kovan kampanjan. Kausikortteja myytiin 99 euron hintaan.

- Niitä meni 1300 kappaletta. Se oli todella kova määrä. Edelliskautena kausikortteja seisomakatsomoon meni vähän yli 200 kappaletta. Meidän kevään kampanja oli äärettömän aggressiivinen. Se kyllä ylitti kaikki odotukset. Toiveissa oli myydä 500 korttia, mutta ne menivät kahdessa tunnissa."

Kerrotko nyt vielä lisää satujasi, että porilaiset menivät sankoin joukoin ihmettelemään uudistunutta Isomäen jäähallia? Vai... alkaisiko jo pikkuhiljaa sinunkin kaaliisi mennä, mikä merkitys on kausikorttien hinnoittelulla? Jos Jukka Hirsimäen kommentit eivät riitä, niin yhtä hyvin voisin alkaa puhua seinille.

Nämä tahalliset väärinymmärrykset ovat hiukan rasittavia.

Kyllä, yleisökeskiarvo nousi tuhannella, se on fakta mitä en ole kiistänyt. Se on sen sijaan oma olkiukkosi, että olisin väittänyt hallin perusparannuksen nostaneen yleisökeskiarvoa tuhannella. Siitä, mikä tuon yleisökeskiarvon nousemisen aiheutti meillä ei ole käytössämme samanlaista faktaa kuin itse yleisökeskiarvosta. Se, että 99€ kausareita myytiin 1300 kpl ja tuhat enemmän kuin edellisellä kaudella ei ole tuollainen fakta, vaikka kuinka monesti tuota asiaa jankkaisit. Suuri osa tuosta kausarikysynnästä korvasi muuta lippumyyntiä. Harvemmin kun seisomakatsomoon kausarin ostavat ihmiset ovat jääkiekkoa seuraamattomia satunnaiskatsojia.

Jos nyt hiukan rauhoittuu ja yksinkertaistuksien sijasta hetken miettii mikä yleisökeskiarvoon on vaikuttanut, niin tulee ainakin mieleen sopuhintaiset liput, parantuneet palvelut/halli, edelliseen liittyvä "uutuusarvo", onnistunut ja agressiivinen markkinointi ja se että kaiken edellä mainitun ansiosta on saatu aikaa positiivista itseään ruokkivaa hypeä Ässien ympärille.

Ja kuten edellä toin ilmi, niin seuran näkökulmasta hinnoittelupäätöksiin liittyy oleellisesti näiden päätösten vaikutus taloudelliseen tulokseen. Ymmärrän, että kannattajan näkökulmasta tämä on sivuseikka, mutta jos seuran päätöksiä kritisoi niin olisi hyvä ymmärtää miten ja millä kriteereillä niitä päätöksiä tehdään.

 

[Daenboudian]

Faktat ovat faktoja ja tilastot tilastoja, mutta nekin ovat yllättävän vaarallisia. Niitä voi kukin tulkita juuri oman agendan mukaisesti. Jos tekisi kvalitatiivisen tutkimuksen esimerkiksi TPS:n 20 € hinnankorotuksesta kausikortteihin ja vertaisi sen korrelaatiota yleisökeskiarvoon, poissulkien kaikki muut tekijät, niin missä liikutaan välillä [-1,1]?

Pitää katsoa kokonaiskuvaa. 2000-luvun vaihteessa TPS:n yleisökeskiarvo liikkui yli 7000:ssa. 2010-luvulle tultaessa se putosi 6000:een. Nyt liikutaan 5000:ssa. Laskeva trendi, jossa kausikortin hinnanmuutokset ovat suhteellisen pieni tekijä. Ero keväästä 2000 kevääseen 2017 on -33,7 %.

TPS oli kaiken voittanut, varakas, koko Euroopan suurseura. Seura siirtyi operoimaan Suomen uusimpaan, isoimpaan ja hienoimmalle areenalle. TPS oli iso juttu Turussa ja Torniossa. Jääkiekko oli nosteessa muun muassa MM95 ansiosta. On ymmärrettävää, että yleisömäärät oli korkealla. Nyt pitäisi itse kunkin myöntää, että TPS on vain seura siinä missä muutkin. TPS ei menestynyt enää tuttuun malliin ja ensimmäisenä hävisi menestyshiihtäjät. Kun henkilö X jää pois peleistä, jää helposti myös henkilön X kaveri Y. Keväällä 2007 TPS ilmoitti hallituksen johdolla korpivaelluksesta. Tulot ja menot olivat sen verta ristiriidassa, ettei setelinippuja voinut enää viskoa Ruissalon laiturilta mereen. Taas hävisi osa niin kutsutusta vakiomassasta.

