Pitäisikö missio 2007 unohtaa ja keskittyä rämpimään tämä kausi läpi?
Tilastot alkavat olla mitalinkiiltoista lopputulosta pahasti vastaan. Sijoitukset kuuden parhaan ulkopuolella eivät ole tuottaneet aikojen saatossa kovinkaan montaa mitalia. Useimmiten mitalijoukkue ei ole kuulunut runkosarjassa huonoimpien maalintekijöiden joukkoon. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen sijoilta kymmenen plus noustaan harvoin kuuden parhaan joukkoon.
JYPin pelaajat eivät osaa tehdä riittävästi maaleja. Vielä muutama tappiollinen ottelu, niin (kummituksenkin) ylioptimismi JYPin menestyksestä kellastuu, hapertuu ja mädäntyy kuin syksyn lehdet. Rahakkaammat joukkueet hakisivat tällä hetkellä nopeita ratkaisuja maalinteon ongelmaan. JYP jatkaa tällä joukkueella. Että ihan turha pohtia "Mitä puuttuu mitalijoukkueesta?" -ketjussa vahvistuksia. Eikä sinänsä, maalinteon ongelman paikkaaminen vahvistuksella on usein mahdoton tehtävä, tai ainakin tuuripeliä. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?
Vai onko tämä vain osa JYPin salaperäistä missiostrategiaa? Ei porskutetakaan ensimmäisellä neljänneksellä, vaan isketään toisella neljänneksellä keskikastiin ja viimeistään joulun jälkeen hirvittävällä voittoputkella kuuden joukkoon. Mutta eikö olisi helpompaa aloittaa jo voittoputki nyt? Urheilulehden kausiennakossa epäiltiin JYPin missiota otsakkeella: "Missio: yksikään ei huku". Ja yhtä irvokkaasti kuten siinä oikeassa missiokampanjassa kävi, aika monta hukkui. Näinkö käy myös JYPin mitalihaaveille?
Realismia tarjoaa ensi viikon otteluohjelma, jossa ensiksi on vastassa jo toista kertaa tällä kaudella Kärpät (kotipeli). Kaikki pisteet, mitä jäävät Hippokselle, ovat suurta plussaa, vaikka pikkupedot tuskin jättävät pisteen puolikastakaan pimenevään ja kylmenevään syysiltaan. Lähiviikkojen tärkeimmät ottelut käydään KalPaa (to 19.10) ja Ilvestä (la 21.10) vastaan. Itse ajattelen niin, että viimeinen missiokauden oljenkorsi elää ensi viikossa. Jos nämä ottelut onnistutaan tyrimään, minä ainakin unohdan mitalit ja keskityn JYPin normikauteen. Normikaudella taistellaan sääliplayoffsijoista.
Kumma juttu muuten, että nyt kun JYP rämpii, palstan optimistiset kirjoittajat ovat hiljaa. Nyt kannustusta tarvitaan sekä kentän laidalla että kirjoitusten voimalla, jos koskaan.
Tilastot alkavat olla mitalinkiiltoista lopputulosta pahasti vastaan. Sijoitukset kuuden parhaan ulkopuolella eivät ole tuottaneet aikojen saatossa kovinkaan montaa mitalia. Useimmiten mitalijoukkue ei ole kuulunut runkosarjassa huonoimpien maalintekijöiden joukkoon. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen sijoilta kymmenen plus noustaan harvoin kuuden parhaan joukkoon.
JYPin pelaajat eivät osaa tehdä riittävästi maaleja. Vielä muutama tappiollinen ottelu, niin (kummituksenkin) ylioptimismi JYPin menestyksestä kellastuu, hapertuu ja mädäntyy kuin syksyn lehdet. Rahakkaammat joukkueet hakisivat tällä hetkellä nopeita ratkaisuja maalinteon ongelmaan. JYP jatkaa tällä joukkueella. Että ihan turha pohtia "Mitä puuttuu mitalijoukkueesta?" -ketjussa vahvistuksia. Eikä sinänsä, maalinteon ongelman paikkaaminen vahvistuksella on usein mahdoton tehtävä, tai ainakin tuuripeliä. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?
Vai onko tämä vain osa JYPin salaperäistä missiostrategiaa? Ei porskutetakaan ensimmäisellä neljänneksellä, vaan isketään toisella neljänneksellä keskikastiin ja viimeistään joulun jälkeen hirvittävällä voittoputkella kuuden joukkoon. Mutta eikö olisi helpompaa aloittaa jo voittoputki nyt? Urheilulehden kausiennakossa epäiltiin JYPin missiota otsakkeella: "Missio: yksikään ei huku". Ja yhtä irvokkaasti kuten siinä oikeassa missiokampanjassa kävi, aika monta hukkui. Näinkö käy myös JYPin mitalihaaveille?
Realismia tarjoaa ensi viikon otteluohjelma, jossa ensiksi on vastassa jo toista kertaa tällä kaudella Kärpät (kotipeli). Kaikki pisteet, mitä jäävät Hippokselle, ovat suurta plussaa, vaikka pikkupedot tuskin jättävät pisteen puolikastakaan pimenevään ja kylmenevään syysiltaan. Lähiviikkojen tärkeimmät ottelut käydään KalPaa (to 19.10) ja Ilvestä (la 21.10) vastaan. Itse ajattelen niin, että viimeinen missiokauden oljenkorsi elää ensi viikossa. Jos nämä ottelut onnistutaan tyrimään, minä ainakin unohdan mitalit ja keskityn JYPin normikauteen. Normikaudella taistellaan sääliplayoffsijoista.
Kumma juttu muuten, että nyt kun JYP rämpii, palstan optimistiset kirjoittajat ovat hiljaa. Nyt kannustusta tarvitaan sekä kentän laidalla että kirjoitusten voimalla, jos koskaan.