Urheilun seuraaminen ja urheiluseuran kannattaminen ovat tunneperäistä, ei järkiperäistä. Jokaisella on omat syynsä sitoutua seuraan. Siihen vaikuttaa esimerkiksi seuran imago, arvot ja perinteet. Jos seuraa ryöpytetään kovalla kädellä sisältä ja ulkoa, niin kyllä sekin alkaa näkyä yleisömäärissä. Jos yli 30 prosentin yleisömäärän lasku tapahtui 17 vuodessa, on turha odottaa yleisömäärän kasvavan 30 prosenttia 17 kuukaudessa.

 

[Jack's wasted life]

Väitän, että yksi suurimmista ongelmista Tepsin ja koko Liigan kannalta on Liigan tv-oikeuksien siirtyminen kokonaan maksukanaville vuonna 2009. Nyt tilanne on ollut tämä jo 8 vuotta, ja vaikutukset ovat suoraan nähtävissä liigaotteluiden yleisömäärissä.

Vaikka televisiointioikeuksista varmasti tulee rahaa Liigalle, kokonaisuudessaan vaikutus on ollut selkeästi negatiivinen liigaseurojen kannalta.

Pienellä väkivallalla eilinen yleisömäärä oli noin 6464 maksanutta katsojaa, kun huomioidaan mukaan myös "maksaneet tv-katsojat" ( n.900k€/30/10€ ). TV on varmasti yksi suurimmista yleisömäärän kannibalisoijista, mutta kyllä tuossa merkittävästä rahamäärästä myös puhutaan... Ainakin vielä. Ei ole saanut Sanomakaan tuota yhtälöä toimimaan, joten ensi kauden jälkeen lienee liigallekin tarjolla huonompaa sopimusta (Sanomalta tai muualta). Ideaalitilanteessa TV-sopimusten kompensaatiota tehtäisiin enemmän seurakohtaisesti perusten katsojamääriin ja tilaajiin, mutta ei liene realisimia nykymetodein.

 

[Sure]

Muistanko oikein, että TJ puhui kauden alla ettei ilmaislippuja enää jaeta? Jos näin on, niin sillä on varmasti oma alentava vaikutuksensa katsojamääriin. Niin ilmoitettuhin kuin todellisiinkin. Itse olen ainakin joskus ihmetellyt kausiennakoissa esitettyjä lukuja budjetoiduista lipputuloista ja katsojamääristä. Eli odotetut lipputulot suhteessa moniin muihin seuroihin ovat olleet hämmästyttävän pienet ja siitä laskettu lipun keskihinta alhainen. Ilmeisesti sponssatut liput on sitten tuloutettu jollekin muulle momentille kuin lipputulot? Jollain teistä on varmaan tästä parempaa faktaa?

 

[Mr.Fox]

Kyllä, yleisökeskiarvo nousi tuhannella, se on fakta mitä en ole kiistänyt. Se on sen sijaan oma olkiukkosi, että olisin väittänyt hallin perusparannuksen nostaneen yleisökeskiarvoa tuhannella. Siitä, mikä tuon yleisökeskiarvon nousemisen aiheutti meillä ei ole käytössämme samanlaista faktaa kuin itse yleisökeskiarvosta.

Yleisökeskiarvo nousi tuhannella, mutta se EI ollut (seisoma-) kausikorttien hinta, joka tuon yleisökeskiarvon nousun aiheutti, vaikka itse toimitusjohtaja kävi mediassa niin kertomassa? Minkälaista faktaa siis tarvitset yleisökeskiarvon nousun taustalle, että lopetat itkusi?

Se, että 99€ kausareita myytiin 1300 kpl ja tuhat enemmän kuin edellisellä kaudella ei ole tuollainen fakta, vaikka kuinka monesti tuota asiaa jankkaisit. Suuri osa tuosta kausarikysynnästä korvasi muuta lippumyyntiä. Harvemmin kun seisomakatsomoon kausarin ostavat ihmiset ovat jääkiekkoa seuraamattomia satunnaiskatsojia.

Mmm... lyöhän tästä väitteestäsi nyt faktaa pöytään!

Oletkohan edes koskaan käynyt Porissa vuorokautta pidempään ja tiedätköhän minkälaiset ihmiset ostavat lippunsa Porin Isomäen seisomakatsomoon? Mä kysyn tätä nyt sellaisena henkilönä, joka on neljä vuotta asunut Porissa. Ihan oikeasti älä tule selittelemään mitään markkinointimiehen hintajousto-/kysyntä-tarjonta-paskaa tässä asiassa. Sano ihan suoraan kuinka porilaiset käyttäytyvät, missä arvossa porilaiset Ässiä pitävät tai ole hiljaa! Mä voin neljän vuoden kokemuksella sanoa mitä Porin Ässät tarkoittaa porilaisille. Mä haluaisin sitä, että TPS tarkoittaisi samaa turkulaisille. Sitä ei yksikään markkinointipelle pysty luomaan, mutta moni sen pystyisi tuhoamaan. Pohdi vaikka asiaa miettimällä ensin, että mitä Jari Korpisalo merkitsi porilaisille ja vertaa sitä siihen, mitä Kai Nurminen merkitsi turkulaisille.

Ole hyvä ja kerro minkälaiset ihmiset Porissa ostivat kaudella 2015-16 kausarin seisomakatsomoon! Sulla kun tuota kompetenssia näyttää riittävän senkin arvioimiseen. Yhden järvenpääläisesimerkin avulla mä vahingossa kuvittelin osoittaneeni kuinka tavalliset ihmiset päätyivät Porin Ässien kausikortin omistajaksi. Lisää tarinoita voi tietysti koska tahansa käydä lukemassa esim. Jatkoajan keskustelupalstan Porin Ässien joukkuepalstalta. Kuinka moni EI-Porissa-asuva Ässä-kannattaja aikoo ostaa itselleen kausikortin, kun niitä on tarjolla kannattajalle edulliseen hintaan, vaikka ei pääsisikään joka ainoaan matsiin paikan päälle jne.

Jos nyt hiukan rauhoittuu ja yksinkertaistuksien sijasta hetken miettii mikä yleisökeskiarvoon on vaikuttanut, niin tulee ainakin mieleen sopuhintaiset liput, parantuneet palvelut/halli, edelliseen liittyvä "uutuusarvo", onnistunut ja agressiivinen markkinointi ja se että kaiken edellä mainitun ansiosta on saatu aikaa positiivista itseään ruokkivaa hypeä Ässien ympärille.

Joo-o, kaikista näistä olen samaa mieltä!

Kerropa vielä mikä näistä ei onnistu Turussa ja mistä syystä! Sama juttu on onnistunut Porissa, aiemmin Bernissä ja varmastikin muualla maailmassa. Näistä kaupungeista mulla on henkilökohtaista kokemusta, kuten olen toitottanut tällä palstalla viimeiset kolme-neljä vuotta. Kaikki lähtee sopuhintaisista ja "aggressiiivisesti hinnoitelluista" kausikorteista. Tällä saadaan kaupunkilaiset oman joukkueen taakse. Sen jälkeen alkaa kiinnostaa parantuneet palvelut/halli, edelliseen liittyvä "uutuusarvo", onnistunut ja aggressiivinen markkinointi sekä positiivinen itseään ruokkiva hype.

Siis vuosi toisensa jälkeen, esimerkki toisensa perään kaikki näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että eräs tempaus on toiminut sekä Bernissä että Porissa. Negatiiviset ajattelijat yrittävät edelleen näyttää toteen sen, että sama ei missään nimessä onnistuisi Turussa. Mikä helvetti tästä Turusta tekee niin erilaisen, että täällä ei saataisi kaupaksi 99EUR kausikortteja - ainakaan riittävää määrää nykyisellään tyhjinä oleviin yläkatsomoihin?

Vuosi toisensa jälkeen sai lukea tästäkin ketjusta, kuinka Turussa ei vaadita katsomoiden täyttämiseen muuta kuin voittava tai menestyksekäs joukkue, jolla on jotkut kasvot. Nyt kun meillä on se voittava ja menestyksekäs joukkue, jolla on Tomi Kallion (Henrik Tallinderin, Eric Perrinin...) kasvot, niin mikä helvetti on selityksenä seuraaville (kolme edellistä kotiottelua):

12.01.2017 TPS-KAL 3-2 (1-0,1-1,0-1,0-0,1-0) VL 4347
19.01.2017 TPS-KOK 5-1 (2-0,2-0,1-1) 3754
24.01.2017 TPS-JUK 3-0 (0-0,1-0,2-0) 3464

Joukkue on sarjassa kakkossijalla, joukkue on voittava ja menestyksekäs, joukkue on kova kotijoukkue (2,13ppo), joukkueella on kasvot (Tomi Kallio, Henrik Tallinder, Eric Perrin...) + muuta paskaa, jota tällä palstalla ollaan vaadittu jo vuosikausia. Silti yleisömäärä jää alle kolmenjapuolentonnin. Missä vaiheessa täällä kirjoittajilla riittää pokka myöntää, että otteluiden (kausikorttien) hinnoittelu on täysin perseestä?

Anna tulla, anna tulla lisää sitä markkinointimiehen paskaa!

Juhani "Tami" Tammisen sanoin jääkiekkobuumin luominen vaatii viisi porrasta (pyramidimalli).
KANNATTAJAT (sis. yhteistyökumppanit) - MEDIA - TUOTEPÄÄLLIKÖT - PELAAJAT - YLEMPI JOHTO

Näistä neljä kohtaa on TPS:lla hallussa: media kirjoittaa positiivisia juttuja, meillä on helvetin hyvät tuotepäälliköt (urheilutoimenjohtaja, valmennus), pelaajat ovat pelanneet meidät jo sarjan sijalle kaksi sekä ylempi johto (hpj Perkonoja, Kodisoja, Paananen) osaa asiansa. Silti pidetään katsomonosia kiinni ja pelaillaan käytännössä tyhjälle areenalle. Nimittäin ainoa, joka tässä hötäkässä on päässyt "unohtumaan" on pyramidin pohja, perusta. Yksi "pikku" juttu - kannattajat - on päässyt unohtumaan. Mun filosofiassani ilman kannattajia ei ole seuraakaan. Kun kynnettiin sijoilla 13, yleinen mielipide palstalla oli, että yleisöä tulee, kun tulee menestystäkin. No, nyt menestystä on tullut, mutta missä on yleisö?

 

[UnenNukkuja]

Se mitä hinnoittelun suhteen on mielestäni tehtävissä olisi siirtyä entistä enemmän "lentoyhtiötyyppiseen" hinnoitteluun. Tarkoitan tällä sitä, että vieläkin vahvemmin pitäisi pyrkiä siihen, että ostamalla matsilipun aikaisemmin sen saisi halvemmalla ja sitten viime hetken lippuostokset olisivat kaikkein kalliimpia.

Tällä toki saisi sitoutumaan. Jos nyt tosiaan saisin maaliskuiseen matsiin lipun edukkaammin, koittaisin sen myös muistaa maaliskuussa. Edellisellä viikolla en sopisi muita menoja, koska pyrkisin muistamaan, että lippu on jo. Työssäkäyvillä ja perheellisillä kun tuo kalenterin täyttyminen voi viedä mahdollisuuksia yhtäkkisiin päätöksiin. Omasta kaveripiiristä löytyy niin paljon tätä kiireeseen vetoavaa porukkaa, niin heidän kannaltaan tulee näitä asioita usein pohdittua.

 

[aurajoki]

Urheilun seuraaminen ja urheiluseuran kannattaminen ovat tunneperäistä, ei järkiperäistä. Jokaisella on omat syynsä sitoutua seuraan. Siihen vaikuttaa esimerkiksi seuran imago, arvot ja perinteet. Jos seuraa ryöpytetään kovalla kädellä sisältä ja ulkoa, niin kyllä sekin alkaa näkyä yleisömäärissä. Jos yli 30 prosentin yleisömäärän lasku tapahtui 17 vuodessa, on turha odottaa yleisömäärän kasvavan 30 prosenttia 17 kuukaudessa.

Hyvä esimerkki omasta elämästäni. Lupasin Forssassa asuvalle turkulaissyntyiselle pojanpojalleni ostaa nimipäivälahjaksi sen liigajoukkueen kaulaliinan, jonka hän itse valitsisi.
Hän sanoi haluavansa mieluiten HIFK:n, toiseksi mieluiten Tapparan ja kolmanneksi Ässien. Voisin itse valita, minkä näistä hänelle ostan. Kun ehdotin, että kävisikö TPS:n kaulahuivi, niin hän sanoi, ettei hän sellaista halua mistään hinnasta. Tämän pojannassikan mielipide kertoo yhden kokemuksen, miten TPS on onnistunut brändin rakentamisessaan.

Tässä ketjussa on paljon puhuttu lippujen hinnoista. Totta kai tuotteen hinnalla on aina suuri merkitys ostopäätökseen. On kuitenkin samalla aina muistettava, etteivät ihmiset juuri koskaan halua ostaa itselleen halvinta tuotetta. Halvin hinta ei ole koskaan paras keino myydä tuotetta. Se ei ole sitä myyjälle eikä ostajalle. Siksi markkinoinnilla luodaan tuotteelle mielikuva eli brändi. Se viime kädessä ratkaisee, mitä kuluttajat tuotteesta ajattelevat. Jos et hyväksy tuotteen brändiä, et osta tuotetta, vaikka se olisi kuinka hyvä tahansa.

Jotta tuotteen myyjä saisi markkinoilla pitempiaikaisia ja sitä kautta pysyvämpiä muutoksia aikaan, on markkinointitoimenpiteet kohdistettava brändin rakentamiseen eikä hinnan kanssa pelaamiseen.
Urheilumarkkinoinnissa brändin rakentaminen pitää ajatella laajasti. Osa-alueita ovat esimerkiksi: joukkue, pelaajat, organisaation arvot ja esiintyminen, suhtautuminen asiakkaisiin jne. vain muutamia mainitakseni. Jokainen jääkiekkoa vähänkin enemmän seuraava henkilö pystyy tunnistamaan HIFK:n, Tapparan ja Ässien brändikuvan. Mutta mikä on TPS:n brändikuva? Onko sitä olemassa, ja jos on, mikä on sen sisältö? Auttaako TPS:n brändi myyntiä?

TPS tarvitsisi ehdottomasti nykyaikaista urheilumarkkinointia osaavan markkinointijohtajan tai -päällikön. Sellainen organisaatiossa ilmeisesti viime syksynä hetken aikaa oli, mutta kaveri todennäköisesti huomasi, että hänelle oli tarjolla vain selänpesijän rooli, joten hän nosti kytkintä.

 

[Mr.Fox]

Nämä tahalliset väärinymmärrykset ovat hiukan rasittavia.

Vaikka kuinka luen ja luen, niin tämä markkinointihessun logiikka ei vain aukea mulle!

Kyllä, yleisökeskiarvo nousi tuhannella, se on fakta mitä en ole kiistänyt.
- - -
Siitä, mikä tuon yleisökeskiarvon nousemisen aiheutti meillä ei ole käytössämme samanlaista faktaa kuin itse yleisökeskiarvosta. Se, että 99€ kausareita myytiin 1300 kpl ja tuhat enemmän kuin edellisellä kaudella ei ole tuollainen fakta, vaikka kuinka monesti tuota asiaa jankkaisit.
- - -
Suuri osa tuosta kausarikysynnästä korvasi muuta lippumyyntiä.

Siis hetkinen...

- (seisoma-) kausikorttien myynti nousi yli tuhannella (200+ => 1.300)
- yleisökeskiarvo nousi yli tuhannella (4.000 => 5.000)
- suuri osa tuosta kausarimyynnistä korvasi muuta lippumyyntiä

Ans'kattoo'ny, että vähän hitaampikin Kettuherra pääsee mukaan vauhdikkaaseen ajatuksenjuoksuusi. JOS väitteesi mukaan suuri osa tuosta kausarimyynnistä korvasi muuta lipunmyyntiä, niin mistä helvetistä yht'äkkiä tupsahti noin 1.000 uutta lipunostajaa muuhun lipunmyyntiin? Eikö olekin aika "hassu sattuma", että kyseiset tuhat uutta (irto-?) lipunostajaa ilmaantuivat juuri samalle kaudelle, jolloin Porin Ässät päätti tiputtaa seisomakausikorttien hintojaan?

Siis ranskalaisin viivoin...
- kesällä 2014 reilut 200 porilaista päätti ostaa itselleen Porin Ässien kausikortin seisomakatsomoon (de facto: Hirsimäki)
- kesällä 2015 reilut 1.300 porilaista päätti ostaa itselleen Porin Ässien kausikortin seisomakatsomoon (de facto: Hirsimäki)
- suuri osa tästä kausikorttimyynnistä korvasi muuta lipunmyyntiä ("de facto": khufu)
- samanaikaisesti kesällä 2015 ilmestyi tyhjästä tuhat uutta työtöntä hitsaria, jotka päättivät ihan tosta vaan ruveta käymään Porin Ässien kotimatseissa esim. uudistetun hallin johdosta (de facto: Kettuherra - päätelmänä edellisestä "faktasta")

Vai... löytyykö kysynnänhintajousto-markkinointihessulta joku parempi "selitys" miksi Porin Ässien kauden 2015-16 yleisökeskiarvo nousi yli tuhannella ottelua kohti edelliskauteen nähden? Tämä siis sillä olettamuksella, että väittämäsi mukaan suuri osa (seisoma-) kausikorttikysynnästä korvasi muuta lippumyyntiä.

Mä hyväksyn kokeeksi sen väitteen, että suuri osa tuosta (seisoma-) kausikorttimyynnistä korvasi muuta lippumyyntiä.
Mikä helvetti sitten korvasi sitä normilippumyyntiä? Eihän normilippumyynti romahtanutkaan edullisten (seisoma-) kausareiden takia...
Selitäpä nyt musta valkoiseksi!